Kunnan hallintopuolella työskentelevänä kiinnostaisi mistä te pienentäisitte julkista sektoria

Säästämme kehitys avusta

t.persu

Vierailija kirjoitti:

No aluksi poistetaan kaikki kunnat. Suomeen ei tarvita mitään kuntajärjestelmää vaan kaikki voidaan hoitaa yhdestä virastosta paikasta x. Tämä tietysti tarkottaisi sitä, että kunnanjohtajia lähtisi se 100+ kappaleesta 95%. Tilalle jäisi n. 5 aluejohtajaa, joille jokaiselle kuuluisi oma alueensa. Samaa menetelmää käytettäisiin kaikkiin muihinkin kunnalla oleviin ihmisiin. 

Lisäksi KPI:t mittaamaan viraston tehokkuutta, jos ei päästä tavotteisiin niin määrahojen leikkaus, YT:t, johtajien vaihto jne valikoimissa motivoida tuloksentekoon. Siitä se lähtisi nopeasti rullaamaan. 

Tuolla pääset eroon kunnanjohtajista. Heidän palkkansa on lopulta aivan rippunen kaikista kuntien kuluista. Unohdat nyt sen, että esimerkiksi opettajien määrää ei voida vähentää 95%.

Johtajien tai esimiesten määrää ei voi ihan loputtomasti vähentää. Aika usein toiminta alkaa muuttua tehottomaksi, jos johtajalla on suoria alaisia enemmän kuin 10. Tuosta seuraa, että sataa työntekijää kohti tarvitaan noin noin 10 johtajaa ja tuhatta työntekijää kohti 100 johtajaa. Lisäksi johtajien määrään vaikuttaa se, millaista osaamista pomoilta vaaditaan.

Pomojen ensisijainen tehtävä ei ole palavereissa istuminen tai hyväksyntäleimojen iskeminen papereihin. Pomojen tehtävä on pitää huolta siitä, että työntekijöillä on käytettävissään tarvittavat resurssit (tilat, materiaalit, tarvittavat laitteet jne) ja työ jakautuu tasaisesti alaisille. Jos johtajaa ei olisi, työntekijöiden pitäisi johtaa itse itseään ja silloin noihin johtamistehtäviin kuluva aika on poissa työntekijöiden varsinaiseen työhön käyttämästä ajasta.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.

56 tai 50 prosenttia mistä? Kakkukahvin hinnasta ABC:llä? Ruohonleikkurin hinnasta? Valtion verotuloista? Twitterin osakkeiden hinnasta?

Jos vertaat jotain lukua toiseen (sitähän prosenteilla tehdään), pitää kertoa, mitä verrataan ja mihin verrataan. Sinä vertaat nyt julkista sektoria jollakin tavalla mitattuna johonkin, jota et kerro.

Vierailija kirjoitti:

Koulusihteerit ja arkistonhoitajat voisi heittää pihalle, samoin kuin kaikki kehityspäälliköt ja -johtajat. Paperisotaa voisi vähentää esim. 90%, jolloin ne sadat tuhannet kuntien työntekijät ehtisivät tehdä töitäkin.

Tiedätkö yhtään, mitä koulusihteeri tekee? Todennäköisesti et. Ilman koulusihteeriä koulun toiminta menisi täysin sekaisin aika nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä mitä tulee päivähoitoon, niin joku tolkku sitten siihenkin, että jos päivähoito on kohta käytännössä ilmaista, miksi kuitenkin maksetaan kotihoidontukea, jonka tavoite on päinvastainen.

Niin. Meillä Kokkolassa nostettiin taas kotihoidontuen kuntalisää 200 euroon. Se on hyvä, koska päiväkotipaikka maksaa kunnalle per lapsi 1200-1500€/kk. Se on iso säästö kun lapset voi hoitaa kolmevuotiaaksi vanhempi tai vaikka isovanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.

Tällaiset prosentit ei vielä kerro yhtään mitään. Tarvitaan konkretiaa. Onko päiväkotipaikkoja julkisella enemmän vai vähemmän suhteessa lapsiväestön määrään? Onko jokin osa terveydenhuollosta laitettu yksityisen puolen hoidettavaksi kokonaan? Onko maan väestön ikärakenne tai sairausprofiili tms. erilainen ja näin ollen palvelut kohdennettu eri tavalla ja jos niin käytännössä miten eri tavalla?

Ap

Täällä on ollut monia hyviä ehdotuksia mutta mikään niistä ei kelpaa sinulle. Hyvä esimerkki siitä, miten subjektiivinen etu hämärtää kokonaisnäkemyksen ja jokainen pitää omaa työtään korvaamattomana. Minkä kokoisessa kunnassa työskentelet? Montako kuntaa on 50 km säteellä kunnastasi? Asun kaupungissa Etelä-Suomessa, jossa 50 km säteellä on 5 kuntaa! Eikä tietenkään yksikään kunta voi luopua mistään, vaikka seutu on muuttotappiolla!

Asun ruuhka-Suomen isossa kunnassa. En tiedä pikkukunnista juuri mitään.

Enkä ole torpannut täällä kai yhtään ehdotusta vaan ainoastaan kysynyt ihmisiltä enemmän konkretiaa heidän kommentteihin.

Ap

Ongan täällä ollut konkretiaa! Kuntaverkon reipas alasajo ja kaikki turhat tittelit pellolle. Miksi et voi vastata, montako asukasta kunnassasi on ja montako kuntaa lähellä on?

Tuolla ei kovin kummoisia säästöjä saataisi aikaan. Sinulta ja kaltaisiltasi puuttuu suhteellisuuden taju. Kuntien ylimmän johdon leikkaaminen ei kovin isoja säästöjä koko kuntasektorille toisi, vaikka tavallisen ihmisen näkökulmasta kymmenet miljoonat ehkä ovat iso asia.  Suomen kaikkien kunnanjohtajien palkkoihin tarvitaan ehkä puolesta eurosta euroon kuukaudessa kansalaista kohti. Samaan aikaan sairaanhoitajien palkkoihin tarvitaan 70-100 euroa/kk jokaiselta kansalaiselta. Siihen päälle opettajat, poliisit, armeija, lääkärit jne.

 Ihmisten säästöehdotukset julkisesta sektorista puhuttaessa ovat suunnilleen yhtä järkeviä kuin sen taloyhtiön yhtiökokouksessa kiukutelleen säästövaatimukset, joiden ydin oli se, että talkootarjoiluihin käytettiin liikaa rahaa. Talkoita oli kahdet, rahaa tarjoiluihin 200 euroa. Yhtiön vuosibudjetti, johon sisältyivät lämmitys, tontin vuokra, kiinteistövero, huolto yms, oli noin 100000 euroa. Hän oli vankasti sitä mieltä, että yhtiövastiketta voitaisiin alentaa huomattavasti, jos talkootarjoiluista luovuttaisiin, koska "ei yhtiön rahoilla pidä maksaa ihmisten ruokia".

Vierailija kirjoitti:

Ihan siitä, että tunnen kunnan hallintohommissa olevia ihmisiä. Kaikki sanovat, että töitä on päivässä ehkä 2 tunniksi, jos sitäkään, vaikka palkkaa maksetaan 8 tunnista per päivä. Siellä on myös paljon vajaaälyisiä tai häiriintyneitä ihmisiä suojatöissä. Sellaisia, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Työn vähyyden takia työntekijöitä voisi vähentää 80% helposti.

Missä kunnassa näin on? Ei meidän kaupungissa ainakaan, täällä on osastoja joissa ihminen joutuu tekemään kolmen työt kun ei saada uusia työntekijöitä lähteneiden tilalle.

Ruvetaan ohjautumaan työtehtävästä käsin eli annetaan ihmisten tehdä sitä oikeaa käytännön työtehtävää, johon hänet on palkattu. Vähennetään somea, ylikunnallisia hankkeita ja ryhtymisiä, ilmastonmuutosasiaa ja kaikkea muuta, mitä ei ole pakko tehdä. Vähennetään turhia projekteja ja sellaista yleisön palvelua, mitä tehdään vain näkymisen vuoksi ja jotta oltaisiin tehty jotain. Eli opettaja vain opettaa ja lastenhoitaja/lastentarhanope hoitaa lapsia. Tehdään loppu siitä, että koulutetut ihmiset keksivät loputtomiin mielenkiintoisempaa tekemistä, kuin se, mihin heidät on palkattu. Ei vähdätä koko ajan muuttuvan it-puolen kanssa niin, että koko ajan tulee mullistuksia eikä porukka pysy perässä. Ymmärretään, että on toimittava yhdessä. Pistetään työt kiertämään, että porukka näkee, mitä muut tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin HR puolelta voisi leikata vaikka kaikki HR tädit pois. Se on julkisen hallinnon suojatyöpaikka, jossa keskimääräistä tyhmemmät haahuilijat tekevät 100% tarpeetonta työtä ilman mitään tulosvastuuta puuhasteluun nähden aivan järjettömän kovalla palkalla.

Tai no, HR tädit nyt on yksityiselläkin puolella turhia, mutta se on yksityisten firmojen oma huolenaihe.

Ihan rehellisesti maksaisin mieluummin veroistani HR tätien toimeentulotuen kuin kyseisten puuhastelijoiden ylisuuren palkan.

Ei et kaipaa työsopimusta?

Et kaipaa työtodistusta?

Oikeastaan työnhakukin on ihan turhaa ja varsinkin haastattelut?

Lomia on ihan turha ansaita tai käyttää?

Kulttuurisetelitkin on ihan turhia ja oikeastaan palkkakin?

Kelalle tai kassoihin tms. et koskaan tarvitse mitään todistusta?

Työterveyshuoltokin on hyvä lopettaa?

Et kaipaa mitään tukea työhösi?

jne. jne.

Kumma kyllä takavuosikymmeninä organisaatiot pyörivät ihan hyvin ilman näitä tärkeileviä hr-tyyppejäkin ja lomillekin pääsi ihan tessin mukaan. Mitään varsinaista, oikeaa tukea ongelmatilanteissa en muista koskaan saaneeni, en edes yt-neuvotteluissa.

Kommunerna behöver inte producera allt själva. Börja där. Kommunerna är ansvariga för att ett och annat finns. Inget säger att skolorna, vården, löneräkningen etc. måste produceras självt.

Minska kraftigt på mängden stats- och kommunalanställda genom att köpa in tjänster från sådana som får fram bättre resultat förmånligare. Hos oss gör man så och den allmänna synen på kommunens personal är den att den bör hållas så liten som möjligt. Som en följd betalar vi mycket mindre skatt än ni men allt offentligt fungerar väldigt mycket bättre.

OS vill tydligt få fram hur omöjligt det är att få något vett i finska kommuner och annat offentligt så som stat och välfärdsområden. Allt behövs, inget går att ändra o.s.v. Inställningen framgår redan från de två första sidorna.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa selvä ero taloudessamme rikkaampiin naapureihin on se, että meidän julkinen sektori on turvotettu 56 prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa se on 50 prosenttia.

Tiesitkö, että eri maissa lasketaan eri asioita? Ei kaikkia lukuja voi verrata keskenään. Esim. meillä lasketaan julkisen puolen menopuolelle myös eläkkeet, suurimmassa osassa muita maita ei. Monissa maissa on yksityispuolella paljon asioita joita meillä tehdään julkisella puolella, joten tottakai niissä maissa julkisella puolella on vähemmän ihmisiä töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti kyllä sieltä hallinnosta saa supistettua, mutta toki vaatii toimintatapojen muutosta. Kaikki tehdään kauhean kankeasti esim. jotkut matkamääräykset, hankintaluvat, päätöksenteko, joustavuus jne. Toki vaatisi sitä, että työntekijöihin myös luotettaisiin enemmän.

Matkamääräys meillä tehdään siten, että kirjaan suunnitelman järjestelmään, esimies klikkaa sen hyväksytyksiä. Kun olen tehnyt reissun liitän kuitit matkakuluista ja lähetän maksajalle. Sama hankintaluvissa. En tiedä mikä tuossa on kankeaa tai säästäisi mitenkään, jos otettaisiin sieltä joku osio pois. Valvonnan takia on ihan asiallista, että esimies käy hyväksymässä asiat. 

No juuri tämä! Itse marssin junaan ja ostan lipun luottokortilla. Samoin marssin kauppaan ja ostan luottokortilla mitä on hankittavana (rajana 1000 euroa). Ei siihen tarvita mitään ihmeen lupia, joita kirjailla ja jonkun aikaa menee niiden lupien hyväksymiseen. 

Tarkoitatko, että ihmisten työnantajalle tehdyt hankinnat omalla luottokortillaan? Firmalle ostettavat puhelimet, työantajan autojen polttoaineet, toimiston kalusteet? Arvaapa, tekisikö kukaan enää töitä, jos selvästi työnantajan maksettavaksi kuuluvat asiat maksatettaisiin työntekijöiden rahoista.

Vai tarkoitatko sitä, että työntekijöillä on työnantajan antama luottokortti, jolla hankinnat maksetaan?  Vaikka suurin osa käyttäisi korttia rehellisesti, aina löytyisi joku yliviikari, joka lähtisi huvikseen "työmatkalle" jonnekin Karibialle tai ostaisi kortilla kaikkea kivaa kotiin. Kortin käyttöä pitää valvoa, joten jälkikäteen pitäisi varmasti täyttää jonkinlainen lomake, jossa kerrotaan, mitä kortilla on ostettu ja mihin tarkoitukseen varatuista rahoista se maksetaan.

Käytännössä ostoksille oli se sitten matka tai jokin muu hankinta tarvitaan myös etukäteishyväksyntä, koska muuten jouduttaisiin liian usein riitelemään siitä, oliko matka tai hankinta oikeasti tarpeellinen. Se lupa voi olla matkasuunnitelma tai esimiehen hyväksyntä tehdylle tilaukselle ennen kuin tilaus lähetetään eteenpäin.

Julkisella puolella on näköjään mahdotonta uskoa, että siihen työntekijän voi ihan luottaa ja hän osaa käyttää maalaisjärkeä. Toki kirjanpidonkin takia pitää kuitit jälkikäteen kuvata laskulle ja joku painaa hyväksy -nappia, mutta en ole koskaan ollut töissä paikassa, jossa jotain etukäteislupia ja selviyksiä sun muita pitäisi kysyä. 

Etkö itse sanonut, että saat käyttää firman korttia tuhanteen euroon asti (kuukaudessa olettaisin)? Jokuhan senkin rajan on asettanut. Miten firmassa toimitaan, jos pitäisi tehdä kalliimpi hankinta? Entä miten varmistetaan, ettei sinne luottokorttikuluihin eksy esimerkiksi kotiin tehtäviä hankintoja? Kai teillä jotain seurantaa on, sillä verottajaa saattaa alkaa kiinnostaa, jos firman kortilla saa tehdä hankintoja omaan käyttöön, vaikka firmaa itseään se ei kiinnostaisi.

Kai firmaa kiinnostaa myös se, minkä projektin piikkiin ostokset pistetään vai onko teidän firmassanne kaikki rahankäyttö yhtenä könttänä, jossa ei erotella mitenkään sitä, mihin rahaa on käytetty? Miten te pystytte hinnoittelemaan tuotteenne, jos teillä ei tiedetä, mihin rahat menevät?

Opetushallituksen uudelleen keksityt pyörät luovat kasvavan raportointi tarpeen. Wilmaa väännetään moneen malliin että saadaan mitä moninaisimpia raportteja ulos. Niissä riittää tutkittavaa ja koko porukalla ihmeteltävää. Tulokset läpikäydään nopeasti todeten että tällaista tällä kertaa. Hankkeet ja hienot visiot on, mutta varsinaiseen opetukseen ne harvoin tuovat mitään lisäarvoa.

Näin organisaatiot paisuvat exponentiaalisesti.

Kyselyjen laatijoita ja niiden analysoijia koululaitoksissa riittää.

Johtajien tai esimiesten määrää ei voi ihan loputtomasti vähentää. Aika usein toiminta alkaa muuttua tehottomaksi, jos johtajalla on suoria alaisia enemmän kuin 10. Tuosta seuraa, että sataa työntekijää kohti tarvitaan noin noin 10 johtajaa ja tuhatta työntekijää kohti 100 johtajaa. Lisäksi johtajien määrään vaikuttaa se, millaista osaamista pomoilta vaaditaan.

Pomojen ensisijainen tehtävä ei ole palavereissa istuminen tai hyväksyntäleimojen iskeminen papereihin. Pomojen tehtävä on pitää huolta siitä, että työntekijöillä on käytettävissään tarvittavat resurssit (tilat, materiaalit, tarvittavat laitteet jne) ja työ jakautuu tasaisesti alaisille. Jos johtajaa ei olisi, työntekijöiden pitäisi johtaa itse itseään ja silloin noihin johtamistehtäviin kuluva aika on poissa työntekijöiden varsinaiseen työhön käyttämästä ajasta.[/quote]

Ottaen huomioon suomalaisten hyvän koulutustason, tarvitaanko todella jokaista kymmentä työntekijää paimentamaan esimies vai onko kuntiin jotenkin kertynyt haastavampia johdettavia? Ainakaan ketterän päätöksenteon ja nopen toimintamuutosten takia ei moista esimiesten määrää tarvita, hommat näemmä pyörii samalla tavoin vuodesta toiseen koska ovat lakisääteisiä.

Jos vanhemmat on kotona, niin päivähoito-oikeudesta lapsilla. Joku kerho tms. riittää oikein hyvin pienille lapsille.

Jos lapsia 4 tai enemmän, niin ei sosiaalitukia tai ainakin vain vähemmän. Jos lapsia hankitaan paljon, niin pitää heidät myös pystyä elättämään.

Opettajille sama työaikasysteemi, kuin muillekin palknsaajille ja pitkillä loma-ajoilla töihin esim. leikkipuistoihin tai päiväkoteihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin HR puolelta voisi leikata vaikka kaikki HR tädit pois. Se on julkisen hallinnon suojatyöpaikka, jossa keskimääräistä tyhmemmät haahuilijat tekevät 100% tarpeetonta työtä ilman mitään tulosvastuuta puuhasteluun nähden aivan järjettömän kovalla palkalla.

Tai no, HR tädit nyt on yksityiselläkin puolella turhia, mutta se on yksityisten firmojen oma huolenaihe.

Ihan rehellisesti maksaisin mieluummin veroistani HR tätien toimeentulotuen kuin kyseisten puuhastelijoiden ylisuuren palkan.

Ei et kaipaa työsopimusta?

Et kaipaa työtodistusta?

Oikeastaan työnhakukin on ihan turhaa ja varsinkin haastattelut?

Lomia on ihan turha ansaita tai käyttää?

Kulttuurisetelitkin on ihan turhia ja oikeastaan palkkakin?

Kelalle tai kassoihin tms. et koskaan tarvitse mitään todistusta?

Työterveyshuoltokin on hyvä lopettaa?

Et kaipaa mitään tukea työhösi?

jne. jne.

Kumma kyllä takavuosikymmeninä organisaatiot pyörivät ihan hyvin ilman näitä tärkeileviä hr-tyyppejäkin ja lomillekin pääsi ihan tessin mukaan. Mitään varsinaista, oikeaa tukea ongelmatilanteissa en muista koskaan saaneeni, en edes yt-neuvotteluissa.

Takavuosina niissä organisaatioissa oli aika hirveän paljon enemmän työntekijöitä. Esimerkiksi valtiolla oli joskus takavuosina melkein 200 000 työntekijää, mutta nyt enää 78 000.

Erityismukautetut luokat takaisin, opettaja ei ole myös sosiaalityöntekijä. Luokkaan enemmän työrauhaa ja oppimista, opettajille jaksamista ja ehkä nuorisokin voisi paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kelvollisena veronmaksajana kiinnostaa tietää miksi Ap:n mielestä Suomessa on yksi maailman kalleimmista julkisista sektoreista? Miksi esim. Ruotsissa se ei maksa niin paljon?

Tämä on hyvä kysymys ja olen samaa miettinyt, että miksi. Mutta minulla ei ole aavistustakaan, koska en tiedä mitään muiden maiden tavoista järjestää julkiset sektorinsa. En siis itse osaa verrata Suomea muihin maihin. Ap

Esim. Suomen terveydenhuollon laatu ja tulokset ovat laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman parhaat, mutta kustannukset vertailumaita selvästi pienemmät. Höpinä tehottomasta julkisesta sektorista on vain höpinää.

Julkisen sektorin kokoa on hankala vertailla maiden kesken, joka maassa vähän erilainen malli. Eikä varmaankaan kannata verrata vaikka Romaniaan, ellei halua että Suomi muuttuu muutenkin Romanian kaltaiseksi.

Ja linkki kyseiseen laajaan kansainväliseen tutkimukseen . . .?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulusihteerit ja arkistonhoitajat voisi heittää pihalle, samoin kuin kaikki kehityspäälliköt ja -johtajat. Paperisotaa voisi vähentää esim. 90%, jolloin ne sadat tuhannet kuntien työntekijät ehtisivät tehdä töitäkin.

Tiedätkö yhtään, mitä koulusihteeri tekee? Todennäköisesti et. Ilman koulusihteeriä koulun toiminta menisi täysin sekaisin aika nopeasti.

Juu, tiedän. Ei menisi. Normaali ihminen tekisi neljän koulun koulusihteerin hommat puolessa siitä ajasta, mikä niillä näyttää keskimäärin menevän yksinkertaisen byrokratian pyörittämiseen. Työkalut on hyvät, mutta eukot ei ikinä opi käyttämään niitä. Puolet varmaan laskee vieläkin ruutuvihossa yhteenlaskut, kun excel on niin mahdoton oppia. Ja erikoisohjelmistoja on heille ihan turha edes yrittää opettaa, kun mikään ei pysy päässä.

Vierailija kirjoitti:

Opetushallituksen uudelleen keksityt pyörät luovat kasvavan raportointi tarpeen. Wilmaa väännetään moneen malliin että saadaan mitä moninaisimpia raportteja ulos. Niissä riittää tutkittavaa ja koko porukalla ihmeteltävää. Tulokset läpikäydään nopeasti todeten että tällaista tällä kertaa. Hankkeet ja hienot visiot on, mutta varsinaiseen opetukseen ne harvoin tuovat mitään lisäarvoa.

Näin organisaatiot paisuvat exponentiaalisesti.

Kyselyjen laatijoita ja niiden analysoijia koululaitoksissa riittää.

Ja lapset oppivat entistä vähemmän.