Miten piiskan saaminen lapsena on vaikuttanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaikki saivat piiskaa. Jos ei kotona niin sitten koulussa.

Vasta myöhemmin on tullut tämä, että sitä alettiin kauhistella ja ihmiset rupesivat selittämään erilaisia ongelmiaan sillä, että piiskan saanti on aiheuttanut ne.

Aivan taatusti pahoinpitely traumatisoi lapsen. 

Katsoisivatko he vaan vierestä, jos aikuiselle tehtäisiin sama? 

Samat vanhemmat, jotka opettivat lapsilleen ettei pienempiä saa lyödä, kuitenkin pieksivät itse lapsiaan.... Järjetöntä.

Valtio opettaa ihmisille, että varastaa ei saa, mutta ottaa itse väkisin ihmisiltä rahaa sakkoina. Järjetöntä.

Sain piiskaa, tukkapöllyä ja luunappia. Se oli ihan normaalia kasvatusta silloin. Vaikka toki kaikilla ei varmaan yhtä tiukka kuri ollutkaan kuin meillä. Ei traumoja, opinpahan olemaan ja kunnioittan vanhempiani. Kyllä nykyajan kakarat kaipaisi monesti kovempaa kuria.

Vierailija kirjoitti:

Sain piiskaa, tukkapöllyä ja luunappia. Se oli ihan normaalia kasvatusta silloin. Vaikka toki kaikilla ei varmaan yhtä tiukka kuri ollutkaan kuin meillä. Ei traumoja, opinpahan olemaan ja kunnioittan vanhempiani. Kyllä nykyajan kakarat kaipaisi monesti kovempaa kuria.

Ketä yrität vakuuttaa, itseäsi? Oliko se normaalia? eikö tullut traumoja? opitko olemaan? kunnioittamaan vanhempiasi? Vähän luulen, että kun pintaa raaputtaa niin saattaa tulla toisenlaisia ajatuksia vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Voimia! Piiskan saaminen on oikeasti traumatisoiva juttu.

Höpö höpö. Kasvattaa luonnetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain piiskaa, tukkapöllyä ja luunappia. Se oli ihan normaalia kasvatusta silloin. Vaikka toki kaikilla ei varmaan yhtä tiukka kuri ollutkaan kuin meillä. Ei traumoja, opinpahan olemaan ja kunnioittan vanhempiani. Kyllä nykyajan kakarat kaipaisi monesti kovempaa kuria.

Ketä yrität vakuuttaa, itseäsi? Oliko se normaalia? eikö tullut traumoja? opitko olemaan? kunnioittamaan vanhempiasi? Vähän luulen, että kun pintaa raaputtaa niin saattaa tulla toisenlaisia ajatuksia vastaan.

Ihan normaalia oli ruumiillinen kuritus minunkin lapsuudessa eikä tullut mitään traumoja. Vanhempiani muistelen rakkaudella. Muitakin piiskattiin myös eikä kukaan ole siitä myöhemmin valittanut.

Ei traumoja jäänyt, mutta erittäin inhottavia ja vastenmielisiä muistoja.

Kyllä minäkin piiskaa sain, mutta aina vain todella hyvästä aiheesta. Olin aina silloin tehnyt jotain hyvin ankarasti kiellettyä. Yleensä jotain ihan oikeasti hengenvaarallista, kuten joen heikoille jäille menemistä vaikka oli miljoonaan kertaan kiellettyä. Tuiki tavallista oli myös äidin uhkailu "odotas, kun isä tulee kotiin". Siinä sitten pelko persiissä odotettiin, mutta hyvin harvoin saatiin kuitenkaan ruumiillista kuritusta. Enkä koe, että olisin mitenkään traumatisoitunut noista mistään. Ne kun olivat ihan normaaleja käytäntöjä kaikissa kaverienkin perheissä.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.

Mistä sinä kenenkään suojelumekanismit tiedät?

Oletko kallonkutistaja?

Ei mitenkään. Vihaan vanhempiani muista syistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.

Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.

No saitko aiheesta piiskaa vai h akattiinko sua ihan huvikseen? Tässäkin kun tuntuisi olevan hieman eroja. Jos et edes jälkeenpäin ajatellen tehnyt mitään väärin ja koet että sua piestiin ilman syytä, niin totta kai siitä jää traumoja.

Ei ole mitään sellaista aihetta, josta voisi saada piiskaa. Aikuisella pitää olla muita keinoja lapsen kasvattamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.

Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.

Ethän sinä voi puhua muuta kuin omasta puolestasi, et muiden.

Tämä on ihan tutkittu asia.

Vierailija kirjoitti:

En ole tekemisissä ihmisten kanssa, jotka harjoittavat väkivaltaa minua kohtaan. Tämä pitää sisällään ihmiset lapsuudestani.

Sama. Plus en tottele ketään edelleenkään, eikä minua saa määräillä.

Henkinen väkivalta vanhempien taholta oli paljon pahempaa, ja se jatkuu varmaan hautaan saakka kunnes potkaisevat tyhjää. Olen yli 40 ja ne halveksivat kommentit tulevat mieleen joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.

Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.

No saitko aiheesta piiskaa vai h akattiinko sua ihan huvikseen? Tässäkin kun tuntuisi olevan hieman eroja. Jos et edes jälkeenpäin ajatellen tehnyt mitään väärin ja koet että sua piestiin ilman syytä, niin totta kai siitä jää traumoja.

Ei ole mitään sellaista aihetta, josta voisi saada piiskaa. Aikuisella pitää olla muita keinoja lapsen kasvattamiseen.

Niin nykyäänhän sanotaan, että tunteiden sanoitus on ainoa kasvatuskeino mitä tarvitaan. Jos ei saa sitä toimimaan niin joko sanoittaa väärin tai lapsi on nepsy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.

Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.

Ethän sinä voi puhua muuta kuin omasta puolestasi, et muiden.

Tämä on ihan tutkittu asia.

Höpö höpöä!

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.

Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.

Mulla myös ajottain hyvin heikko itsetunto ja päässä mustia ajatuksia. Asiasta on kuitenkin puhuttu vanhempien kanssa ja käsitelty nyt kun olen aikuinen. En hyväksy väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.

Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.

Kaikki rankaisu on satuttamista. Joko henkistä tai fyysistä. Silti ilman rangaistuksia ei yhteiskunta toimi.

Rangaistus on esim. rajoittaminen tai etujen karsiminen. Hakkaaminen on väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.

Itselläni on aina ollut huono itsetunto, vaikea luoda suhteita miehiin ja vältän konflikteja, lamaannun helposti.

Kaikki rankaisu on satuttamista. Joko henkistä tai fyysistä. Silti ilman rangaistuksia ei yhteiskunta toimi.

Rangaistus on esim. rajoittaminen tai etujen karsiminen. Hakkaaminen on väkivaltaa.

Jos ruumiillinen kuritus on väkivaltaa niin etujen karsiminen on varkaus ja rajoittaminen on laiton vapaudenriisto.

Moni nykyvanhempi on kyllä niin pihalla kasvatuksesta että se vanha kunnon tukkapölly olisi toimivampi keino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset "sain piiskaa ihan aiheesta" ovat suojelumekanismi. Ei kykene vielä myöntämään itselleen sitä kipeää tosiseikkaa, että satuttiin pahasti lapsena.

Mistä sinä kenenkään suojelumekanismit tiedät?

Oletko kallonkutistaja?

Ihmisten psykologiset mekanismit ovat melko samanlaisia. Mieli pyrkii suojelemaan itseään.