Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaimo ei ymmärrä, että minulla on työaika
Teen etätyötä kotona. Vaimo ja alle 1v lapsi ovat kotona.
Aloitan työpäivän aamulla, mitä ennen teen tunnin aamutoimia, omaa syömistä ja lapsen aamutoimista osan.
Työpäivän aikana hoidan lasta välillä, mutta keskimäärin ehkä noin puoli tuntia. Nipistän sen ruokatauosta.
Työaikani on joka päivä 7,5 tuntia plus ruokatauko. Ainakin pari kertaa viikossa on joku meno, välillä pakollinen, välillä ei niin pakollinen, mutta joiden takia pitää olla joko kesken päivän pois tai sitten lyhentää työpäivää lopusta tai alusta. Viikottain tulee monta tuntia vajausta työaikaan tästä syystä.
Ongelma on lähinnä siinä, että kun otan puheeksi että ne muutama tunti töitä pitäisi tehdä takaisin jossain välissä, niin tälle ei ymmärrystä heru, "koska teen niin paljon töitä muutenkin". Siis teen normaalia kokopäivätyöaikaa. Vaimolla on niin rankkaa koko päivän joka päivä lapsen kanssa, että hänen pitää saada omaa aikaa, parisuhdeaikaa, koko perheen yhteistä aikaa ja retkiä, pitää tehdä paljon kotityötä, käydä kylässä, muiden pitää käydä meillä kylässä. En siis voi ilman riitaa tehdä niitä tunteja arki-illalla, koska oma aika ja kotityöt sekä lapsen nukkumaan menon jälkeen parisuhdeaika. Enkä myöskään viikonloppuna, koska retket, kylässä käynnit, sekä myös silloin kotityöt ym. Vaihtoehtoni on siis elää tästä asiasta kiukuttelevan vaimon kanssa, tai huijata työnantajaa, kun ei sitä työaikaakaan pysty pudottamaan tuota muutamaa tuntia viikottain. En ole heittäytynyt tossun alle, vaan teen ne tunnit pois milloin missäkin välissä. Jos lähtisin huijauksen tielle, voisi sillä olla paljon katastrofaalisempia seurauksia koko perheelle. Taloudellisesti ei ole varaa virallisesti osapäiväiseen työhön ja uutta joustavaa työpaikkaa ei ole niin vain tarjolla. Ei niitä työpaikkoja oikeasti tuosta noin vain vaihdeta.
Lähinnä kyselisin, että olenko tässä nyt itse ihan kohtuuton, kun mielestäni tulen jo aika paljon vastaan, kun ylipäätään voin tehdä etätöitä ja siten nollaan kaiken työmatka-ajan (noin 1h/päivä olisivat) ja hoidan lasta päivittäin kesken työajan, helpottaakseni vaimon työmäärää edes vähän. Lisäksi yleensä suostun myös näihin ei-pakollisiin menoihin, joiden vuoksi työpäivä usein katkeaa, aina huomauttaen että tämä on sitten pois myöhemmästä "vapaa-ajasta".
Kommentit (584)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tässä on klassinen esimerkki nykypäivän naisesta. Siinä missä isoäitimme ja äitimme pystyivät mukisematta hoitamaan monta lasta yhtä aikaa töiden lomassa niin näillä nykynaisilla leviää kasetti jo yhdestä lapsesta ja niin pienistä asioista.
Ratkaisu tässä on mennä konttorille tekemään duunia ja toivoa että nainen kasvaa kotona joskus aikuiseksi. Tsemppiä talveen!
Ns. ennen vanhaan moni asia oli yksinkertaisempi ja äiti kai yleensä vastasi vain siitä kodista ja lapsista eli todella tärkeistä asioista, mutta hänellä ei ollut tuhatta rautaa tulessa kodin ulkopuolella eikä pitänyt olla koko aikaa tsekkaamassa tai hoitamassa jotakin asiaa jollakin laitteella tms. muuten naama kiinni ruudussa, jolloin jonkun muun (kuten etätöitä kotona tekevän tai ainakin työntekoa yrittävän puolison) olisi hoidettava lasta vähän väliä, jotteivät puolisoiden välit kärjisty etätöissä "vain tietokoneella istuvan" toisen vanhemman "itsekkyyden" takia.
Sinä se olet varsinainen feminismin riemuvoitto. Huh huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme menossa jouluostoksiille, ehdin jo avata telkkarin, mutta päätin, että teen muutaman kirjauksen odotellessani. Yhtäkkiä kuuntelin, että tv:n kanavat vaihtuivat kiivaaseen tahtiin. Telkkarin edessä istui pari pellavapäätä hipihiljaa. Äitinsä oli päästänyt pojat sisälle, mutta varoittanut mummin tekevän töitä, kun työhuoneessa on valot. Minun piti vielä autossakin vakuuttaa äidille, etteivät häirinneet minua, kolmivuotiaan ilme oli voitonriemuisen autuas vakuutuksen jälkeen.
Työn häiritseminen kertoo siitä, että pitää omaa aikaansa arvokkaampana.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tässä on klassinen esimerkki nykypäivän naisesta. Siinä missä isoäitimme ja äitimme pystyivät mukisematta hoitamaan monta lasta yhtä aikaa töiden lomassa niin näillä nykynaisilla leviää kasetti jo yhdestä lapsesta ja niin pienistä asioista.
Ratkaisu tässä on mennä konttorille tekemään duunia ja toivoa että nainen kasvaa kotona joskus aikuiseksi. Tsemppiä talveen!
No kas kun Ennen Wanhaan penskat sai hakata hiljaiseksi tai ajaa ulos leikkimään keskenään, jos susi tai ohikulkija vei muutaman niin kylläpä noita vielä jäikin kymmenkunta. Myöhemmin viisi vanhinta tekivät osansa talon töistä ja hoitivat pienemmät sisaruksensa. Nykyään lapset otetaan huostaan meiningistä, joka oli ennen normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies tekee etätyötä, hänellä on vastuullinen asiantuntijatyö. Minä ymmärrän sen ja mies saa työrauhan. Mutta meillä on pieniä lapsia jotka ovat sairastelleet syksyn aikana. Minun esimieheni sen sijaan on sitä mieltä että lasten sairastaessa minulla ei ole oikeutta jäädä kotiin, vaan mieheni voi hoitaa sairaat lapset siinä sivussa kerta on kotona. Idiootti esimies (ei nyt muutenkaan ole mikään ihan välkyin tapaus) ei tajua lainkaan mitä etätyö on. Mistähän tämän asian vääntäisi hänelle.
Onko mies vähän turhan tarkka työajan suhteen? Jos työt on tehty, hommat hoituu niin ei ole pakko ihan minuutilleen sitä kelloa ja työaikaa tuijottaa tai tehdä "puuttuvia" tunteja takaisin. Ei kukaan työpaikallakaan tee minuutilleen koko ajan töitä vai tekeekö? Kahvinhakureissut, työkavereiden kanssa juttelut, vessareissut ja käynti kopiokoneella tai syömässä tai hakemassa jotain... Siinä menee aikaa, kuten kotonakin voi mennä aikaa hetki kun käy laittamassa pyykit koneeseen ja tekee muita kotitöitä siinä työnteon lomassa. Ihan hyvin mies voi vaikka syöttää lapsen, leikkiä hänen kanssaan hetken päivällä tai nukuttaa päiväunille, niin vaimo saa hetken taukoa kokopäivätyöstään äitinä. Se onkin sitten toinen juttu, miksi nainen ei selviä yhden lapsen hoitamisesta yksin???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimistolla on helpompaa. Itse teen ajattelutyötä joka vaatii jatkuvaa miettimistä kävelyä ympäri toimistoa ja pikapalavereja ja muiden kanssa keskustelua. Kotona oli pakko pakko naputella koko ajan muuten vaimo luuli että olen vapaa.
Kustannan kuitenkin työlläni talon, lomamatkat ja kaksiautoa sekä kesämökin.
Usemman lapsen äiti kirjoitti:
Onko mies vähän turhan tarkka työajan suhteen? Jos työt on tehty, hommat hoituu niin ei ole pakko ihan minuutilleen sitä kelloa ja työaikaa tuijottaa tai tehdä "puuttuvia" tunteja takaisin. Ei kukaan työpaikallakaan tee minuutilleen koko ajan töitä vai tekeekö? Kahvinhakureissut, työkavereiden kanssa juttelut, vessareissut ja käynti kopiokoneella tai syömässä tai hakemassa jotain... Siinä menee aikaa, kuten kotonakin voi mennä aikaa hetki kun käy laittamassa pyykit koneeseen ja tekee muita kotitöitä siinä työnteon lomassa. Ihan hyvin mies voi vaikka syöttää lapsen, leikkiä hänen kanssaan hetken päivällä tai nukuttaa päiväunille, niin vaimo saa hetken taukoa kokopäivätyöstään äitinä. Se onkin sitten toinen juttu, miksi nainen ei selviä yhden lapsen hoitamisesta yksin???
Työnantaja ostaa joko ajan tai suorituksen. Jos pyydät torilla myyjältä pussillisen perunaa hintaan X, myyjä ei voi poistaa pussista 10 perunaa ja periä X€, perustelemalla, että nyt saat perheellesi sopivan määrän perunoja. Minä teen suoriteperusteista etätyötä, voin tehdä viisi tai viisisataa kirjausta ennen taukoa. Ainoa asia, mistä pomo välittää, on se että yrityksen A kirjanpito on valmiina oikeaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli tämä keskustelu mieleen, kun vaimo hetki sitten tuli makuuhuoneesta vauvan kanssa ja tarjosi suoraan syliini. Olin kiireinen ja keskittynyt hoitaessani juuri maksuliikennettä. Sanoin kohteliaasti olevani keskittynyt jne. enkä halua ilmaista ärtymystäni juuri nyt vieläpä välipäivinä, jolloin useimmat ovat lomatunnelmissa, mutta tuo ärsyttää paljon, ettei edes kysytä onko paha paikka tms. vaan pelkästään tuodaan lasta syliin kysymättä onko minulla joku tärkeä asia kesken vai ei. Minulla lienee "kohtalotovereita" muissakin etäilijöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kuinka monelle etätyöläiselle on tuttu se puolison kysymys, onko jotakin tehtävää tai projektia pakko tehdä just tänään tai huomenna (kun se kotona lapsen kanssa oleva puoliso haluaa esim. tehdä perheenä jotakin, johon etätyöläisen olisi hänen mielestään tärkeää tai välttämätöntä osallistua)? Ja tehtävät kasaantuvat, deadlinet lähestyvät...
Ymmärrän vaimoasi, ihanaa, että hän haluaa viettää aikaa kanssasi.
Ikävää, että hän ei ymmärrä, että sinulla on työaika, joka on täytettävä sopimuksen mukaisesti.
Ei tässä muuta neuvoa ole antaa kuin, että keskustelkaa!
Pystyisikö vaimo tekemään aamutoimet sinun sijasta? Tai hoitamaan lapsen työpäivän ajan? Ja sinä ottaisit vastuun lapsesta työpäivän jälkeen. Saisit näin enemmän aikaa töihin päiväsaikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tekee etätyötä, hänellä on vastuullinen asiantuntijatyö. Minä ymmärrän sen ja mies saa työrauhan. Mutta meillä on pieniä lapsia jotka ovat sairastelleet syksyn aikana. Minun esimieheni sen sijaan on sitä mieltä että lasten sairastaessa minulla ei ole oikeutta jäädä kotiin, vaan mieheni voi hoitaa sairaat lapset siinä sivussa kerta on kotona. Idiootti esimies (ei nyt muutenkaan ole mikään ihan välkyin tapaus) ei tajua lainkaan mitä etätyö on. Mistähän tämän asian vääntäisi hänelle.
Mistä se tietää, mitä miehesi tekee.
Kotiasioita (=puolison työkuviot) ei kannata levitellä töissä.
Ymmärrän AP sinua. Minulla tomisto kotona ja perhe ei tunnu ymmärtävän kun olen töissä. (Mies ja lapset) mieheni työ on vuorotyötä joten hän on paljon myös kotona lasten kanssa.
Tuntuu että perheelle olen yhä äiti kotona vaikka yritän tehdä töitä koneella.
"Mitä ruokaa"
"Missä sukat"
Ja sitärataa...
Tähänkin ja moneen muuhun ongelmaan löytyy vastaus vanhasta iskelmästä Kivikauden mies.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole työaikaa. Olen yhdessä niistä harvoista ammateista mitkä on lailla säädetty työajan ulkopuolelle. Meni itselläkin tosi kauan opettaa vaimo siihen, että etäpäivällä teen töitä. Ja vaikka en tekisikään, niin en ole hänen komenneltavissaan. Jos istun sohvalla niin kerään voimia seuraavaan ponnistukseen tai teen ajatustyötä. Silloin ei tulla keskeyttämään.
Pappi?
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tekee etätyötä, hänellä on vastuullinen asiantuntijatyö. Minä ymmärrän sen ja mies saa työrauhan. Mutta meillä on pieniä lapsia jotka ovat sairastelleet syksyn aikana. Minun esimieheni sen sijaan on sitä mieltä että lasten sairastaessa minulla ei ole oikeutta jäädä kotiin, vaan mieheni voi hoitaa sairaat lapset siinä sivussa kerta on kotona. Idiootti esimies (ei nyt muutenkaan ole mikään ihan välkyin tapaus) ei tajua lainkaan mitä etätyö on. Mistähän tämän asian vääntäisi hänelle.
Tuo esimies ei taida tajuta että jos lasten ollessa kipeänä tulet töihin, saatat samalla tuoda pöpöt sinnekin ja myös esimies saattaa itsekin sairastua. No, siinähän se esimies sitten haukkoo henkeään kun lääkäri pohtii kannattaako kyseistä potilasta enää laittaa hengityskoneeseen vai olisiko nyt palliatiivisen hoidon paikka.
Vierailija kirjoitti:
Olimme menossa jouluostoksiille, ehdin jo avata telkkarin, mutta päätin, että teen muutaman kirjauksen odotellessani. Yhtäkkiä kuuntelin, että tv:n kanavat vaihtuivat kiivaaseen tahtiin. Telkkarin edessä istui pari pellavapäätä hipihiljaa. Äitinsä oli päästänyt pojat sisälle, mutta varoittanut mummin tekevän töitä, kun työhuoneessa on valot. Minun piti vielä autossakin vakuuttaa äidille, etteivät häirinneet minua, kolmivuotiaan ilme oli voitonriemuisen autuas vakuutuksen jälkeen.
Työn häiritseminen kertoo siitä, että pitää omaa aikaansa arvokkaampana.
Miksi sinä valehtelit, etteivät he häirinneet, vaikka selvästi häiritsivät? Perheessä pitää keskustella rehellisesti eikä noin kieroillen.
Alue: Aihe vapaa
Tänään minulle tuli kiireinen työtehtävä muun kiireen keskelle. Vaimoni ei meinannut tajuta sitä, kun pyysi minua vaihtamaan lapselle vaatteet vaimon vaihdettua vaipat ja kun sanoin olevani kiireinen. Ja kun hän jatkuvasti häiritsee keskittymistäni, sanoin että jos olisin kodin ulkopuolella töissä, joutuisi hän joka tapauksessa hoitamaan tällaiset itse (ilman että tulisin välissä hoitamaan / pitämään vauvaa sylissä / vahtimaan vauvan tekemisiä sillä aikaa kun vaimoni tekee jotakin hänelle tärkeää). Varmaan siinä tunnin sisällä toistui muutamaan kertaan tilanne, jossa vaimoni enemmän tai vähemmän vaati minua hoitamaan jotakin muuta asiaa, esim. yhtäkkiä hänellä ei matkapuhelimen netti toiminut ja minulla toimi, ja kun molempien puhelinjutut ovat minun nimissäni, hän ei pystyisi tekemään asialle mitään ja oli kuulemma iso ongelma ja hän sanoi, että pitää mennä palveluntarjoajan liikkeeseen (minun sopimus, ei varmaan onnistu ilman minua) ja sitten vaati minua heti soittamaan asiasta palveluntarjoajalle. OK, on iso ongelma (mitä tosin on töidenkin keskeytyminen jatkuvasti milloin mistäkin syystä), ja autoin sitten vähän myöhemmin kun ehdin, mutta tällaiset ärsyttävät suunnattomasti, ja siinä tilanteen ollessa päällä varmaan kolmannen keskeytyksen jälkeen ärähdin, kun sieppasi niin, että joudun kiireisenä ja yrittäessäni keskittyä työhön edes ottamaan mitään kantaa tällaisiin. Toisaalta rakastan vaimoani niin paljon ja sanoinkin myöhemmin, että vaikka olisin stressaantunut ja kiireinen tms., en halua puhua hänelle tuohon tyyliin (ärähtää vihaisena, että hoidan asioita omalla tavallani, missä myös ajatuksena, että teen niitä kotiasioita omalla aikataulullani jne. enkä välttämättä ala tekemään hänen toivomiaan asioita heti kesken työkiireitteni). Mutta ehkä se on niin vaikeaa monille ihmisille mieltää sitä, että etätyöläinen voi olla täysin kiinni siinä työssä eikä voi keskeyttää sitä ongelmitta milloin tahansa jonkun arkisen asian takia, vaikka onkin kotona arkisessa ympäristössä.
Nimim. 100% etätyö, Ei AP