Lue keskustelun säännöt.
Mistä tunnistaa huippuälykkään lapsen?
Onko sinulla ollut lapsi joka myöhemmin todettu poikkeuksellisen älykkääksi? Minkälainen hän oli pienenä? Entä koulussa? Miten hän tulee toimeen muiden ihmisten kanssa? Entä muuten pärjää elämässä?
Kommentit (500)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi, että sai ns pelkkiä kymppejä ja esim.9lk päättötodistuksen ka oli 10 niin on erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava.
Siinä muutama esimerkki omasta nyt 2kymppisestäni.Luettelemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhtä hyvin olisit voinut vielä ilmoittaa että älykkään lapsen kengän koko oli lukiossa 40 ja lempiväri vihreä.
Miten niin? Kyllä hyvät sosiaaliset taidot ja erityisesti keskittymiskyky korreloivat älykkyyden kanssa ilman muuta.
Eri
Kyllä ne muutamat matemaattisesti hyvin lahjakkaat, jotka tunnen, esim päässeet tkkk ilman pääsykoetta aikana, jolloin kaikki kävivät pääsykokeessa, ovat joutuneet todella paljon tekemään töitä sosiaalisten taitojen kanssa, että pärjäävät työelämässä. Keskittymiskyky monesti vie niitä sosiaalisia taitoja kun ei kuule eikä näe mitä ympärillä tapahtuu kun pystyy keskittymään vaikka ohjushyökkäyksen aikana siihen mitä tekee.
Älykkyys voi olla kapea-alaista ja hyvin älykkään voi olla vaikea kommunikoida tavallisten ihmisten eli selvästi itseään tyhmempien kanssa. 100-140 älykkyysero on sama kuin 60-100. Ei tavallinen ihminen pysty kommunikoimaan kovin monipuolisesti kehitysvammaisenkaan kanssa.
Ne matikkanerot, joita itse kohtasin tkk:lla pystyivät kyllä kommunikoimaan sujuvasti oman viiteryhmänsä kanssa.
Onko kapea-alainen lahjakkuus älykkyyttä? Nykykäsityksen mukaan ei. Älykäs pystyy kommunikoimaan tyhmemmän kanssa - älykäs pystyy joustamaan, mukauttamaan ja soveltamaan sekä hahmottamaan kokonaisuuksia kommunikointitilanteissa.
Kaikki on suhteellista. TKK n maakuntakoulu verrattuna oikeisiin eliittiyliopistoihin. Esim Harvardiin matematiikkaa opiskelemaan pääsisi ehkä yksi suomalainen kymmenessä vuodessa. Rima nimittäin juuri matematiikan oppilaiden osalta on erittäin korkea, jopa Bill Gates joutui vaihtamaan pääainetta, koska opetus oli liian vaativaa. Ja Bill Gates oli testatusti älykkäämpi kuin 99,999% ihmisistä.
Harvardiin pääsee nykyään opiskelemaan täysin lahjattomat ihmiset, koska Harvardin sisäänottokiintiöt perustuvat yksilön poliittiseen sopivuuteen, eikä kyvykkyyteen.
Bill Gates sai aikoinaan täydet pisteet SATista, mutta Harvardiin ei pääse nykyään samalla tavalla SATin pisteillä vaan kaikki on poliittisesti kiintiöitetty.
Opiskelemaan pääsee paljon keskinkertaisuuksia, mutta Harvardissa matematiikkaa opiskelevat on tunnettuja siitä, että siellä opiskelee koko maailman ikäluokan lahjakkaimmat matematiikan opiskelijat. Edes kultamitalin voittaminen matematiikan olympialaisissa ei takaa opiskelupaikkaa tai menestystä opinnoissa.
Harvardin keskinkertaisuudet menee opiskelemaan humanistisia aineita vaikka kuinka olisi ollut hyvä koulussa. Koska kovissa tieteissä pelkkä hyvä (eli lukion paras oppilas koulussa) ei riitä mihinkään. Kuvaavaa on, että suurin osa Harvardin matematiikan oppilaista päätyy lopulta joko professoreiksi tai menevät yksityiselle puolelle töihin, joissa alkupalkka on yli 500 000 dollaria.
Princeton on Harvardiin verrattava kovien tieteiden eliittikoulu. Siellä aikanaan opiskeli mm Amazonin perustaja ja yksi maailman rikkaimmista miehistä Jeff Bezos. Oli ollut aivan erinomainen opiskelija koko elämänsä ja pärjäsi fysiikan opinnoissa yliopistossakin hyvin. Mutta joutui toteamaan, että parhaat opiskelijat olivat yksinkertaisesti niinnoaljon älykkäimpiä, ettei olisi ikinä voinut heille pärjätä. Niinpä valitsi helpomman tien ja perusti maailman suurimman nettikaupan.
Ihmiset ei ymmärrä mitä oikea lahjakkuus on. Jos Eila-Petteri oppii lukemaan 5 vuotiaana, niin se ole merkki minkäänlaisesta erityisestä lahjakkuudesta. Jos hän väittelee tohtoriksi 15 vuotiaana, on hän erityislahjakkuus.
Siellä Yhdysvalloissa, missä niitä ylimpiä lahjakkuuksia huippuyliopistoissa hoivaillaan, on kyllä ihan erilainen ajattelumalli.
Kaikkien mielestä on tosi siistiä, jos lapsi on vaikka vain ihan tavallisella tavalla lahjakas. On ihan ok kertoa työkavereille lapsen lahjakkuuksista ja saavutuksista, eikä kukaan tule sanomaan, että eihän tuo mitään oikeaa lahjakkuutta ole.
-ohis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kaikkia lahjakkuukdia luetaan älykkäiksi. Onko muitakin kuin matematiikka ja se sellaiset. Miten he pärjäävät, jos ei ole käytäntöönpanijoita,ensielättäjiä,atomipommien tekijöitä, laukaidijoita, alustan tekijöitä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi, että sai ns pelkkiä kymppejä ja esim.9lk päättötodistuksen ka oli 10 niin on erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava.
Siinä muutama esimerkki omasta nyt 2kymppisestäni.Luettelemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhtä hyvin olisit voinut vielä ilmoittaa että älykkään lapsen kengän koko oli lukiossa 40 ja lempiväri vihreä.
Miten niin? Kyllä hyvät sosiaaliset taidot ja erityisesti keskittymiskyky korreloivat älykkyyden kanssa ilman muuta.
Eri
Kyllä ne muutamat matemaattisesti hyvin lahjakkaat, jotka tunnen, esim päässeet tkkk ilman pääsykoetta aikana, jolloin kaikki kävivät pääsykokeessa, ovat joutuneet todella paljon tekemään töitä sosiaalisten taitojen kanssa, että pärjäävät työelämässä. Keskittymiskyky monesti vie niitä sosiaalisia taitoja kun ei kuule eikä näe mitä ympärillä tapahtuu kun pystyy keskittymään vaikka ohjushyökkäyksen aikana siihen mitä tekee.
Älykkyys voi olla kapea-alaista ja hyvin älykkään voi olla vaikea kommunikoida tavallisten ihmisten eli selvästi itseään tyhmempien kanssa. 100-140 älykkyysero on sama kuin 60-100. Ei tavallinen ihminen pysty kommunikoimaan kovin monipuolisesti kehitysvammaisenkaan kanssa.
Ne matikkanerot, joita itse kohtasin tkk:lla pystyivät kyllä kommunikoimaan sujuvasti oman viiteryhmänsä kanssa.
Onko kapea-alainen lahjakkuus älykkyyttä? Nykykäsityksen mukaan ei. Älykäs pystyy kommunikoimaan tyhmemmän kanssa - älykäs pystyy joustamaan, mukauttamaan ja soveltamaan sekä hahmottamaan kokonaisuuksia kommunikointitilanteissa.
Kaikki on suhteellista. TKK n maakuntakoulu verrattuna oikeisiin eliittiyliopistoihin. Esim Harvardiin matematiikkaa opiskelemaan pääsisi ehkä yksi suomalainen kymmenessä vuodessa. Rima nimittäin juuri matematiikan oppilaiden osalta on erittäin korkea, jopa Bill Gates joutui vaihtamaan pääainetta, koska opetus oli liian vaativaa. Ja Bill Gates oli testatusti älykkäämpi kuin 99,999% ihmisistä.
Harvardiin pääsee nykyään opiskelemaan täysin lahjattomat ihmiset, koska Harvardin sisäänottokiintiöt perustuvat yksilön poliittiseen sopivuuteen, eikä kyvykkyyteen.
Bill Gates sai aikoinaan täydet pisteet SATista, mutta Harvardiin ei pääse nykyään samalla tavalla SATin pisteillä vaan kaikki on poliittisesti kiintiöitetty.
Opiskelemaan pääsee paljon keskinkertaisuuksia, mutta Harvardissa matematiikkaa opiskelevat on tunnettuja siitä, että siellä opiskelee koko maailman ikäluokan lahjakkaimmat matematiikan opiskelijat. Edes kultamitalin voittaminen matematiikan olympialaisissa ei takaa opiskelupaikkaa tai menestystä opinnoissa.
Harvardin keskinkertaisuudet menee opiskelemaan humanistisia aineita vaikka kuinka olisi ollut hyvä koulussa. Koska kovissa tieteissä pelkkä hyvä (eli lukion paras oppilas koulussa) ei riitä mihinkään. Kuvaavaa on, että suurin osa Harvardin matematiikan oppilaista päätyy lopulta joko professoreiksi tai menevät yksityiselle puolelle töihin, joissa alkupalkka on yli 500 000 dollaria.
Princeton on Harvardiin verrattava kovien tieteiden eliittikoulu. Siellä aikanaan opiskeli mm Amazonin perustaja ja yksi maailman rikkaimmista miehistä Jeff Bezos. Oli ollut aivan erinomainen opiskelija koko elämänsä ja pärjäsi fysiikan opinnoissa yliopistossakin hyvin. Mutta joutui toteamaan, että parhaat opiskelijat olivat yksinkertaisesti niinnoaljon älykkäimpiä, ettei olisi ikinä voinut heille pärjätä. Niinpä valitsi helpomman tien ja perusti maailman suurimman nettikaupan.
Ihmiset ei ymmärrä mitä oikea lahjakkuus on. Jos Eila-Petteri oppii lukemaan 5 vuotiaana, niin se ole merkki minkäänlaisesta erityisestä lahjakkuudesta. Jos hän väittelee tohtoriksi 15 vuotiaana, on hän erityislahjakkuus.
Siellä Yhdysvalloissa, missä niitä ylimpiä lahjakkuuksia huippuyliopistoissa hoivaillaan, on kyllä ihan erilainen ajattelumalli.
Kaikkien mielestä on tosi siistiä, jos lapsi on vaikka vain ihan tavallisella tavalla lahjakas. On ihan ok kertoa työkavereille lapsen lahjakkuuksista ja saavutuksista, eikä kukaan tule sanomaan, että eihän tuo mitään oikeaa lahjakkuutta ole.
-ohis.
Huippuyliopistojen kovien tieteiden laitoksilla ei hoivata ketään, asenne on suoraan swim or sink. Ketään ei pidetä kädestä, vaan huonot opiskelijat ohjataan hellävaraisesti opiskelemaan jotain helpompaa kuten humanistia aineita. Mutta ne jotka myllyn kunnialla selvittävät ovat käytännössä varmistaneet itselleen miljoonatulot, jos vain haluaa rahaa elämältään. Parhaimmat hedge fundit kilpailevat näistä oikeista huippulahjakkuuksista verisesti ja maksavat silmää räpäyttämättä alkupalkkana puoli miljoonaa dollaria ja palkka nousee parissa vuodessa miljooniin euroihin.
Luonnollisesti Amerikassa on sama kulttuuri kuin Suomessa, että jokainen herranterttu on todellinen lumihiutale. Kun omasta lapsesta on puhe, 99% vanhemmista näkee lapsen erityislahjakkaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi, että sai ns pelkkiä kymppejä ja esim.9lk päättötodistuksen ka oli 10 niin on erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava.
Siinä muutama esimerkki omasta nyt 2kymppisestäni.Luettelemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhtä hyvin olisit voinut vielä ilmoittaa että älykkään lapsen kengän koko oli lukiossa 40 ja lempiväri vihreä.
Miten niin? Kyllä hyvät sosiaaliset taidot ja erityisesti keskittymiskyky korreloivat älykkyyden kanssa ilman muuta.
Eri
Kyllä ne muutamat matemaattisesti hyvin lahjakkaat, jotka tunnen, esim päässeet tkkk ilman pääsykoetta aikana, jolloin kaikki kävivät pääsykokeessa, ovat joutuneet todella paljon tekemään töitä sosiaalisten taitojen kanssa, että pärjäävät työelämässä. Keskittymiskyky monesti vie niitä sosiaalisia taitoja kun ei kuule eikä näe mitä ympärillä tapahtuu kun pystyy keskittymään vaikka ohjushyökkäyksen aikana siihen mitä tekee.
Älykkyys voi olla kapea-alaista ja hyvin älykkään voi olla vaikea kommunikoida tavallisten ihmisten eli selvästi itseään tyhmempien kanssa. 100-140 älykkyysero on sama kuin 60-100. Ei tavallinen ihminen pysty kommunikoimaan kovin monipuolisesti kehitysvammaisenkaan kanssa.
Ne matikkanerot, joita itse kohtasin tkk:lla pystyivät kyllä kommunikoimaan sujuvasti oman viiteryhmänsä kanssa.
Onko kapea-alainen lahjakkuus älykkyyttä? Nykykäsityksen mukaan ei. Älykäs pystyy kommunikoimaan tyhmemmän kanssa - älykäs pystyy joustamaan, mukauttamaan ja soveltamaan sekä hahmottamaan kokonaisuuksia kommunikointitilanteissa.
Kaikki on suhteellista. TKK n maakuntakoulu verrattuna oikeisiin eliittiyliopistoihin. Esim Harvardiin matematiikkaa opiskelemaan pääsisi ehkä yksi suomalainen kymmenessä vuodessa. Rima nimittäin juuri matematiikan oppilaiden osalta on erittäin korkea, jopa Bill Gates joutui vaihtamaan pääainetta, koska opetus oli liian vaativaa. Ja Bill Gates oli testatusti älykkäämpi kuin 99,999% ihmisistä.
Harvardiin pääsee nykyään opiskelemaan täysin lahjattomat ihmiset, koska Harvardin sisäänottokiintiöt perustuvat yksilön poliittiseen sopivuuteen, eikä kyvykkyyteen.
Bill Gates sai aikoinaan täydet pisteet SATista, mutta Harvardiin ei pääse nykyään samalla tavalla SATin pisteillä vaan kaikki on poliittisesti kiintiöitetty.
Opiskelemaan pääsee paljon keskinkertaisuuksia, mutta Harvardissa matematiikkaa opiskelevat on tunnettuja siitä, että siellä opiskelee koko maailman ikäluokan lahjakkaimmat matematiikan opiskelijat. Edes kultamitalin voittaminen matematiikan olympialaisissa ei takaa opiskelupaikkaa tai menestystä opinnoissa.
Harvardin keskinkertaisuudet menee opiskelemaan humanistisia aineita vaikka kuinka olisi ollut hyvä koulussa. Koska kovissa tieteissä pelkkä hyvä (eli lukion paras oppilas koulussa) ei riitä mihinkään. Kuvaavaa on, että suurin osa Harvardin matematiikan oppilaista päätyy lopulta joko professoreiksi tai menevät yksityiselle puolelle töihin, joissa alkupalkka on yli 500 000 dollaria.
Princeton on Harvardiin verrattava kovien tieteiden eliittikoulu. Siellä aikanaan opiskeli mm Amazonin perustaja ja yksi maailman rikkaimmista miehistä Jeff Bezos. Oli ollut aivan erinomainen opiskelija koko elämänsä ja pärjäsi fysiikan opinnoissa yliopistossakin hyvin. Mutta joutui toteamaan, että parhaat opiskelijat olivat yksinkertaisesti niinnoaljon älykkäimpiä, ettei olisi ikinä voinut heille pärjätä. Niinpä valitsi helpomman tien ja perusti maailman suurimman nettikaupan.
Ihmiset ei ymmärrä mitä oikea lahjakkuus on. Jos Eila-Petteri oppii lukemaan 5 vuotiaana, niin se ole merkki minkäänlaisesta erityisestä lahjakkuudesta. Jos hän väittelee tohtoriksi 15 vuotiaana, on hän erityislahjakkuus.
Siellä Yhdysvalloissa, missä niitä ylimpiä lahjakkuuksia huippuyliopistoissa hoivaillaan, on kyllä ihan erilainen ajattelumalli.
Kaikkien mielestä on tosi siistiä, jos lapsi on vaikka vain ihan tavallisella tavalla lahjakas. On ihan ok kertoa työkavereille lapsen lahjakkuuksista ja saavutuksista, eikä kukaan tule sanomaan, että eihän tuo mitään oikeaa lahjakkuutta ole.
-ohis.Huippuyliopistojen kovien tieteiden laitoksilla ei hoivata ketään, asenne on suoraan swim or sink. Ketään ei pidetä kädestä, vaan huonot opiskelijat ohjataan hellävaraisesti opiskelemaan jotain helpompaa kuten humanistia aineita. Mutta ne jotka myllyn kunnialla selvittävät ovat käytännössä varmistaneet itselleen miljoonatulot, jos vain haluaa rahaa elämältään. Parhaimmat hedge fundit kilpailevat näistä oikeista huippulahjakkuuksista verisesti ja maksavat silmää räpäyttämättä alkupalkkana puoli miljoonaa dollaria ja palkka nousee parissa vuodessa miljooniin euroihin.
Luonnollisesti Amerikassa on sama kulttuuri kuin Suomessa, että jokainen herranterttu on todellinen lumihiutale. Kun omasta lapsesta on puhe, 99% vanhemmista näkee lapsen erityislahjakkaana.
Höpö löpö. Kyllä noissa huippuyliopistoissa nimenomaan hoivataan opiskelijoita. Esimerkiksi Harvardin opettaja-oppilassuhde on 1:7. Eka vuosi tai pari pitää asua kampuksella ryhmäytymisen vuoksi. Koko loppuelämä oikeastaan rakentuu niiden alma mater -suhteiden varaan. Aivan eri meininki kuin Suomessa.
Ja sama pätee kyllä myös niihin vähemmän lahjakkaisiin herranterttuihin. Suomessa ivataan, jos joku pitää lastaan lahjakkaana. Jos lapsi osaa nelivuotiaana lukea, sivuuttaa suomalaisen päiväkodin varhaiskasvattaja todennäköisesti asian ja kertoo puolenkymmentä muuta asiaa ja elämänaluetta, joissa olisi kehittämisen varaa.
Yhdysvalloissa sen sijaan hoivataan ja kehutaan lapsen vähän vaatimattomampaakin lahjakkuutta, toki kuvetta pitää vanhempien kaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi, että sai ns pelkkiä kymppejä ja esim.9lk päättötodistuksen ka oli 10 niin on erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava.
Siinä muutama esimerkki omasta nyt 2kymppisestäni.Luettelemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhtä hyvin olisit voinut vielä ilmoittaa että älykkään lapsen kengän koko oli lukiossa 40 ja lempiväri vihreä.
Miten niin? Kyllä hyvät sosiaaliset taidot ja erityisesti keskittymiskyky korreloivat älykkyyden kanssa ilman muuta.
Eri
Kyllä ne muutamat matemaattisesti hyvin lahjakkaat, jotka tunnen, esim päässeet tkkk ilman pääsykoetta aikana, jolloin kaikki kävivät pääsykokeessa, ovat joutuneet todella paljon tekemään töitä sosiaalisten taitojen kanssa, että pärjäävät työelämässä. Keskittymiskyky monesti vie niitä sosiaalisia taitoja kun ei kuule eikä näe mitä ympärillä tapahtuu kun pystyy keskittymään vaikka ohjushyökkäyksen aikana siihen mitä tekee.
Älykkyys voi olla kapea-alaista ja hyvin älykkään voi olla vaikea kommunikoida tavallisten ihmisten eli selvästi itseään tyhmempien kanssa. 100-140 älykkyysero on sama kuin 60-100. Ei tavallinen ihminen pysty kommunikoimaan kovin monipuolisesti kehitysvammaisenkaan kanssa.
Ne matikkanerot, joita itse kohtasin tkk:lla pystyivät kyllä kommunikoimaan sujuvasti oman viiteryhmänsä kanssa.
Onko kapea-alainen lahjakkuus älykkyyttä? Nykykäsityksen mukaan ei. Älykäs pystyy kommunikoimaan tyhmemmän kanssa - älykäs pystyy joustamaan, mukauttamaan ja soveltamaan sekä hahmottamaan kokonaisuuksia kommunikointitilanteissa.
Kaikki on suhteellista. TKK n maakuntakoulu verrattuna oikeisiin eliittiyliopistoihin. Esim Harvardiin matematiikkaa opiskelemaan pääsisi ehkä yksi suomalainen kymmenessä vuodessa. Rima nimittäin juuri matematiikan oppilaiden osalta on erittäin korkea, jopa Bill Gates joutui vaihtamaan pääainetta, koska opetus oli liian vaativaa. Ja Bill Gates oli testatusti älykkäämpi kuin 99,999% ihmisistä.
Harvardiin pääsee nykyään opiskelemaan täysin lahjattomat ihmiset, koska Harvardin sisäänottokiintiöt perustuvat yksilön poliittiseen sopivuuteen, eikä kyvykkyyteen.
Bill Gates sai aikoinaan täydet pisteet SATista, mutta Harvardiin ei pääse nykyään samalla tavalla SATin pisteillä vaan kaikki on poliittisesti kiintiöitetty.
Opiskelemaan pääsee paljon keskinkertaisuuksia, mutta Harvardissa matematiikkaa opiskelevat on tunnettuja siitä, että siellä opiskelee koko maailman ikäluokan lahjakkaimmat matematiikan opiskelijat. Edes kultamitalin voittaminen matematiikan olympialaisissa ei takaa opiskelupaikkaa tai menestystä opinnoissa.
Harvardin keskinkertaisuudet menee opiskelemaan humanistisia aineita vaikka kuinka olisi ollut hyvä koulussa. Koska kovissa tieteissä pelkkä hyvä (eli lukion paras oppilas koulussa) ei riitä mihinkään. Kuvaavaa on, että suurin osa Harvardin matematiikan oppilaista päätyy lopulta joko professoreiksi tai menevät yksityiselle puolelle töihin, joissa alkupalkka on yli 500 000 dollaria.
Princeton on Harvardiin verrattava kovien tieteiden eliittikoulu. Siellä aikanaan opiskeli mm Amazonin perustaja ja yksi maailman rikkaimmista miehistä Jeff Bezos. Oli ollut aivan erinomainen opiskelija koko elämänsä ja pärjäsi fysiikan opinnoissa yliopistossakin hyvin. Mutta joutui toteamaan, että parhaat opiskelijat olivat yksinkertaisesti niinnoaljon älykkäimpiä, ettei olisi ikinä voinut heille pärjätä. Niinpä valitsi helpomman tien ja perusti maailman suurimman nettikaupan.
Ihmiset ei ymmärrä mitä oikea lahjakkuus on. Jos Eila-Petteri oppii lukemaan 5 vuotiaana, niin se ole merkki minkäänlaisesta erityisestä lahjakkuudesta. Jos hän väittelee tohtoriksi 15 vuotiaana, on hän erityislahjakkuus.
Siellä Yhdysvalloissa, missä niitä ylimpiä lahjakkuuksia huippuyliopistoissa hoivaillaan, on kyllä ihan erilainen ajattelumalli.
Kaikkien mielestä on tosi siistiä, jos lapsi on vaikka vain ihan tavallisella tavalla lahjakas. On ihan ok kertoa työkavereille lapsen lahjakkuuksista ja saavutuksista, eikä kukaan tule sanomaan, että eihän tuo mitään oikeaa lahjakkuutta ole.
-ohis.Huippuyliopistojen kovien tieteiden laitoksilla ei hoivata ketään, asenne on suoraan swim or sink. Ketään ei pidetä kädestä, vaan huonot opiskelijat ohjataan hellävaraisesti opiskelemaan jotain helpompaa kuten humanistia aineita. Mutta ne jotka myllyn kunnialla selvittävät ovat käytännössä varmistaneet itselleen miljoonatulot, jos vain haluaa rahaa elämältään. Parhaimmat hedge fundit kilpailevat näistä oikeista huippulahjakkuuksista verisesti ja maksavat silmää räpäyttämättä alkupalkkana puoli miljoonaa dollaria ja palkka nousee parissa vuodessa miljooniin euroihin.
Luonnollisesti Amerikassa on sama kulttuuri kuin Suomessa, että jokainen herranterttu on todellinen lumihiutale. Kun omasta lapsesta on puhe, 99% vanhemmista näkee lapsen erityislahjakkaana.
Swim or sink? Luuletko ihan oikeasti, että tolla periaatteella "kovien tieteiden" huippulahjakkaista/älykkäistä saadaan paras irti? Luuletko etteivät huippuyliopistot tiedä sitä miten se tehdään? Noi, ketä koulitaan tolla periaattella, ketkä menee sen myllyn läpi, on niitä ketkä menee valmiiksi suuriin yrityksiin "huippuosaajiksi". He eivät tule koskaan tekemään yhtäkään isoa innovaatiota, vaan ovat heitä jotka sitten johtaa, ja tekee töitä kun ne todelliset huiput ovat tehneet keksintönsä. Rahaa he kyllä tienaavat, ainakin meidän mittapuun mukaan. Mutta maailmaa he eivät muuta, eivätkä ole alansa huippuja. Lähellä huippua, kyllä, mutta ei missään nimessä huippuja. Ne ketkä oikeasti keksii jotain uutta, saavat ihan varmasti tukea aivan eri tavalla, koska sen jos minkä ne yliopistot siellä osaavat. Kohdella eri tavoin erilaisia ihmisiä, ja haistaa ne todelliset huiput.
Tunnen ihmisen joka lapsena joka isänsä etätöitä seuraamalla oppi koodaamaan jotain yksinkertaisia ohjelmia jo 5-6 -vuotiaana, teininä jo isojakin projekteja. Tämä siis liki kolmekymmentä vuotta sitten. (kyllä, silloinkin tehtiin etätöitä)
Ihan mukava tavallisen oloinen muksu oli muuten, tykkäsi rakentaa Legoilla. Looginen päättelykyky kehittyi todella varhaisessa vaiheessa. Nykyään pärjää hyvin elämässä sekä työn että yksityiselämän saralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet itse älykkyydeltäsi keskivertoa, ja saat lapsen, joka on älykkyydeltään hyvin eri tasolla kuin sinä, etä voi tietää, onko hän älykäs vai tyhmä.
Monille huippuälykkäille diagnosoidaan jo varsin nuorena joku autismin kirjoon kuuluva poikkeavuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmatkin ovat älykkäitä ja korkeasti koulutettuja.
Haha mutta kun älykäs ei ole = korkeasti koulutettu.
Enpä ole opettajana tavannut huippulahjasta lasta joiden vanhemmat ovat amistaustaisia, ovat kyllä kaikki olleet korkeasti koulutettujen lapsia, nytkin on luokalla todella älykäs tyttö jonka vanhemmat ovat lääketieteen professori ja erikoislääkäri.
Mistähän tuo voi johtua, onko teidän koulu tai asuinalue jotenkin oppilasainesta seulovia?
Mä olen oppilas, joka oli hyvä kaikessa, yleensä täydet arvosanat kaikesta. Vanhemmat täysin kouluttamattomia.
Se mitkä lähtökohdat vanhemmilla on ollut elämässään kouluttautua, ei ole aina johtunut heidän älykkyydestä eikä lahjakkuudesta.Tuossa suhteessa tilanne on muuttunut. 1800-luvun luokkayhteiskunnassa köyhän perheen älykäs lapsi pääsi kouluun ja sieltä yliopistoon vain erittäin hyvällä onnella. 1950-luvun ja erityisesti 1970-luvun jälkeisessä Suomessa köyhänkin perheen lapsella on ollut erinomaiset mahdollisuudet edetä niin pitkälle kuin kyvyt kantavat. Kaikki eivät ole tilaisuuteen tarttuneet.
Tämä näkyy sitten tilastoissa, jotka kuvaavat vaikkapa lapsen koulutustasoa suhteessa vanhempiinsa. 1800-luvulla yhteiskuntaluokkien väliset siirtymät olivat harvinaisia. 1900-luvun loppupuolella erityisesti alemmista luokista noustiin ylemmäs, koska alempiin luokkiin kuuluvien ihmisten etenemisen estäneet tulpat poistuivat. Sen seurauksena alemmista luokista siirtyi huomattava määrä lahjakkaita ihmisiä ylempiin luokkiin. Oli paljon sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita ja ensimmäisiä maistereita jne.
Viime vuosina luokkasiirtymät ovat vähentyneet. Alemmista luokista suuri osa etevistä ihmisistä on edennyt ylempiin luokkiin, eikä siellä enää ole samaa potentiaalia luokkanousuun kuin ennen. Toki yhä alemmissakin luokissa on ihmisiä, joiden lapset saavat hyvät geenit, mutta entistä vähemmän. Syynä eivät siis välttämättä ole uudet esteet etenemiselle, vaan potentiaalin katoaminen.
En ole nähnyt tällaista tutkimusta?
On edelleen kouluttamattomia ihmisiä, joiden älykkyys ja lahjakkuus olisi riittänyt paljon enempään, mutta heidän ympäristö ei ole tukenut, tai on jopa estänyt. Varmasti ainakin 60-70-luvuilla syntyneet tytöt ovat olleet tällaisia. Yhdelläkin luokkakaveritytöllä jossain vuonna -81 oli matematiikka ihan tosi helppoa, kielet, kaikki mihin hän ryhtyi. Mutta koulu meni silti penkin alle. Hän oli yksinhuoltajan tytär vuokrakasarmista, joka oli oppinut kovikseksi ja kauppaamaan itseään jo 13-vuotiaana. Hän oli lahjakkaampi kuin minä, minusta tuli DI, hän oli raskaana jo 17-vuotiaana väkivaltaiselle pikkurikolliselle, joka jätti hänet muutaman vuoden jälkeen puille paljaille kahden pienen lapsen kanssa.
En usko että hänen lapsensa ovat myöskään yliopistossa, mutta varmaan pitäisi olla jos älykkyys olisi kriteeri.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkö tampiot yrittää taas puhua huippuälykkäistä..., BUAHHAHHAHHHAHHAAAAAA!!!
Joo, se ei koske sinua. Mene sinne vajakkien keskusteluryhmään, sinne sinä kuulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkotityössä olen huomannut että kielellisesti lahjakkaat lapset ottavat nopeasti tilanteet ja toiset lapset haltuun. Osa on todella taitavia juonittelemaan sellaisella tavalla, että aikuisilla kestää pitkään huomata tilanteen todellinen laita. Osa aikuisista tällainen lapsi pystyy vedettämään pitkäänkin , joten ikätoverit ovat helposti manipuloitavissa. Vanhemmat eivät näe ja tunnista tätä puolta lapsistaan lainkaan.
Matemaattisesti lahjakkaat ovat ryhmän outoja lintuja. Viihtyvät aikuisen seurassa. Jäävät helposti ulkopuolelle. Löytävät ehkä yhden ystävän, joka on riittävä. Jäykkiä ja huumorintajuttomia ja jopa vakavia lapsia.
Nämä havainnot 20v. Päiväkotikokemuksella...
Eikö nuo nimeltä tunnista kuten muutkin lapset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko nyt huippuälykkäistä vai älykkäistä? Tähän mennessä kommentoineista useimmat eivät liene koskaan edes nähneet huippuälykästä ihmistä.
Neron raja on n. 140.
Liene on hyvä sana kertomaan, en tiedä. Sinä et tiedä, eikä kukaan muukaan tiedä, miltä nero näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet itse älykkyydeltäsi keskivertoa, ja saat lapsen, joka on älykkyydeltään hyvin eri tasolla kuin sinä, etä voi tietää, onko hän älykäs vai tyhmä.
Monille huippuälykkäille diagnosoidaan jo varsin nuorena joku autismin kirjoon kuuluva poikkeavuus.
Tiedän useamman huippuälykkään, joilla on autismin kirjoon kuuluva poikkeavuus. Lapsena viihtyivät hyvin yksin tai oli vain yksi kaveri. Hakeutuivat myös aikuisten seuraan.
Älykkyys selvästi haittaa osaa keskustelijoista. En tunne yhtään ihmistä, joka olisi sosiaalisesti huipputaitava ja ystävällinen mutta matemaattisesti tms. lahjaton.
Ihminen ei NYT ymmärrä mitä oikea kusetys-'lahjakkuus' nykyjallituksessa on tuhansine hoiva-armeijoneen.
Ku Eila-Petteri-Sanna opipeli lukee 0v, nih ei se oo merkki minkälaiseksti lahjoist vaan rahastuksest valtiolta.USA:ssa, missä ylimpiä lahjakkuuksia huppuyliopistoissa hoivaillaan RAHALLA on ihan erilainen ajattelupalli.
Kaikkien mielestä on tosi kusta, jos lapsi on vaikka vain ihan tavallisella tavalla lahjakas. On iha highvive kertoo työbanaaneille vauvan lahjotuksista ja historiikista, eik kukkaa tuu sanoo, et ehä tuo mit oikeet oo.
Monivalinta 'SAT-testissä' välitunnilla viimehetkellä opiskelleella vaihtarilla maxpisteet - niin helppoa se on!
'Niin hyvää ettei sanotuksi saa' - kis kis ja molskis vaa.
Vierailija kirjoitti:
Veljeni on huippuälykäs, joka ilmeni vasta oikeastaan aikuisiällä, ts. melko normaali lapsuus tohelluksineen.
Pelasi paljon shakkia isompien poikien kanssa ja väitteli fysiikasta isän kanssa.
Koulu meni toisella kädellä ihan ok, ei ihan huippua kuitenkaan.
Aikuisiällä kiri sitten korkeakoulussa alta aikayksikön kursseja, oli toka vuonna jo apulaisproffa ja valmistui melkein historian parhaana (2.).
Naisista ei oikein tajunnut mitään, vaikka menikin naimisiin ja sai lapsen.
Välillä hänellä on aika korkealentoisia ajatuksia, mutta toisaalta on erittäin maanläheinen ja ymmärtää tyhmempiäänkin ja osaa asettua jopa pikkusiskon tasolle :)
Tässä on uskottava kuvaus oikeasti huippuälykkäästä tyypistä. Se, että on mukava ja mukautuvainen tyyppi joka saa koulussa kymppejä, ei vielä yksinään tee kenestäkään huippuälykästä – ainoastaan fiksun ja pärjäävän, mikä on tietysti hieno juttu ja elämässä arvokasta. Itse olen lapseton, mutta jos minulla olisi lapsia, en toivoisi heistä huippuälykkäitä, vaan juurikin fiksuja ja pärjääviä. Oikeasti poikkeuksellinen älykkyys on monella tavalla samankaltainen taakka kuin muutkin erityisen tuen tarpeet.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen joka lapsena joka isänsä etätöitä seuraamalla oppi koodaamaan kokkelia ja jotain yksinkertaisia huumeita jo 5-6 -vuotiaana, teininä jo isojakin kokkeliprojekteja jauhojengille. Tämä siis liki viime kuussa tai viimeisinä vuosinaan tai siis joskus ... tai vai oliko se ... never mine
- Onneksi hallitukselle tehdyissä huumetesteissä ei otettu näytteitä hiuksista. (kyllä, silloinkin tehtiin etäisiä 'töitä' )
Ihan mukava tavallisen oloinen muksu oli muuten, tykkäsi rakentaa Legoilla panokoneita.
Looginen pää kehittyi todella ISOKSI vesipääksi jo varhaisessa vaiheessa.
Mutta sitten tuo kupsahti jo noin 9vuotiaana, 'kun oli jo kaikkensa antanut', tosin siemensyöksy jäi saamatta.
Princeton on Harvardiin verrattava kovien tieteiden eliittikoulu. Siellä aikanaan opiskeli mm Amazonin perustaja ja yksi maailman rikkaimmista miehistä Jeff Bezos. Oli ollut aivan erinomainen opiskelija koko elämänsä ja pärjäsi fysiikan opinnoissa yliopistossakin hyvin. Mutta joutui toteamaan, että parhaat opiskelijat olivat yksinkertaisesti niinnoaljon älykkäimpiä, ettei olisi ikinä voinut heille pärjätä. Niinpä valitsi helpomman tien ja perusti maailman suurimman nettikaupan.
Ihmiset ei ymmärrä mitä oikea lahjakkuus on. Jos Eila-Petteri oppii lukemaan 5 vuotiaana, niin se ole merkki minkäänlaisesta erityisestä lahjakkuudesta. Jos hän väittelee tohtoriksi 15 vuotiaana, on hän erityislahjakkuus.