Kuinka paljon tulee harrastaa liikuntaa noin suunnilleen, jos haluaa olla hoikka ja hyväkroppainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että koska olen joskus ollut hyvässä kunnossa, niin perusolemus pysyy kohtalaisena hyvin vähällä ja satunnaisella liikunnalla. Ei kehity, mutta rapistuu hitaasti ja takapakit tulee pienellä liikunnalla takaisin, kun lihassolujen tumat ovat edelleen olemassa.

Kävelen koirien kanssa ja joskus nostan vähän kuntopisteen pöllejä, satunnaisesti teen kotona huvikseni jotain kehonpainotreenejä, muutaman kerran vuodessa vedän leukoja. Viimeksi sain treenit kun kaivoin auton esiin ja kolasin puoli tuntia ja toisena päivänä kun kahlasin koirien kanssa umpihangessa. Pitäisi käydä kiipeämässä tällä viikolla, edellisestä kerrasta on useampi viikko. Kun liikunta on satunnaista, niin lihakset tulee helposti kipeäksi ja tulokset on onnettomia ja kunto huono, mutta ulkoisesti näytän vielä ihan siistiltä nelikymppiseltä. Ruokailuista pidän huolta ja seuraan painoa, koska en viihdy pyöreänä, enkä kyllä laihanakaan. Teen muutoksia tarvittaessa heti.

Jotenkin olen väsähtänyt, ja se saattaa johtua huonosta nukkumisesta. Treenaamattomuus aiheuttaa minulle vetelää oloa ja huonoa itsetuntoa, kun lihakset on tyhjät. Minulla on mukavampi olla, kun näytän ja tunnun rotevalta, enkä vain lenkkeilijältä. Pystyn tekemään itselleni treeniohjelmat ja minulla on yksi huone jumppailua varten, mutta makaan silti sohvalla. Ulkoisesti näytän liikunnallisemmalta kuin mitä oikeasti olen.

Jos ei ole lihasmassaa alkaa iho roikkumaan neljänkympin jälkeen. Sen takia on pakko tehdä raskaita lihasliikkeitä. Näin ainakin minulla

Treenatessa lihakset sitovat nestettä. Jos lihakset ovat tyhjät vaikka vain parin viikon treenitauon jälkeen, niin olemus heti muuttuu - vaikka lihakset eivät kokonaan katoaisi vuosienkaan myötä, jos vain jotain ylläpitoa tekee. Minä kun en treenaa, niin sillon harvoin kun jotain teen, paino heti nousee ja peilikuva muuttuu urheilullisemmaksi juuri siksi kun lihakset keräävät nestettä eli pyöristyvät. Eivät ne päivässä alusta kehity eivätkä sinänsä vaadi mitään erityisen raskasta tekemistä tullakseen näkyviin. Treenaamattomana pysyy perus lenkkeilijän näköisenä, mutta varmasti iho on löysemmällä. Sitä nyt ei toki vaatteet päällä huomaa.

Oma perusta on nuoruuden ryhmäliikunnanohjaajahommista ja kolmekymppisenä painonnostosta eli voimailusta. Raudalla on helppo rakentaa progressio, mutta ylläpito ei ole niin justiinsa. Voimantuoton lainalaisuudet eivät piittaa siitä, onko ponnistelu pistoolikyykky kehonpainolla vai levypainojen nostaminen. Tietysti pikku hiljaa lihakset surkastuu, mutta jos kerran on ollut hyvässä kunnossa, niin ulkonäköetua saa vielä vuosienkin päästä ja tietysti lihasmuisti siivittää kehitystä jos alkaa taas oikeasti treenata.

Se nesteen kerääntyminen ja sitä kautta urheilulliselta näyttäminen on vain hyvin lyhyt aikainen "tulos ". Eikä sellaisella satunnaisella voimailulla saa terveydellistäkään etua juuri mitään. Merkittävämpää olisi lihasharjoittelun säännöllisyys.

Se on samalla tavalla lyhytaikainen tilanne jos treenaa aktiivisesti ja pitää tauon, niin sitä kuvittelee, että lihakset häviää, vaikka ei ne mihinkään ole hävinneet. En todellakaan väitä, että olisin yhtä hyvässä kunnossa kuin urheillessa (olen vain siinä kunnossa että arkilenkkeilyt metsässä sujuu ja esim. jaksan vetää 10 leukaa perusvoimalla ja hermotuksella vs. lähemmäs 20 ennen), mutta kyse oli siitä että voi edelleen _näyttää_ liikunnalliselta, koska ylläpito tai pikemminkin rapistumisen hidastuminen ei vaadi läheskään samaa kuin oikeasti urheiliijana kehittyminen vaatisi. Tarkotus oli sanoa, että hankkiudu hyvään kuntoon, sillä se kantaa pidemmälle kuin luulisi, eikä väittää, että turha kenenkään treenata. :)

Siinä mielessä häviää kyllä, että lihasmassa vähenee, jos pitää taukoa treenaamisesta. Oleellista tietysti se, miten pitkä tauko on.

Mutta tottakai kaikki liikkuminen on parempaa kuin se, että ei liiku ollenkaan.

Vähenee, mutta ei niin paljon kuin luulisi, jos edes jollain lailla pitää yllä. Mutta jätän nyt jankkaamisen tähän: en ole treenannut kyykkyjä kunnolla tavoitteellisesti noin kymmeneen vuoteen, mutta edelleen on perus jumppapirkon jalat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että koska olen joskus ollut hyvässä kunnossa, niin perusolemus pysyy kohtalaisena hyvin vähällä ja satunnaisella liikunnalla. Ei kehity, mutta rapistuu hitaasti ja takapakit tulee pienellä liikunnalla takaisin, kun lihassolujen tumat ovat edelleen olemassa.

Kävelen koirien kanssa ja joskus nostan vähän kuntopisteen pöllejä, satunnaisesti teen kotona huvikseni jotain kehonpainotreenejä, muutaman kerran vuodessa vedän leukoja. Viimeksi sain treenit kun kaivoin auton esiin ja kolasin puoli tuntia ja toisena päivänä kun kahlasin koirien kanssa umpihangessa. Pitäisi käydä kiipeämässä tällä viikolla, edellisestä kerrasta on useampi viikko. Kun liikunta on satunnaista, niin lihakset tulee helposti kipeäksi ja tulokset on onnettomia ja kunto huono, mutta ulkoisesti näytän vielä ihan siistiltä nelikymppiseltä. Ruokailuista pidän huolta ja seuraan painoa, koska en viihdy pyöreänä, enkä kyllä laihanakaan. Teen muutoksia tarvittaessa heti.

Jotenkin olen väsähtänyt, ja se saattaa johtua huonosta nukkumisesta. Treenaamattomuus aiheuttaa minulle vetelää oloa ja huonoa itsetuntoa, kun lihakset on tyhjät. Minulla on mukavampi olla, kun näytän ja tunnun rotevalta, enkä vain lenkkeilijältä. Pystyn tekemään itselleni treeniohjelmat ja minulla on yksi huone jumppailua varten, mutta makaan silti sohvalla. Ulkoisesti näytän liikunnallisemmalta kuin mitä oikeasti olen.

Jos ei ole lihasmassaa alkaa iho roikkumaan neljänkympin jälkeen. Sen takia on pakko tehdä raskaita lihasliikkeitä. Näin ainakin minulla

Treenatessa lihakset sitovat nestettä. Jos lihakset ovat tyhjät vaikka vain parin viikon treenitauon jälkeen, niin olemus heti muuttuu - vaikka lihakset eivät kokonaan katoaisi vuosienkaan myötä, jos vain jotain ylläpitoa tekee. Minä kun en treenaa, niin sillon harvoin kun jotain teen, paino heti nousee ja peilikuva muuttuu urheilullisemmaksi juuri siksi kun lihakset keräävät nestettä eli pyöristyvät. Eivät ne päivässä alusta kehity eivätkä sinänsä vaadi mitään erityisen raskasta tekemistä tullakseen näkyviin. Treenaamattomana pysyy perus lenkkeilijän näköisenä, mutta varmasti iho on löysemmällä. Sitä nyt ei toki vaatteet päällä huomaa.

Oma perusta on nuoruuden ryhmäliikunnanohjaajahommista ja kolmekymppisenä painonnostosta eli voimailusta. Raudalla on helppo rakentaa progressio, mutta ylläpito ei ole niin justiinsa. Voimantuoton lainalaisuudet eivät piittaa siitä, onko ponnistelu pistoolikyykky kehonpainolla vai levypainojen nostaminen. Tietysti pikku hiljaa lihakset surkastuu, mutta jos kerran on ollut hyvässä kunnossa, niin ulkonäköetua saa vielä vuosienkin päästä ja tietysti lihasmuisti siivittää kehitystä jos alkaa taas oikeasti treenata.

Se nesteen kerääntyminen ja sitä kautta urheilulliselta näyttäminen on vain hyvin lyhyt aikainen "tulos ". Eikä sellaisella satunnaisella voimailulla saa terveydellistäkään etua juuri mitään. Merkittävämpää olisi lihasharjoittelun säännöllisyys.

Se on samalla tavalla lyhytaikainen tilanne jos treenaa aktiivisesti ja pitää tauon, niin sitä kuvittelee, että lihakset häviää, vaikka ei ne mihinkään ole hävinneet. En todellakaan väitä, että olisin yhtä hyvässä kunnossa kuin urheillessa (olen vain siinä kunnossa että arkilenkkeilyt metsässä sujuu ja esim. jaksan vetää 10 leukaa perusvoimalla ja hermotuksella vs. lähemmäs 20 ennen), mutta kyse oli siitä että voi edelleen _näyttää_ liikunnalliselta, koska ylläpito tai pikemminkin rapistumisen hidastuminen ei vaadi läheskään samaa kuin oikeasti urheiliijana kehittyminen vaatisi. Tarkotus oli sanoa, että hankkiudu hyvään kuntoon, sillä se kantaa pidemmälle kuin luulisi, eikä väittää, että turha kenenkään treenata. :)

Siinä mielessä häviää kyllä, että lihasmassa vähenee, jos pitää taukoa treenaamisesta. Oleellista tietysti se, miten pitkä tauko on.

Mutta tottakai kaikki liikkuminen on parempaa kuin se, että ei liiku ollenkaan.

Vähenee, mutta ei niin paljon kuin luulisi, jos edes jollain lailla pitää yllä. Mutta jätän nyt jankkaamisen tähän: en ole treenannut kyykkyjä kunnolla tavoitteellisesti noin kymmeneen vuoteen, mutta edelleen on perus jumppapirkon jalat.

Ikänäkö tekee tehtävänsä myös 10 vuodessa.

Miks te kaikki läskit alapeukatte aina näitä, mis jokku puhuu liikkunnasta? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että koska olen joskus ollut hyvässä kunnossa, niin perusolemus pysyy kohtalaisena hyvin vähällä ja satunnaisella liikunnalla. Ei kehity, mutta rapistuu hitaasti ja takapakit tulee pienellä liikunnalla takaisin, kun lihassolujen tumat ovat edelleen olemassa.

Kävelen koirien kanssa ja joskus nostan vähän kuntopisteen pöllejä, satunnaisesti teen kotona huvikseni jotain kehonpainotreenejä, muutaman kerran vuodessa vedän leukoja. Viimeksi sain treenit kun kaivoin auton esiin ja kolasin puoli tuntia ja toisena päivänä kun kahlasin koirien kanssa umpihangessa. Pitäisi käydä kiipeämässä tällä viikolla, edellisestä kerrasta on useampi viikko. Kun liikunta on satunnaista, niin lihakset tulee helposti kipeäksi ja tulokset on onnettomia ja kunto huono, mutta ulkoisesti näytän vielä ihan siistiltä nelikymppiseltä. Ruokailuista pidän huolta ja seuraan painoa, koska en viihdy pyöreänä, enkä kyllä laihanakaan. Teen muutoksia tarvittaessa heti.

Jotenkin olen väsähtänyt, ja se saattaa johtua huonosta nukkumisesta. Treenaamattomuus aiheuttaa minulle vetelää oloa ja huonoa itsetuntoa, kun lihakset on tyhjät. Minulla on mukavampi olla, kun näytän ja tunnun rotevalta, enkä vain lenkkeilijältä. Pystyn tekemään itselleni treeniohjelmat ja minulla on yksi huone jumppailua varten, mutta makaan silti sohvalla. Ulkoisesti näytän liikunnallisemmalta kuin mitä oikeasti olen.

Jos ei ole lihasmassaa alkaa iho roikkumaan neljänkympin jälkeen. Sen takia on pakko tehdä raskaita lihasliikkeitä. Näin ainakin minulla

Treenatessa lihakset sitovat nestettä. Jos lihakset ovat tyhjät vaikka vain parin viikon treenitauon jälkeen, niin olemus heti muuttuu - vaikka lihakset eivät kokonaan katoaisi vuosienkaan myötä, jos vain jotain ylläpitoa tekee. Minä kun en treenaa, niin sillon harvoin kun jotain teen, paino heti nousee ja peilikuva muuttuu urheilullisemmaksi juuri siksi kun lihakset keräävät nestettä eli pyöristyvät. Eivät ne päivässä alusta kehity eivätkä sinänsä vaadi mitään erityisen raskasta tekemistä tullakseen näkyviin. Treenaamattomana pysyy perus lenkkeilijän näköisenä, mutta varmasti iho on löysemmällä. Sitä nyt ei toki vaatteet päällä huomaa.

Oma perusta on nuoruuden ryhmäliikunnanohjaajahommista ja kolmekymppisenä painonnostosta eli voimailusta. Raudalla on helppo rakentaa progressio, mutta ylläpito ei ole niin justiinsa. Voimantuoton lainalaisuudet eivät piittaa siitä, onko ponnistelu pistoolikyykky kehonpainolla vai levypainojen nostaminen. Tietysti pikku hiljaa lihakset surkastuu, mutta jos kerran on ollut hyvässä kunnossa, niin ulkonäköetua saa vielä vuosienkin päästä ja tietysti lihasmuisti siivittää kehitystä jos alkaa taas oikeasti treenata.

Se nesteen kerääntyminen ja sitä kautta urheilulliselta näyttäminen on vain hyvin lyhyt aikainen "tulos ". Eikä sellaisella satunnaisella voimailulla saa terveydellistäkään etua juuri mitään. Merkittävämpää olisi lihasharjoittelun säännöllisyys.

Se on samalla tavalla lyhytaikainen tilanne jos treenaa aktiivisesti ja pitää tauon, niin sitä kuvittelee, että lihakset häviää, vaikka ei ne mihinkään ole hävinneet. En todellakaan väitä, että olisin yhtä hyvässä kunnossa kuin urheillessa (olen vain siinä kunnossa että arkilenkkeilyt metsässä sujuu ja esim. jaksan vetää 10 leukaa perusvoimalla ja hermotuksella vs. lähemmäs 20 ennen), mutta kyse oli siitä että voi edelleen _näyttää_ liikunnalliselta, koska ylläpito tai pikemminkin rapistumisen hidastuminen ei vaadi läheskään samaa kuin oikeasti urheiliijana kehittyminen vaatisi. Tarkotus oli sanoa, että hankkiudu hyvään kuntoon, sillä se kantaa pidemmälle kuin luulisi, eikä väittää, että turha kenenkään treenata. :)

Siinä mielessä häviää kyllä, että lihasmassa vähenee, jos pitää taukoa treenaamisesta. Oleellista tietysti se, miten pitkä tauko on.

Mutta tottakai kaikki liikkuminen on parempaa kuin se, että ei liiku ollenkaan.

Vähenee, mutta ei niin paljon kuin luulisi, jos edes jollain lailla pitää yllä. Mutta jätän nyt jankkaamisen tähän: en ole treenannut kyykkyjä kunnolla tavoitteellisesti noin kymmeneen vuoteen, mutta edelleen on perus jumppapirkon jalat.

Ikänäkö tekee tehtävänsä myös 10 vuodessa.

Heh, varmasti noinkin. :D Treenitaukojen vaikutuksia, lihasmuistia ja ylläpitoharjoittelua on myös ihan tutkittu. Aiheista löytyy myös podcasteja. Alamäki ei ole niin jyrkkä mitä fitness-motivaatio-sloganeissa uhkaillaan.

Yksi asia mikä minua pistää miettimään on määräaikaiset kilpailukiellot doping-käryistä. Vaikka lopettaisi käytön, nauttii saavutetuista tuloksista jossain määrin aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että koska olen joskus ollut hyvässä kunnossa, niin perusolemus pysyy kohtalaisena hyvin vähällä ja satunnaisella liikunnalla. Ei kehity, mutta rapistuu hitaasti ja takapakit tulee pienellä liikunnalla takaisin, kun lihassolujen tumat ovat edelleen olemassa.

Kävelen koirien kanssa ja joskus nostan vähän kuntopisteen pöllejä, satunnaisesti teen kotona huvikseni jotain kehonpainotreenejä, muutaman kerran vuodessa vedän leukoja. Viimeksi sain treenit kun kaivoin auton esiin ja kolasin puoli tuntia ja toisena päivänä kun kahlasin koirien kanssa umpihangessa. Pitäisi käydä kiipeämässä tällä viikolla, edellisestä kerrasta on useampi viikko. Kun liikunta on satunnaista, niin lihakset tulee helposti kipeäksi ja tulokset on onnettomia ja kunto huono, mutta ulkoisesti näytän vielä ihan siistiltä nelikymppiseltä. Ruokailuista pidän huolta ja seuraan painoa, koska en viihdy pyöreänä, enkä kyllä laihanakaan. Teen muutoksia tarvittaessa heti.

Jotenkin olen väsähtänyt, ja se saattaa johtua huonosta nukkumisesta. Treenaamattomuus aiheuttaa minulle vetelää oloa ja huonoa itsetuntoa, kun lihakset on tyhjät. Minulla on mukavampi olla, kun näytän ja tunnun rotevalta, enkä vain lenkkeilijältä. Pystyn tekemään itselleni treeniohjelmat ja minulla on yksi huone jumppailua varten, mutta makaan silti sohvalla. Ulkoisesti näytän liikunnallisemmalta kuin mitä oikeasti olen.

Jos ei ole lihasmassaa alkaa iho roikkumaan neljänkympin jälkeen. Sen takia on pakko tehdä raskaita lihasliikkeitä. Näin ainakin minulla

Treenatessa lihakset sitovat nestettä. Jos lihakset ovat tyhjät vaikka vain parin viikon treenitauon jälkeen, niin olemus heti muuttuu - vaikka lihakset eivät kokonaan katoaisi vuosienkaan myötä, jos vain jotain ylläpitoa tekee. Minä kun en treenaa, niin sillon harvoin kun jotain teen, paino heti nousee ja peilikuva muuttuu urheilullisemmaksi juuri siksi kun lihakset keräävät nestettä eli pyöristyvät. Eivät ne päivässä alusta kehity eivätkä sinänsä vaadi mitään erityisen raskasta tekemistä tullakseen näkyviin. Treenaamattomana pysyy perus lenkkeilijän näköisenä, mutta varmasti iho on löysemmällä. Sitä nyt ei toki vaatteet päällä huomaa.

Oma perusta on nuoruuden ryhmäliikunnanohjaajahommista ja kolmekymppisenä painonnostosta eli voimailusta. Raudalla on helppo rakentaa progressio, mutta ylläpito ei ole niin justiinsa. Voimantuoton lainalaisuudet eivät piittaa siitä, onko ponnistelu pistoolikyykky kehonpainolla vai levypainojen nostaminen. Tietysti pikku hiljaa lihakset surkastuu, mutta jos kerran on ollut hyvässä kunnossa, niin ulkonäköetua saa vielä vuosienkin päästä ja tietysti lihasmuisti siivittää kehitystä jos alkaa taas oikeasti treenata.

Se nesteen kerääntyminen ja sitä kautta urheilulliselta näyttäminen on vain hyvin lyhyt aikainen "tulos ". Eikä sellaisella satunnaisella voimailulla saa terveydellistäkään etua juuri mitään. Merkittävämpää olisi lihasharjoittelun säännöllisyys.

Se on samalla tavalla lyhytaikainen tilanne jos treenaa aktiivisesti ja pitää tauon, niin sitä kuvittelee, että lihakset häviää, vaikka ei ne mihinkään ole hävinneet. En todellakaan väitä, että olisin yhtä hyvässä kunnossa kuin urheillessa (olen vain siinä kunnossa että arkilenkkeilyt metsässä sujuu ja esim. jaksan vetää 10 leukaa perusvoimalla ja hermotuksella vs. lähemmäs 20 ennen), mutta kyse oli siitä että voi edelleen _näyttää_ liikunnalliselta, koska ylläpito tai pikemminkin rapistumisen hidastuminen ei vaadi läheskään samaa kuin oikeasti urheiliijana kehittyminen vaatisi. Tarkotus oli sanoa, että hankkiudu hyvään kuntoon, sillä se kantaa pidemmälle kuin luulisi, eikä väittää, että turha kenenkään treenata. :)

Siinä mielessä häviää kyllä, että lihasmassa vähenee, jos pitää taukoa treenaamisesta. Oleellista tietysti se, miten pitkä tauko on.

Mutta tottakai kaikki liikkuminen on parempaa kuin se, että ei liiku ollenkaan.

Vähenee, mutta ei niin paljon kuin luulisi, jos edes jollain lailla pitää yllä. Mutta jätän nyt jankkaamisen tähän: en ole treenannut kyykkyjä kunnolla tavoitteellisesti noin kymmeneen vuoteen, mutta edelleen on perus jumppapirkon jalat.

Ikänäkö tekee tehtävänsä myös 10 vuodessa.

Heh, varmasti noinkin. :D Treenitaukojen vaikutuksia, lihasmuistia ja ylläpitoharjoittelua on myös ihan tutkittu. Aiheista löytyy myös podcasteja. Alamäki ei ole niin jyrkkä mitä fitness-motivaatio-sloganeissa uhkaillaan.

Yksi asia mikä minua pistää miettimään on määräaikaiset kilpailukiellot doping-käryistä. Vaikka lopettaisi käytön, nauttii saavutetuista tuloksista jossain määrin aina.

Vastaan vielä itselleni vaikka lupasin lakata jankuttamista, mutta löysin hyvän yhteenvedon tutkimuksista.

https://lihastohtori.wordpress.com/2020/03/29/harjoittelutauko/

Tämä artikkeli ei toki sellaista todista, että 10 vuotta treenamatta pysyisi samat lihakset :D enkä sitä ole väittänytkään, vaan näyttöä siitä, miten vanha taso saadaan helposti takaisin pitkänkin tauon jälkeen. Yhden tutkimuksen mukaan lihasmassan menetys oli merkittävä, mikä puoltaisi minulle edellä ehdotettua ikänäköongelmaa :P mutta toisaalta minähän en ole koskaan pitkiä aikoja täysin mitään tekemättä, tekeminen vain on epäsäännöllistä jumppailua tai lyhyitä aktiivijaksoja oikean tavoitteellisen treenaamisen sijaan.

Olen siis aivan samaa mieltä, että painonnostajan paksuja jalkoja minulla ei enää ole - edes ilman silmälaseja - mutta voi verrata jumpassakävijöijin tai lenkkeilijöihin, jotka eivät saa isompia lihaksia vaikka miten tekevät aerobista, koska isommat lihakset olisivat elimistölle happea kuluttava haittatekijä pitkäkestoisessa liikunnassa. Toki heillä kunto on parempi, sitä en kiistä!