Lue keskustelun säännöt.
Mistä tunnistaa huippuälykkään lapsen?
Onko sinulla ollut lapsi joka myöhemmin todettu poikkeuksellisen älykkääksi? Minkälainen hän oli pienenä? Entä koulussa? Miten hän tulee toimeen muiden ihmisten kanssa? Entä muuten pärjää elämässä?
Kommentit (500)
Itse jouduin viettämään yläasteen luokassa, joka oli täynnä mölyämiseen ja opettajien kiusaamiseen keskittyneitä tulevia alkoholisteja. Naisopettajat itkivät ja nämä tyypit menivät tyytyväisenä tupakalle. Pari noista kuollut viinaan, joku istunut jne. Täysin hukkaan heitettyä aikaa kun tuossa porukassa opetus meni koko ajan sen pahimman meluajan päähänpistojen tahdissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa kaikki 8-vuotiaat, kiitettävän oppilaat testataan. Tasokurssit alkavat silloin. Yksi lapsistani sai 98/100 pisteestä, jolloin pääsi gifted and talented -luokalle. Siinä ryhmässä olijat otetaan Ivy League-yliopistoihin, jollaisia Suomessa ei ole. Suomen koulut on tasapäistettyjä mölymajoja. Lahjakkaat lapset laitetaan koulukiusaajia pursuviin luokkiin. Onko Suomessa lahjakkaita lapsia? Heti Suomeen muutettuamme koulun rehtori tehtaili lasuja ja lapseni huostattiin. Suomessa on keskiaikainen noitavainokulttuuri, kuten Anneli Auer on sanonut. Ehkä täällä lahjakkuus on kateuden aihe, joka pitää tuhota. Lapsia täällä ei testata, eihän ole tasokursseja tai korkealle rankattuja ylioistojakaan.
Pulmaksi voi tulla valikoitujen älykkäiden ylimielisyys ja tietynlainen alistamishalu muihin nähden. Auttaako se sitten paljonkaan muuta yhteiskuntaa. Eikä ne keskiajan noidat mitään hyviksiä olleet, hyvä että sekin tapa hävisi.
Vierailija kirjoitti:
Mammapalstan punaniskajuntit pohtii älykkyyden olemusta. Ja jokaisen lapsi on tietysti nero. Joka kerta yhtä hauskaa.
Kaikki eivät välttämättä ole punaniskoja (=työväenluokkainen maalaisjuntti), vaikka kävisivät täällä kommentoimassa. Monet ovat hyvinkin kaupunkilaisia ja johtavassa asemassa. Sinä et vaan sitä maailmaa tunne.
Lahjakkuudesta: Nerous ja hulluus ovat aika lähellä toisiaan, joten ihan nero voi olla hankala ihmisenä ja sosiaalisessa elämässä tappioasemassa. Jos saa lahjakkuudesta palasenkin, voi olla tyytyväinen. Esimerkiksi jos on kielellisesti lahjakas, kannattaa panostaa siihen, eikä väkisin hakeutua matemaattiselle alalle, kuten omille lapsille olen sanonut. Ja jos resurssit elämässä riittävät korkeintaan toisten ihmisten haukkumiseen, kannattaa hakeutua hoitoon (vinkki).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa kaikki 8-vuotiaat, kiitettävän oppilaat testataan. Tasokurssit alkavat silloin. Yksi lapsistani sai 98/100 pisteestä, jolloin pääsi gifted and talented -luokalle. Siinä ryhmässä olijat otetaan Ivy League-yliopistoihin, jollaisia Suomessa ei ole. Suomen koulut on tasapäistettyjä mölymajoja. Lahjakkaat lapset laitetaan koulukiusaajia pursuviin luokkiin. Onko Suomessa lahjakkaita lapsia? Heti Suomeen muutettuamme koulun rehtori tehtaili lasuja ja lapseni huostattiin. Suomessa on keskiaikainen noitavainokulttuuri, kuten Anneli Auer on sanonut. Ehkä täällä lahjakkuus on kateuden aihe, joka pitää tuhota. Lapsia täällä ei testata, eihän ole tasokursseja tai korkealle rankattuja ylioistojakaan.
Pulmaksi voi tulla valikoitujen älykkäiden ylimielisyys ja tietynlainen alistamishalu muihin nähden. Auttaako se sitten paljonkaan muuta yhteiskuntaa. Eikä ne keskiajan noidat mitään hyviksiä olleet, hyvä että sekin tapa hävisi.
Ylimielisiä ja alistamishaluisia ovat vain kiusaajat. Usein he ottavat kohteeseen juuri jotain vähän erikoisesti käyttäytyviä nörttejä. Toki jostain nörtistä saattaa kehittyä vihainen, ylimielinen alistaja siinä käsittelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa kaikki 8-vuotiaat, kiitettävän oppilaat testataan. Tasokurssit alkavat silloin. Yksi lapsistani sai 98/100 pisteestä, jolloin pääsi gifted and talented -luokalle. Siinä ryhmässä olijat otetaan Ivy League-yliopistoihin, jollaisia Suomessa ei ole. Suomen koulut on tasapäistettyjä mölymajoja. Lahjakkaat lapset laitetaan koulukiusaajia pursuviin luokkiin. Onko Suomessa lahjakkaita lapsia? Heti Suomeen muutettuamme koulun rehtori tehtaili lasuja ja lapseni huostattiin. Suomessa on keskiaikainen noitavainokulttuuri, kuten Anneli Auer on sanonut. Ehkä täällä lahjakkuus on kateuden aihe, joka pitää tuhota. Lapsia täällä ei testata, eihän ole tasokursseja tai korkealle rankattuja ylioistojakaan.
Kerropa lisää, mistä syystä tehtiin laskuja ja huostattiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun katsoo ja seuraa uutisia niin nykyisen koulutustason johdosta voidaan alkaa pitämään yläasteelta valmistuvaa huippuälukkäänä mikäli hän osaa lukea ja kirjoittaa ilman ongelmia.
lykkyyttä on (ehkä?) pärjätä omassa yhteisössä kuten menestyneet(paha. Esim. yksin valtiaat ). Harmi ettei se enää aina . Syy? Kansainvälistyminen (=monikulttuurisuus?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa kaikki 8-vuotiaat, kiitettävän oppilaat testataan. Tasokurssit alkavat silloin. Yksi lapsistani sai 98/100 pisteestä, jolloin pääsi gifted and talented -luokalle. Siinä ryhmässä olijat otetaan Ivy League-yliopistoihin, jollaisia Suomessa ei ole. Suomen koulut on tasapäistettyjä mölymajoja. Lahjakkaat lapset laitetaan koulukiusaajia pursuviin luokkiin. Onko Suomessa lahjakkaita lapsia? Heti Suomeen muutettuamme koulun rehtori tehtaili lasuja ja lapseni huostattiin. Suomessa on keskiaikainen noitavainokulttuuri, kuten Anneli Auer on sanonut. Ehkä täällä lahjakkuus on kateuden aihe, joka pitää tuhota. Lapsia täällä ei testata, eihän ole tasokursseja tai korkealle rankattuja ylioistojakaan.
Kerropa lisää, mistä syystä tehtiin laskuja ja huostattiin?
Veikkaisin että lapsi käyttäytyi jotenkin erikoisesti koulussa.
Niitä tapauksia on yllättävän paljon. Fiksuja lapsia joilla on joitain nepsypiirteitä otetaan koulussa helposti silmätikuksi ja heistä tehdään lasuja.
Itsekin olen kokenut sen. Opettaja teki fiksusta, kognitiivisesti kyvykkäästä lapsesta lasuja.
Ei löytynyt kotoa vikaa, mutta lasut eivät loppuneet. Siksi vaihdettiin koulua ja lapsi sai käydä koulunsa rauhassa loppuun, ilman pelkoa huostaanotosta. Se on lapsellekin pelottava skenaario. Se aiheuttaa ahdistusta ja vie paljon voimia.
Myöhemmin lapsi sai autismidignoosin. Se auttoi ymmärtämään miksi niitä lasuja tehtiin. Usein autismioireilu muistuttaa kaltoinkohdellun lapsen oireilua. Opettajat luulivat varmaan että lasta kaltoinkohdellaan kotona.
Siinä toisessa koulussa näkivät, että lapsella on autistisia piirteitä ja ohjasivat meidät hakeutumaan tutkimuksiin.
-ohis
Kirjoitin tuonne jo aiemmin tylsistyneeni koulussa ja kuinka tunnistan omissa lapsissa älykkyyden. Älykkyyttä ei aina ymmärretä ja siitä voi seurata vaikka mitä.
Oma lapseni (se sosiaalisin) tuhautui päiväkodissa. Oli edellisessä päivökodissa joutunut kiusatuksi ja muuton jälkeen uusi päiväkoti pahemsi tilannetta. Tekivät meistä myös lasun, mutta se kääntyi lopulta meidän eduksi kun ne ihmiset ymmärsivät lastani toisin kuin päiväkoti.
Ryhmässä oli siis ennestään yksi adhd, joka tarvitsi apua joka asiaan, ja jonka käytös (raivokohtaukset yms) sallittiin. Tätä lasta varten päiväkotiryhmässä ei kuitenkaan ollut lisäkäsiä, mutta niitä yritettiin saada meidän lapsemme "nimellä". Muun muassa toimintaterapeutti totesi, että lapseni on älykäs. Erityislastentarhanopettajakin lopulta huomasi tämän ja lapsi siirrettiin isompien ryhmään. Ongelmat loppuivat kuin seinään. Sain tietää tästä häiriköstä vasta seuraavan ryhmän aikuisilta, kun luulivat meidän tienneen tarkemmin sen ryhmän tilanteen.
Jälkikäteen mietittynä lapseni koki sen adhd ryhmän tilanteen epäoikeudenmukaisena eikä tarpeeksi älykästä seuraakaan ollut ryhmässä tarjolla. Lisäksi vielä aikaisempi kiusaamiskokemus ja uhmaikäisen puolustusreaktiot.
Lapseni on nyt samalla luokalla sen häirikön kanssa ja menestyy- häirikkö tarvitsee edelleen avustajaa eikä menesty ilman paapomista. Ovat silti kavereita, koska lapsellani on myös sosiaalista älykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos älykkyys on sitä mitä älykkyystestit mittaavat, ei kai häntä muutoin voi tunnistaa kuin teettämällä hänellä älykkyystestin??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa kaikki 8-vuotiaat, kiitettävän oppilaat testataan. Tasokurssit alkavat silloin. Yksi lapsistani sai 98/100 pisteestä, jolloin pääsi gifted and talented -luokalle. Siinä ryhmässä olijat otetaan Ivy League-yliopistoihin, jollaisia Suomessa ei ole. Suomen koulut on tasapäistettyjä mölymajoja. Lahjakkaat lapset laitetaan koulukiusaajia pursuviin luokkiin. Onko Suomessa lahjakkaita lapsia? Heti Suomeen muutettuamme koulun rehtori tehtaili lasuja ja lapseni huostattiin. Suomessa on keskiaikainen noitavainokulttuuri, kuten Anneli Auer on sanonut. Ehkä täällä lahjakkuus on kateuden aihe, joka pitää tuhota. Lapsia täällä ei testata, eihän ole tasokursseja tai korkealle rankattuja ylioistojakaan.
Pulmaksi voi tulla valikoitujen älykkäiden ylimielisyys ja tietynlainen alistamishalu muihin nähden. Auttaako se sitten paljonkaan muuta yhteiskuntaa. Eikä ne keskiajan noidat mitään hyviksiä olleet, hyvä että sekin tapa hävisi.
Kuulun Mensaan ja tunnen useita satoja mensalaisia. Tiedän porukasta vain pari älykkyydellään leuhkivaa ja ylimielistä. Suhdeluku on jotain 2:400.
Tämä sivuhuomautuksena _älykkäiden ylimielisyyteen_.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa kaikki 8-vuotiaat, kiitettävän oppilaat testataan. Tasokurssit alkavat silloin. Yksi lapsistani sai 98/100 pisteestä, jolloin pääsi gifted and talented -luokalle. Siinä ryhmässä olijat otetaan Ivy League-yliopistoihin, jollaisia Suomessa ei ole. Suomen koulut on tasapäistettyjä mölymajoja. Lahjakkaat lapset laitetaan koulukiusaajia pursuviin luokkiin. Onko Suomessa lahjakkaita lapsia? Heti Suomeen muutettuamme koulun rehtori tehtaili lasuja ja lapseni huostattiin. Suomessa on keskiaikainen noitavainokulttuuri, kuten Anneli Auer on sanonut. Ehkä täällä lahjakkuus on kateuden aihe, joka pitää tuhota. Lapsia täällä ei testata, eihän ole tasokursseja tai korkealle rankattuja ylioistojakaan.
Pulmaksi voi tulla valikoitujen älykkäiden ylimielisyys ja tietynlainen alistamishalu muihin nähden. Auttaako se sitten paljonkaan muuta yhteiskuntaa. Eikä ne keskiajan noidat mitään hyviksiä olleet, hyvä että sekin tapa hävisi.
Kuulun Mensaan ja tunnen useita satoja mensalaisia. Tiedän porukasta vain pari älykkyydellään leuhkivaa ja ylimielistä. Suhdeluku on jotain 2:400.
Tämä sivuhuomautuksena _älykkäiden ylimielisyyteen_.
Ehkä he eivät leuhki toisille mensalaisille, vaan muille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Tässä hyvä kuvaus mielestäni: https://lahjakkaatlapset.fi/mita-tarkoittaa-lahjakas-lapsi/tyypillista/
Olen itse ollut tuollainen lapsi, pohjattoman utelias, hyvä mielikuvitus, laaja sanavatasto ikäisekseen jne. En ollut ns kympin tyttö vaan mietin aina millä lukemisella saan riittävän hyvän arvosanan. Väittelen kohta tohtoriksi ja edelleen sama uteliaisuus vaivaa :) kuin lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän Jani-Petteri on ns.ihmelapsi
Vierailija kirjoitti:
Tässä hyvä kuvaus mielestäni: https://lahjakkaatlapset.fi/mita-tarkoittaa-lahjakas-lapsi/tyypillista/
Ehkä tyhmä kysymys, mutta onko muunlaisia lapsia olemassa? Eikö lapsi ole luontaisesti hirveän utelias ja jos sitä ruokkii niin lapsi myös oppii puhumaan ja tekemään asioita? Onko lapsia, joilla olisi huono muisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä hyvä kuvaus mielestäni: https://lahjakkaatlapset.fi/mita-tarkoittaa-lahjakas-lapsi/tyypillista/
Ehkä tyhmä kysymys, mutta onko muunlaisia lapsia olemassa? Eikö lapsi ole luontaisesti hirveän utelias ja jos sitä ruokkii niin lapsi myös oppii puhumaan ja tekemään asioita? Onko lapsia, joilla olisi huono muisti?
Minun lapsellani on huono muisti. Siis jos joku asia ei ole näkyvissä, hän unohtaa sen. Voin syödä huoletta kaapissa olevat karkit jos hän ei ole niitä viikkoon kysellyt 😅
Mutta ymmärtää isoja lukuja, laskee päässä, lukee. Ajattelee tosi loogisesti. Mutta samalla on vielä niin pieni ja ikäisensä lapsi. Joskus sen meinaa unohtaa. Joulupukkiin uskotaan ja hammaskeijulle ei hampaita haluttu antaa, vaikka niistä olisi saanut rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä hyvä kuvaus mielestäni: https://lahjakkaatlapset.fi/mita-tarkoittaa-lahjakas-lapsi/tyypillista/
Ehkä tyhmä kysymys, mutta onko muunlaisia lapsia olemassa? Eikö lapsi ole luontaisesti hirveän utelias ja jos sitä ruokkii niin lapsi myös oppii puhumaan ja tekemään asioita? Onko lapsia, joilla olisi huono muisti?
Minun lapsellani on huono muisti. Siis jos joku asia ei ole näkyvissä, hän unohtaa sen. Voin syödä huoletta kaapissa olevat karkit jos hän ei ole niitä viikkoon kysellyt 😅
Mutta ymmärtää isoja lukuja, laskee päässä, lukee. Ajattelee tosi loogisesti. Mutta samalla on vielä niin pieni ja ikäisensä lapsi. Joskus sen meinaa unohtaa. Joulupukkiin uskotaan ja hammaskeijulle ei hampaita haluttu antaa, vaikka niistä olisi saanut rahaa.
Olen aikaisempi kyselijä ja itsehän elää kuplassa, jos näkee vain itsensä ja lapsensa. Meillä siis molemmilla on ollut nuo "lahjakkaan lapsen piirteet" ja siitä on sanottu lapsena sekä minulle, veljelleni että lapselleni päiväkodissa. Oma lapseni kysyi jo 2-vuotiaana minulta, että olenko minä se joulupukki, joten epäilys joulupukin olemassaoloon oli jo silloin. Hankaluutena on myös, että muistaa karkkien määrätkin pussista, jos olen niitä syönyt salaa. Muistaa 3-vuotiaana tarkasti ihmisten vaatteet eri päivinä jne. Hyvä muisti liittyy myös siihen, että minulla on todella varhaiset lapsuusmuistot joistakin asioista. Lahjakas lapsi on myös aika vaativa kasvattaa, koska jatkuva kysely ja puhuminen väsyttää aikuisen, aikuinen ei voi helpolla huijata asioissa, jos ei esim. jaksa tehdä jotain ja lapsi oppii helpolla myös huonoja tapoja.
Siitä tietää, kun sen äiti kertoo hiekkalaatikon äärellä.
Yhdysvalloissa kaikki 8-vuotiaat, kiitettävän oppilaat testataan. Tasokurssit alkavat silloin. Yksi lapsistani sai 98/100 pisteestä, jolloin pääsi gifted and talented -luokalle. Siinä ryhmässä olijat otetaan Ivy League-yliopistoihin, jollaisia Suomessa ei ole. Suomen koulut on tasapäistettyjä mölymajoja. Lahjakkaat lapset laitetaan koulukiusaajia pursuviin luokkiin. Onko Suomessa lahjakkaita lapsia? Heti Suomeen muutettuamme koulun rehtori tehtaili lasuja ja lapseni huostattiin. Suomessa on keskiaikainen noitavainokulttuuri, kuten Anneli Auer on sanonut. Ehkä täällä lahjakkuus on kateuden aihe, joka pitää tuhota. Lapsia täällä ei testata, eihän ole tasokursseja tai korkealle rankattuja ylioistojakaan.