Lue keskustelun säännöt.
Se tunne kun menee nettitreffeille ja näkee heti, että vetovoimaa ei ole!
18.12.2022 |
Kauheaa. Eilen kävi näin. Miestä ei ollut tunnistaa, lisäksi huomasin heti että en viehäty hänestä fyysisesti. Kahviteltiin kuitenkin. Jotenkin niin turhauttavaa istua ja jutella tunti kun tietää ettei tästä mitään tule. No, mies maksoi ja oli sinällään ihan ok jutella jonkun kanssa vähän. Huoh.
Kommentit (436)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää kuitenki etsiä täydellinen mies.. miksei mahakas mies kelpaa tai heikkolahjainen ollenkaan, en voi ymmärtää tätä touhua.
Sepä se, kun sinä et paljon ymmärrä. Et yhtään, jos tarkkoja ollaan.
Kyllä ymmärrän, en sentään ole vammainen.
Olet. Jos äo on 70 tai alle, on kyse kehitysvammaisuudesta. Sun vähäistä älyä ei varmaan ole mitattu, joten sulta puuttuu tuo kehitysvammadiagnoosi.
Olen käynyt neurologisissa testeissä ja mulla on oppimisvaikeus, se ei tee musta kehitysvammaista.
Ei, vaan sun kehitysvamma aiheuttaa ne oppimisvaikeudet. Sulla on hidas prosessori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Ei "keskustelukemia" kerro yhtään mitään siitä, kohtaavatko fyysiset kemiat. Minä juttelin aikoinaan kaksi kuukautta miehen kanssa päivittäin netissä, soittelimme toisillemme, olin ihan "head over heels" ihastunut häneen ennen tapaamistamme. Mutta kun tapasimme, tiesin heti etten koe häntä puoleensavetäväksi. Yritin kyllä, yritin yli vuoden ajan, mutta lopulta oli pakko myöntää että oikeanlaisia tunteita ei herää.
Yritit yli vuoden ajan? Minkä ihmeen takia? Pitäiskö deittailuun asettaa jokin älykkyystesti ihan näiden joidenkin omaksi parhaaksi.
Siksi, että olin kasvanut uskomaan, että on pinnallista torjua hyvä, mukava, kaikin puolin paperilla sopiva ihminen "vain" siksi, ettei pidä hänen ulkonäöstään. Sellainen ajatusmaailma elää edelleen, joskaan ei onneksi yhtä vahvana. Mutta tällä palstallakin näkee vähän väliä ketjuja, joissa naisia kehotetaan alentamaan rimaa ja huolimaan mies, joka ei aidosti herätä kiinnostusta. Tai "jota eivät kaikki muutkin naiset halua".
Olin liian nuori ja liian kokematon ilmoittaakseni heti ensitapaamisella, että en usko, että meistä voi ikinä tulla paria. Tapasimme parhaimmillaan pari kertaa kuukaudessa sekä pitempiä aikoja lomilla, mutta usein vain kerran kuussa (meillä oli pitkä välimatka), joten tapaamisten välissä koin olevani ihastunut. Oli mukava jälleen kirjoitella hänelle ja jutella hänen kanssaan puhelimessa; oli mukava tuntea olevansa haluttu ja olevansa parisuhteessa. Mutta sitten kun taas tapasimme, tuli se sama olo, että en halua hänen läheisyyttään. Eikä sellaista voi enää sen jälkeen paukauttaa, kun on antanut toisen ymmärtää, että ihastuminen on molemminpuolista. Ja hän oli hyvä sängyssä, poikkeuksellisen hyvä. Minä en vain halunnut katsella hänen vartaloaan ja inhosin hänen tyyliään ja tapaansa liikkua.
Minua hämmästyttää tuossa, että makasit kumminkin hänen kanssaan. Itse en kykenisi vapaaehtoiseen seksiin ihmisen kanssa, jonka kosketuksesta en pidä, enkä 'halua hänen läheisyyttään'. Vai veditkö lärvit ennen sänkyyn menoa?
Eli, onko nainen nyt liian pinnallinen jos heti kykenee näkemään päälle päin ettei kiinnosta. Sanoisin että joo, koska ei oo antanut esim luonteelle mahdollisuutta hurmata. Mitä jos kaikki muu mätsäisi mutta ulkönäöllisesti ei oo vetoa? Tämmöisiä on varmaan paljon ja jotkut naiset etsii sitä hurmuria(top10 näkö, komea) joka saa sukat pyörimään jaloissa ja perhosia vatsaan. No tiedoksenne, ettei semmoisia paljon ole ja jos onkin, niin voi paljastua naisten mieheksi jolla joka viikonloppu uus hoito.
Vierailija kirjoitti:
Kemia perkele kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Toisille se kirjoittelu on vain myrkkyä. Itsellä juttu luistaa parhaiten, kun on viestitelty mahdollisimman vähän etukäteen ja kemiaa on helpompi tuntea, kun ei ole mitään ennakko-odotuksia ja voi jutella vapaasti.
Mitä on tämä "KEMIA"? Voisko nyt joku kirjoitustaitoinen selittää sen. Sinulta en sitä odota koska myönsit olevasi huono kirjoittaja.
Kemia on sukupuolinen halu minun mielestäni. Nyt sitten joku mies tulee viisastelemaan että kumma että naiset tuntevat aina kemiaa rikkaan miehen kanssa. Eivät tunne yhtään sen enempää. Useampi on kiinnostunut antamaan pitempään tilaisuuden jos ihminen on varakas, ja taatusti tämä koskee myös niitä tilanteita joissa nainen on se varakas. Ja jotkut ihmiset nyt vaan on sellaisia, että kaikissa tilanteissa raha kiinnostaa enemmän kuin rakkaus. Jos on vielä lisäksi hyvännäköinen, tai tekee suurella vaivannäöllä itsestään sellaisen, sitten voi yrittää löytää jonkun miehen joka ei välitä siitä ettei nainen aidosti halua, kunhan nainen vain on hyvännäköinen ja halukas esittämään. Tai mies ei aidosti ymmärrä, ettei se 20 vuotta nuorempi katsoisi päällekään, jos miehellä ei olisi rahaa. Ja se on vielä sanottava, että seksuaalinen halu ei naisilla riipu miehen ulkonäöistä. Miehillä ilmeisesti niin, että mitä kauniimpi, sitä enemmän halua. Ymmärtäkää että naisilla tää ei mene näin. Tiedän rumia mörököllejä joita kohtaan tunnen kemiaa ja komeita miehiä, joita kohtaan en.
Tuo pitää minunkin kohdalla paikkansa, ettei miehen tarvitse olla mitenkään hyvännäköinen välttämättä, että tunnen häntä kohtaan fyysistä vetovoimaa. Vaikea määritellä, mistä kaikesta se rakentuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pitää kuitenki etsiä täydellinen mies.. miksei mahakas mies kelpaa tai heikkolahjainen ollenkaan, en voi ymmärtää tätä touhua.
Sepä se, kun sinä et paljon ymmärrä. Et yhtään, jos tarkkoja ollaan.
Kyllä ymmärrän, en sentään ole vammainen.
Olet. Jos äo on 70 tai alle, on kyse kehitysvammaisuudesta. Sun vähäistä älyä ei varmaan ole mitattu, joten sulta puuttuu tuo kehitysvammadiagnoosi.
Olen käynyt neurologisissa testeissä ja mulla on oppimisvaikeus, se ei tee musta kehitysvammaista.
Ei, vaan sun kehitysvamma aiheuttaa ne oppimisvaikeudet. Sulla on hidas prosessori.
Ei todellakaa ole kehitysvammaa vaan erikseen oppimisvaikeus ja näytän normaalilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemia perkele kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Toisille se kirjoittelu on vain myrkkyä. Itsellä juttu luistaa parhaiten, kun on viestitelty mahdollisimman vähän etukäteen ja kemiaa on helpompi tuntea, kun ei ole mitään ennakko-odotuksia ja voi jutella vapaasti.
Mitä on tämä "KEMIA"? Voisko nyt joku kirjoitustaitoinen selittää sen. Sinulta en sitä odota koska myönsit olevasi huono kirjoittaja.
Kemia on sukupuolinen halu minun mielestäni. Nyt sitten joku mies tulee viisastelemaan että kumma että naiset tuntevat aina kemiaa rikkaan miehen kanssa. Eivät tunne yhtään sen enempää. Useampi on kiinnostunut antamaan pitempään tilaisuuden jos ihminen on varakas, ja taatusti tämä koskee myös niitä tilanteita joissa nainen on se varakas. Ja jotkut ihmiset nyt vaan on sellaisia, että kaikissa tilanteissa raha kiinnostaa enemmän kuin rakkaus. Jos on vielä lisäksi hyvännäköinen, tai tekee suurella vaivannäöllä itsestään sellaisen, sitten voi yrittää löytää jonkun miehen joka ei välitä siitä ettei nainen aidosti halua, kunhan nainen vain on hyvännäköinen ja halukas esittämään. Tai mies ei aidosti ymmärrä, ettei se 20 vuotta nuorempi katsoisi päällekään, jos miehellä ei olisi rahaa. Ja se on vielä sanottava, että seksuaalinen halu ei naisilla riipu miehen ulkonäöistä. Miehillä ilmeisesti niin, että mitä kauniimpi, sitä enemmän halua. Ymmärtäkää että naisilla tää ei mene näin. Tiedän rumia mörököllejä joita kohtaan tunnen kemiaa ja komeita miehiä, joita kohtaan en.
Ja nyt kun mietin tarkemmin niin kemia on monimutkaisempi kuin halu, tajusin sen saman tien kun olin lähettänyt yllä olevan. Se on halua ja jotain sellaista tuttuuden tunnetta ja helppoutta. Oli yksi mies jonka kanssa minulla oli voimakas kemia, kiersimme toisiamme, mutta kuviosta puuttui seksuaalinen halu. Oli se helppous ja hyvä olo toisen lähellä ja värinä ja halu jutella kaikesta mahdollisesta, mutta ei aitoa halua.
Ja päinvastoin erään työkaverin kanssa meillä oli seksuaalissävytteistä flirttiä, mutta meillä ei ollut mitään yhteistä. Ei siitä tule mitään, jos toinen vain panettaa, mutta ei ole mitään keskusteltavaa.
No parempi se on sitten pysyä vaan yksin jos kerta kaikki on niin vaikeeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse yllätyisin enemmän jos sitä olisi kun ekaa kertaa tapaa jonkun. Menee kaikki energia siihen että koittaa keksiä juteltavaa sen tuntemattoman kanssa kahvikupin äärellä.
Jollei keskustelu suju luonnostaan, niin se lienee merkki siitä että ette ole sopivia toisillenne.
Ilmeisesti et ole jännittäjä.
Minulla voi mennä kuukausiakin tutustuessa jopa sielunkumppaniin.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Että kuukausia tapaillaan väkinäisesti keskustellen vaivautuneissa tunnelmissa, kun yritetään ottaa selville, saattaisiko kanssakäyminen muuttua sujuvammaksi ajan myötä - ja vasta sitten voi alkaa katsastaa, olisiko se toinen mahdollisetsi sielunkumppani? Tuossahan menee ikuisuus. Kuka alkaa sitoutua ihmiseen, jonka kanssa mikään ei toimi, vain selvittääkseen, voisiko alkaa toimia?
Samoin kävi minulle. Tuskailin sinkkuna pitkään, kun sitten kaverit järkkäsivät erään miehen treffeille kanssani. Ensivaikutelma miehestä oli suurinpiirtein ettei minulla ole mitään kiinnostusta häneen. Jutellessa vaikutti ihan ok kaverille, muttei mitään yhteistä ja kemiat ei kohdannut. Syötiin ravintolassa ja käytiin vielä kahvilassa, mutta illalla täytyi sanoa, ettei tästä nyt tule mitään. Onneksi ymmärsi ja nykyään moikkaillaan kun nähdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit sinä pessyt meikit pois kesken treffien niin mies olisi myös pettynyt sinuun ja vetovoimaa ei olisi ollut. Tunne olisi ollut molemminpuolinen.
Laitapa sinä meikkiä ja feikkaa itsesi komeaksi. Kuulemma hyvin helppo tapa huijata. Näet itse, onko.
Valjusta mitäänsanomattomasta naamasta pystyy meikkaamaan hyvännäköisen, joku 4-5 tason naisen pystyy meikkaamaan 8 tasolle.
Entä sitten? Nyt kun tiedätte tämän, niin keskittykää deittailemaan joko naisia, jotka eivät meikkaa ollenkaan, tai sitten tulkitkaa kaikkien naisten taso 4 astetta alhaisemmaksi ja yrittäkää vain niitä, joiden oletettu taso miellyttää teitä. Mitä järkeä on deittailla naista, joka meikattuna on mielestänne 8, jos kerran oletus on, että oikeasi hän on 4-5? Ja edelleen: miksi eivät ne naiset kelpaa, jotka eivät meikkaa? Heitä näkee valtavasti päivittäin kaupungilla, työpaikoilla harrastuksissa...
Kyllä minulle kelpaa tavallinen pullukka nainen.
Kyllä pullukoillakin voi meikkiä olla, eikä sitä lihavuutta voisi meikillä peittää.
Mulle kelpais pullukka kyllä jolla on meikkiä.
No hyvä. Koska sellaisia luulisi löytyvän.
Minulla on niin että heti kun tapaan miehen, osaan sekunnissa sanoa PYSTYISINKÖ panemaan häntä. Se pystyisinkö ei riipu ulkonäöstä mitenkään. Muista asioista sitten riippuu haluiaisinko panna, esim. jos on sellainen mies jossa ensireaktio on pystyisin panna, niin jos hän olisi joku äärioikeisto nasuttelija, niin en haluaisi panna, se kaikki muu jyräisi halut. Mutta pohjalla oleva kyllä on ensimmäinen lähtökohta jonka päälle lähdetään rakentamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemia perkele kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Toisille se kirjoittelu on vain myrkkyä. Itsellä juttu luistaa parhaiten, kun on viestitelty mahdollisimman vähän etukäteen ja kemiaa on helpompi tuntea, kun ei ole mitään ennakko-odotuksia ja voi jutella vapaasti.
Mitä on tämä "KEMIA"? Voisko nyt joku kirjoitustaitoinen selittää sen. Sinulta en sitä odota koska myönsit olevasi huono kirjoittaja.
Kemia on sukupuolinen halu minun mielestäni. Nyt sitten joku mies tulee viisastelemaan että kumma että naiset tuntevat aina kemiaa rikkaan miehen kanssa. Eivät tunne yhtään sen enempää. Useampi on kiinnostunut antamaan pitempään tilaisuuden jos ihminen on varakas, ja taatusti tämä koskee myös niitä tilanteita joissa nainen on se varakas. Ja jotkut ihmiset nyt vaan on sellaisia, että kaikissa tilanteissa raha kiinnostaa enemmän kuin rakkaus. Jos on vielä lisäksi hyvännäköinen, tai tekee suurella vaivannäöllä itsestään sellaisen, sitten voi yrittää löytää jonkun miehen joka ei välitä siitä ettei nainen aidosti halua, kunhan nainen vain on hyvännäköinen ja halukas esittämään. Tai mies ei aidosti ymmärrä, ettei se 20 vuotta nuorempi katsoisi päällekään, jos miehellä ei olisi rahaa. Ja se on vielä sanottava, että seksuaalinen halu ei naisilla riipu miehen ulkonäöistä. Miehillä ilmeisesti niin, että mitä kauniimpi, sitä enemmän halua. Ymmärtäkää että naisilla tää ei mene näin. Tiedän rumia mörököllejä joita kohtaan tunnen kemiaa ja komeita miehiä, joita kohtaan en.
Ja nyt kun mietin tarkemmin niin kemia on monimutkaisempi kuin halu, tajusin sen saman tien kun olin lähettänyt yllä olevan. Se on halua ja jotain sellaista tuttuuden tunnetta ja helppoutta. Oli yksi mies jonka kanssa minulla oli voimakas kemia, kiersimme toisiamme, mutta kuviosta puuttui seksuaalinen halu. Oli se helppous ja hyvä olo toisen lähellä ja värinä ja halu jutella kaikesta mahdollisesta, mutta ei aitoa halua.
Kiitos! Lähetän sulle ruusuja!
Eli "kemia" on sielujen sympatiaa, samalla taajuudella olemista, tuttuuden tunnetta vieraassa, samalla tavoin ajattelua, sensuaalisuutta ja sen vaistoamista toinen toisessaan.
Muille nuorisolaisille suosittelen lukuharrastusta, jotta käsitevarastonne laajenee ja opitte ilmaisemaan ajatuksianne paremmin. Ehkä se auttaa myös kumppanin löytämisessä, onhan kieli ainut tapa siirtää ajatuksia ihmispäiden välillä. Telepatia, vihjailu ja tollo syyttely ei toimi.
Allunkin suurin ongelma on surkea äidinkielen taito. Kukaan ei jaksa kuunnella tuota 50 sanan singleä edes puolta tuntia saati loppuikää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on niin että heti kun tapaan miehen, osaan sekunnissa sanoa PYSTYISINKÖ panemaan häntä. Se pystyisinkö ei riipu ulkonäöstä mitenkään. Muista asioista sitten riippuu haluiaisinko panna, esim. jos on sellainen mies jossa ensireaktio on pystyisin panna, niin jos hän olisi joku äärioikeisto nasuttelija, niin en haluaisi panna, se kaikki muu jyräisi halut. Mutta pohjalla oleva kyllä on ensimmäinen lähtökohta jonka päälle lähdetään rakentamaan.
Aivan varmasti riippuu ulkonäöstä. Tarkoitat luultavasti, että se ei riipu komeudesta. Mutta ellet ole sokea, niin ulkonäkö on mitä suurimmassa määrin osallisena siihen, pidätkö häntä pantavana vai et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kemia perkele kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Toisille se kirjoittelu on vain myrkkyä. Itsellä juttu luistaa parhaiten, kun on viestitelty mahdollisimman vähän etukäteen ja kemiaa on helpompi tuntea, kun ei ole mitään ennakko-odotuksia ja voi jutella vapaasti.
Mitä on tämä "KEMIA"? Voisko nyt joku kirjoitustaitoinen selittää sen. Sinulta en sitä odota koska myönsit olevasi huono kirjoittaja.
Kemian selittäminen sellaiselle, joka ei ole sitä itse kokenut, on yhtä vaikeaa kuin sinisen selittäminen sokealle. Joidenkin ihmisten kanssa sitä vain on välittömästi samalla aallonpituudella. Kemiaa voi olla muidenkin kuin seksi- tai parisuhdemielessä toisensa kohtaavien ihmisten kesken, esimerkiksi itselläni sitä on ollut kolmen aiemman työkaverin kanssa. Me olemme suurin piirtein ensimmäisestä päivästä alkaen täydentäneet toistemme lauseita ja on tuntunut siltä kuin olisimme tunteneet toisemme aina. Liittyy varmaan mm. temperamenttiin. Nykyisen läheisen kollegani kanssa sitä ei ole enkä usko, että meistä koskaan tulee läheisiä. Pystymme tekemään töitä yhdessä, mutta en nauti hänen seurastaan.
Seksi/parisuhdetutustumisessa tuohon tulee lisäksi voimakas fyysinen vetovoima, joka on olemassa heti alusta saakka. Kun tapasin nykyisen puolisoni ensimmäistä kertaa ja halasin häntä, tuntui kuin olisin kotiini tullut. Hänen läheisyytensä tuntui maailman luonnollisimmalta asialta ja olisin halunnut olla heti "iholla".
Kyllä sen tietää, kun sen kokee. Kemiaa ei voi luoda, kemiaa ei voi "tuntea helpommin tai vaikeammin". Sitä joko on tai ei ole.
Kehäpäätelmäsi ei selitä yhtään mitään. Et tainnut olla yliopistokoulutettu?
Kyllä olen kokenut "kemiaa" nyt kun tiedän, mitä te huonosti kieltä osaavat sanalla tarkoitatte. Muuan osasi sen kuvailla sanoilla, joita sinä et käsitevarastostasi löytänyt.
Ei ole tyhmiä kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemia perkele kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Toisille se kirjoittelu on vain myrkkyä. Itsellä juttu luistaa parhaiten, kun on viestitelty mahdollisimman vähän etukäteen ja kemiaa on helpompi tuntea, kun ei ole mitään ennakko-odotuksia ja voi jutella vapaasti.
Mitä on tämä "KEMIA"? Voisko nyt joku kirjoitustaitoinen selittää sen. Sinulta en sitä odota koska myönsit olevasi huono kirjoittaja.
Kemia on sukupuolinen halu minun mielestäni. Nyt sitten joku mies tulee viisastelemaan että kumma että naiset tuntevat aina kemiaa rikkaan miehen kanssa. Eivät tunne yhtään sen enempää. Useampi on kiinnostunut antamaan pitempään tilaisuuden jos ihminen on varakas, ja taatusti tämä koskee myös niitä tilanteita joissa nainen on se varakas. Ja jotkut ihmiset nyt vaan on sellaisia, että kaikissa tilanteissa raha kiinnostaa enemmän kuin rakkaus. Jos on vielä lisäksi hyvännäköinen, tai tekee suurella vaivannäöllä itsestään sellaisen, sitten voi yrittää löytää jonkun miehen joka ei välitä siitä ettei nainen aidosti halua, kunhan nainen vain on hyvännäköinen ja halukas esittämään. Tai mies ei aidosti ymmärrä, ettei se 20 vuotta nuorempi katsoisi päällekään, jos miehellä ei olisi rahaa. Ja se on vielä sanottava, että seksuaalinen halu ei naisilla riipu miehen ulkonäöistä. Miehillä ilmeisesti niin, että mitä kauniimpi, sitä enemmän halua. Ymmärtäkää että naisilla tää ei mene näin. Tiedän rumia mörököllejä joita kohtaan tunnen kemiaa ja komeita miehiä, joita kohtaan en.
Ja nyt kun mietin tarkemmin niin kemia on monimutkaisempi kuin halu, tajusin sen saman tien kun olin lähettänyt yllä olevan. Se on halua ja jotain sellaista tuttuuden tunnetta ja helppoutta. Oli yksi mies jonka kanssa minulla oli voimakas kemia, kiersimme toisiamme, mutta kuviosta puuttui seksuaalinen halu. Oli se helppous ja hyvä olo toisen lähellä ja värinä ja halu jutella kaikesta mahdollisesta, mutta ei aitoa halua.
Kiitos! Lähetän sulle ruusuja!
Eli "kemia" on sielujen sympatiaa, samalla taajuudella olemista, tuttuuden tunnetta vieraassa, samalla tavoin ajattelua, sensuaalisuutta ja sen vaistoamista toinen toisessaan.
Muille nuorisolaisille suosittelen lukuharrastusta, jotta käsitevarastonne laajenee ja opitte ilmaisemaan ajatuksianne paremmin. Ehkä se auttaa myös kumppanin löytämisessä, onhan kieli ainut tapa siirtää ajatuksia ihmispäiden välillä. Telepatia, vihjailu ja tollo syyttely ei toimi.
Allunkin suurin ongelma on surkea äidinkielen taito. Kukaan ei jaksa kuunnella tuota 50 sanan singleä edes puolta tuntia saati loppuikää.
"Eli "kemia" on sielujen sympatiaa, samalla taajuudella olemista, tuttuuden tunnetta vieraassa, samalla tavoin ajattelua, sensuaalisuutta ja sen vaistoamista toinen toisessaan."
Miksi sitten sanotaan, että vain toinen osapuoli koki kemiaa treffeillä?
Eli se samalla taajuudella oleminen ja juttelun helppous voi johtua ihan vain toisen sosiaalisista taidoista, (tunne)älykkyydestä ja kohteliaisuudesta. Ja toisen mielestä se onkin "kemiaa välillämme".
Treffeillä ei saisi esittää, tehdä sosiaalista teatteria, vaikka osaisikin. Muuten antaa toiselle vääriä signaaleja (tai ne tulkitaan väärin 'kemiaksi'). Joillekin voi olla vaikea myöntää heti itselleen ja osoittaa toiselle, että turhaa ajanhukkaa nämä treffit.
Silloin helposti yrittää vain tehdä tilanteesta myönteisen toiselle ja helpotuksesta huokaisten poistuu säällisen ajan jälkeen. Olisi kyllä reilua sanoa selvästi, ettei kolahtanut, mutta juodaan nyt nämä kahvit ja jutellaan vähän kumminkin. Aina on hyvä kohdella toista ihmisarvoisesti?
Summa summarum, meneekö se kemiajuttu nyt siis näin:
Miehelle oikeanlaisen kemian synnyttää pääasiassa naisen viehättävä ulkonäkö (= hoikka kroppa) ja vaikka jutut, arvot, kiinnostuksen kohteet ja huumori eivät ihan menisikään yksiin, niin voitaisiin hyvinkin lähteä katsomaan, tulisiko tästä kuitenkin ok suhde.
Naisilla kemia syntyy pääasiassa yhtenevistä ed. luetelluista asioista, mutta vaatii myös ulkonäöllistä viehätystä, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että miehen tulisi olla yleisten standardien mukaan hyvännäköinen (ns. giga-chad).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemia perkele kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Toisille se kirjoittelu on vain myrkkyä. Itsellä juttu luistaa parhaiten, kun on viestitelty mahdollisimman vähän etukäteen ja kemiaa on helpompi tuntea, kun ei ole mitään ennakko-odotuksia ja voi jutella vapaasti.
Mitä on tämä "KEMIA"? Voisko nyt joku kirjoitustaitoinen selittää sen. Sinulta en sitä odota koska myönsit olevasi huono kirjoittaja.
Kemia on sukupuolinen halu minun mielestäni. Nyt sitten joku mies tulee viisastelemaan että kumma että naiset tuntevat aina kemiaa rikkaan miehen kanssa. Eivät tunne yhtään sen enempää. Useampi on kiinnostunut antamaan pitempään tilaisuuden jos ihminen on varakas, ja taatusti tämä koskee myös niitä tilanteita joissa nainen on se varakas. Ja jotkut ihmiset nyt vaan on sellaisia, että kaikissa tilanteissa raha kiinnostaa enemmän kuin rakkaus. Jos on vielä lisäksi hyvännäköinen, tai tekee suurella vaivannäöllä itsestään sellaisen, sitten voi yrittää löytää jonkun miehen joka ei välitä siitä ettei nainen aidosti halua, kunhan nainen vain on hyvännäköinen ja halukas esittämään. Tai mies ei aidosti ymmärrä, ettei se 20 vuotta nuorempi katsoisi päällekään, jos miehellä ei olisi rahaa. Ja se on vielä sanottava, että seksuaalinen halu ei naisilla riipu miehen ulkonäöistä. Miehillä ilmeisesti niin, että mitä kauniimpi, sitä enemmän halua. Ymmärtäkää että naisilla tää ei mene näin. Tiedän rumia mörököllejä joita kohtaan tunnen kemiaa ja komeita miehiä, joita kohtaan en.
Ja nyt kun mietin tarkemmin niin kemia on monimutkaisempi kuin halu, tajusin sen saman tien kun olin lähettänyt yllä olevan. Se on halua ja jotain sellaista tuttuuden tunnetta ja helppoutta. Oli yksi mies jonka kanssa minulla oli voimakas kemia, kiersimme toisiamme, mutta kuviosta puuttui seksuaalinen halu. Oli se helppous ja hyvä olo toisen lähellä ja värinä ja halu jutella kaikesta mahdollisesta, mutta ei aitoa halua.
Kiitos! Lähetän sulle ruusuja!
Eli "kemia" on sielujen sympatiaa, samalla taajuudella olemista, tuttuuden tunnetta vieraassa, samalla tavoin ajattelua, sensuaalisuutta ja sen vaistoamista toinen toisessaan.
Muille nuorisolaisille suosittelen lukuharrastusta, jotta käsitevarastonne laajenee ja opitte ilmaisemaan ajatuksianne paremmin. Ehkä se auttaa myös kumppanin löytämisessä, onhan kieli ainut tapa siirtää ajatuksia ihmispäiden välillä. Telepatia, vihjailu ja tollo syyttely ei toimi.
Allunkin suurin ongelma on surkea äidinkielen taito. Kukaan ei jaksa kuunnella tuota 50 sanan singleä edes puolta tuntia saati loppuikää.
"Eli "kemia" on sielujen sympatiaa, samalla taajuudella olemista, tuttuuden tunnetta vieraassa, samalla tavoin ajattelua, sensuaalisuutta ja sen vaistoamista toinen toisessaan."
Miksi sitten sanotaan, että vain toinen osapuoli koki kemiaa treffeillä?
Eli se samalla taajuudella oleminen ja juttelun helppous voi johtua ihan vain toisen sosiaalisista taidoista, (tunne)älykkyydestä ja kohteliaisuudesta. Ja toisen mielestä se onkin "kemiaa välillämme".Treffeillä ei saisi esittää, tehdä sosiaalista teatteria, vaikka osaisikin. Muuten antaa toiselle vääriä signaaleja (tai ne tulkitaan väärin 'kemiaksi'). Joillekin voi olla vaikea myöntää heti itselleen ja osoittaa toiselle, että turhaa ajanhukkaa nämä treffit.
Silloin helposti yrittää vain tehdä tilanteesta myönteisen toiselle ja helpotuksesta huokaisten poistuu säällisen ajan jälkeen. Olisi kyllä reilua sanoa selvästi, ettei kolahtanut, mutta juodaan nyt nämä kahvit ja jutellaan vähän kumminkin. Aina on hyvä kohdella toista ihmisarvoisesti?
Ei se ole pelkkää sielujen sympatiaa. Pitää olla myös sitä fyysistä kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemia perkele kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Toisille se kirjoittelu on vain myrkkyä. Itsellä juttu luistaa parhaiten, kun on viestitelty mahdollisimman vähän etukäteen ja kemiaa on helpompi tuntea, kun ei ole mitään ennakko-odotuksia ja voi jutella vapaasti.
Mitä on tämä "KEMIA"? Voisko nyt joku kirjoitustaitoinen selittää sen. Sinulta en sitä odota koska myönsit olevasi huono kirjoittaja.
Kemia on sukupuolinen halu minun mielestäni. Nyt sitten joku mies tulee viisastelemaan että kumma että naiset tuntevat aina kemiaa rikkaan miehen kanssa. Eivät tunne yhtään sen enempää. Useampi on kiinnostunut antamaan pitempään tilaisuuden jos ihminen on varakas, ja taatusti tämä koskee myös niitä tilanteita joissa nainen on se varakas. Ja jotkut ihmiset nyt vaan on sellaisia, että kaikissa tilanteissa raha kiinnostaa enemmän kuin rakkaus. Jos on vielä lisäksi hyvännäköinen, tai tekee suurella vaivannäöllä itsestään sellaisen, sitten voi yrittää löytää jonkun miehen joka ei välitä siitä ettei nainen aidosti halua, kunhan nainen vain on hyvännäköinen ja halukas esittämään. Tai mies ei aidosti ymmärrä, ettei se 20 vuotta nuorempi katsoisi päällekään, jos miehellä ei olisi rahaa. Ja se on vielä sanottava, että seksuaalinen halu ei naisilla riipu miehen ulkonäöistä. Miehillä ilmeisesti niin, että mitä kauniimpi, sitä enemmän halua. Ymmärtäkää että naisilla tää ei mene näin. Tiedän rumia mörököllejä joita kohtaan tunnen kemiaa ja komeita miehiä, joita kohtaan en.
Tuo pitää minunkin kohdalla paikkansa, ettei miehen tarvitse olla mitenkään hyvännäköinen välttämättä, että tunnen häntä kohtaan fyysistä vetovoimaa. Vaikea määritellä, mistä kaikesta se rakentuu.
Äly, käytös, tietopohja, huumorintaju samankaltaiset kuin itsellä. (Helppo määritellä heti kun tietää, mitä te kemialla kuvittelette ilmaisevanne. )
Seksuaalinen vetovoima on näiden ja ulkomuodon kokonaispaketti. Enemmän ylä- kuin alapäähän painottuen (naisnäkökulmasta. Allu and the incels toimii toisella tapaa).
Ensin tarvitaan käynnistävä tekijä, joka useimmilla ei ole ulkonäkö vaan jokin, mitä ja miten toinen tekee, toimii tai sanoo.
Sitten aletaan alitajuisesti mättää tämän henkilön muita piirteitä pinoon ja lopulta toisessa aivan kaikki herättää halun välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemia perkele kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Toisille se kirjoittelu on vain myrkkyä. Itsellä juttu luistaa parhaiten, kun on viestitelty mahdollisimman vähän etukäteen ja kemiaa on helpompi tuntea, kun ei ole mitään ennakko-odotuksia ja voi jutella vapaasti.
Mitä on tämä "KEMIA"? Voisko nyt joku kirjoitustaitoinen selittää sen. Sinulta en sitä odota koska myönsit olevasi huono kirjoittaja.
Kemia on sukupuolinen halu minun mielestäni. Nyt sitten joku mies tulee viisastelemaan että kumma että naiset tuntevat aina kemiaa rikkaan miehen kanssa. Eivät tunne yhtään sen enempää. Useampi on kiinnostunut antamaan pitempään tilaisuuden jos ihminen on varakas, ja taatusti tämä koskee myös niitä tilanteita joissa nainen on se varakas. Ja jotkut ihmiset nyt vaan on sellaisia, että kaikissa tilanteissa raha kiinnostaa enemmän kuin rakkaus. Jos on vielä lisäksi hyvännäköinen, tai tekee suurella vaivannäöllä itsestään sellaisen, sitten voi yrittää löytää jonkun miehen joka ei välitä siitä ettei nainen aidosti halua, kunhan nainen vain on hyvännäköinen ja halukas esittämään. Tai mies ei aidosti ymmärrä, ettei se 20 vuotta nuorempi katsoisi päällekään, jos miehellä ei olisi rahaa. Ja se on vielä sanottava, että seksuaalinen halu ei naisilla riipu miehen ulkonäöistä. Miehillä ilmeisesti niin, että mitä kauniimpi, sitä enemmän halua. Ymmärtäkää että naisilla tää ei mene näin. Tiedän rumia mörököllejä joita kohtaan tunnen kemiaa ja komeita miehiä, joita kohtaan en.
Ja nyt kun mietin tarkemmin niin kemia on monimutkaisempi kuin halu, tajusin sen saman tien kun olin lähettänyt yllä olevan. Se on halua ja jotain sellaista tuttuuden tunnetta ja helppoutta. Oli yksi mies jonka kanssa minulla oli voimakas kemia, kiersimme toisiamme, mutta kuviosta puuttui seksuaalinen halu. Oli se helppous ja hyvä olo toisen lähellä ja värinä ja halu jutella kaikesta mahdollisesta, mutta ei aitoa halua.
Kiitos! Lähetän sulle ruusuja!
Eli "kemia" on sielujen sympatiaa, samalla taajuudella olemista, tuttuuden tunnetta vieraassa, samalla tavoin ajattelua, sensuaalisuutta ja sen vaistoamista toinen toisessaan.
Muille nuorisolaisille suosittelen lukuharrastusta, jotta käsitevarastonne laajenee ja opitte ilmaisemaan ajatuksianne paremmin. Ehkä se auttaa myös kumppanin löytämisessä, onhan kieli ainut tapa siirtää ajatuksia ihmispäiden välillä. Telepatia, vihjailu ja tollo syyttely ei toimi.
Allunkin suurin ongelma on surkea äidinkielen taito. Kukaan ei jaksa kuunnella tuota 50 sanan singleä edes puolta tuntia saati loppuikää.
"Eli "kemia" on sielujen sympatiaa, samalla taajuudella olemista, tuttuuden tunnetta vieraassa, samalla tavoin ajattelua, sensuaalisuutta ja sen vaistoamista toinen toisessaan."
Miksi sitten sanotaan, että vain toinen osapuoli koki kemiaa treffeillä?
Eli se samalla taajuudella oleminen ja juttelun helppous voi johtua ihan vain toisen sosiaalisista taidoista, (tunne)älykkyydestä ja kohteliaisuudesta. Ja toisen mielestä se onkin "kemiaa välillämme".Treffeillä ei saisi esittää, tehdä sosiaalista teatteria, vaikka osaisikin. Muuten antaa toiselle vääriä signaaleja (tai ne tulkitaan väärin 'kemiaksi'). Joillekin voi olla vaikea myöntää heti itselleen ja osoittaa toiselle, että turhaa ajanhukkaa nämä treffit.
Silloin helposti yrittää vain tehdä tilanteesta myönteisen toiselle ja helpotuksesta huokaisten poistuu säällisen ajan jälkeen. Olisi kyllä reilua sanoa selvästi, ettei kolahtanut, mutta juodaan nyt nämä kahvit ja jutellaan vähän kumminkin. Aina on hyvä kohdella toista ihmisarvoisesti?Ei se ole pelkkää sielujen sympatiaa. Pitää olla myös sitä fyysistä kemiaa.
Sitaatti: "sensuaalisuutta ja sen vaistoamista toinen toisessaan."
Opettele kieltä, älä ole pölvästi.
Ja nyt kun mietin tarkemmin niin kemia on monimutkaisempi kuin halu, tajusin sen saman tien kun olin lähettänyt yllä olevan. Se on halua ja jotain sellaista tuttuuden tunnetta ja helppoutta. Oli yksi mies jonka kanssa minulla oli voimakas kemia, kiersimme toisiamme, mutta kuviosta puuttui seksuaalinen halu. Oli se helppous ja hyvä olo toisen lähellä ja värinä ja halu jutella kaikesta mahdollisesta, mutta ei aitoa halua.