Lue keskustelun säännöt.
Mistä tunnistaa huippuälykkään lapsen?
Onko sinulla ollut lapsi joka myöhemmin todettu poikkeuksellisen älykkääksi? Minkälainen hän oli pienenä? Entä koulussa? Miten hän tulee toimeen muiden ihmisten kanssa? Entä muuten pärjää elämässä?
Kommentit (500)
Jos on psykologi-isä,voi laittaa lapsen testiin.Sitten vaan psyykkaamaan pitkin koulutaivalta.Niin syntyy nero!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti siitä, että hän jonkun muun perheen lapsi 🙂
Ei mistään, ja älykkyys ei yksin riitä, pitää olla myös luovuutta, tämä on nykyisin unohdettu . Oikeastaan todellisen huipun luo vain kyky sietää pettymyksiä, yritteliäisys, uhkarohkeus , eräänlainen " tyhmyys" ja kyky kuolla riskinoton seurauksena, tämäkin on monille liian vaikeata käsittää. Näin meille ei enää olekaan ns neroja, kaikki on liian helppoa ja turvallista, ei osta luopua ja kuolla, nämä käsitteet on riisuttu arvostaan, puhdistettu merkityksestä.
Se on Mika-Miika Häkkinen, ei Kai Häkkinen
Sekä minä että veljeni olemme molemmat ns. huippuälykkäitä. Minä olin lapsena villi, hän rauhallinen.
Peruskoulu ja lukio meni kummallakin ok - emme juuri lukeneet kirjoituksiin tai tentteihin, veljelläni ei tainnut olla edes kirjoja. Ilmankin pärjättiin, ja hyvin pärjättiinkin. Itse muistan jo ala-asteella, tämä jatkui aivan tohtoritasolle asti, että tein kaikki tehtävät nopeasti, olin usein tylsistynyt. Opetus oli hidasta. Olin aina nopeimmin valmis, kaikissa tehtävissä, kirjoituksissa, tenteissä.
Kysyin äidiltäni, ja oikeastaan ainoa, mikä lapsuudessa kertoi tuosta poikkeuksellisesta älykkyydestä (joka myös testattiin), oli molemmilla lapsilla uteliaisuus. Temperamentit ovat meillä kovin erilaisia. On kirjallista lahjakkuutta, kielellistä lahjakkuutta, musikaalista, matemaattista, ym., meillä molemmilla. Itse opin puhumaan alle yksivuotiaana. Lukemaan molemmat kovin aikaisin, ennen esikoulua.
Vanhempien geenit näyttävät olleen hyvä yhdistelmä. :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko nyt huippuälykkäistä vai älykkäistä? Tähän mennessä kommentoineista useimmat eivät liene koskaan edes nähneet huippuälykästä ihmistä.
Huippuälykkäät ovat harvinaisuuksia, enkä tiedä, montako Suomeen kerralla mahtuu.
Ei tuosta omasta näyttäisi hassumpi tulevan kognitiivisen kyvykkyyden suhteen, kun ympäristökin on kohdillaan. Mutta oletan, että ihan tavanomaisen älykäs on.
Lähipiirissä on aika monta luonnontieteissä akateemisesti poikkeuksellisen pitkälle päässeitä. En silti lähde arvioimaan, onko esim. fysiikan tohtori millä älykkyyden tasolla. Varmasti riittävällä.
Lahjakkuus ja älykkyys eivät ole ollenkaan sama asia. Jonkinlainen korrelaatio älykkyyden ja joidenkin erityislahjakkuuksien (esim. musikaalisuus) välillä varmasti vallitsee, mutta ei välttämättä. On tutkittu, että taloudellisesti menestyvät parhaiten keskimääräistä jonkin verran älykkäämmät ihmiset (ÄO 120-140), mutta huippuälykkäistä harvoin tulee monimiljonäärejä, koska rahanteko ei ole pitkän päälle kovin kiinnostavaa.
Älykkyyttä eli täälläkin kuvattua aivojen suorituskykyä voidaan mitata hyvinkin tarkasti, mutta yhteiskunnalla ei jostain syystä ole halua hyödyntää poikkeuksellisen älykkäiden ihmisten potentiaalia – älykkyys kun aiheuttaa helposti kateutta, vaikka monille se on pikemminkin taakka, joka saattaa aiheuttaa esim. erilaisuuden tunnetta, eristäytymistä tai luonteenlaadusta riippuen jopa ylimielisyyttä muita ihmisiä kohtaan. Poikkeuksellisen älykkäillä ihmisillä on huomattavan usein ongelmia ns. normaalielämän suhteen ja monesti he tavalla tai toisella yrittävät kätkeä älykkyyttään, jotta eivät erottuisi joukosta. Poikkeuksellisen lahjakas lapsi ei vielä kolme-neljävuotiaana ymmärrä, miksi muut lapset ovat leikkitilanteessa hänen näkökulmastaan outoja ja yksinkertaisia. Monet eivät kaipaa ikäistään seuraa lainkaan. Siksi olisi hyvä, jos poikkeuslahjakkuus pääsisi mukaan johonkin sellaiseen toimintaan, esim. musiikkiin tai urheiluun, jossa tämä poikkeavuus ei välttämättä eristä häntä muista. Tunne-elämältään älykäs lapsi on kuitenkin lapsi.
Mensan jäsenet eivät ole vielä "poikkeuksellisen älykkäitä", mutta kuitenkin älykkäimmän kahden prosentin joukossa. Joukossa on paljon mm. taksikuskeja, portsareita, maanviljelijöitä ja kotiäitejä.
Matematiikka lienee se tieteenala, jossa lahjakkuus korreloi parhaiten älykkyyden kanssa. Niinpä poikkeuksellisen älykkäät osaavatkin yleensä jo ennen kouluikää laskea vaikeitakin laskuja, esim. potenssilaskuja tai neliöjuuria, ilman erityisopetusta ja useat myös osaavat lukea jo 2–3-vuotiaina.
Älykkyydestä puhuttaessa eräs ongelma on myös se, että keskivertoälykkäät (ÄO 100) eivät osaa erottaa, onko jonkun ÄO 120 vaiko 160. He huomaavat kyllä, että toinen on heitä itseään huomattavasti hoksaavaisempi, mutta heillä ei ole edellytyksiä huomata, kuinka suuri tuo ero heihin itseensä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lasten saatava olla leikkiviä lapsia ei epäaitoja tietokonenörttej joilta puuttuvat sosiaaliset taidot
Päästäisiin molemmat miehen kanssa mensaan eikä musta ainakaan lapsena olisi arvannut että olen sillä tavalla välkky. Oli kyllä luovia harrastuksia, miehelläni taas on ollut matemaattisia harrastuksia ja urheilijataustaa. Luulen, että sen sisko pääsisi mensan jäseneksi vähintään yhtä kirkkaasti, mutten tiedä onko testaillut. Mutta omasta puolesta tuntuu että puhkesin älyllisesti kukkaan vasta päälle parikymppisenä, sitä ennen ei ollut mitään kriittistä ja omaa ajattelua juurikaan... Myös veljeni pääsisi mensaan ja sekin oli kyllä lapsena mielestäni ihan normaali. Siskomme ei pääsisi, mutta ei jäänyt hirveän paljosta kiinni ja oli jo ennen testaamista aloittanut nark kaami sen joten... Kaikki siis käytiin testaamassa serkun jälkeen, yksi serkki kun liittyi mensaan. Sillä taas oli kyllä aina noin kympin keskiarvo. Hikarointi ei siitä ehkä kauas ilmennyt, hänellä salainen alemmuuskompleksi ja suuri näyttämisen halu erittäin junttien vanhempien takia. Hyvin on pärjännyt. Hän on kyllä aina ollut aivan sairaan hauska jos siitä olisi voinut sitten päätellä, että lapsesta on kasvamassa nero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On av-mamman lapsi. Kasvatettu palstailuun jo pienestä pitäen. Aikuisena siitä tulee uusi av-einstein tänne meidän muiden yleisnerojen joukkoon.
Vaikka sulla olisi huippuälykäs lapsi, niin se ei sitten poissulje mitään muuta. Itse olin peruskoulussa täysiä kymppejä ja stipendejä saava lapsi (lukematta koskaan mitään), mutta oli myös ADD. Ja jatko-opinnot sitten kosahtivat siihen, kun en lapsena ollut saanut apua ja oma toiminnanohjaus ei riittänyt tarpeeksi hyvin lukio- ja yliopisto-opiskeluissa. Huippuälykkyys vain tarkoitti sitä, että pärjäsin tuon verran peruskoulussa ADD:sta huolimatta. Ja on testattu sekä ADD että älykkyys.
Jos tekisin oman lapsen, en todellakaan antaisi minkäänlaista painoarvoa älykkyydelle, se olisi sivuseikka. On paljon parempi, että lapsi oppii ikätasonsa mukaisesti ja pystyy aikuisena menemään työelämään aivan tavallisena ihmisenä. Se on paljon kestävämpi ratkaisu kuin olla "paras" kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15-vuotias Iikka Kokko tylsistyi tunneilla – nyt hän tenttii peruskoulun, käy lukion vuodessa ja opiskelee yliopistossa kvanttifysiikkaa
15-vuotias Iikka Kokko opiskelee päivisin yliopistolla fysiikkaa ja illat kuluvat lukio-opinnoissa.
– Kyllähän moni aluksi ihmetteli, kun ilmestyin kvanttifysiikan luennoille. Mutta sitten, kun he huomasivat, että ymmärrän asioista, lunastin paikkani, Iikka Kokko tuumaa ja polkaisee moponsa käyntiin Itä-Suomen yliopiston kampuksella.
Varsinaisessa ikäluokkansa opinahjossa eli yläkoulussa hän käy syömässä sekä liikunnan ja teknisen työn tunneilla. Yläkoulun hän läpäisee tenttimällä.
----------------------------------------------------------------------------------------------
Häntä haastateltiin tänään YLE:n alueuutisissa. Harva peruskoululainen taitaa pohtia kvanttifysiikkaa.
Filosofi Friedrich Nieztsche ei paljon älystä piitannut, vaan puhui dinonyysisen voiman eli luovan voiman puolesta.
Olen samoilla linjoilla. Älykkyys on yliarvostettua, tarvitsemme lisää korkeatasoista luovuutta, ts. kykyä nähdä asiat eri tavalla kuin aiemmin eli rohkeasti mennä sinne ahtaan laatikon ulkopuolelle. Esim. tieteelliset keksinnöt ovat ilmentymä luovuudesta, ei itse älykkyydestä.
Myönnettäköön, että korkeatasoinen luovuus edellyttää älykkyyttä, mutta tuskin mitään huippuälykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni on että älykkäät lapset ovat pienestä pitäen jo tosi kypsiä ja monissa asioissa taitavia ja lahjakkaita.
Kun sanotaan, että lapset kehittyvät eri tahtiin, niin ikävä kyllä tosi hitaasti kehittyvät eivät koskaan saa kiinni näitä jotka ovat tosi tiedonjanoisia ja taitavia jo pienestä pitäen. Toki aina löytyy poikkeuksia, mutta näin yleisesti ottaen.
Pääsin peruskoulun läpi avaamatta ja lukematta yhtään kirjaa tai paperia. Keskiarvo oli 8.5 ja tämä 90-luvulla. Harmitti aikoinaan vain se että mikä se keskiarvo sitten olisi ollut, jos olisin lukenut ja suhtautunut kouluun ihan tosissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko nyt huippuälykkäistä vai älykkäistä? Tähän mennessä kommentoineista useimmat eivät liene koskaan edes nähneet huippuälykästä ihmistä.
Huippuälykkäät ovat harvinaisuuksia, enkä tiedä, montako Suomeen kerralla mahtuu.
Ei tuosta omasta näyttäisi hassumpi tulevan kognitiivisen kyvykkyyden suhteen, kun ympäristökin on kohdillaan. Mutta oletan, että ihan tavanomaisen älykäs on.
Lähipiirissä on aika monta luonnontieteissä akateemisesti poikkeuksellisen pitkälle päässeitä. En silti lähde arvioimaan, onko esim. fysiikan tohtori millä älykkyyden tasolla. Varmasti riittävällä.
Fysiikan tri on älykäs
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko nyt huippuälykkäistä vai älykkäistä? Tähän mennessä kommentoineista useimmat eivät liene koskaan edes nähneet huippuälykästä ihmistä.
Huippuälykkäät ovat harvinaisuuksia, enkä tiedä, montako Suomeen kerralla mahtuu.
Ei tuosta omasta näyttäisi hassumpi tulevan kognitiivisen kyvykkyyden suhteen, kun ympäristökin on kohdillaan. Mutta oletan, että ihan tavanomaisen älykäs on.
Lähipiirissä on aika monta luonnontieteissä akateemisesti poikkeuksellisen pitkälle päässeitä. En silti lähde arvioimaan, onko esim. fysiikan tohtori millä älykkyyden tasolla. Varmasti riittävällä.
Fysiikan tri on älykäs
Matemaatikot ovat aina olleet fyysikoita älykkäämpiä, ja ne ovat ne matemaatikot, jotka ne vaikeimmat matemaattiset ongelmat ovat ratkaisseet.
Vähän kulunut klisee tämä fysiikan tohtorin älykkyys nykypäivänä, kun kuka tahansa pääsee opiskelemaan esim. Helsingin yliopistoon fysiikkaa.
Sitä paitsi luonnontieteet ovat passe. Eikä oppineisuus sinänsä ole osoitus muusta kuin itse oppineisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko nyt huippuälykkäistä vai älykkäistä? Tähän mennessä kommentoineista useimmat eivät liene koskaan edes nähneet huippuälykästä ihmistä.
Huippuälykkäät ovat harvinaisuuksia, enkä tiedä, montako Suomeen kerralla mahtuu.
Ei tuosta omasta näyttäisi hassumpi tulevan kognitiivisen kyvykkyyden suhteen, kun ympäristökin on kohdillaan. Mutta oletan, että ihan tavanomaisen älykäs on.
Lähipiirissä on aika monta luonnontieteissä akateemisesti poikkeuksellisen pitkälle päässeitä. En silti lähde arvioimaan, onko esim. fysiikan tohtori millä älykkyyden tasolla. Varmasti riittävällä.
Fysiikan tri on älykäs
Matemaatikot ovat aina olleet fyysikoita älykkäämpiä, ja ne ovat ne matemaatikot, jotka ne vaikeimmat matemaattiset ongelmat ovat ratkaisseet.
Vähän kulunut klisee tämä fysiikan tohtorin älykkyys nykypäivänä, kun kuka tahansa pääsee opiskelemaan esim. Helsingin yliopistoon fysiikkaa.
Sitä paitsi luonnontieteet ovat passe. Eikä oppineisuus sinänsä ole osoitus muusta kuin itse oppineisuudesta.
Älykkäimmät huippuälykkäät ovat jo pitkään olleet sosiologian tai yhteiskuntatieteiden alalla. Sanna Marin, Annika Saarikko, jne. Älykkyys on muuttunut kun yhteiskuntakin on muuttunut. Ennen piti osata keksiä ruuti tms ollakseen älykkään kirjoissa. Nyt täytyy osata vain selittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko nyt huippuälykkäistä vai älykkäistä? Tähän mennessä kommentoineista useimmat eivät liene koskaan edes nähneet huippuälykästä ihmistä.
Huippuälykkäät ovat harvinaisuuksia, enkä tiedä, montako Suomeen kerralla mahtuu.
Ei tuosta omasta näyttäisi hassumpi tulevan kognitiivisen kyvykkyyden suhteen, kun ympäristökin on kohdillaan. Mutta oletan, että ihan tavanomaisen älykäs on.
Lähipiirissä on aika monta luonnontieteissä akateemisesti poikkeuksellisen pitkälle päässeitä. En silti lähde arvioimaan, onko esim. fysiikan tohtori millä älykkyyden tasolla. Varmasti riittävällä.
Tavanomainen äly voi kulkea geeneissä, mutta poikkeukselliset nerot ovat poikkeuksellisia. Selvimmin sen älyn voi tunnistaa suoraviivaisesti oppimiskyvyistä, muulla tavalla ilmenevä äly voi peittyä muiden ominaisuuksien sekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko nyt huippuälykkäistä vai älykkäistä? Tähän mennessä kommentoineista useimmat eivät liene koskaan edes nähneet huippuälykästä ihmistä.
Huippuälykkäät ovat harvinaisuuksia, enkä tiedä, montako Suomeen kerralla mahtuu.
Ei tuosta omasta näyttäisi hassumpi tulevan kognitiivisen kyvykkyyden suhteen, kun ympäristökin on kohdillaan. Mutta oletan, että ihan tavanomaisen älykäs on.
Lähipiirissä on aika monta luonnontieteissä akateemisesti poikkeuksellisen pitkälle päässeitä. En silti lähde arvioimaan, onko esim. fysiikan tohtori millä älykkyyden tasolla. Varmasti riittävällä.
Fysiikan tri on älykäs
Matemaatikot ovat aina olleet fyysikoita älykkäämpiä, ja ne ovat ne matemaatikot, jotka ne vaikeimmat matemaattiset ongelmat ovat ratkaisseet.
Vähän kulunut klisee tämä fysiikan tohtorin älykkyys nykypäivänä, kun kuka tahansa pääsee opiskelemaan esim. Helsingin yliopistoon fysiikkaa.
Sitä paitsi luonnontieteet ovat passe. Eikä oppineisuus sinänsä ole osoitus muusta kuin itse oppineisuudesta.
Älykkäimmät huippuälykkäät ovat jo pitkään olleet sosiologian tai yhteiskuntatieteiden alalla. Sanna Marin, Annika Saarikko, jne. Älykkyys on muuttunut kun yhteiskuntakin on muuttunut. Ennen piti osata keksiä ruuti tms ollakseen älykkään kirjoissa. Nyt täytyy osata vain selittää.
Pehmotieteissä ei älyä ole koskaan edes kaivattu, saatika tarvittu.
Montako ihmistä sinä tunnet? Moniko heistä on sosiaalisesti huipputaitava? Kuinka moni matemaattisesti lahjaton? Entä matemaattisesti lahjakas? Huomaatko itse, että kommenttisi ei kerro yhtään mitään? Paitsi sen, että haluat ilman todellisia perusteita, tai edes todellisuutta ollenkaan, perustella kantaasi, joka ei perustu oikeasti yhtään mihinkään.