Omakotitalot halpenevat rajusti. Kuinka suuri pudotus on tiedossa kun suuret ikäluokat kuolevat ja markkinat täyttyvät ok-taloista?
Nuoret eivät halua ok-taloja tai mökkejä mitkä olivat vanhojen ikäluokkien unelmia. Näitä tulee runsaasti myyntiin kun tämä ikäluokka poistuu.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/f343beac-5c09-400c-937f-7a2…
Kommentit (136)
Kannattaa muistaa myös, että se markka-aikaan rakennettu omakotitalo on maksanut aikanaan tyyliin 50 000 €. Tontti mukaan luettuna.
Vaikka sen joutuu myymään "halvalla" niin silti siitä saatava puoli miljoonaa euroa on aika hiton paljon enemmän kuin mitän sen hankkimiseen on mennyt.
Että ei se nyt varsinaisesti tappiota ole...
Mulle soitti joskus välittäjä:
Välittäjä: "Sulla on kämppä myynnissä, näin ilmotuksen. Mulla on ostaja valmiina sun asunnolle".
Minä: "OK, tehdään sit välityssopimus 2 viikoksi"
V: "Häh, kahdeksi viikoksi? Eihän siinä ajassa..."
M: "Jos ostaja on valmiina, niin toki tuossa ajassa saadaan neuvottelut käyntiin. Ai, ei sulla olekaan valmiina ostajaa? No, valehtelijan kanssa en tee mitään bisnestä"
Fiksu aloitus! Nimimerkillä Tahtoo Maalle... Jos suuret ikäluokat ovat syntyneet keskimäärin 1945, kuolevat 100-v 2045, 90-v. 2035 ja 80-v 2025... vielä vuasikymmen pitänee odotella...
ei huolta kyllä jetro ja kaisa rientävät apuun kun ovat ensin sotkunsa seelvittäneet.
Omakotitalo on lapsiperheille paras. Tällä hetkellä vain rakentamisen hinta 30% normaalia korkeampi. Nyt odotellaan raksafirmojen konkursseja ja rakennellaan sitten taas normaalihinnoilla.
Mää vaan kirjoitti:
Fiksu aloitus! Nimimerkillä Tahtoo Maalle... Jos suuret ikäluokat ovat syntyneet keskimäärin 1945, kuolevat 100-v 2045, 90-v. 2035 ja 80-v 2025... vielä vuasikymmen pitänee odotella...
Aika harva 80 vuotias elää enää yksin omakotitalossa. Etenkään maaseudulla. Kaupungissa vielä voisi jos on sukulaisia lähellä jotka voi auttaa kotitöiden kanssa.
Aika raskasta on 80 vuotiaana hoitaa kaikki lumityöt ja kaupassa käymiset itse. Toki kaikki ei ole huonokuntoisia siinä iässä, mutta todella moni on. Useimmat myös haluaa muuttaa silloin kun vielä itse pystyy ja jaksaa. Eikä vasta sitten kun on jo liian vanha ja raihnainen.
Vierailija kirjoitti:
Mää vaan kirjoitti:
Fiksu aloitus! Nimimerkillä Tahtoo Maalle... Jos suuret ikäluokat ovat syntyneet keskimäärin 1945, kuolevat 100-v 2045, 90-v. 2035 ja 80-v 2025... vielä vuasikymmen pitänee odotella...
Aika harva 80 vuotias elää enää yksin omakotitalossa. Etenkään maaseudulla. Kaupungissa vielä voisi jos on sukulaisia lähellä jotka voi auttaa kotitöiden kanssa.
Aika raskasta on 80 vuotiaana hoitaa kaikki lumityöt ja kaupassa käymiset itse. Toki kaikki ei ole huonokuntoisia siinä iässä, mutta todella moni on. Useimmat myös haluaa muuttaa silloin kun vielä itse pystyy ja jaksaa. Eikä vasta sitten kun on jo liian vanha ja raihnainen.
Ja vaikka jaksaisikin jotenkin selvityä siivouksesta, lämmityksestä ja lumien luonnista niin jaksamista, eikä halujakaan riitä edes ylläpitokorjauksiin. Yleensä kukaan ei osta, eikä myyntiin aina kannata laittaa taloa jota ei ole peruskorjattu vuosikymmeniin.
Vierailija kirjoitti:
Mää vaan kirjoitti:
Fiksu aloitus! Nimimerkillä Tahtoo Maalle... Jos suuret ikäluokat ovat syntyneet keskimäärin 1945, kuolevat 100-v 2045, 90-v. 2035 ja 80-v 2025... vielä vuasikymmen pitänee odotella...
Aika harva 80 vuotias elää enää yksin omakotitalossa. Etenkään maaseudulla. Kaupungissa vielä voisi jos on sukulaisia lähellä jotka voi auttaa kotitöiden kanssa.
Aika raskasta on 80 vuotiaana hoitaa kaikki lumityöt ja kaupassa käymiset itse. Toki kaikki ei ole huonokuntoisia siinä iässä, mutta todella moni on. Useimmat myös haluaa muuttaa silloin kun vielä itse pystyy ja jaksaa. Eikä vasta sitten kun on jo liian vanha ja raihnainen.
Suuri ongelma kun myös se että kaupat ja lääkärit yms ovat siirtyneet yhä kauemmas. Samaan aikaan todennäköisesti ei ole enää ajokorttia eikä bussit kulje. Omat vanhempani esimerkiksi olivat kaupunkiin muutettuaan sitä mieltä että paras mahdollinen ratkaisu. Olivat pitkään asiaa pohtineet eikä ensin helppo eikä niin mieluisa mutta eivät enää vain pärjänneet.
Meille jää valitettavasti riippakiveksi suuri okt aivan keskellä ei mitään. Lähimpään kauppaan ja taajamaan on matkaa 10km, kaupunkiin n.100km. Äidilläni on ollut mahdollisuuksia myydä talo, mutta ei halunnut luopua siitä tunnesyistä ja nyt on ottanut velkaa kattoremonttia, putkiremonttia yms yms varten. Hänellä ei todellakaan ole varaa ylläpitää taloa, mutta kun piti aikoinaan olla niin saamarin itsepäinen.
Nykyisin kukaan ei halua ostaa pöpeliköstä niin valtavaa taloa, joka täytyisi remontoida. Äitini mielestä meidän pitäisi olla kiitollisia, että saadaan sellainen taakka sitten perinnöksi. Yksikään sisaruksista ei asu alle 300km:n päässä eikä kellään ole kiinnostusta muuttaa niin syrjään. Jos talo olisi vaikkapa 20km:n päässä kaupungista, olisi tilanne aivan eri.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa myös, että se markka-aikaan rakennettu omakotitalo on maksanut aikanaan tyyliin 50 000 €. Tontti mukaan luettuna.
Vaikka sen joutuu myymään "halvalla" niin silti siitä saatava puoli miljoonaa euroa on aika hiton paljon enemmän kuin mitän sen hankkimiseen on mennyt.
Että ei se nyt varsinaisesti tappiota ole...
Toisaalta paljonko taloon on mennyt rahaa euroaikanakin erilaisten remonttien ja uusimisien myötä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa myös, että se markka-aikaan rakennettu omakotitalo on maksanut aikanaan tyyliin 50 000 €. Tontti mukaan luettuna.
Vaikka sen joutuu myymään "halvalla" niin silti siitä saatava puoli miljoonaa euroa on aika hiton paljon enemmän kuin mitän sen hankkimiseen on mennyt.
Että ei se nyt varsinaisesti tappiota ole...
Toisaalta paljonko taloon on mennyt rahaa euroaikanakin erilaisten remonttien ja uusimisien myötä?
Asumiseen kuluu rahaa asumismuodosta riippumatta. Tilastollisesti itse rakennettu omakotitalo ja siinä asuminen vuosikymmenten ajan on ehdottomasti yksi kustannustehokkaimpia tapoja asua! Todellakin voi sanoa siinä hinnan ja laadun kohtaavan erinomaisesti. Asumismukavuutta kohtuullisella rahalla.
Näistä tulee unelmakoteja työttömille.
Töitä ei mailla eikä halmeilla, joten saa olla täysin rauhassa. Ei vuokraa, ei vastiketta, ei remontteja.
Kelan "vuokratonni" siirtyy vaan ruokatoimitusten ja lämmityksen maksamiseen ja "se on siinä".
Vierailija kirjoitti:
Näistä tulee unelmakoteja työttömille.
Töitä ei mailla eikä halmeilla, joten saa olla täysin rauhassa. Ei vuokraa, ei vastiketta, ei remontteja.
Kelan "vuokratonni" siirtyy vaan ruokatoimitusten ja lämmityksen maksamiseen ja "se on siinä".
Pitkäaikaistyöttömien osuus koko väestöstä on kuitenkin melko pieni. Työttömistä valtaosa on hyvin lyhyen aikaa työttömänä. Opinnoista valmistumisen jälkeen tai kahden työsuhteen välissä.
Sitten on vielä lisääntynyt etätyö ja sen luomat mahdollisuudet. Nykyisin on paljon enemmän mahdollisuuksia tehtä töitä paikasta riippumatta. Se tulee olemaan tulevaisuudessa yhtä yleistyvä käytäntö. Ei tarvitse asua kaupungin keskustassa konttorin lähellä. Samat työt voi hoitaa kotitoimistosta käsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalojen myynti rommaa ja kaikki itkevät surkeuttaan- valittajille:
1) vanha omakotitalo on yleensä velaton. Jos sen saa myytyä, kaikki raha jää käteen. Jos siinä on asunut 20 vuotta, on siinä ajassa säästänyt vähintään jo 100,000-200,000e vuokralla asumiseen nähden. Hintatasoa ei enää pysty vertaamaan ostohintaan, joten omakotiasuja tuskin on häviöllä vaikka myisi miten halvalla.
2) kun perikunta myy talon, myyntihinta on silti kokonaan puhdasta tuottoa heille.
3) jos omakotitalosta muuttaa pois, niin hintojen laskiessa sen ostettavankin kohteen hinta laskee. Korkeasuhdanteessa saa paremman hinnan omistaankin.Eli en näe, että on mitään "eläkeläiset ja kuolinpesät myyvät paniikissa talonsa alihintaan ja itkevät kauppoja tehdessään"- aika tulossa, vaikka joku niin toivoisikin.
Nämä vanhat huonokuntoiset talot syrjäseudulla ei todellakaan ole puhdasta tuottoa perikunnalle. Aikaviive, ennenkuin päästään edes perinnönjakoon. Asunnon tyhjennys ja myyntikuntoon laitto. Sen jälkeen myyntiajat vaihtelee jopa yli vuoteen. Käytännössä kuolemasta voi mennä parikin vuotta, ennenkuin kohde on myyty. Pahimmassa tapauksessa myyntihinta ei edes kata tuona aikana kertyneitä kuluja.
+ Seuraavat 10 vuotta ollaan pelko perseessä, että keksiikö se ostaja valittaa jostain ja alkaa vaatimaan kaupan purkuja, hinnan alennuksia tai korjaustöitä tms. Ihan sama, mitä niihin kauppakirjoihin on kirjoitettu purkukuntoisuudesta yms. niin aina voi käydä niin, että ostajaa alkaa kaduttaa ja sitten tapellaankin oikeudessa.
Voi siis olla huomattavasti turvallisempi vaihtoehto antaa sen talon vaan lahota pystyyn, kuin myydä sitä muutamalla tonnilla pois ja jännätä, mitä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voisi asua omakotitalossa. Koskaan ei tietäisi milloin joku tunkee oven tai ikkunan läpi ja tekee selvää. Onhan noita ollut. Mieluummin turvassa kerrostalon viidennessä kerroksessa.
Missä sinä oikein asutEntä jos käytävässä syttyy tulipalo?Hyppäät ikkunasta?
Olen eri, mutta olen miettinyt tätä asiaa. Pääsen ikkunasta toisen talon katolle ja sitä kautta turvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaupunginosassa rakennusyritykset ostavat vanhat okt:t, purkavat ne ja rakentavat tilalle rivareita. Ihan jo tässä meidän korttelissa on neljä vanhaa taloa hävitetty ja tilalle noussut rivareita. Talot ovat olleet 1950- 80-luvuilta. Pk-seudun kasvukeskuksissa okt:sta pääsee nopeasti eroon, sillä ne nähdään vain tontteina kuin rakennuksina. Sitten me tapellaan pysäköinneistä kapeilla kujilla ja mietimme miksi uusi naapuri lykkii lumensa pienestä pihastaan meidän eteen.
Pahimpia paikkoja on varmasti kotiseutuni, maaseutukirkonkylät, missä on paljon rintamamiestaloja ja 40-50 vuotta vanhoja ok-taloja paljon juuri väestön ikääntymisen vuoksi. Luokkakaverini ex-koti ollut myynnissä jo yli vuoden, hinta alle 70 000 ja saman hinta-/kokoluokan taloja ihan parin sada metrin säteellä on pari muutakin ja nekin olleet pitkään. Kaikista näistä minulla on tieto, että alkuperäiset itselleen kodin rakentaneet ovat asuneet niissä alusta asti, mutta enää eivät jaksa.
kyllä kai jollekin kelpaa kesämökiksi jaj os vähänkin on vettä näkyvissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voisi asua omakotitalossa. Koskaan ei tietäisi milloin joku tunkee oven tai ikkunan läpi ja tekee selvää. Onhan noita ollut. Mieluummin turvassa kerrostalon viidennessä kerroksessa.
Missä sinä oikein asutEntä jos käytävässä syttyy tulipalo?Hyppäät ikkunasta?
Olen eri, mutta olen miettinyt tätä asiaa. Pääsen ikkunasta toisen talon katolle ja sitä kautta turvaan.
parvekkeelle
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa myös, että se markka-aikaan rakennettu omakotitalo on maksanut aikanaan tyyliin 50 000 €. Tontti mukaan luettuna.
Vaikka sen joutuu myymään "halvalla" niin silti siitä saatava puoli miljoonaa euroa on aika hiton paljon enemmän kuin mitän sen hankkimiseen on mennyt.
Että ei se nyt varsinaisesti tappiota ole...
Mä muistan kun markka-aikana tienasin 6.5€/h.
Nykyään samassa ajassa vajaa kolme kymppiä.
Ennenvanhaan sen 50 tonnin eteen joutui tekemään aika paljon enemmän duunia kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Meille jää valitettavasti riippakiveksi suuri okt aivan keskellä ei mitään. Lähimpään kauppaan ja taajamaan on matkaa 10km, kaupunkiin n.100km. Äidilläni on ollut mahdollisuuksia myydä talo, mutta ei halunnut luopua siitä tunnesyistä ja nyt on ottanut velkaa kattoremonttia, putkiremonttia yms yms varten. Hänellä ei todellakaan ole varaa ylläpitää taloa, mutta kun piti aikoinaan olla niin saamarin itsepäinen.
Nykyisin kukaan ei halua ostaa pöpeliköstä niin valtavaa taloa, joka täytyisi remontoida. Äitini mielestä meidän pitäisi olla kiitollisia, että saadaan sellainen taakka sitten perinnöksi. Yksikään sisaruksista ei asu alle 300km:n päässä eikä kellään ole kiinnostusta muuttaa niin syrjään. Jos talo olisi vaikkapa 20km:n päässä kaupungista, olisi tilanne aivan eri.
Mepä saatiin myytyä yks riippakivi 2020.
Meni vielä suht kivuttomasti.
Samoin ystäväni myi yhden talon pöpeliköstä viime keväänö. Oli 9 kk myynnissä
Alkakaa myymään ja tyhjentämään taloa.
Siitä se alkaa
Noista ainoastaan yksin oli murha ja siinäkin tapauksessa tekijä oli oma aviomies joka mustasukkaisuuttaan listi vaimonsa ja sen miehen jonka kanssa vaimo oli pettämättä.