Perheet, joissa lapsille luetaan paljon

Luin lapselle noin 10 ikävuoteen asti joka ilta iltasadun. Luin muutenkin ja pienenä hän halusi katsella, kun piirrän ja kerron tarinaa siitä piirroksesta. Oli varsin hauskaa, kun 2-vuotias toi pöytään paperin ja pyysi, että "äiti piirtää ja puhelee".

Pleikkari söi lukemista, mutta kyllä niitä kirjoja lainattiin kirjastosta ja ostin esimerkiksi kaikki Harry Potterit hänelle.

Lapset on 3- ja 7-vuotiaat, nuorempikin päiväkodissa, eli luetaan pääasiassa iltasatuja. Yleensä 2-3 kuvakirjaa nuoremmalle, vanhempi on ihastunut akuankkoihin ja niitä luetaan usein, joskus muitakin kuvakirjoja. Illassa n. 10-30 min, viikonloppuisin saatetaan lukea päivälläkin ja kirjastoreissun jälkeen tulee luettua enemmänkin. Lainataan pääosin kuvakirjoja, isommalle otan jonkun vähän pidemmänkin tarinan usein mukaan. Yökoulua, Heinähattua ja Vilttitossua tms. Isompi käy myös koulusta kirjastoautolla ja raahaa sieltä lisää luettavaa. Nuorempi tykkää Mikko Mallikkaasta, Miinasta ja Manusta, Pekka Töpöhännästä. Molemmille uppoaa Mauri Kunnaksen kirjat ja Disneyn elokuvien kirjaversiot.

Luin lapsille paljon joka ilta ja päivällä jos halusivat, heillä oli lempikirjat jotka valitsivat itse, ihan pienestä pitäen luin, vauvaikäisten kanssa kuvakirjoja katseltiin.

Lapseni täytti juuri kolme vuotta ja hänen kanssaan luemme paljon. Iltasatuja luemme vuorotellen mieheni kanssa. Meillä on suuri kotikirjasto ja lapsella on oma kirjahylly, mistä lukee (katselee kuvia ja tunnistaa kirjaimia, lukee myös itselleen ääneen kun muistaa tarinan ulkoa) itse kirjoja. Käymme kirjastossa n. kerran viikossa tai parissa ja lainaamme aina kerrallaan lapsen valitsemat viisi kirjaa. Samana päivänä luemme yleensä kaikki kirjat kerralla, mihin kuluu noin tunti.

Iltasadun lisäksi muita yhteisiä lukuhetkiä on melkein päivittäin ja kesto vaihtelee paljon. Iltasadussa kuluu n. 15 minuuttia. Tällä hetkellä suosikkeja ovat Pekka Töpöhäntä, Tove Jansson (Kuka lohduttaisi Nyytiä ja Kuinkas sitten kävikään) ja Siiri-kirjat. Yksi Uppo-Nallekin luettiin luku kerrallaan iltasaduksi ja hienosti hän jaksoi tarinaa kuunnella, vaikka siinä ei ollutkaan noin pienelle ehkä tarpeeksi kuvia.

Me nautimme lukemisesta suuresti. Olen aina lukenut paljon ja olen iloinen, että myös tyttäreni on löytänyt kirjojen hienouden. Ihan odotan sitä aikaa, kun hän on vähän vanhempi ja voimme alkaa lukemaan Astrid Lindgreniä, Pientä Runotyttöä, Tolkienia ja Harry Pottereita.

Hoidan 2-vuotiasta kotona vielä. Monta kertaa päivässä luetaan kirjoja, yleensä aina lapsi pyytää itse minua lukemaan. 😊 Nalle puhin satukirjat, Viiru ja Pesonen, erilaiset kuvasanakirjat, Liberon "mitä sitten tapahtui" -kirja, jne... Ryhmä hau on hänen lemppari tv-ohjelmista ja siitäkin löytyy yksi kirja, lisää täytyy bongailla. Pidän tosi tärkeänä sitä että lapselle luetaan kirjoja jo pienestä pitäen. Miten muuten sanavarasto kehittyisi niin laajaksi?

Lukeminen kannattaa aina

Nelivuotiaanahan lapsi alkaa lukea itse.

Uppp

Noh meillä vasta lapsi 5kk vanha, mutta olen aika alusta saakka pyrkinyt lukemaan ihan mitä vain opuksia vähän kerrallaan ennen iltatoimien tekoa, viitisen minuuttia. Ei paljoa kiinnosta vielä oli sitten kyse vauvojen kirjoista tai Sinuhesta, mutta luempahan kuitenkin. Ehkä vähän vanhemmiten jaksaa jäädä kuuntelemaan "ajatuksen kanssa", kun loppuu kiinnostus varpaisiin eikä ikenet kutise niin paljoa :) pyrin olla ottamatta stressiä asiasta.

Kyllä siihen lukemiseen sellainen reilu tunti päivässä kului. Iän mukaan valittiin se ,mitä luettiin. Pienenä pienille suunnattuja satuja ja kertomuksia esim. Hanhiemon satuaarteesta, Puuhalat ja touhulat, Minttu-kirjat, Aino-kirjat, Mauri Kunnaksen kirjat jne. Isompana Ella- kirjoja, Kuinka kesytön lohikäärmeeni jne. Kolmas/ neljäsluokkalaiselle Lasten Odysseia , Tolkien Taru sormusten Herrasta trilogia jne.  Isompana tehtiin niin, että lapset luki ääneen tietyn määrän sivuja ja sitten aikuinen tietyn määrän.

Todella paljon aikaa ja vaivaa tähän käytettiin ja lopputulema on se, ettei yksikään kolmesta lapsesta lue vapaaehtoisesti yhtään mitään kirjallisuutta. Kaikki ovat nopeita ja hyviä lukijoita ja suoriutuivat hyvin ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opinnoissa. Kiinnostusta kirjallisuutta kohtaan ei vaan ole, mm käy on surullista sillä sekä itselleni ja lasten isälle lukeminen on erittäin antoisa harrastus.

Upp

Lukea voi milloin vain mutta usein se on sellainen rauhoittumisen hetki ennen nukahtamista. Luin lapsille aina iltasadun tai kirjaa pätkissä. Kaikki lindgrenit ja narniat on luettu.

13v lapselle luen edelleen iltaisin maailmankirjallisuuden klassikoita (siis nuorille). Lapseni lukevat paljon ja heillä on isot kirjakaapit täynnä kirjoja ja sarjakuvia. Jos ei kirjat kiinnosta niin klassikkosarjikset ovat hyviä.