Käyttäjä31791

Lahjakkuus ja älykkyys eivät ole ollenkaan sama asia. Jonkinlainen korrelaatio älykkyyden ja joidenkin erityislahjakkuuksien (esim. musikaalisuus) välillä varmasti vallitsee, mutta ei välttämättä. On tutkittu, että taloudellisesti menestyvät parhaiten keskimääräistä jonkin verran älykkäämmät ihmiset (ÄO 120-140), mutta huippuälykkäistä harvoin tulee monimiljonäärejä, koska rahanteko ei ole pitkän päälle kovin kiinnostavaa.

Älykkyyttä eli täälläkin kuvattua aivojen suorituskykyä voidaan mitata hyvinkin tarkasti, mutta yhteiskunnalla ei jostain syystä ole halua hyödyntää poikkeuksellisen älykkäiden ihmisten potentiaalia – älykkyys kun aiheuttaa helposti kateutta, vaikka monille se on pikemminkin taakka, joka saattaa aiheuttaa esim. erilaisuuden tunnetta, eristäytymistä tai luonteenlaadusta riippuen jopa ylimielisyyttä muita ihmisiä kohtaan. Poikkeuksellisen älykkäillä ihmisillä on huomattavan usein ongelmia ns. normaalielämän suhteen ja monesti he tavalla tai toisella yrittävät kätkeä älykkyyttään, jotta eivät erottuisi joukosta. Poikkeuksellisen lahjakas lapsi ei vielä kolme-neljävuotiaana ymmärrä, miksi muut lapset ovat leikkitilanteessa hänen näkökulmastaan outoja ja yksinkertaisia. Monet eivät kaipaa ikäistään seuraa lainkaan. Siksi olisi hyvä, jos poikkeuslahjakkuus pääsisi mukaan johonkin sellaiseen toimintaan, esim. musiikkiin tai urheiluun, jossa tämä poikkeavuus ei välttämättä eristä häntä muista. Tunne-elämältään älykäs lapsi on kuitenkin lapsi.

Mensan jäsenet eivät ole vielä "poikkeuksellisen älykkäitä", mutta kuitenkin älykkäimmän kahden prosentin joukossa. Joukossa on paljon mm. taksikuskeja, portsareita, maanviljelijöitä ja kotiäitejä.

Matematiikka lienee se tieteenala, jossa lahjakkuus korreloi parhaiten älykkyyden kanssa. Niinpä poikkeuksellisen älykkäät osaavatkin yleensä jo ennen kouluikää laskea vaikeitakin laskuja, esim. potenssilaskuja tai neliöjuuria, ilman erityisopetusta ja useat myös osaavat lukea jo 2–3-vuotiaina.

Älykkyydestä puhuttaessa eräs ongelma on myös se, että keskivertoälykkäät (ÄO 100) eivät osaa erottaa, onko jonkun ÄO 120 vaiko 160. He huomaavat kyllä, että toinen on heitä itseään huomattavasti hoksaavaisempi, mutta heillä ei ole edellytyksiä huomata, kuinka suuri tuo ero heihin itseensä on.

Vierailija kirjoitti:

Kännipäissään spämmää aina turviksista ja Suomen valtion rappiosta. Hauskinta on se, että kyseinen herrasmies asuu neljättä vuotta Thaimaassa paikallisen vaimonsa kanssa.

Mainio persukuvaus. Taidan tuntea tuon tyypin. Tai itse asiassa aika monta.

Hienoimmat ja harvinaisimmat autot, joita natiaisena näin ja joiden nimet opettelin. Silloin oli paljon automerkkejä, joita ei enää Suomessa ole: Plymout Barracuda ja Plymouth Valiant, NSU, Coccomobil, IFA, Wartburg, Fiat 600, Neckar, Alfa-Romeo Giulia ja Giulietta, Renault Gordini ja Floride, Messerschmitt, Opel Record, Capitan ja Kadett, Wolseley, Rover, Volga, Vauxhall Viva ja Vauxhall Victor, Fordin Anglia, Cortina, Peugeot 304 ja 404, Zephyr, Capri ja Taunus, DKW ja Auto-Union, DeSoto, Studebaker, Volvo Amazon, P1800ja PV, Triumph, Austin, Sunbeam, MG. Nämä nyt ensimmäisenä tulivat mieleen, joskin Ford Capri ei ollut myynnissä vielä 1960-luvun puolivälissä vaan vasta vuodesta 1968 alkaen, samoin kuin Opel Manta vuodesta 1970 alkaen. WV Kupla ei ollut listassa, kun se oli tuolloin niin yleinen.

Vierailija kirjoitti:

Täällä asuvat Putouksen sketsihahmot:

Pahoittelut, että oman selkeytykseni vuoksi Tampere on Keski-Suomessa, Oulu Pohjois-Suomessa jne. Suluissa kaupunginosia, missä ainakin yksi hahmo asuu, usein on kerrottu vain paikkakunta)

Etelä-Suomi:

- Helsinki, 6 kpl (Töölö, Pasila, Kamppi)

- Espoo 3x

- Vantaa

- Riihimäki

- Lohja (Karjalohja)

- Lahti 2x

- Loppi

- Järvenpää

- Tuusula

Länsi-Suomi:

- Pori 4 kpl

- Nakkila

- Turku 3 kpl (Pallivaha)

- Raisio

- Kemiönsaari

- Masku

- Salo

- Forssa

Keski-Suomi:

- Nokia (Sorvankylä)

- Tampere 4x (Nekala, Pispala)

- Jyväskylä 2x (Tikkakoski)

- Hankasalmi (Enkelparvententie)

Pohjois-Suomi:

- Pello

- Salla

- Oulu (Kello)

- Hailuoto

- Tornio

- Rovaniemi

- Kempele

- Lappi (Vain hahmon maakunta mainittu)

Itä-Suomi:

- Virolahti (Vaalimaa)

- Savonlinna (Toroppala)

- Hörhölä (Kuvitteellinen, Pohjois-Karjala)

- Karjala (Joutseno, hahmo perustuu Jouni Hynyseen)

- Kotka

- Simpele 2x

- Mikkeli 3x (Haukivuori)

- Imatra

- Liperi

- Lappeenranta (Sammonlahti)

- Kuopio

- Lieksa

Ulkomaat:

- Thaimaa (Pattaya)

- Ruotsi 3x (Haaparanta)

- Espanja (Mallorca)

- Yhdysvallat 2x (Florida)

- Viro 2x

- Etelä-Afrikka

- Italia

- Afrikka

Kuvitteelliset:

- Munakkala

- Mörönmutka

- Menneisyys

Mahtavaa vaivannäköä, arvostan.

Edelliseen liittyen: C-kirjainta sellaisenaan ei lausuta missään kielessä ässänä, vaikka kirjaimen C nimi esim. suomessa on "see". Englannissa kirjainyhdistelmä ch lausutaan yleensä kuten tsh (esim. China, chain, check), vaikkakin esim. nimessä Chicago tuota ensimmäistä t:tä ei lausuta. Chicago (Checagow) nimenä pohjautuu intiaanikieleen tarkoittaen tuoksuvien sipulien paikkaa. Sanan kirjoitusasu on ranskalaista perua.