If there is a God, He will have to beg my forgiveness. - oli kirjoitettuna keskileirin seinään
If there is a God, He will have to beg my forgiveness. A phrase that was carved on the walls of a concentration camp cell during WWII by a Jewish prisoner.
Kommentit (167)
Elämän tapahtumat tässä maailmassa eivät noudata oikeudenmukaisuuden kaavaa.
Hyvästä ja pahasta ajattelen niin, että hyvää ja pahaa on olemassa ja ihmisyyteen kuuluu hyvän ja pahan tunteminen. Ihmisen tehtävä on pyrkiä hyvään. Moni ihminen ei tee sitä, vaan tekee pahaa. Jumala voi nähdä ihmisten teot, mutta ei estä kaikkia pahoja tekoja. Jos Jumala estäisi kaikki ihmisten toisilleen tekemät pahat teot, mutta antaisi luonnon yhä toimia niin kuin luonto toimii, niin ihminen pitäisi luontoa hirviönä, sillä luonto tappaa ihmisiä. Jos Jumala estäisi kaiken pahan, niin jokainen ihminen olisi hyvä.
Jumalan syyttämisen sijaan voi syyttää myös ihmisiä heidän omista teoistaan. Se voi sattua ja tuntua kipuna, kun miettii mitä kaikkea ihminen voi toiselle tehdä ja sen kuuluukin sattua, sillä siten ihminen voi erottaa pahan hyvästä.
Hyvä ja paha ovat olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus kuoli ristillä ja sen jälkeen on kuollut hyvin paljon ihmisiä todella ikävällä tavalla ihan vain sen takia että ovat uskoneet lähimmäisenrakkauteen ja Jumalan hyvyyteen. Kuollesaaankin he uskoivat Jumalan hyvyyteen ja rakkauteen koska he ymmärsivät että paha ei tule Jumalasta vaan vihollisesta.
Tasa-arvo, demokratia, anteeksianto jne. ovat kristinuskon kivijalka.
Moni muu uskonnollinen järjestelmä on saanut yhteyskunnan jämähtämään keskiaikaan.
Muutos on aina kipeä.Natsitkin oli kristittyjä. Putin on kristitty. Toiset varmaan vaan on tasa-arvoisempia kuin toiset.
Tarkoitin isommassa kuvassa. Sotia on ja tulee vastakin, ja hirveyksiä tapahtuu.
Mutta kristinuskon perusajatus on demokratia. Se on saanut länsimaat menestymään. Vertaa Aasiaan ja Lähi-Itään.Eipä ole, vaan selvästi suurimman osan historiastaan kristinusko on hyväksynyt epädemokraattiset rakenteet.
Mutta kristinusko on kuitenkin ollut demokraattisempi kuin moni muu uskonto.
Kiistanalaista. Papit eivät arvostelleet esimerkiksi aatelia lainkaan.
Demokratia on takkuillut, kyllä. Parempi meillä on kuitenkin ollut, kuin esim. Intiassa, jossa on kastijärjestelmä. Ihmiset opetetaan tyytymään osaansa.
Kasteja ei ehkä ole ollut, mutta aika paljon on ollut sellaista, että vääränlainen henkilö ei kelpaa.
Monoteististen uskontojen pahimpia ongelmia on jyrkät sosiaalijaot. Nämä olivat käytännössä kasteja niin kauan kuin oli sääty-yhteiskunta, mutta jakojen teko on jatkunut senkin jälkeen.
Esim. buddhalaisuudessa ei ole mitään yhtä abstraktia lakia ja polkua, vaan ymmärretään ihmisen monipuolisuus paljon paremmin. Esimerkiksi buddhalaisuudessa rikollinen voi olla hyvä ihminen se ei ole mahdoton ajatus kristinuskossa, mutta selvästi vaikeampi koska yksilö ei elä raamatullisen lain mukaan, on sikäli perustavasti erilainen ja arvottuu huonommaksi. Buddhalaisuus lähtee tavallaan toisesta päästä ihmistä arvioimaan (alhaalta ylös, ei ylhäältä alas).
Jeesus kyllä hyväksyi kaikki, eli kyse on tulkinnasta, ei uskosta. Kuinka paljon on mukana sekoittumista alueen kulttuurin ja uskonnon välillä?
Jeesus ei silti tuominnut esimerkiksi orjuutta ja on tulkinnallista kuinka kumouksellinen hän oli.
Tosin täytyy myöntää, että roomalainen yhteiskunta muuttui hiukan lempeämmäksi kun kristinuskosta tuli valtionuskonto. Todennäköisesti pientä pehmennystä kävi myös esim. viikingeille. Kuitenkin eri jaottelut jatkoivat olemistaan. Ja vaikka kristinusko jo olikin, esimerkiksi naiset olivat pitkään vapaata riistaa ja orjuutta alettiin vasta 1700-luvulla vastustaa.
En lukisi kristinuskon kunniaksi koko yhteiskunnan kehitystä, vaan pitäisin tärkeämpänä teollistumista ja kapitalismia - jota kirkko muuten pääsääntöisesti vastusti ankarasti.
Jotenkin voin kuvitella, että yksi mies ei voi tietää kaikkea ja vastustaa kaikkea epäoikeudenmukaisuutta omassa maailmassaan. Se oli jo paljon, että istutti ajatuksen tasa-arvosta, miesten, naisten ja lapsien.
Lopulta liikaa oli se, että sotkeentui keisarin palvontaan jumalana. Sen takia ristiinnaulittiin. Kaiken muun keisari hyväksyi, mutta ei sitä, että häntä ei kumarrettu jumalana.
Viisautta on myös valita taistelunsa. Orjuutta Jeesus ei olisi mitenkään pystynyt voittamaan siinä maailmassa. Se oli se, millä asiat pidettiin pyörimässä. Työvoimaa tarvittiin ja sitä saatiin sotimalla ja orjuuttamalla ihmisiä.
Ilman orjia ei olisi ollut toimivaa yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus kuoli ristillä ja sen jälkeen on kuollut hyvin paljon ihmisiä todella ikävällä tavalla ihan vain sen takia että ovat uskoneet lähimmäisenrakkauteen ja Jumalan hyvyyteen. Kuollesaaankin he uskoivat Jumalan hyvyyteen ja rakkauteen koska he ymmärsivät että paha ei tule Jumalasta vaan vihollisesta.
Tasa-arvo, demokratia, anteeksianto jne. ovat kristinuskon kivijalka.
Moni muu uskonnollinen järjestelmä on saanut yhteyskunnan jämähtämään keskiaikaan.
Muutos on aina kipeä.Natsitkin oli kristittyjä. Putin on kristitty. Toiset varmaan vaan on tasa-arvoisempia kuin toiset.
Tarkoitin isommassa kuvassa. Sotia on ja tulee vastakin, ja hirveyksiä tapahtuu.
Mutta kristinuskon perusajatus on demokratia. Se on saanut länsimaat menestymään. Vertaa Aasiaan ja Lähi-Itään.Eipä ole, vaan selvästi suurimman osan historiastaan kristinusko on hyväksynyt epädemokraattiset rakenteet.
Mutta kristinusko on kuitenkin ollut demokraattisempi kuin moni muu uskonto.
Kiistanalaista. Papit eivät arvostelleet esimerkiksi aatelia lainkaan.
Demokratia on takkuillut, kyllä. Parempi meillä on kuitenkin ollut, kuin esim. Intiassa, jossa on kastijärjestelmä. Ihmiset opetetaan tyytymään osaansa.
Kasteja ei ehkä ole ollut, mutta aika paljon on ollut sellaista, että vääränlainen henkilö ei kelpaa.
Monoteististen uskontojen pahimpia ongelmia on jyrkät sosiaalijaot. Nämä olivat käytännössä kasteja niin kauan kuin oli sääty-yhteiskunta, mutta jakojen teko on jatkunut senkin jälkeen.
Esim. buddhalaisuudessa ei ole mitään yhtä abstraktia lakia ja polkua, vaan ymmärretään ihmisen monipuolisuus paljon paremmin. Esimerkiksi buddhalaisuudessa rikollinen voi olla hyvä ihminen se ei ole mahdoton ajatus kristinuskossa, mutta selvästi vaikeampi koska yksilö ei elä raamatullisen lain mukaan, on sikäli perustavasti erilainen ja arvottuu huonommaksi. Buddhalaisuus lähtee tavallaan toisesta päästä ihmistä arvioimaan (alhaalta ylös, ei ylhäältä alas).
Jeesus puhui nimenomaan köyhien puolesta. Hän sanoi, että köyhä ihminen on arvokas, jopa rikasta korkeammalle arvostettava. Se, että kirkko tai yhteiskunta ei ole toteuttanut Jeesuksen sanoja siitä, että "mene ja lahjoita pois kaikki omaisuutesi" tai noudattanut laupiaan samarialaisen esimerkkiä ei kerro mitään kristinuskon alkulähteistä.
Ihan varmaan oli joku sen sinne englannin kielellä kirjoittanut... Joo joo.
Eikös jumala antanut ihmisille vapaan tahdon valita ja nyt se ei sitten kelpaakaan?
Uskonnot ja jumala ovat eri asioita.
Ainakin pohjoissuomessa uskovaisten tyttölapsilla on karuin kohtalo.
Mitäpä me Jumalasta tiedettäisiin. Ainoastaan se, mitä porteilla käyneet kertovat, heitähän on paljon ympäri maailmaa ja aiheesta on tehty tutkimuksia.
Miesten uskonnot - pelkkää manipulointia ja alistamista.
Oma Jumalani ei ole edes miespuolinen, naisestahan elämä saa alkunsa.
Jeesus ei silti tuominnut esimerkiksi orjuutta ja on tulkinnallista kuinka kumouksellinen hän oli.
Tosin täytyy myöntää, että roomalainen yhteiskunta muuttui hiukan lempeämmäksi kun kristinuskosta tuli valtionuskonto. Todennäköisesti pientä pehmennystä kävi myös esim. viikingeille. Kuitenkin eri jaottelut jatkoivat olemistaan. Ja vaikka kristinusko jo olikin, esimerkiksi naiset olivat pitkään vapaata riistaa ja orjuutta alettiin vasta 1700-luvulla vastustaa.
En lukisi kristinuskon kunniaksi koko yhteiskunnan kehitystä, vaan pitäisin tärkeämpänä teollistumista ja kapitalismia - jota kirkko muuten pääsääntöisesti vastusti ankarasti.