Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puoliso ei halua edustaa yhdessä
26.11.2022 |
Mitä ajattelisit tästä?
Suhdetta takana kolme vuotta ja se on yleisesti ottaen oikein hyvä, mutta nyt on alkanut vaivaamaan tämä että puoliso ei halua osallistua mihinkään pariskuntana.
Hänellä on usein työn puolesta tapahtumia, mutta vaikka kutsu niihin olisi selkeän avecillinen, hän ei ota minua niihin mukaan. Tovi sitten törmäsin häneen työkaverinsa kanssa kaupungilla ja kyseinen työkaveri esittelyn ohessa oletti minun olevan hyvin tuore tyttöystävä koska minua ei ole näkynyt firman tapahtumissa joihin kuulemma kaikki osallistuvat pariskuntana. Mies selitti siinä työkaverilleen että kun _minä_ en viihdy juhlissa ja siksi minua ei niissä ole näkynyt. Myöhemmin mies selitteli että muka oikeasti ajattelee että ne ovat tapahtumia joissa minä en viihtyisi ja siksi ei ole edes kysynyt että haluaisinko tulla mukaan. "Kun en halua että koet painetta että sun pitäisi tulla vaikka et oikeasti haluaisi."
Hän ei myöskään halua tulla kanssani minun ystävieni juhliin joihin hänet on kutsuttu. On ollut häitä, pikkujouluja ja muita joihin hänet on nimeltä kutsuttu kanssani (eli ei ole ollut pelkkä minä + avec vaan nimenomaan me pariskuntana) mutta hän on aina ollut kovin epämukavana niissä, niin en ole pakottanut. Kerran päästiin bussiiin asti kaverin syntymäpäiville menosta kun hän sanoi että ei koe oloaan sosiaaliseksi ja jää seuraavalla pysäkillä pois. Selittelin sitten kaverille kuinka hän on kipeänä ja lähetti terveisiä.
Nyt hänen ystävänsä kihlautui ja häät ovat kuulemma ensi kesänä ja siitäkin hän puhui siihen malliin että minä en ole tulossa mukaan (virallisia kutsuja ei ole lähetetty, joten en vielä tiedä onko kutsu avecillinen vai ei).
Ystäviä ollaan tavattu puolin ja toisin, eli kyse ei ole siitä että suhdetta salailtaisiin mitenkään. Ainoastaan nämä isommat juhlat/tilaisuudet jotenkin ovat hänelle myrkkyä. En tajua miksi ja kysyttäessä suoraan en saa mitään oikeaa vastausta.
Kommentit (92)
mää olen 8 ja nainen korkeentaan 6 kai mää saisin muttei oo niin iso ongelma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
sama kun mulla. nainen on puupää enkä tahdo selittää hänen sanomisiaan kenellekkään. mulla on mun juhlat ja hänellä on hänen juhlat
Autisti? Välillä törmään ihmisiin, jotka ovat periaatteessa ihan mukavia, mutta jutut kummallisia. Toisaalta parempi kummallisia jutteleva kuin tuppisuu.
Vierailija kirjoitti:
mää olen 8 ja nainen korkeentaan 6 kai mää saisin muttei oo niin iso ongelma
Luokitellaanko miten, jos on ulkoisesti ihan ok, mutta jutuissa autistisen kiero twisti. Onko silloin 6 vai 8?
no jos sitä lähetään avaan niin maailman paras äiti ja hyvä puoliso niillä pelkästään menis jo 10 muttaku on vaan niin puupää :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa suoraan sanoen aika pahalta, rakastunut/sitoutunut mies on yleensä ylpeä naisestaan ja parisuhteestaan. Sinua kohtaan AP tylyä ja ei oikein. Itse olisin jo kauan sitten vaatinut vastausta vaikka sen varmaan joutuukin kaivamalla kaivamaan ulos. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse sietää.
Asiasta olen tosiaan kysynyt ihan suoraan. Vastaus on ollut ympäripyöreää että hän ei muka halua laittaa _minua_ epämukavaan tilanteeseen. Olen myös suoraan sanonut että olen harmissani ja hieman pahoilla mielin siitä, että hän ei ole rinnallani esimerkiksi ystävieni häissä jonne hänet on kutsuttu ja pöytään hänelle paikka plaseerattu. Kuulemma ahdistaa sellaiset tilanteet, ei halua mennä juhliin "pönöttämään" joissa ei tunne muita kuin minut ja hääparin (hääparin itsensä kanssa siis ollut ennen häitä monta hyvin rentoa ja luontevaa illanviettoa, kaikki tulevat toimeen ja pitävät toisistaan). keskustelut aina jotenkin menevät siihen että minä olen jotenkin vaativa ja hankala koska joko "yritän tunkea hänen piireihinsä väkisin" tai sitten "yritän raahata häntä tilaisuuksiin joissa hän ei viihdy".
Rasittavan kuuloinen poikaystävä. Mikä teidät pitää yhdessä, mitä yhteistä teillä ylipäätään on, mistä te juttelette, miten vietätte vapaa-aikaa? Ette tapaa ystäviä ainakaan? Miksette mene ulos tulevien hääparien ja heidän ystäviensä kanssa, jotta toinenkin teistä tutustuu näihin paremmin?
Monta muutakin kysymystä tulee mieleen parisuhteestanne, mutta tässäpä nyt pari.
Siis muutoin meillä on normaali parisuhde. Tapaamme ja vietämme aikaa ystäväpariskuntien kanssa harva se viikonloppu ja kaikilla on rentoa ja mukavaa. Olemme tavanneet toistemme perheet (perheet asuvat molemmilla kauempana, joten muutamia kertoja tavattu). Vietetään aikaa yhdessä yleensä viikonloput, arjet molemmat töissä mutta tekstaillaan ja soitellaan paljon. Mies ei muutoin ole mitenkään välttelevä tai etäinen, vaan osoittaa hellyyttä ja mielenkiintoa asioistani ihan päivittäin. Myös kertoo avoimesti omista asioistaan ja kuulumisistaan.
Suhdetta ei siis tosiaan salailla, kävellään julkisesti käsi kädessä, pussaillaan jne. Ja kaveripiirit on puolin ja toisin tuttuja (tänäänkin ollaan menossa myöhemmin illalla miehen kaveripariskunnan kanssa syömään ja leffaan). Mutta sitten nämä ns. edustustilanteet vetää jarrut päälle enkä ymmärrä miksi.
No ehkä haluaa että voi työillanvietoissa vaikka koko illan jutella työasioista? Jos sinä olisit mukana, pitäisi jutella yleisistä asioista ja jäisi nämä työvaikuttamishetket minimiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei näe teidän juttuanne vakavana vaan jonain välivaiheena, kunnes hän löytää jostain paremman tai kokee olevansa valmis sitoutumaan kunnolla (eli menemään naimisiin). Pitää nolona, jos muut luulevat sinua hänen vaimokseen, vaikkei hänellä ole aikeita viedä sinua vihille. Jos vie sinut juhliin, joutuu myöhemmin selittelemään muille, mitä "Hannalle" tapahtui, kun te eroatte. Ja erohan teille tulee.
Toki voi myös olla, että häpeää käytöstäsi, tyyliäsi, painoasi, ulkonäköäsi, ammattiasi tms.
Ja mikä puoliso tuo on? Naimisissa ette ole. Tai anna kun arvaan, asutte yhdessä ja maksatte kaiken 50-50, vaikka mies tienaa enemmän.
Mitään vastausta on turha kärttää mieheltä, koska ei hän nyt niin tyhmä ole, että tulisi myöntämään kaiken yllä olevan.
Vaikea kuvitella, että häpeäisi minua. Olen korkeakoulutettu, arvostetussa ammatissa, edustavan näköinen ja sosiaalisesti ns. pätevä (En vedä kännejä tai käyttäydy muutenkaan huomiotaherättävästi tai sopimattomasti, olen luonteva smalltalkissa jne.)
Naimisissa ei olla (vasta kolme vuotta seurusteltu) yhteenmuutto on ollut puheissa, mutta alan kieltämättä kyseenalaistamaan sen kannattavuutta. Ehkä kyse on tosiaan siitä, että mies ei ole kanssani niin tosissaan kuin minä olen hänen kanssaan. Sanoo toki rakastavansa mutta rehellisyyden nimissä, teot ei nyt ihan vastaa sanoja.
No sinun on vaikea uskoa, me muut näemme selvästi, että häpeää. Ei mikään noista luettelemistasi ole tae siitä, ettei sinua pitäisi hävetä, tunnen monta kaltaistasi, jotka ovat ärsyttäviä ihmisiä, eikä kukaan tykkää heistä. .
Tämä on arvaus ja voi mennä täysin pieleen, mutta onko mahdollista, että miehelläsi on salainen suhde jonkun työkaverinsa kanssa. Hän pitää sinut pois yrityksen tilaisuuksista ollakseen uskollinen tälle henkilölle. Teidän suhteenne laatu tulisi ilmi, jos olisit paikalla. Jos miehesi olisi sinulle kiva ja ystävällinen, se ei ehkä vastaisi ystävättären käsitystä teistä parina. Jos miehesi taas olisi tympeä sinua kohtaan, olisi se sinusta käsittämätöntä, mutta ystävättärelle todistus siitä, että teillä ei hyvin mene. Asian kuva teidän elämästänne, jonka miehesi on hänelle antanut. Sinuna menisin kaikkiin tilaisuuksiin tekemään vähän huomioita. Eihän teidän elämä voi näinkään jatkua. Asiaan on saatava selvyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on päättänyt puolestasi kysymättä sinulta ettet viihtyisi etkä haluaisi tulla mukaan. Sinä kuitenkin koet toisin. Kauanko aiot selitellä mustaa valkoiseksi? Normaali ihminen ei myöskään ilman painavaa syytä hyppää kesken bussimatkan ulos jos ollaan menossa sovittuun juttuun. Olet siis ainoa puoliso jota ei ole otettu mukaan.
Eikö itsestäsi tunnu oikeasti että jotain on pahasti vialla?
Olen samaa mieltä edellisten kanssa, joko häpeää sinua tai työpaikalla on joku jonka kanssa on ollut joko pettämistä tai muuta säätöä jo ennen sinua, eikä mies halua siksi tuoda sinua sinne.
Sinuna laittaisin nyt reunaehdot suhteelle että sinähän tulet mukaan kun muidenkin puolisot tulee, tai suhde oli tässä, sinä et ole mikään salaisuus joten älä alistu siihen.
Sitten lähdet katsomaan mikä on homman nimi siellä juhlissa. Tuo on kyllä perus valehtelijan ja petturin toimintaa että muille selittää että sinä et halua tulla, sulle selittää että sinä et viihtyisi siellä. Miehen olisi pitänyt sanoa että naisystävä ei ole koskaan tullut kun minä olen systemaattisesti sen estänyt ja päättänyt hänen puolestaan ettei hän siellä viihtyisi. Puhukoot edes totta kun muille selittelee asiasta kysyttäessä.
Ap päivittää tilannetta:
Viime viikonloppuna minulla oli pikkujoulut jonne tarkoituksella en edes pyytänyt miesystävää aveciksi. Hän viestitteli koko illan aktiivisesti, kysellen miten menee ja jäi vaikutelma että olisi ehkä sittenkin halunnut olla mukana. Tulin myöhemmin sanoneeksi hänelle suoraan, että kenties me emme vain ole sellainen yhdessä edustava pariskunta. Hänelle tämä sopi mitä mainioimmin.
Pakko myöntää, että minulle olisi hyvin tärkeää kokea, että parisuhteessa ollaan tiimi: pariskunta. Olen viimeaikoina todella paljon kiinnittänyt huomiota ympärilläni oleviin pareihin ja heidän yhteispelinsä henkeen. Se on jotain aidointa rakkaudenosoitusta jollaista kaipaan enemmän kuin mitä tahtoisin edes myöntää.
Mitä mieltä on AV-raati, onko tämä kelvollinen syy päättää muuten hyvä parisuhde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyse olisi pelkästään työasioista niin sitten ymmärtäisin, mutta nämä häät ym. ei mene jakeluun jos kerran muutenkin tapaatte ystäviä ja perhettä. Näillä tiedoilla sanoisin, että mies on sitoutumiskammoinen, eikä siksi halua ns. virallisiin tilaisuuksiin liittää itseään sinuun tai toisinpäin. Kysyisin mieheltä suoraan lapsista ja naimisiinmenosta niin saat tähän vastauksen.
Se ei oikeasti välitä muttei halua olla yksinkään. Kun oikeasti rakastaa, sitä ihmistä haluaa esitellä ylpeästi kaikille. Ja tämä ei siis tarkoita että joka paikkaan mennään yhdessä, mutta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap päivittää tilannetta:
Viime viikonloppuna minulla oli pikkujoulut jonne tarkoituksella en edes pyytänyt miesystävää aveciksi. Hän viestitteli koko illan aktiivisesti, kysellen miten menee ja jäi vaikutelma että olisi ehkä sittenkin halunnut olla mukana. Tulin myöhemmin sanoneeksi hänelle suoraan, että kenties me emme vain ole sellainen yhdessä edustava pariskunta. Hänelle tämä sopi mitä mainioimmin.
Pakko myöntää, että minulle olisi hyvin tärkeää kokea, että parisuhteessa ollaan tiimi: pariskunta. Olen viimeaikoina todella paljon kiinnittänyt huomiota ympärilläni oleviin pareihin ja heidän yhteispelinsä henkeen. Se on jotain aidointa rakkaudenosoitusta jollaista kaipaan enemmän kuin mitä tahtoisin edes myöntää.
Mitä mieltä on AV-raati, onko tämä kelvollinen syy päättää muuten hyvä parisuhde?
Onko ap teillä oikeasti kaikki muu todella hyvin? Ottaako mies kaikessa muussa sinut ja sinun toiveet huomioon? Tuntuuko sinusta, että mies oma-aloitteisesti vie teidän suhdetta eteenpäin vai tuntuuko enemmän siltä kuin sinä joutuisit suhteen etenemisen näkökulmasta vetämään kivirekeä perässäsi?
Vierailija kirjoitti:
Ap päivittää tilannetta:
Viime viikonloppuna minulla oli pikkujoulut jonne tarkoituksella en edes pyytänyt miesystävää aveciksi. Hän viestitteli koko illan aktiivisesti, kysellen miten menee ja jäi vaikutelma että olisi ehkä sittenkin halunnut olla mukana. Tulin myöhemmin sanoneeksi hänelle suoraan, että kenties me emme vain ole sellainen yhdessä edustava pariskunta. Hänelle tämä sopi mitä mainioimmin.
Pakko myöntää, että minulle olisi hyvin tärkeää kokea, että parisuhteessa ollaan tiimi: pariskunta. Olen viimeaikoina todella paljon kiinnittänyt huomiota ympärilläni oleviin pareihin ja heidän yhteispelinsä henkeen. Se on jotain aidointa rakkaudenosoitusta jollaista kaipaan enemmän kuin mitä tahtoisin edes myöntää.
Mitä mieltä on AV-raati, onko tämä kelvollinen syy päättää muuten hyvä parisuhde?
On kelvollinen syy. Jos olisitte olleet yhdessä jo kakskyt vuotta niin sitten ymmärtäisin että on ihan kiva käydä tuulettumassa erikseen, mutta alkuaikoina on se vähän kummaa että toinen välttelee yhteisiä kutsuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies katselee muitakin ja on kumma kun et sitä halua tajuta.
Monelle naisystävän/miesystävän ottaminen aveciksi työpaikan juhliin tai sukulaisen häihin tarkoittaa vakiintunutta suhdetta tämän ihmisen kanssa. Tapailukumppanin voi helposti esitellä kavereille tai vanhemmille, mutta sellaista ei oteta viralliseksi aveciksi. Ei vaikka olisi tapaillut sitä samaa ihmistä jo kolme vuotta, siis jos sen mieltää vain tapailukumppaniksi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko lihava?
Ihan asiallinen kysymys. Tyttöystäväni lihoi seurusteluaikaan huomattavasti ja myönnän, että häpesin sitä ja en halunnut esiintyä hänen seurassaan. Ihmiset katsoivat että miten tuo voi olla tuon kanssa. Erosimme myöhemmin. Sittemmin hän on lihonut valtavaksi. En tajua mikä häneen meni.
Minusta oli hyvin erikoista, kun puolen vuoden jälkeen minua pyydettiin aveciksi. Nyt se tuntuu jo luontevalta, ja saatan kieltäytyäkin esim. töiden takia, jos en saa vuorotoivetta läpi.
Kysy ihan suoraan, mitä taustalla on. Siellä voi olla epämiellyttävä kokemus avecin kanssa juhlimisesta ja alitajunta estää sinun kanssasi juhlimisen. Minä kokisin loukkaavaksi, jos koskaan en kelpaisi seuraksi.
Kieltämättä alkaa tuntua (vaikka sitä on vaikea ääneen myöntää) että ehkä tosiaan olen miehelle vain ns. mukavuuskumppani, jonka kanssa on kiva viettää aikaa mutta joka ei ole se The Elämänkumppani.
Miten tästä nyt sitten jatkaisi?
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä alkaa tuntua (vaikka sitä on vaikea ääneen myöntää) että ehkä tosiaan olen miehelle vain ns. mukavuuskumppani, jonka kanssa on kiva viettää aikaa mutta joka ei ole se The Elämänkumppani.
Miten tästä nyt sitten jatkaisi?
-Ap
Eikö asiaa voisi ottaa puheeksi. Että oletko tulkinnut väärin vai oikein.
Alue: Aihe vapaa
Mun mies on samanlainen. Hän ei vaan yksinkertaisesti pidä juhlista ja suurista ihmismääristä (yli 5 ihmistä samassa paikassa on jo liikaa). Ei lähde edes ystäviensä kinkereihin. Mummini hautajaisiin sentään lähti. Yhdessä ollaan oltu kauan eli kyse ei ole mistään sellaisesta ettei olisi vakavissaan tms.