Lue keskustelun säännöt.
Hoitoalalta painajaisia, ihan kirjaimellisesti (älä lue jos hoitajien valitus ärsyttää)
16.12.2022 |
Näin viime yönä unta, että jostain syystä olin taas hoitoalalla.
Oli aamu, ja olin juuri lähdössä tekemään taas aamutoimia liudalle asiakkaita. Se epätoivo ja ahdistus, mitä unessa koin, ja yritys psyykata itseäni kestämään edessä oleva työpäivä...
Miten mahtavaa oli herätä unesta ja tajuta, että se olikin vain unta!!
Olen siis pari vuotta sitten lähtenyt hoitoalalta, jolla olin n. 10 vuotta. Ehdin työskennellä tehostetussa palveluasumisessa (ent. vanhainkodissa), kotihoidossa, ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien puolella.
Ja ihan hirveää oli. Se kiire, fyysisesti raskas ja likainen työ (eritteet, haisevat ja mätivät haavat, kusi ja pska, ripuli, veri, oksennukset, limat... ja mm. ihmisten saunottaminen, itse läpimärkähikisenä kuumassa ja höyryisessä kylpyhuoneessa muovisissa suojakamppeissa, ja ei kun saunotuksen jälkeen loppupäivä muita töitä samoilla hikikamppeilla, ei ollut käytännössä mahdollista ehtiä suihkuun itse kuin vasta kotona)
Jatkuvasti ihmisiä iholla ja hokemassa nimeäsi ja tarvitsemassa kuka mitäkin, sairaiden ihmisten valitus, itkut, murheet, pahan olon purkaminen eli suoranainen pään aukominen henkilökohtaisuuksiin käyden, omaisten valitus, oma huoli yksinäisistä, pelokkaista, sairaista, urheista, kovia kokeneista ihmisistä ja mm. siitä havainnoiko kaiken oleellisen oikein lääkärille raportoidessaan ja saako vaadittua tälle apua..
Väkivalta; lyönnit, potkimiset, raapimiset, puremiset, päälle sylkemiset, ulosteella heittely, hiuksista vetäminen, henkinen väkivalta, haukkumiset, uhkailut, seksuaalinen häirintä, rivot puheet, vartalon kommentointi, tarttuminen kiinni...
Väsyneet ja kyräilevät työkaverit, esimiesten loputon vaatimus tehokkuudesta ja töiden tekemisestä nopeammin ("kyllä muiltakin onnistuu" ja "pitää vaan tehostaa tekemistään" sekä "oletko miettinyt miten ensi kerralla voisit toimia paremmin" kun todellakin antaa itsestään jo 110%, niin että mitään muuta elämässä ei enää sitten jaksanutkaan 🤦🏼)
Epäsäännöllinen vuorotyö, vapaita viikonloppuja vain 1/kk, elämä tosi epäsäännöllistä ja rytmitöntä. Iltavuoron loputtua klo 22.00 piti tulla usein aamuun takaisin jo 6.30 tai 7.00 (no tähän tullut sentäs muutos alalta lähtemiseni jälkeen, nykyään vuorojen väli tulee olla 11 h?) eräässä työpaikassa viikonloppuisin vielä 12 h vuorot, eikä hetken rauhaa, kun ruokatauotkin piti viettää näiden tarvitsevien asiakkaiden kanssa samassa tilassa...
ONNEKSI USKALSIN lähteä siltä alalta, vaikka pelotti ihan stnasti, ei ollut muuta työtä tiedossa, mutta sekä fyysinen että psyykkinen terveys alkoi jo horjua, ja itketti ja ahdisti joka päivä viimeiset työvuodet.
Ja löysin uuden työn toiselta alalta!
Palkka on huonompi, mutta miten onnellinen ja kiitollinen ihminen oikeasti voikaan olla työstä, johon mennessä ei tarvitse itkeä työmatkalla, ahdistus ei purista rintaa, syke ei ole enää pilvissä ja vapaa-ajalla jaksaa harrastaa omiaan. Tämä on aivan taivas.
Toivottavasti en enää ikinä joudu hoitoalalle takaisin.
(Kiitos ja anteeksi, tämän unen ja sen nostattamien tunteiden vuoksi oli pakko purkaa mieltä johonkin. Jollain tasolla olen varmaankin ihan oikeasti traumatisoitunut hoitoalasta.)
Kommentit (226)
Minä lopetin hoitoalan työt 7 vuotta sitten. Enää en näe unia, mutta yksi jäi eriryisesti mieleen. Siinä kaikki potilaat piti nukuttaa sylissä ennenkuin pääsi itse kotiin. Iltavuorot oli mun inhokkivuoroja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten kumma, että juuri vanhustenhoitoon ei saada ketään töihin. Samaan aikaan kun humalainen kaatuu skuutilla kaupungilla, niin paikalla on minuutissa neljä ambulanssia, ensihoidon erikoistilanneyksikkö, ensijohdon kenttäjohtaja ja poliisiauto. Mistä ne saa rahat tähän?
En ole ikinä havainnut tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys ap:lle, millaista työtä olet siirtynyt nykyisin tekemään?
En ole ap, mutta minä siirryin apteekkiin. Kiire on sielläkin, mutta paljon inhimillisempää hommaa eikä tarvitse sylkykuppina olla muuta kuin joskus jonkun kiukkuisen asiakkaan takia. Eikä tarvitse tehdä mitään eritehommia, ah ihanuutta.
Itse verrattain hyvätuloisena viestintähommia tekevänä naisena olen ehdottomasti sitä mieltä, että naisia käytetään törkeästi hyväksi hoivatyössä. Myös omaishoidossa, joka on hyväksikäyttöä pahimmillaan.
Hoito- ja hoiva-alalle kuuluu paremmat palkat.
Kuten eräs toimittaja sanoi, kun ala naisistuu, se köyhtyy. Joku kumma palkkatasoa alentava vinksahdus käy päättäjien päässä, kun kyse on naisvoittoisesta alasta.
Rahalla on motivoiva ja arvoa nostava vaikutus, ei vain ns. miesten töissä vaan yhtä lailla myös naisten töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten kumma, että juuri vanhustenhoitoon ei saada ketään töihin. Samaan aikaan kun humalainen kaatuu skuutilla kaupungilla, niin paikalla on minuutissa neljä ambulanssia, ensihoidon erikoistilanneyksikkö, ensijohdon kenttäjohtaja ja poliisiauto. Mistä ne saa rahat tähän?
En ole ikinä havainnut tuollaista.
Satun itse liikkumaan paljon kaupungilla. Todellakaan ei kärsitä resurssipulasta kaikilla terveydenhoidon sektoreilla. Ja pahinta on, että sitten ne 10 sote-henkilöä heittelee sitä skuuttipotilasta niin kun jotain perunasäkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan asiaa ap kirjoittaa. Mutta minua harmittaa näissä aloituksissa termi "hoitaja" ja "hoitotyö".
Hoitajia on monenlaisia ja eri koulutustaustoiltaan sekä paikkoja joissa "hoitaja" voi työskennellä. Olisi selkeämpää mainita, että lähihoitajan työ vanhuspalvelunyksikössä on ap:n kuvailemaa.
Sairaanhoitajiahan monissa em. yksiköissä on vähän ja sairaanhoidollinen työ on hyvin suppeaa koska kyseessä on hoivayksikkö, ei terveydenhuollon
tai sairaanhoidon yksikkö. Eli näissä paikoissa sh tekee hallinnollisia töitä sekä ihan perushoitoa. Kyseessä on myös raha, sillä lähihoitajia ja hoiva-avustajia on halvempi palkata kuin sairaanhoitajia. Yksityiset vanhuspalveluyksiköt haluavat tehdä voittoa ja se kääritään minimi henkilökustannuksista.
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten kumma, että juuri vanhustenhoitoon ei saada ketään töihin. Samaan aikaan kun humalainen kaatuu skuutilla kaupungilla, niin paikalla on minuutissa neljä ambulanssia, ensihoidon erikoistilanneyksikkö, ensijohdon kenttäjohtaja ja poliisiauto. Mistä ne saa rahat tähän?
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, eipä se ole kivaa potilaillakaan jos hoitajilla ei ole aikaa hoitaa. Aika epäinhimillisiä kommentteja täällä saanu yläpeukkuja kun idea muutamassa on ollut että robotit hoitakoon vailla mitään inhimillistä kohtaamista ja nirri pois vaan jos potilaalle ei kelpaa. Ja jos omaiset kuolleet tai potilas sairauden takia lapseton, niin ei senkään arvoinen.
Ikävä totuus on, että tuolla alalla kyynistyy. Alussa jaksoin jutella hoidettavien kanssa, enää en. Suoraan sanottuna ei kiinnosta pas.gaa.kaan. Kaikki välittäminen on kaikonnut minusta. Väkivaltaiset, vaativat, pahoinpitelevät, huomiohakuiset ja epämiellyttävät "asiakkaat" ovat minulle yhdentekeviä. En jäisi kaipaamaan, vaikka koka ikinen heistä kuolisi huomenna. En vain välitä.
Teen työni huolella ainoastaan turvatakseni oman selustani (että saisin jatkossakin pitää työpaikkani ja etten joutuisi vaikeuksiin).
Ainoa motivaation lähde on palkka, eikä sekään ole erityisen hyvä.
Nimim. Turpaan tuli tänäänkin
Etityäin ikävää että sait turpaan. Ikävää myös niille normaaleille ja mukaville potilaille, ettet viitsi edes heille puhua, vaan teet vain pakollisen minimin rahan takia ja lopun aikaa juoruat kahvihuoneessa. Eipä oo hyvä juttu kenellekään.
Missä sanoin, että teen vain "pakollisen minimin"? Ehei, teen kaiken pakollisen ja vielä vähän päälle. On kaikenlaista kyselyä, mittaria, VALTAVASTI kIrjaamista, lisäksi vielä kursseja ja koulutuksia, joita pitäisi ehtiä tehdä. Lisäksi on kaikenlaista lisähommaa, jota yritetään vierittää hoitajien tehtäväksi (pyykki- ja ruokahuoltoon sekä siisteyteen liittyvää sekä jotain virike.pas.kaa).
Mitään hommaa ei voi tehdä rauhassa eikä kunnolla, kun koko ajan joku ää.liömuumio rimputtaa kelloa ja vaatii palvelua ja huomiota. Tehostetussa palveluasumisessa EI ole olemassa "mukavia" eikä "normaaleja" potilaita. Dementikot ovat väkivaltaisia tai muuten käytöshäiriöisiä, ja ne päästään terävämmät (?) ovat lähes poikkeuksetta vaativia, ilkeitä ja huomiohakuisia. Nämä, jotka osaavat vaatia, ovat siis liikuntakyvyttömiä ja tätä nykyä lähes poikkeuksetta erittäin ylipainoisia, joten hoito on todella raskasta.
Aikaa kahvihuoneessa juoruamiseen ei yksinkertaisesti ole, enkä harrastaisi sellaista muutenkaan.
Minä teen huolellisesti kaiken, mihin ryhedyn. Mutta tunnetasolla en välitä asiakkaistani. Ei vain kiinnosta.
Virikwtoominta ei ole pas kaa.
Se on tärkeää. Miksi kutsut vanhuksia ääliömuumioiksi.
Mieti, että itse olet kohta tuo ääliömuumip muiden käänneltävänä.
Aijaa mä tykkäsin saunotuksesta, kun olin hoitoalalla.
Musta se oli kivaa, kun asiakkaat tykkäsi.
Mutta muuten olikin aika kuraa, erityisesti nyreät ja ammattitaitoani väheksyvät työkaverit.
16 vuotta olen ollut pois hoitoalalta.
Nykyään olen itse asiakkaan/potilaan roolissa mt-ongelmineni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aijaa mä tykkäsin saunotuksesta, kun olin hoitoalalla.
Musta se oli kivaa, kun asiakkaat tykkäsi.
Mutta muuten olikin aika kuraa, erityisesti nyreät ja ammattitaitoani väheksyvät työkaverit.
16 vuotta olen ollut pois hoitoalalta.
Nykyään olen itse asiakkaan/potilaan roolissa mt-ongelmineni.
Minäkin tykkäsin niissä paikoissa, missä sai kaikessa rauhassa saunottaa. Lopulta se meni siihen, että oli kaksi vuorossa ja toinen hiki hatussa saunotti sillä aikaa kun toinen hoiti toisaalla muita.
Ainakin tämä asia oli kunnossa entisessä Neuvostoliitossa. Sairaanhoitaja ei koskaan tehnyt perushoitajan työtä. Sairaanhoitaja oli vain sairaanhoitaja. Vain lääkkeet jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse verrattain hyvätuloisena viestintähommia tekevänä naisena olen ehdottomasti sitä mieltä, että naisia käytetään törkeästi hyväksi hoivatyössä. Myös omaishoidossa, joka on hyväksikäyttöä pahimmillaan.
Hoito- ja hoiva-alalle kuuluu paremmat palkat.
Kuten eräs toimittaja sanoi, kun ala naisistuu, se köyhtyy. Joku kumma palkkatasoa alentava vinksahdus käy päättäjien päässä, kun kyse on naisvoittoisesta alasta.
Rahalla on motivoiva ja arvoa nostava vaikutus, ei vain ns. miesten töissä vaan yhtä lailla myös naisten töissä.
Tätä palkka-asiaa pohdiskelin taas eilen, kun uutisissa oli juttua sähköasentajista, jotka parin vuoden työkokemuksen jälkeen tienaavat yli 3000€/kk. Sairaanhoitajana pääsen itse nippanappa tuohon 25 vuoden jälkeen.
kyllä vanhusten hoivakodeissa on nykyään paljon helpompaa kuin aiemmin, kun nyt hoitajamitoitus on parempi. Vielä joku 3-4 vuotta sitten se työtahti oli ihan hullua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
kyllä vanhusten hoivakodeissa on nykyään paljon helpompaa kuin aiemmin, kun nyt hoitajamitoitus on parempi. Vielä joku 3-4 vuotta sitten se työtahti oli ihan hullua.
Onko niihin siis saatu rekrytoitua lisää henkilökuntaa? Siinä tapauksessa voisin harkita ehkä keikkailua. Lähdin siis neljä vuotta sitten alalta juurikin tuon älyttömän työtahdin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, eipä se ole kivaa potilaillakaan jos hoitajilla ei ole aikaa hoitaa. Aika epäinhimillisiä kommentteja täällä saanu yläpeukkuja kun idea muutamassa on ollut että robotit hoitakoon vailla mitään inhimillistä kohtaamista ja nirri pois vaan jos potilaalle ei kelpaa. Ja jos omaiset kuolleet tai potilas sairauden takia lapseton, niin ei senkään arvoinen.
Ikävä totuus on, että tuolla alalla kyynistyy. Alussa jaksoin jutella hoidettavien kanssa, enää en. Suoraan sanottuna ei kiinnosta pas.gaa.kaan. Kaikki välittäminen on kaikonnut minusta. Väkivaltaiset, vaativat, pahoinpitelevät, huomiohakuiset ja epämiellyttävät "asiakkaat" ovat minulle yhdentekeviä. En jäisi kaipaamaan, vaikka koka ikinen heistä kuolisi huomenna. En vain välitä.
Teen työni huolella ainoastaan turvatakseni oman selustani (että saisin jatkossakin pitää työpaikkani ja etten joutuisi vaikeuksiin).
Ainoa motivaation lähde on palkka, eikä sekään ole erityisen hyvä.
Nimim. Turpaan tuli tänäänkin
Oman selustan suhteessa työnantajaan voi turvata parilla eri tavalla ja samalla vähentää työtaakkaa. Ne potilaat joilla itsellä tai omaisilla on kykyä valittaa hoidetaan paremmin kuin ne dementikot joilla sitä kykyä ei ole.
Toinen on sit toimia ja kirjata asiat siten, että potilas ei voi kohtelusta valittaa. Kikkoja on monia, tässä yksi. Jos on vaikka vessaan avustettava pidätyskykyinen petipotilas, niin suostutellaan käyttämään yövaippaa "varmuuden vuoksi". Ekana aamuna tän jälkeen hoidetaan kaikki muut potilaat ensin. Sitten kun olis tämän potilaan vessavuoro, niin pissahätä on varmasti ehtinyt mennä ohi. Tässä kohtaa kirjataan sit tapahtunut (+vaippatarve) ja vain kuivitetaan potilas nopeasti ja aikaa säästyy 10 minuuttia. Jos pt tänkin jälkeen rimputtelee kelloa, niin odotetaan jollain verukkeella taas että hätä ohi kunnes ehditään jne. Kirjaukset on sinällään oikein, eikä potilas voi valittaa kuin korkeintaan henkilökuntapulasta. Sit on lisäks toki ulottumattomilla olevat mehut ja soittokellot jne.
Niistä sun kirjauksista kun käy ilmi, että ennen kontinentti potilas on alkanut tehdä kaiken alleen, ja kas kummaa aina sun työvuorossa ja sun kirjaamina, saattaa joku kiinnostua. Ja kyllä ne mehumukit ja soittokellot päätyvät potilaan ulottuville, miten kuuluukin. Harvemmin yhdelle osastolle etsiytyy useampi kuin yksi psykopaattihoitaja korkeintaan joku sulle alistuva lakeija, joka on lopulta sellainen paskahousu, että kääntää sulle selkänsä, että aika yksin siellä huseeraat. Älä jää kiinni.
Ei tartte olla mikään hoitaja noiden kikkojen tietämiseen. Läheinen mies oli kovassa keuhkokuumeessa Lohjalla ja maha ummella. Unilääkkeet ja 20 tippaa laxoberonia yötä vasten ja vaippa siksi samalla. Aamulla kuravaipan vaihto ja pissapullo pois. Kun sitä pissapulloa sitten kyseli, sai sen hälylaitteen kautta käskyn tehdä vaippaan koska hoitajat oli raportilla. Tulivat toki vaihtamaan rapsan jälkeen mutta pissapulloa ei enää tuoneet. Naapuripedin vanhusta hoitivat korkeintaan kerran tai kaksi päivässä. Joko nesteytys oli pahasti pielessä tai sit hygienian hoito.
Ite oon auttanu huoneksvereita hälytyslaitteiden kanssa ja hälytellyt toisten puolesta.
On kuulkaa ihan maan tapa totuttaa potilaita vaippoihin niillä osastoilla joissa on paha resurssipula, huono kulttuuri tai kuntoutumisen kannalta omatoimisuudella ei niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, eipä se ole kivaa potilaillakaan jos hoitajilla ei ole aikaa hoitaa. Aika epäinhimillisiä kommentteja täällä saanu yläpeukkuja kun idea muutamassa on ollut että robotit hoitakoon vailla mitään inhimillistä kohtaamista ja nirri pois vaan jos potilaalle ei kelpaa. Ja jos omaiset kuolleet tai potilas sairauden takia lapseton, niin ei senkään arvoinen.
Ikävä totuus on, että tuolla alalla kyynistyy. Alussa jaksoin jutella hoidettavien kanssa, enää en. Suoraan sanottuna ei kiinnosta pas.gaa.kaan. Kaikki välittäminen on kaikonnut minusta. Väkivaltaiset, vaativat, pahoinpitelevät, huomiohakuiset ja epämiellyttävät "asiakkaat" ovat minulle yhdentekeviä. En jäisi kaipaamaan, vaikka koka ikinen heistä kuolisi huomenna. En vain välitä.
Teen työni huolella ainoastaan turvatakseni oman selustani (että saisin jatkossakin pitää työpaikkani ja etten joutuisi vaikeuksiin).
Ainoa motivaation lähde on palkka, eikä sekään ole erityisen hyvä.
Nimim. Turpaan tuli tänäänkin
Etityäin ikävää että sait turpaan. Ikävää myös niille normaaleille ja mukaville potilaille, ettet viitsi edes heille puhua, vaan teet vain pakollisen minimin rahan takia ja lopun aikaa juoruat kahvihuoneessa. Eipä oo hyvä juttu kenellekään.
Missä sanoin, että teen vain "pakollisen minimin"? Ehei, teen kaiken pakollisen ja vielä vähän päälle. On kaikenlaista kyselyä, mittaria, VALTAVASTI kIrjaamista, lisäksi vielä kursseja ja koulutuksia, joita pitäisi ehtiä tehdä. Lisäksi on kaikenlaista lisähommaa, jota yritetään vierittää hoitajien tehtäväksi (pyykki- ja ruokahuoltoon sekä siisteyteen liittyvää sekä jotain virike.pas.kaa).
Mitään hommaa ei voi tehdä rauhassa eikä kunnolla, kun koko ajan joku ää.liömuumio rimputtaa kelloa ja vaatii palvelua ja huomiota. Tehostetussa palveluasumisessa EI ole olemassa "mukavia" eikä "normaaleja" potilaita. Dementikot ovat väkivaltaisia tai muuten käytöshäiriöisiä, ja ne päästään terävämmät (?) ovat lähes poikkeuksetta vaativia, ilkeitä ja huomiohakuisia. Nämä, jotka osaavat vaatia, ovat siis liikuntakyvyttömiä ja tätä nykyä lähes poikkeuksetta erittäin ylipainoisia, joten hoito on todella raskasta.
Aikaa kahvihuoneessa juoruamiseen ei yksinkertaisesti ole, enkä harrastaisi sellaista muutenkaan.
Minä teen huolellisesti kaiken, mihin ryhedyn. Mutta tunnetasolla en välitä asiakkaistani. Ei vain kiinnosta.
Virikwtoominta ei ole pas kaa.
Se on tärkeää. Miksi kutsut vanhuksia ääliömuumioiksi.
Mieti, että itse olet kohta tuo ääliömuumip muiden käänneltävänä.
Viriketoiminta saattaa olla tärkeää niille muutamille, joilla on vielä joitakin aivosoluja jäljellä. Ei kuitenkaan ole hoitajien tehtävä viihdyttää fossiileja. Osastoilla on muutakin tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, eipä se ole kivaa potilaillakaan jos hoitajilla ei ole aikaa hoitaa. Aika epäinhimillisiä kommentteja täällä saanu yläpeukkuja kun idea muutamassa on ollut että robotit hoitakoon vailla mitään inhimillistä kohtaamista ja nirri pois vaan jos potilaalle ei kelpaa. Ja jos omaiset kuolleet tai potilas sairauden takia lapseton, niin ei senkään arvoinen.
Ikävä totuus on, että tuolla alalla kyynistyy. Alussa jaksoin jutella hoidettavien kanssa, enää en. Suoraan sanottuna ei kiinnosta pas.gaa.kaan. Kaikki välittäminen on kaikonnut minusta. Väkivaltaiset, vaativat, pahoinpitelevät, huomiohakuiset ja epämiellyttävät "asiakkaat" ovat minulle yhdentekeviä. En jäisi kaipaamaan, vaikka koka ikinen heistä kuolisi huomenna. En vain välitä.
Teen työni huolella ainoastaan turvatakseni oman selustani (että saisin jatkossakin pitää työpaikkani ja etten joutuisi vaikeuksiin).
Ainoa motivaation lähde on palkka, eikä sekään ole erityisen hyvä.
Nimim. Turpaan tuli tänäänkin
Etityäin ikävää että sait turpaan. Ikävää myös niille normaaleille ja mukaville potilaille, ettet viitsi edes heille puhua, vaan teet vain pakollisen minimin rahan takia ja lopun aikaa juoruat kahvihuoneessa. Eipä oo hyvä juttu kenellekään.
Missä sanoin, että teen vain "pakollisen minimin"? Ehei, teen kaiken pakollisen ja vielä vähän päälle. On kaikenlaista kyselyä, mittaria, VALTAVASTI kIrjaamista, lisäksi vielä kursseja ja koulutuksia, joita pitäisi ehtiä tehdä. Lisäksi on kaikenlaista lisähommaa, jota yritetään vierittää hoitajien tehtäväksi (pyykki- ja ruokahuoltoon sekä siisteyteen liittyvää sekä jotain virike.pas.kaa).
Mitään hommaa ei voi tehdä rauhassa eikä kunnolla, kun koko ajan joku ää.liömuumio rimputtaa kelloa ja vaatii palvelua ja huomiota. Tehostetussa palveluasumisessa EI ole olemassa "mukavia" eikä "normaaleja" potilaita. Dementikot ovat väkivaltaisia tai muuten käytöshäiriöisiä, ja ne päästään terävämmät (?) ovat lähes poikkeuksetta vaativia, ilkeitä ja huomiohakuisia. Nämä, jotka osaavat vaatia, ovat siis liikuntakyvyttömiä ja tätä nykyä lähes poikkeuksetta erittäin ylipainoisia, joten hoito on todella raskasta.
Aikaa kahvihuoneessa juoruamiseen ei yksinkertaisesti ole, enkä harrastaisi sellaista muutenkaan.
Minä teen huolellisesti kaiken, mihin ryhedyn. Mutta tunnetasolla en välitä asiakkaistani. Ei vain kiinnosta.
Tämä on niin totta!!! Mulla aivan samat ajatukset.
Entisenä lähihoitajana ja nyt laitoksessa asuvan vanhuksen tyttärenä sanon tuosta viriketoiminnasta, että kyllä se minusta kuuluu omaisille tai sitten jollekin viriketoiminnan ohjaajalle. Hoitotyötä tekevien pitäisi saada keskittyä omaan työhönsä. Ei pyykkihuoltoa, puuronkeittoa eikä piipunrassien vääntelyä. Ulkoilukin on (oman äitini ja edesmenneen mummoni mukaan) mukavaa tutussa seurassa, rauhassa jutellen eikä puolikielisen kanssa kortteli ympäri.
Resurssipula ja huonot hoitokäytännöt sekä huono työilmapiiri tai joissain paikoissa se kahvihuoneessa juoruilu johtaa eettisiin ongelmiin ja kyynistymiseen. Jos töitä ei voi tehdä hyvin, niin jossain kohtaa on sit vaan pakko priorisoida.
Mitäs siinä yksi tai kaksikaan hoitajaa muka tekee kun Anneli, Helmi ja Pirkko-Pekka haluaa kaikki päästä aamulla vessaan just samaan aikaan, Leena jo toista kertaa ja kaikki tarttee apua, mutta joku on naapurihuoneessa syöttämättä, lääkkeet pitää jakaa jne ja aikaa on vain vartti tms? Mission impossible.
Kyynistyneet kääkät ajavat käytöksellään kaikki uudet työntekijät ja opiskelijat tiehensä.