Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

IVF/ICSI vko 50

10.11.2006 |

Moikka kaikille!!



Mukaan taas uudella innolla :O) Löytyykö enää piinailutovereita vuoden ehkä viimeiseen hoitopinoon??



Mun taustaa mua tuntemattomille... Minä pian 28v, mies 30v. Meillä lapsia alettu yrittämään v.2000 jouluna. Miehen siittiöissä tutkimusten mukaan vikaa, heikko laatu,määrä ja hitaita kavereita. Takana 2 tuloksetonta IUI:ta -03 ja yksi ekalla pitkän kaavan IVF:llä onnistunut raskaus, josta kahdesta siirretystä alkiosta syntyi poika (250104). Siitä asti yritetty toista lasta enemmän tai vähemmän. Vuoden -05 keväänä sainkin sitten tietää olevani yllättäen luomusti raskaana, mutta se ilo päättyi vuosi sitten syyskuun alussa, sain yllättävän keskenmenon ja " synnytin" toisen muuten täysin terveen poikamme pahan tulehduksen takia rv 17+5 :O( Se oli elämäni rankinta aikaa.. Sitten siitä taas noustiin ja helmikuussa meille tehtiin toinen IVF lyhyellä kaavalla ja siinä tulos oli huonompi, eikä yksi ainokainen hedelmöittynyt alkio kiinnittynyt :O( Pakkaseen ei koskaan ole alkioita saatu....Sitten tuli pakollinen klinikan määräämä 6kk:den tauko, ja kyllä ärsytti.. Kesällä taas tapahtui pieni ihme..yhden päivän iloitsin kahdesta viivasta testissä, menkat alkoi kuitenkin pari päivää myöhässä :O/



Nyt sitten tämän syksyn tilanteeseen...Odotin, odotin ja odotin...Niin se aika taas kuitenkin meni..mullahan piti olla meidän viimeinen julkisen puolen hoito, pitkän kaavan IVF/ICSI jo viikolla 42 alunperin, mutta se peruuntuikin sitten kokonaan ilmeisesti aivan alkuraskauden keskenmenon takia. Menkat oli Synarelan aikana 9 päivää myöhässä (sumuttelin 3 viikkoa) ja testiin tuli himmeä viiva. Kun menkat sit alkoivat, kestivät vain pari päivää.. ja limakalvo oli nollaultrassa paksu vaikka piti, olla ohut ym ym..Sitten sain terolutit aikaansaamaan kunnon menkat ja tulihan ne sieltä sit ihan kunnolla 10 päivän kuurin jälkeen n. 1-2 päivän päästä. Sitten olisinkin halunnutkin kokeilla mielenterveyteni takia (odotus on aivan kamalaa) lyhyttä kaavaa, mutta kohdussani olikin kysta, jonka takia sitten kuitenkin päädyttiin pitkään kaavaan..ja lisää odotusta :O/ Ja nyt sit syön uuden Terolut-kuurin taas tässä kierrossa varmuuden vuoksi, ettei sitten tarvii taas odotella niitä sumujen aikana.. meneillään on nyt kp 18.



Ensi viikon maanantaina alkaisi sitten taas Synarelan sumuttelu ja tosiaan siis viikolla 50 olisi tähän tietoon punktio. Kaikkeahan voi vielä tapahtua, mutta nyt on aika positiivinen olo kaiken suhteen..On tässä epäonnistumisia jo koettu ihan tarpeeksi tällekin syksylle, että eiköhän se ois meidän vuoro onnistua :O)



Että jos vaan joku on samassa aikataulussa mun kanssa, niin tänne vaan :O) Seura kelpaisi..



taas jo positiivisempi ja iloisempi, caliendre

Kommentit (274)

Vierailija
1/274 |
11.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Löysinpäs tällaisen ketjun! Aattelin just, että perustan ite, jos ei vielä löydy... Eli jospa eka vähä taustaa meistä...



Mä oon 28, mies 30. Yritystä vuoden 2004 alusta eli kohta tulee kolme vuotta täyteen... Ollaan selittämättömiä. Hoidoissa ollaan oltu puolitoista vuotta. Eka monta monituista kuukautta Clomeilla ja sitten vuosi sitten aloitettiin inssit, eka kaksi Clomi-kiertoon ja sitten kaksi piikityskiertoihin (Gonal F), mutta mikään inssi ei tuottanut tulosta... En oo ikinä vielä saanu kahta viivaa testiin, mutta nyt ekan IVF:n kynnyksellä toiveet on korkeella. Keskiviikkona mies pisti mulle oman hormonitoiminnan pysäytyspiikin ja tän kuun lopulla on 0-ultra ja sitte rupeen pisteleen Gonal F:ää. Eli mä en siis sumuttele ollenkaan. Onko tää nyt sitte se lyhyt kaava vai?



Löytyykös lisää kohtalotovereita?

Vierailija
2/274 |
11.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eka ivf edessä, kiva että löytyy samassa tilanteessa olevia. Ja minä myös 28, mies muutaman vuoden vanhempi. Kolme inssiä takana tältä syksyltä. Ja lyhyellä kaavalla mennään ivfään. Ensi viikolla aloitan terolutit menkkojen aikaansaamiseksi ja sitten puregonilla pistelyt. Kiva, kun voidaan jutella näistä jännittävistä jutuista ja toivoa onnistumista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/274 |
13.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervetuloa mukaan tähän piinapinoon :O) Hienoa, että muitakin kohtalotovereita vielä löytyi.



Taidetaan sit kaikki olla myös samanikäisiäkin :O)Mä täytän joulukuussa 28v.



Snygg se sun kaava on pitkä, koska laitat sen jarrupiikin, se on sama asia, kuin sumuttelisit sitä Synarelaa, kaikki hormonien jarruttelu hoituu sun tapauksessa vain yhdellä piikillä nenäsumutteen sijaan..Helpompi sinänsä, ei tarvii muistaa aamuin illoin sumutella.



Toivotaan, nyt että me kaikki sitten saataisiin se maailman paras joululahja..Minä ainakin olen jo suunnitellut aattoaamuna testaavani, jos sinne asti pääsen. Se olisi näillä näkymin se pp11..olisihan se huippuhieno jouluaamu, jos 2 viivaa siihen testiin pärähtäisi. No maltilla sinne asti...kaikkeahan voi vielä tapahtua..ainakin mulle :O/



maanantaiterkuin caliendre kp21/sumupäivä 1.

Vierailija
4/274 |
15.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja mitäpä kuuluu vko 50 näin keskiviikkoon?



Mulla kolmas sumuttelupäivä menossa ja toiveet edelleen korkealla. Viikonloppuna ois yhdet pikkujoulut kavereitten kanssa, joten sitä odotellessa :O) Kiva vielä mennä, jos sit kohta ei enää mitä parhaimmasta syystä pääsisi...



Eipä tässä muuta ihmeellistä. Nostin tätä pinoa, ettei ihan hukuta joukkoon.



Vesisateen keskeltä, caliendre

Vierailija
5/274 |
15.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilla myos suunnitteilla IVF/ICSI viikolle 50, joten ilmoittaudunpa joukkoon. En ole viesteillyt palstalle pariin vuoteen, joten nimimerkkia tuskin tunnistatte. Olemme asuneet ulkomailla jo vuosia, mutta nyt tulemme tekemaan ekan IVF:n Suomeen - kyllastyttyamme huonoon ja sekavaan hoitoon taalla maailmalla.



Taustaa sen verran, etta olemme molemmat kolmekymppisia suomalaisia. Minulla todettiin PCO viime vuonna, kun vihdoin paatimme vaihtaa yksityiselle puolelle julkiselta. Miehen simpossa on myos liikaa huonolaatuisia ja -liikkuvia, joten meille on sanottu, etta omin keinoin raskaaksi tuleminen on lahinna ihme. Vauvaa on yritetty jo 4 vuotta, joista ensimmainen vuosi meni ihmetellessa sekavia kiertoja ja yrittaessa vahan liikaakin. Julkiselle puolelle jonotimme sitten melkein 5kk ensimmaista kayntia mista seurasi kaiken maailman kokeita, mutta kun taalla pidettiin ultraa " rahan tuhlaamisena" , minulle ei tehty sita koskaan ja PCO jai diagnosoimatta. Maarasivat kuitenkin clomit, joita popsin 7kk. Pienimmalla annoksella (50mg) oli ihan kamalat ovulaatiokivut, jotka sitten selittyivat myohemmin PCO:lla. Yksityisella minut ultrattiin heti ja tehtiin yksi clomi-avusteinen inssi viime vuonna, missa munarakkuloita tuli 5-6 molemille puolille ja laakari mietti jo koko hoidon keskeyttamista. Paatettiin kuitenkin yrittaa, mutta kohdun limakalvo oli lahes olematon ja miehellakin tosi vahan hyvia siittioita, joten tulos oli nega. Ilmeisesti kohdun limakalvo oli aikaisemminkin ollut ohut, joten vaikka hedelmoittyminen olisi tapahtunut, kiinnittyminen olisi tuskin ollut mahdollista. Tana vuonna tehtiin myos yksi inssi, mutta ollaan sen jalkeen muutettu maata ja on ollut kaikenlaista muutakin tyostressia, joten vasta nyt paasemme kunnon hoitoon.



Meille on suunnitteilla lyhyt kaava ja pistokset aluksi mahdollisimman pienilla annoksilla, kun ei tiedeta, miten mun kroppani reagoi - muninko kauheasti ja miten kohdun limakalvo kehittyy. Ja suunnitelmissa on tehda puolet IVF:lla, puolet ICSI:lla, etta saataisiin edes yksi kunnon alkio mukaan matkaan. Olen tulossa ensi viikolla Suomeen ja sitten on saman tien kaynti laakarille (kuukautiset on ajoitettu e-pillereilla alkamaan ensi viikolla) ja toivon mukaan paasen aloittamaan piikittelyt KP5. Suunniteltu aikataulu on sellainen, etta punkteeraus olisi 11.12. JOS kaikki siis menee suunnitelmien mukaan ja mieskin ehtii Suomeen...



Kylla tama on hankalaa tama raskaaksi tuleminen. Ollaan ihan kaveriporukkamme hylkio-pari, ainoa lapseton pariskunta. Tata on itketty ja surtu, mutta nyt on positiivinen olo ja olen viimeiset viikot huoltanut itseani ja psyykannut hoitoon. Ainakin nyt tapahtuu jotain! Ei vain odoteta, etta paastaisiin edes kunnon laakarille.



Etta positiivista asennette ja reipasta mielta kaikille! Kylla se viela onnistuu meiltakin!



Terkkuja maailmalta,

Eirene

Vierailija
6/274 |
15.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

... jai epaselvaksi, etta toinenkin inssi oli nega. Olen syonyt reilun vuoden metforminia ja se on pitanyt kierron suht normaalina (mulla se tarkoittaa jotain n. 40 paivaa). Toka inssi tehtiin ihan normaaliin kiertoon ja inssin jalkeen 2 viikkoa lugeja, mutta eipa tarpannyt.



Eirene

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/274 |
15.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on punktio samana päivänä kuin sulla 11.12, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Mutta olen tosiaan oppinut tässä parin kuukauden aikana, et mihinkään ei voi varmasti näissä hoidoissakaan luottaa..:O/



Mullekin tehdään myös osa IVF:nä ja osa ICSI:nä, jotta edes joku hedelmöittyisi....itse näin halusin. On toiveet senkin takia korkeammalla kuin viimeksi siinä lyhyessä kaavassa helmikuussa..jossa 3 munasolusta vain yksi hedelmöittyi IVF:llä :O(



Mutta eiköhän me viimein ole ansaittu se onnistuminen, teilläkin jo pitkä historia epäonnistumisia takana. Meillä on jo se yksi lapsi, se jo lohduttaa. Mutta toisen lapsen kaipuu on todella suuri, yhtä suuri kuin ensimmäisen, ei sitä olisi joskus uskonutkaan, kun ekaa vielä yritti...ja tämä viime syksyinen menetys vaan sai kaipauksen vieläkin suuremmaksi. Kaikki oli jo niin lähellä, mutta sitten kävi niin kuin kävi :O(



Mutta ennen kuin aiheet menee taas liian synkiksi, niin on paras lopetella..



Palaillaan taas kuulumisten kera :O)



caliendre

Vierailija
8/274 |
17.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nostellaas vähä tätä meidän ketjua, jos vaikka löytyis muitakin kohtalotovereita...



Kiitos caliendre valistuksesta, että kaavani on pitkä.... Oon tosiaan ihan amatööri vielä näis IVF-jutuis..



Mistä muuten tiedätte jo etukäteen mahdollisen tulevan punktiopäivänne? Meille lääkäri sanoi vaan, että viikolla 50, mutta ei puhunut vielä mitään päivistä.



Missäpäin te muuten ootte hoidoissa? Me ollaan julkisella Porissa, mutta siellä ei tehä IVF:ää, niin mennään siihen Tampereelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/274 |
18.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle määrätään se punktiopäivä kai sen mukaan, missä aikataulussa on sillon viimeks edetty tässä hoidossa. Aikalailla sama aikataulu on siis nyt ja aika hyvin ne yleensä pitää paikkaansa, jos ei mitään viivytyksiä tule.



Minä olen hoidossa Hämeenlinnassa ja tulen myös Tampereelle punktioon ja siirtoon :O) joten siellä sit nähdään Snygg, jos punktio on samana päivänä! Jännä että Porista asti tulee myös tullaan myös Tampereelle..



Terolutit loppui tänään, eli menkat pitäis sit alkaa maanantaina, jos samanlailla menee kuin viimeks..onkos muilla jo menkat alkaneet, tai milloin niitten pitäis alkaa?



Mutta nyt lähden viikonlopun viettoon, tänä iltana ois ne pikkujoulut :O)





lauantaiterkuin, caliendre

Vierailija
10/274 |
18.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä menkat alkoi torstaina ja vuoto on ollu kyllä normaalia runsaampaa...



Oon ihmetelly vähä sitä, kun tosiaan menkat alkoi nyt torstaina ja sitte se 0-ultra on vasta ens viikon tiistaina ja sitte vasta aletaan piikittelemään, että eikös se oo aika myöhään, siis about kp 13?!



Hauska sattuma caliendre, että ollaan menos samaan paikkaan... Mä en tosiaan asu Porissa, mutta me kuulutaan Satakunnan sairaanhoitopiiriin... Saatiin valita mennäänkö Tampereelle vai Turkuun ja koska Tampereelle on lyhempi, mennään sinne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/274 |
19.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli eipä tiedä vaikka siellä nähtäisiinkin! Mulla tosiaan kuksut alkaa vasta sitten joskus, terolutit on vasta aloitettu. Tämä on niin jännittävää...

Vierailija
12/274 |
19.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jahans.... Meitä on sitte ainakin kolme Tays:laista!



Mulla on nyt tän viikonlopun aikaan ollu valtavia kuumia aaltoja öisin ja sitte päivällä on ollu päänsärkyä, jota ei siis yleensä meikäläisellä oo koskaan. Lienee siis oireita siitä piikistä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/274 |
20.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei vaan kaikille,



Ensin hieman taustaa: minä ja mies 34 v., lapsettomuuden syy paha endometrioosi, jota on leikattu kaksi kertaa, ensin tähystyksellä ja sitten kunnon avoleikkaus. Pillerit jätin pois tammikuussa 2002, joten 4 vuotta tässä on painittu asian kanssa.



1. IVF 10/2004 siirrettin 2 ,nega eikä pakkaseen saatu mitään.

2. IVF 01/2005 siirrettin 2, nega eikä pakkaseen saatu mitään.

3. IVF 05/2005 siirrettin 2, kemiallinen raskaus (hcg 17) mutta menkat alkoivat ihan ajallaan ja pakkaseen jäi 2 alkiota.

1. PAS 10/2005 siirrettin 2, plussa mutta viikolla 7 todettin kohdun ulkoiseksi ja tähystyksessä vietiin toinen munajohdin.

4. IVF 01/2006 siirrettin 2, nega eikä pakkaseen saatu mitään.



Julkisella (naistenklinikka) ollaan oltu hoidossa ja nyt siirryttiin väestöliittoon. Kyllä tässä lääkärit on jo sanonut, että pitäisi harkita hoitojen lopettamista mutta haluan kumminkin vielä yrittää, koska yksi raskaus on alkanut. Tammikuun hoidon jälkeen poistuin näiltä sivuilta kokonaan mutta nyt oli pakko tulla taas kattomaan, kun oma hoito on alkanut.



Mulla on menossa 13. päivä synarela sumuttettua ja nyt on kp 3, puregon piikitys alkaa näillä näkymin 28.11 ja punktio on sitten viikolla 50. Samoilla lääkkeillä mennään, niin kuin aikaisemminkin mutta nyt sumute alkoi aikaisemmin ja puregonia piikitetään 300 iu, joten aika isoilla määrillä mennään.



Muuten elämä pyörii talo projektin ympärillä, rakennetaan taloa ja kaikki illat + viikonloput menee tontilla, sisätöitä tehdään ja toivottavasti päästään muuttamaan maaliskuussa, toisaalta on hyvä kun on jotain tekemistä koko ajan, niin ei pyöri hoidot vaan mielessä.



Kaikille tsemppiä ja kuulumisiin



Päivänsäde72

Vierailija
14/274 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

...miten caliendre voi - ja miksei te muutkin. Teillä on tosiaan erityisen jännä hoito menossa, kun saatatte saada jouluaatoksi kaksi viivaa! Uskokaa, että teitä ajatellaan ja " plussanneissa lapsettomissa" on tilaa.



Minäkin olen ihan vasta juuri plussannut, joten tunnen vielä kuuluvani tänne lapsettomien puolelle - siksi tätä teidänkin viestipinoanne luin. Tai itse asiassa, uskoakseni lapsettomuus ei katoa identiteetistä sittenkään, kun on kaksi tai kolme lasta. Itse luulin, että yksi lapsi (synt. 06/05) rauhottaisi minut, mutta ei tarvittu kuin imetyksen lopettaminen ja me olimme taas hoidoissa. Tällä palstallahan joskus primäärisesti lapsettomat valittavat, kun sekundäärisesti lapsettomat valittavat, että on vain yksi. Voin vakuuttaa, että tuska toisen lapsen puuttumisesta on ollut melkein yhtä iso kuin yhden. Se tuska on vain erilaista. Siitä esikoisesta tahtoisi tehdä isoveljen. Tuntuu, että riistää siltä jonkun perusoikeuden, jos se ei saa sisaruksia. No, meidän esikoinen on tietysti liian pieni kyselemään pikkusisarusten perään, mutta olen monelta sekundäärisesti lapsettomalta kuullut, miten isoveljen tai isosiskon suurin joululahjatoive on pikkusisko tai -veli.



No, menipä tämä löpinäksi. Piti vain toivottaa teille PALJON onnea, etenkin caliendrelle ;)!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/274 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei, taidan uskaltautua vihdoin liittymään pinoonne.

Olen seurannut palstaa taustalta vuoden ajan omien hoitojen ohella.

Taustaa sen verran, että aloitimme pitkän miettimisen jälkeen toisen hoitokierroksen, ja poiminta ajoittuu viikolle 50. Olemme yksityisellä hoidossa, ja jarrupiikin kävin ottamassa 10. marraskuuta.

Historiasta sen verran, että olen itse jo yli kolmekymppinen, ja mies muutaman vuoden vanhempi. Olemme toivoneet plussaa jo n. kuusi vuotta. Hoitoja on tehty aluksi hitaanpuoleisesti (= palvelu kehnoa ja tulokset vielä kehnompia) julkisella, ja oikeisiin hoitoihin hakeuduimme yksityiselle muutaman järkyttävän julkisen kokemuksen jälkeen. Vaikka olemme kovin toivoneet lasta, emme ole olleet alkuun niin aktiivisia hoidon aloittamisessa. Samaten minusta koko hoito lääkkeineen tuntuu edelleen vähäsen luonnonvastaiselta....Varsinaista vikaa meistä ei ole koskaan löytynyt. Eka IVF/ICSI tehtiin v. 2006 alussa ilman plussia. Nyt hoito tehdään kokonaan ICSI:nä.

Olemme päättäneet tehdä tämän hoitojakson, ja jos ei tärppää niin lähdemme muihin vaihtoehtoihin. Elämässä on niin paljon muitakin ihania asioita etten jaksa elää montaa kertaa näiden hoitojen ehdoilla.

Tsempataan toisiamme tulevien viikkojen aikana ja pidetään mieli positiivisena niin hoitokin on helpompaa!

-Champagne-

Vierailija
16/274 |
22.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei, taidan minäkin ilmoittautua tähän pinoon, ensimmäiseen ivf:ään ollaan lähdössä. Tosin meillä menee siirto varmaan viikolle 51, mikäli siirrettävää saadaan. Huomenna on suunnittelupalaveri klinikalla, ja jännää on.



Meidän historiastamme sen verran, että olemme miehen kanssa jättäneet ehkäisyn pois 04/05, ja tämän vuoden alusta yritetty tosissamme. Kaksi luomu-inssiä takana, ei tärppejä. Ikää saman verran meillä kuin teilläkin _Champagne_, ja tuo ikäjuttu tässä ehkä eniten huolestuttaa. Ja senkin puoleen samat on ajatukset, että hiukan luonnonvastaiselta minustakin tuntuu, mutta se on auttanut kun olen tajunnut, kuinka moni kärsii sekundäärisestä lapsettomuudesta ja joutuu turvautumaan hoitoihin saadakseen pikkuveljen tai sisaren esikoiselle, joka saattaa olla helposti alkunsa saanut luomulapsi. Eli että näihin hedelmättömyys-asioihin vaikuttavat sellaiset tekijät, joista nykylääketieteellä ei ole vielä mitään aavistusta, ja sillä ikään kuin perustelen itselleni ' oikeuden' tähän.



Itse yritän ajatella, että lopputulos ei voi olla kuin myönteinen. Joko saamme lapsen tai sitten saamme lisätietoa.



Tänään kp 19/28, täti tulee 1.12. ja sen jälkeen lähdetään kai niihin piikittelyihin. Ihan uutta on kaikki, joten huominen palaveri lääkärin kanssa tulee tarpeeseen.

Vierailija
17/274 |
22.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpas meitä kertynyt tänne pinoon jo useampia. Kivaa, että on samassa tilanteessa olevia, olen aika yksin näiden ajatusten kanssa.



Mäkin olen nyt Suomessa ja olisi mahdoton hinku jo päästä aloittamaan hoidot. Mulla on vasta perjantaina eka käynti, missä saan päivityksen tilanteesta ja toivon mukaan kaikki lääkereseptit, että päästään vihdoin aloittamaan piikitykset (aloitan ne siis KP5). Niin kauan kun mulla ei ole lääkkeitä ja selkeää käsitystä siitä millä aikataululla edetään, mulla on sellainen tosi epämääräinen olo, että kaikki voi vielä mennä pieleen. Meille katsottiin se punktiopäivä sen mukaan, miten todennäköisimmin tilanne kehittyy ja aikaisimmaksi mahdollisuudeksi annettiin 8.12. Mies on tulossa sitä ajatellen Suomeen. Todennäköisimmin se on kuitenkin vasta 11.12.



Ulkomailla asuvina me ei tietenkään kuuluta Kelan korvauksen piiriin ja huhuh millaisissa hinnoissa liikkuu IVF/ICSI:n omakustannushinnat (me ollaan Felicitaksella Helsingissä hoidossa). Ei olla oikein edes vielä uskallettu ynnäillä kaikkia kustannuksia yhteen, ettei loppuisi into ennen koko hoidon alkamista. Yritetään ajatella positiivista lopputulosta, ei miten sinne päästään.. Koko lähisuku (vanhemmat, sisarukset) odottaa kyllä ihan yhtä innoissaan kuin me ja meille on luvattu taloudellista tukea niin paljon kuin tarvitsemme.



Vähän kyllä mietityttää, että onko hyvä, kun niin moni tietää hoidoista (ts. miksi olen Suomessa niin kauan, en normaalilla parin viikon lomalla). Kun tehtiin täällä eka inssi, mua oikein inhotti, miten muut tunkivat nenänsä meidän yksityisasioihin. Toisen inssin kohdalla olivat onneksi vähän tahdikkaampia. Mites te muut, oletteko kertoneet hoidoista kavereille/perheillenne?



Nyt tässä vain odotellaan perjantain käyntiä ja kuukautisten alkamista. Ja toivotaan, että kaikki menisi suunnitelmien mukaan.



Eirene

Vierailija
18/274 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tännehän on muutama uusikin eksynyt :O) Tervetuloa mukaan uudet piinailijat Päivänsäde72,-Champagne- ja Janese!!



Eirene: Olen ollut tosi avoin hoidoista lähes kaikille tutuille jo silloin esikoisen ajoista lähtien, on parempi ollut niin, kuitenkin se on niin suuri osa ollut jo monta vuotta elämää ja historiaa. Lähimmät ystävät/sukulaiset tietää lähes päivälleen mitä tapahtuu ja kannustavat ja tsemppaavat tarpeen tullen, ja kun kaikki on mennyt pieleen, on heistä ollut todella suri apu henkiseen jaksamiseen. Ilman heitä en varmaan olis aina jaksanut pudotessani nousta..



Snygg: Se jarruhoito estää sen seuraavan kierron ovulaation, joten jos mullakin pitkittyis tää hoito (esim. jos menkat ois myöhässä) niin mä vaan sumuttelisin pidempään. Omilla kiertopäivillä ei siis ole tässä hoidossa mitään merkitystä, ne aikataulutetaan näiden hormonien avulla...



ilpo78: Nähdään ehkä mekin sit Taysissa, jos päivät sattuu kohdilleen :O)



kunpavauva: Kiitos tsempityksistä ym..sitä taas tarvitaan. Ihan kun olet hengessä mukana :O) Onnea sulle raskauteen ja toivotaan, että kaikki menee loppuun saakka hyvin!



En oo kirjotellu nyt tänne taas vähään aikaan, kun olen odotellut, et ois jotain kerrottavaa..



No negatiiviselta näyttää taas sit tää mun tilanne :O/ Menkat ei oo alkanu vieläkään, Terolutit lopetin lauantaina ja viimeks täti tuli Terojen jälkeen 2 päivän päästä. Nyt jo viides päivä meneillään, ja yllättäen raskaustestejä olen taas varmuuden vuoksi pari tehnyt ja negaa näytti viimeksi tänä aamuna (ei pitäis turhaan niitäkään tehdä). Mun normaali kierto on n.30pv ja tänään ois tän kierron mukaan kp 31..eli oman kierron mukaan vasta päivän olisivat myöhässä. Mutta jotenkin oletin, et ne Terolutit saa ne nyt sit tulemaan aikasemmin. Tuntuu, et kierrot on ihan sekasin :O/ Mikäli vuoto ei oo ens maanantaihin mennessä kunnolla alkanut, niin, sit siirtyy taas meikäläisen hoito viikolla tai pahimmassa tapauksessa taas keskeytyy...Kyllä taas voi v...ttaa..:O(



No tätiä odotellessa.. Pitäkää nyt ihanat piinasiskot peukut ja varpaat pystyssä, että se tulisi pian kylään, viimeistään ennen maanantaita!!!!!



Tämmöstä tänään täältä harmaudesta..



caliendre





Vierailija
19/274 |
24.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Caliendre,



samassa tilanteessa ollaan, mullakin piti alkaa jo tänään viimeistään kuukautiset, mutta eipä näy eikä kuulu! On tää kamalaa, odottaa niitä niin älyttömästi että kroppa varmaan ihan piruittain antaa odottaa pidempää. Mulla ei edes ole raskauden mahdollisuutta, kun söin pillereitä, että alkaisivat vain tänään ja päästäisiin piikittelemään ensi viikolla.



Kävin tänään hakemassa kaikki reseptit ja kokeilemassa piikitystä hoitsun opastuksella. Ei se taidakaan olla niin kamalaa kuin luulin... Ultrassa mun kohdun limakalvo oli tosi ohut, joten eipä tässä kai mitään mielttömiä kuukautisia ole odotettavissakaan.



Viikonloppuja kaikille, toivottavasti ollaan maanantaina kaikki paremmissa asemissa!



Eirene

Vierailija
20/274 |
24.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

No voi, että.. vai ei sullakaan menkkoja näy. Otan osaa kirjaimellisesti. Ei mullakaan edelleenkään, rinnat on kipeet jo toista viikkoo niin kuin aina ennen menkkoja ja koko ajan nipistelee mahaa oikeelta ja vasemmalta kovastikin niin kuin ne alkais, mut ei mitään tiputteluvuotoa edes :O( Että kyllä taas oikeesti ottaa päähän, jos tää homma kusee tän takia..



Ihan siltä mustakin tuntuu, et kiusallaan kroppa temppuilee, eikä toimi kuin pitäis.. musta tuntuu, et mulla on muutenkin sen hoidon keskeytyksen takia kroppa ja omat hormonit ihan sekaisin..ja eikä noi Terolutit yhtään näköjään asiaa auttanu, pahensi vaan tilannetta. Musta tuntuu, et haluisin lopettaa koko homman jo nyt. Näin ne tunteet taas muuttuu. Vielä alkuviikosta olin niin positiivinen kaiken suhteen...ja nyt kaikki on päälalellaan ja ahdistaa:O(



No vielä on mulla pari päivää armon aikaan. Täti tänne ja HETI!!!!! Ja käsken tulee sullekin päin, jos nään...Mrrrrr!!



caliendre kp32/30

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä kuusi