Lue keskustelun säännöt.
Miten piiskan saaminen lapsena on vaikuttanut?
01.12.2022 |
Minulla piiskan saaminen on vaikuttanut niin, että aikuisenakin tunnen usein pelkoa, jos esimerkiksi töissä tulee joku konfliktitilanne. Olen myös liian kiltti ja vältän suututtamasta muita. Jos saan kritiikkiä jostain, tunnen ansaitsevani ankaran rangaistuksen ja halua rangaista itseäni olemalla iloitsematta mistään. Minulle on jäänyt piiskaaminen myös lihasmuistiin niin, että ahdistavissa tilanteissa saatan tuntea kuumotusta takamuksessa.
Kommentit (281)
Ei mitenkään. Olemme keskustelleet asiasta vanhempieni kanssa, ja ymmärrän, että se kuului sen ajan kasvatusperinteisiin. Vanhempani ovat olleet rakastavia vanhempia ja muuten minua kohtaan mitä lempeimpiä, samoin omia lapsiani kohtaan sittemmin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.
Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.
Vierailija kirjoitti:
Sain pienenä "risusta" eli fyysistä kuritusta ainoastaan niistä pahoista tihutöistä ja koen että ne tuli ihan aiheesta, en muistele mitenkään pahalla. Pahiten oikeastaan jäi traumat verbaalisesta puolesta, kun vanhemmat suoraan haukkuivat ja nimittelivät ja muistelen niitä vieläkin joskus katkeruuksissani.
Onkin aika hullunkurista, että nykyään ei saa kurittaa fyysisesti edes aiheesta, mutta lapsen saa varmaankin haukkua maan rakoon. Mitä muitakaan konsteja on enää kaikenlaisen kiristyksen ja lahjonnan lisäksi.
Itse en ole saanut ruumiillista kuritusta, mutta exäni on. Hänessä on jonkinlaista katkeruutta ja kovuutta. Kertomansa mukaan rangaistukset olleet väliin tosi epäoikeudenmukaisiakin. Silti puheissaan puolustaa ruumiillista kuritusta, mutta ei ole pahoinpidellyt lapsiamme, eikä minua.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.
Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.
No saitko aiheesta piiskaa vai h akattiinko sua ihan huvikseen? Tässäkin kun tuntuisi olevan hieman eroja. Jos et edes jälkeenpäin ajatellen tehnyt mitään väärin ja koet että sua piestiin ilman syytä, niin totta kai siitä jää traumoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.
Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.
Ethän sinä voi puhua muuta kuin omasta puolestasi, et muiden.
Ennen kaikki saivat piiskaa. Jos ei kotona niin sitten koulussa.
Vasta myöhemmin on tullut tämä, että sitä alettiin kauhistella ja ihmiset rupesivat selittämään erilaisia ongelmiaan sillä, että piiskan saanti on aiheuttanut ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piiskan lisäksi pari muutakin pahoinpitelyä, joista viimeisin oli mieleenpainuva ja raju. Olen ikuisesti katkera, sillä sitä ei kukaan aikuinen keskeyttänyt. Pitäisikö minun pahoinpidellä heidät, siis he jotka vielä ovat elossa? No enhän voisi koska saisin syytteen. Miksi lapsen kohdalla ilmoitusta ei tehty? Saatanan sairaat ihmiskuvatukset. Kostaisin teille, jos voisin.
Kuten joku muukin kirjoitti, niin minulla on myös huono itsetunto, en osaa muodostaa suhdetta miehiin, konfliktilanteissa saatan lamaantua ja tulee mieleen nuo lapsuuskokemukset, jossain takaraivossa se on se pelko eikä sieltä häviä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikki saivat piiskaa. Jos ei kotona niin sitten koulussa.
Vasta myöhemmin on tullut tämä, että sitä alettiin kauhistella ja ihmiset rupesivat selittämään erilaisia ongelmiaan sillä, että piiskan saanti on aiheuttanut ne.
Aivan taatusti pahoinpitely traumatisoi lapsen.
Katsoisivatko he vaan vierestä, jos aikuiselle tehtäisiin sama?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus taisin piiskaa saada, mutta ei siitä ainakaan minulle mitään haittaa ole ollut. Varmaan ihan aiheesta sain. Joskus mut ajettiin sisävaatteissa ulos talvi pakkaseen joksikin aikaa.
En mä siitä katkera ole, enkä syytä vanhempiani siitä, jos olin ollut kuriton tai jotain mitä sitten olikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole traumatisoitunut, vaikka sain sekä risusta että remmistä. Olin tavallinen, kiltti tyttö, mutta vanhempani olivat saaneet itse sellaisen kasvatuksen, että pitivät piiskaamista normaalina kasvatusmetodina. Olen antanut sen heille anteeksi jo ajat sitten.
Olet kiva tyttö ja rauhan rakentaja! Montakohan sukupolvea luterilaiset saa mennä taaksepäin tuossa piiskaamisasiassa?
Pitäisikö mun väkisin muuttaa itseni kärsiväksi ja vihaiseksi ja traumatisoituneeksi? Jos en tunne vihaa, en tunne sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikki saivat piiskaa. Jos ei kotona niin sitten koulussa.
Vasta myöhemmin on tullut tämä, että sitä alettiin kauhistella ja ihmiset rupesivat selittämään erilaisia ongelmiaan sillä, että piiskan saanti on aiheuttanut ne.
Aivan taatusti pahoinpitely traumatisoi lapsen.
Katsoisivatko he vaan vierestä, jos aikuiselle tehtäisiin sama?
Nykyään jopa jäähypenkkiä pidetään pahoinpitelynä.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.
Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.
Kaikki rankaisu on satuttamista. Joko henkistä tai fyysistä. Silti ilman rangaistuksia ei yhteiskunta toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en saanut piiskaa, mutta minua esim. vedettiin hiuksista samalla raahaten pitkin lattioita. Siis lähinnä tukkapöllyjä sain noin 10-vuotiaaksi asti.
Asia on vaikuttanut sillä tavalla, etten ole tekemisissä vanhempieni kanssa. En vain ymmärrä, miten tuollaisen jälkeen pitäisi vain olla ihan ok ja antaa anteeksi. Anteeksipyyntöä ei myöskään ole koskaan tullut. Asia on itse asiassa on kielletty, kun kysyin, miksi näin on minulle tehty. Ja nyt kertovat varmaan kaikille, kuinka julma lapsi heillä on, kun ei ole yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Itse en saanut piiskaa, mutta minua esim. vedettiin hiuksista samalla raahaten pitkin lattioita. Siis lähinnä tukkapöllyjä sain noin 10-vuotiaaksi asti.
Asia on vaikuttanut sillä tavalla, etten ole tekemisissä vanhempieni kanssa. En vain ymmärrä, miten tuollaisen jälkeen pitäisi vain olla ihan ok ja antaa anteeksi. Anteeksipyyntöä ei myöskään ole koskaan tullut. Asia on itse asiassa on kielletty, kun kysyin, miksi näin on minulle tehty. Ja nyt kertovat varmaan kaikille, kuinka julma lapsi heillä on, kun ei ole yhteydessä.
Mielipidetiedustelujen mukaan noin joka kolmannessa perheessä annettaan tukkapöllyä nykyisinkin. Parikymmentä vuotta sitten näin oli vielä suurimmassa osassa perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en saanut piiskaa, mutta minua esim. vedettiin hiuksista samalla raahaten pitkin lattioita. Siis lähinnä tukkapöllyjä sain noin 10-vuotiaaksi asti.
Asia on vaikuttanut sillä tavalla, etten ole tekemisissä vanhempieni kanssa. En vain ymmärrä, miten tuollaisen jälkeen pitäisi vain olla ihan ok ja antaa anteeksi. Anteeksipyyntöä ei myöskään ole koskaan tullut. Asia on itse asiassa on kielletty, kun kysyin, miksi näin on minulle tehty. Ja nyt kertovat varmaan kaikille, kuinka julma lapsi heillä on, kun ei ole yhteydessä.
Mielipidetiedustelujen mukaan noin joka kolmannessa perheessä annettaan tukkapöllyä nykyisinkin. Parikymmentä vuotta sitten näin oli vielä suurimmassa osassa perheitä.
Ei se, että tukkapöllyt ovat tavallista, tee niistä yhtään hyväksyttävämpiä.
Minulle ehkä se kaikkein pahin asia on se, että vanhempani valehtelevat, ettei meillä tuollaista ollut. Normaali vanhempi myöntäisi asian, kuuntelisi, kun kerron, miten niistä kärsin ja pyytäisi anteeksi.
En vaan halua tuolla tavalla toimivia ihmisiä (fyysisesti ja henkisesti väkivaltaisia valehtelijoita) elämääni, olivat he sitten vanhempiani tai eivät.
Isäpuoli hakkasi minua 15-vuotiaaksi asti koivunoksalla tai nahkavyöllä 1980-luvulla. Hiuksista tukistamista oli usein eli "tukkapöllöä". Viimeinen niitti oli se, että 16-vuotiaana äiti ja isäpuoli pahoinpitelivät minut mustelmille asti. Menin isoäidin ja isoisän luokse joksikin aikaa asumaan. Tuohon aikaan 80-luvulla kukaan ei tehnyt mitään lasu-ilmoituksia. Isoäidin olisi pitänyt tehdä nähtyään minun mustan silmän, mutta varmaan suojeli omaa tytärtään. En ole silti saanut traumoja. Näistä kokemuksista vahvistuin ja olen nykyään vahva henkisesti ja ehkä fyysisestikin.
Omia lapsiani olen kohdellut erittäin kauniisti - lapset ovat saaneet kasvaa väkivallattoman lapsuuden.
Joskus vaan ihmettelen, miten erilainen maailma oli 1980-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Isäpuoli hakkasi minua 15-vuotiaaksi asti koivunoksalla tai nahkavyöllä 1980-luvulla. Hiuksista tukistamista oli usein eli "tukkapöllöä". Viimeinen niitti oli se, että 16-vuotiaana äiti ja isäpuoli pahoinpitelivät minut mustelmille asti. Menin isoäidin ja isoisän luokse joksikin aikaa asumaan. Tuohon aikaan 80-luvulla kukaan ei tehnyt mitään lasu-ilmoituksia. Isoäidin olisi pitänyt tehdä nähtyään minun mustan silmän, mutta varmaan suojeli omaa tytärtään. En ole silti saanut traumoja. Näistä kokemuksista vahvistuin ja olen nykyään vahva henkisesti ja ehkä fyysisestikin.
Omia lapsiani olen kohdellut erittäin kauniisti - lapset ovat saaneet kasvaa väkivallattoman lapsuuden.
Joskus vaan ihmettelen, miten erilainen maailma oli 1980-luvulla.
Vielä 60-luvulla kuritus oli käytössä myös kouluissa. Usein oppilas tuli silmä mustana koulusta kotiin kun opettaja oli kurittanut häntä, ja vanhemmille tämä oli ihan ok. Monissa perheissä oli jopa se käytäntö, että kuritus koulussa tarkoitti automaattisesti myös kuritusta kotona, eli seuraavana päivänä kouluun mennessä myös oppilaan toinen silmä saattoi olla mustana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikki saivat piiskaa. Jos ei kotona niin sitten koulussa.
Vasta myöhemmin on tullut tämä, että sitä alettiin kauhistella ja ihmiset rupesivat selittämään erilaisia ongelmiaan sillä, että piiskan saanti on aiheuttanut ne.
Aivan taatusti pahoinpitely traumatisoi lapsen.
Katsoisivatko he vaan vierestä, jos aikuiselle tehtäisiin sama?
Samat vanhemmat, jotka opettivat lapsilleen ettei pienempiä saa lyödä, kuitenkin pieksivät itse lapsiaan.... Järjetöntä.
Olet kiva tyttö ja rauhan rakentaja! Montakohan sukupolvea luterilaiset saa mennä taaksepäin tuossa piiskaamisasiassa?