Miten piiskan saaminen lapsena on vaikuttanut?
Minulla piiskan saaminen on vaikuttanut niin, että aikuisenakin tunnen usein pelkoa, jos esimerkiksi töissä tulee joku konfliktitilanne. Olen myös liian kiltti ja vältän suututtamasta muita. Jos saan kritiikkiä jostain, tunnen ansaitsevani ankaran rangaistuksen ja halua rangaista itseäni olemalla iloitsematta mistään. Minulle on jäänyt piiskaaminen myös lihasmuistiin niin, että ahdistavissa tilanteissa saatan tuntea kuumotusta takamuksessa.
Kommentit (281)
Opin ymmärtämään, ettei toisia saa heitellä kivillä.😅
miettikääpä miten nykykakaroissa näkyy se ettei kuriteta. enkä tarkoita nyt mitään kamalaa väkivaltaa.
Oon nyt lukenut tätä ketjua ja ihan selkeästi peukutusten määrä ylös tai alas kertoo melkoista kieltään siitä, kuinka nykyään jopa oma mielipide omaan kokemukseen aiheuttaa loukkaantumisen vyöryn.
Alapeukutetuimpia ovat ne, joissa tuodaan selkeästi esiin se, ettei kurittamisesta jäänyt traumoja ja vielä korostettuna se, että mikä on piiskaamisen ja oikeasti v ä k i v a l t a i s e n pahoinpitelyn ( nyrkki, seinään heittäminen yms, joita ei minunkaan mielestä kenenkään pitäisi kokea) ero, ettei omia mielipiteitä toisinsanoen saa enää olla, ellei se sitten ole nykyenemmistön näkemystä vastaava.
Eikö näillä ihmisillä saa olla sitten enää omia kokemuksia ja mielipiteitä? Kuka hemmetti oikeasti voi mennä kertomaan toiselle ihmiselle, että kertojan kokemus asiasta x on täysin väärä, koska ei vastaa sitä, mitä kuulija olisi halunnut kuulla?
No, lukekaa tämänpäivän otsikoita ja päätelkää siitä, oliko jokapäiväistä lukea nuorten pahoinvoinnista ja sen seurauksista vielä silloin kun oikeasti oli vielä mahdollista asettaa kunnon rajat eikä vapaa-kasvatus ollut suosiossa? Aivan taatusi tästäkin nyt joku loukkaantuu niin että menettää yöunensa.
Nykyään siitä huvista pitää maksaa.
On se kyllä outoa, jos aikuisella ihmisellä on niin pahoja ongelmia vihanhallinnassa että käy lapsen kimppuun.
Opetti käyttäytymään ja tottelemaan. Ihan vaan kädellä hutkittiin pyllylle, ei paljaalle.
Masennus, ptsd, ahdistuneisuushäiriö. Tosin fyysisen väkivallan lisäksi oli nimittelyä, uhkailua, yms, yms. Ja molemmilla sisaruksillani on huumeriippuvuuus. Vihaan vanhempiani ja toivon että heillä on edessä yksinäinen ja ikävä vanhuus.
Sain pari kertaa vitsaa, kevyesti kylläkin. Ja ihan aiheesta. Mitään ei ole jäänyt hampaankoloon siitä.
Vanhempani kuitenkin rakastivat minua, kyllä minä sen tiesin. Tiesin senkin, että tuon vitsalla ripsauttelun takana oli huoli minun käytöksestäni.
Millään lailla arkaa tai alistettua ihmistä minusta ei ole tullut.
En kuitenkaan kannata fyysistä kuritusta. Sellainen oli tyylinä lapsuudessani, mutta enää en näe sitä kannatettavana asiana.
Tässä ketjussa on eriäviä mielipiteitä kurituksesta.
Itse olen saanut selkääni lapsena ties mstä syistä, vanhempaa eikä nuorempaa veljeäni pieksetty vaikka oli tottelematon. Minä tyttönä keskimmäinen, sain selkääni vissiin heidän puolestaan, ja sanon että oli kiltti tyttö, ja olen kyllä ollut katkerakin tästä asiasta. Äiti kertoi isälle kun hän tuli väsyneenä työstä että pitää antaa selkäsauna kun tyttö on ollut tottelmaton. Isä sitten hakkasi milloin remmillä milloin vitsalla äidin seistessä vieressä. Tajusin silloin alle kouluikäisenä että äitini on kertakaikkiaan outo ja sairas päästään. Nuorempi veli sai joskus pikkuisen piiskaa kintuile. Ei remmillä ei. Vanhempi veli oli äidin suosiossa loppuunsa saakka. Olin 15 vuotias kun olin ulkona liian pitkään klo 23 saakka. Kotiintultuani sain lattiaharjasta niin kauan että varsi irtosi, en päästänyt inahdustakaan. Viimein äiti kielsi, että älä hakkaa enää kun harja särkyi. Oli vuosi -63. Opiskelin vasta naimisiin mentyäni, sitä ennen ei tullut kuuloonkaan että olisin saanut mennä oppikouluun, kun menin pääsykokeisiin siitä seurasi kerrassaan mahtava selkäsauna tällä tyhmälle tytölle kuten se ilmaistiin. Mutta sain kiitettävät paperit kolmesta tutkinnosta. Ja viimeisestä kun vielä äitini eli, hän oli tajunnut että on mulla päässä muutakin kuin sahajauhoja ja tuli yllättäen kotiini kirjekuoren kanssa jossa oli 1000mk shekki ja kortissa luki. osta jotain itsellesi. Olin kyllä ällistynyt tästä. Isälle olen antanut anteeksi, hän toimi ilman parempaa tietoansa, Äiti oli varmaan sairas, ei kukaan tuollaista peliä pitäisi muuten. Omat lapset on saaneet kasvaa rauhassa ilman väkivaltaa ihan kunnon aikuisiksi. Olen tyytyväinen ja mies myös.
Opetti esim. olemaan sylkemättä ruokapöydässä. Eikä jäänyt mitään traumoja.
Jätti koko elämääni pahan jäljen. Vihaan isääni vaikka on haudassa. Itsellä ikää 70 v. Puolustuskyvyttömän lapseen kajoaminen on raaka rikos. Itselläni 4 lasta, joita en kurittanut, puhuminen riitti.
Vierailija wrote:
Miksi pitää märehtiä vuosikymmeniä vanhoja piiskaamisia?
Nämä märehtijät ovat raskasta seuraa; ihan kaikki puheenaiheet kääntyvät 30 vuotta sitten tapahtuneisiin asioihin. Vaikka puhe olisi suloisista kissanpennuista, niin hetkessä asia on kääntynyt vanhoihin asioihin,
En jaksa, en jaksa enää kuunnella.
Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia huonoa lapsuutta ☝️🧘
Isäpuoli repi tukasta pitkin lattioita ja löi vyön solkipäällä. Kun itkin äidilleni sanoi että "jotain kuitenkin oot tehnyt. " Koko rappu kuuli pahoinpitelyt,kukaan ei tehnyt mitään.
Teininä minusta kasvoi kirjaimellisesti iso, kun lohdutin itseäni ruualla ja olin jo 15vuotiaana 170cm pitkä sekä noin 90kiloinen. Isäpuoli oli 160cm hento ukko.
Kerran sitten kun tuli taas kohti ja uhosi,mätkäisin päin näköä ja päälle työnsin parvekkeelle ja ovi perästä lukkoon. Kokoero ja yllätyshyökkäys niin onnistui. Oli talvi. Pari tuntia sai odotella siellä äitiäni.
Minähän tietysti sitten olin hul lu,häiriintynyt lapsi kun tuolla lailla teen. Ne naapurit jotka olivat vuosia kuunnelleet pahoinpitelyäni piittaamatta,puhuivat nyt kauhuissaan miten kehtasin tehdä niin omalle isälle.
Isäpuoli on nyt kuollut,äitini vanha nainen joka ei ymmärrä miksei ainoa lapsensa tahdo pitää yhteyttä. Kuulemma kaikki saivat remmiä mutta minä olen ainoa joka asiaa vatvoo.
Itkuherkkyys,paniikkikohtaukset,unettomuus. Teinillä ei tuollaista ilmene ilman traumataustaa. 16 tai 17vuotiaana myös juoksin samantien takaisin ulos kun tulin kotiin, ja näin isän kävelevän vyö kädessä. Vaikka oli vain laittamassa sitä housuihinsa.
Millainen murrosikä mahtoi olla niillä tytöillä, joita oli ala-asteiässä vielä remmillä kuritettu, jos eivät olleet kilttejä? Oliko patoutunutta kapinointitarvetta, ja meni ihan yli sitten?
Vierailija wrote:
Millainen murrosikä mahtoi olla niillä tytöillä, joita oli ala-asteiässä vielä remmillä kuritettu, jos eivät olleet kilttejä? Oliko patoutunutta kapinointitarvetta, ja meni ihan yli sitten?
Mulla ainakin oli ja koko 9. luokka meni sekoillessa, mut melkein erotettiin koulusta. Ryhdistäydyin tosin ylä-asteen jälkeen.
Piiska oli ylellisyyttä, kuunnelkaapa näitä:
Oli varoitettu ettei lähellä olevan lammen jäälle saanut mennä. Menin tietenkin ja jää petti. Onneksi ei ollut kovin syvää pääsin omin voimin ylös. Menin vaatteet märkinä kotiin. Tunnustin että olin käynyt lammen jäällä. Äidillä ole resepti: Vaatteet pois - lämpimään suihkuun - selkäsauna ja nukkumaan. Äiti otti komerosta nahkavyön ja hoito jatkui.
Olen saanut piiskaa vasta aikuisena, johtuen naisystäväni mieltymyksistä seksin suhteen. M
Vuonna 64 Laila opettajani piti munistani kiinni ja hutki remmillä pakarat sinisen tummaksi. Itki ja yritin karkuun tää vanha piika oli vahva. Tunsiko seksuaali nautintoa kun antoi sit kakkua ja sanoi ettei kotona kerrota.
Olin toisella luokalla itäsuomalaisessa kyläkoulussa.