Lue keskustelun säännöt.
Yle: Peruskoulun aloittaessa lasten osaamisero matematiikassa on kolme vuotta ja peruskoulun päättyessä seitsemän vuotta
26.11.2022 |
"Matematiikan osaamisen romahtamisen keskeisimmiksi syiksi nousivat niin ikään heikosti resurssoidun inkluusion aiheuttamat ongelmat kuten rauhattomuus, liian suuret ryhmäkoot, liukuhihnamainen opetustahti, tasoryhmien ja tasokurssien puuttuminen. Ongelmana nähtiin myös kännyköiden mieltäminen osaksi omaa ajattelua, minkä vuoksi matematiikan kannalta keskeisiä asioita, kuten kertotaulua, ei enää opita. "
Moni lapsi valmistuu ysiluokalta kakkosluokkalaisen matikan taitojen kanssa. Edes kertotauluja ei saada opittua. Ei me tehdä näin heikosti osaavien ihmisillä mitään. Itä-Suomessa 20% peruskoulun päättävistä nuorista ei osaa edes lukea niin hyvin, että selviäisi jatko-opinnoista. Nämä nuoret ovat täysin syrjäytyneitä.
Kommentit (261)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulujen ulkoa opettelu kertoo erittäin vähän matemaattisista taidoista.
Ilman, että kertotaulut osaa ulkoa, tulee matematiikasta aika nopeasti vaikea ymmärtää kokonaisuuksia, kun lukuja alkaa vain ilmaantumaan yks kaks jostakin (kerto/jakolaskujen tuloksena). Kertolaskutaito on yksi tärkeimmistä asioista, joka pitäisi mennä sulavasti vaikka nukkuessa, ennen seiskalle menoa. Kertolaskujen osaamattomuus näkyy heti jo seiskalla oppimissa, kun pitäisi alkaa oppimaan muitakin lainalaisuuksia eikä enää opetella samalla kertotauluja.
Ei niitä kertotauluja tarvitse opetella silloinkaan, kunhan osaa laskea ne! Ei matematiikan tule ollakaan mitään ulkolukua. Sitä varten on kielten oppitunnit sanakokeineen.
Otetaan esimerkki.
6X = 48
X = 8tässä kohden se oppilas joka ei osaa kertotauluja, kysyy, mistä toi x ja 8 tuli. Kertotaulujen osaamattomuus vaikeuttaa ajattelutaitoa ja opetuksen seuraamista matikassa, kun luvut vaihtuvat yks kaks toisiksi.
Asiassa ei ole mitään epäselvyyttä ja luulenpa, että toistakymmentä vuotta matikan opettajana olleena tiedän, mistä puhun. Ainoa asia jota matikassa tarttee ulkoa osata on kertotaulut, sillä poistuu jo aika moni este matikan opiskelusta.
Vai että oikein matikanopettaja. Väität tosissaan, että tuota esinerkkiäsi ei voi ratkaista ilman, että osaa kerotaulun ulkoa? Ei ihme, että tulokset ovat mitä sattuu, jos aineopettajien tawo on tätä luokkaa. Surullista.
Et nyt ymmärrä. Tehtävän voi tietysti ratkaista vaikka kertotauluja ei osaakkaan. Ratkaiseminen on vaan huomattavasti nopeampaa ja helpommin hahmotettavaa, jos kertotaulut ovat hallinnassa.
Oppilailla menee tuhottomasti aikaa sellaisten tehtävien ratkaisemiseen, jonka kertotaulut osaava ratkaisisi hetkessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulujen ulkoa opettelu kertoo erittäin vähän matemaattisista taidoista.
Ilman, että kertotaulut osaa ulkoa, tulee matematiikasta aika nopeasti vaikea ymmärtää kokonaisuuksia, kun lukuja alkaa vain ilmaantumaan yks kaks jostakin (kerto/jakolaskujen tuloksena). Kertolaskutaito on yksi tärkeimmistä asioista, joka pitäisi mennä sulavasti vaikka nukkuessa, ennen seiskalle menoa. Kertolaskujen osaamattomuus näkyy heti jo seiskalla oppimissa, kun pitäisi alkaa oppimaan muitakin lainalaisuuksia eikä enää opetella samalla kertotauluja.
Ei niitä kertotauluja tarvitse opetella silloinkaan, kunhan osaa laskea ne! Ei matematiikan tule ollakaan mitään ulkolukua. Sitä varten on kielten oppitunnit sanakokeineen.
Otetaan esimerkki.
6X = 48
X = 8tässä kohden se oppilas joka ei osaa kertotauluja, kysyy, mistä toi x ja 8 tuli. Kertotaulujen osaamattomuus vaikeuttaa ajattelutaitoa ja opetuksen seuraamista matikassa, kun luvut vaihtuvat yks kaks toisiksi.
Asiassa ei ole mitään epäselvyyttä ja luulenpa, että toistakymmentä vuotta matikan opettajana olleena tiedän, mistä puhun. Ainoa asia jota matikassa tarttee ulkoa osata on kertotaulut, sillä poistuu jo aika moni este matikan opiskelusta.
Vai että oikein matikanopettaja. Väität tosissaan, että tuota esinerkkiäsi ei voi ratkaista ilman, että osaa kerotaulun ulkoa? Ei ihme, että tulokset ovat mitä sattuu, jos aineopettajien tawo on tätä luokkaa. Surullista.
Jos se on se matemaattisesti lahjakas Liisa-Petteri, joka kuriositeettinä on päättänyt olla painamatta kertotauluja mieleen (ei ehkä kyllä onnistuisi), voi hän ratkaista tehtävän vaikka mandariinikiinaksi ajatellen.
Mutta se huonolla työmuistilla varustettu Kalleirmeli, joka unohtaa laskun alun ennenkuin ehtii lukea lopun, hyötyisi paljon, jos se kertotaulukohta tulis vaan selkärangasta ja ajatus kantaisi pidemmälle.
Matemaattistä itsetuntoa kohentais ainakin ja sitäkautta jaksais paremmin yrittää eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulujen ulkoa opettelu kertoo erittäin vähän matemaattisista taidoista.
Ainakin minä tarvitsen kertotaulua lähes joka päivä. En ole matemaattisesti lahjakas, mutta kyllä kertotaulu kuuluu ihan alkeellisimpaan yleisosaamiseen. Tokaluokkalaisille se jo nykypäivänä opetetaan, ja vanhempien vastuulla on varmistaa, että lapsi kertotaulun oppii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulujen ulkoa opettelu kertoo erittäin vähän matemaattisista taidoista.
Ilman, että kertotaulut osaa ulkoa, tulee matematiikasta aika nopeasti vaikea ymmärtää kokonaisuuksia, kun lukuja alkaa vain ilmaantumaan yks kaks jostakin (kerto/jakolaskujen tuloksena). Kertolaskutaito on yksi tärkeimmistä asioista, joka pitäisi mennä sulavasti vaikka nukkuessa, ennen seiskalle menoa. Kertolaskujen osaamattomuus näkyy heti jo seiskalla oppimissa, kun pitäisi alkaa oppimaan muitakin lainalaisuuksia eikä enää opetella samalla kertotauluja.
Ei niitä kertotauluja tarvitse opetella silloinkaan, kunhan osaa laskea ne! Ei matematiikan tule ollakaan mitään ulkolukua. Sitä varten on kielten oppitunnit sanakokeineen.
Otetaan esimerkki.
6X = 48
X = 8tässä kohden se oppilas joka ei osaa kertotauluja, kysyy, mistä toi x ja 8 tuli. Kertotaulujen osaamattomuus vaikeuttaa ajattelutaitoa ja opetuksen seuraamista matikassa, kun luvut vaihtuvat yks kaks toisiksi.
Asiassa ei ole mitään epäselvyyttä ja luulenpa, että toistakymmentä vuotta matikan opettajana olleena tiedän, mistä puhun. Ainoa asia jota matikassa tarttee ulkoa osata on kertotaulut, sillä poistuu jo aika moni este matikan opiskelusta.
Minä laskisin tuon niin, että 10 kertaa 6 on selvästikin 60 ja siitä pitää vähentää kaksi kertaa 6, jotta saadaan 48, niinpä x onkin siis 8.
Ja käytit kertotauluja! Kun ne todellakin opettelee ulkoa, niin on helppo leikkiä lukujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulujen ulkoa opettelu kertoo erittäin vähän matemaattisista taidoista.
Duh. Se on työväline ja siitä on hyötyä tulevilla matematiikan tunneilla ja itse asiassa läpi koko elämän.
Mutta tuo ulkoaopettelu on täysin turhaa.
Jos ei osaa kertotauluja ulkoa, on laventaminen ja supistaminen hyvin haasteellista oppia.
Tämä on ihan täyttä potaskaa, koska nuo voi aina laskea. Ja miksi sitten jäädä kymmeneen? Miksei opetella heti ulkoa sataan asti? Aivan järjetöntä opetella laskutoimituksia ulkoa. Ja vie kelloa vastaan.
Koskamjis osaa edes alkeet eli kertotaulut kymppiin, pystyy harjoittelee aika monta erityyppistä laskua jo matikassa ilman laskinta. Kun osaa perustaidot, voikin sitten suuremmill luvuilla laskea laskimella. Jos tarvitse laskinta jo kertotaulussa 2x3, silloin osa ajatustoiminnasta siirtyy laskimen käyttöön ja kokonaisprosessissa on vaikea pysyä mukana, kun työmuisti on mitä on.. Keskitytkö siis harjoittelee laskemista vai laskimen käyttöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
diskalkuliaa eli matematiikan estävä sairaus voi olla vaikea huomata, oppilas voi saada kymppejä esim.kaikissa muissa aineissa paitsi matematiikassa. suomen kouluissa ei havaita ajoissa. adhd ja nepsy ongelmia. syytetään vain kotia ja oppilasta, vaikka ongelma on sairaus, ei vanhempien tuki. terveellä älykkäällä vanhemmalla voi olla nepsy lapsi huom.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulujen ulkoa opettelu kertoo erittäin vähän matemaattisista taidoista.
Ainakin minä tarvitsen kertotaulua lähes joka päivä. En ole matemaattisesti lahjakas, mutta kyllä kertotaulu kuuluu ihan alkeellisimpaan yleisosaamiseen. Tokaluokkalaisille se jo nykypäivänä opetetaan, ja vanhempien vastuulla on varmistaa, että lapsi kertotaulun oppii.
Ai, itse en tosiaan muista kertotaulua ulkoa, vaan ihan osaan laskea kertolaskuja... 🤔.. Outoa että joku tekisi matemaatiikan laskuja pelkän muistin perusteella?, kyllä siinä minusta pitäisi nimenomaan oppia ajattelemaan ja laskemaan itse omassa päässä, kielten opettelussa toi muistipuoli sen sijaan toimii.. Mut onkin ihan eriasia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
diskalkuliaa eli matematiikan estävä sairaus voi olla vaikea huomata, oppilas voi saada kymppejä esim.kaikissa muissa aineissa paitsi matematiikassa. suomen kouluissa ei havaita ajoissa. adhd ja nepsy ongelmia. syytetään vain kotia ja oppilasta, vaikka ongelma on sairaus, ei vanhempien tuki. terveellä älykkäällä vanhemmalla voi olla nepsy lapsi huom.
Dyskalkulia ei estä oppimasta matematiikkaa. Se haittaa laskentoa. En oppinut kertotauluja, mutta osasin lukion laajaa matematiikkaa ihan kivasti.
Olennaista on pakottaa itsensä painimaan matemaattisten tehtävien kanssa. Silloin aivoille tulee tarve etsiä toimivia kiertoreittejä toimimattomien dyskalkulian pilaamien reittien tilalle. Itselläni toimivat apuna piirrokset, joissa muutin laskennon tehtävät piirroksiksi; lukusuoriksi, pinta-aloiksi ja tilavuuksiksi.
Olen ollut dyskalkuliasta johtuen huono laskemaan päässä. Nykyään voin kuitenkin olla tyytyväinen, sillä koululaiset ovat vielä minuakin huonompia. Siis nekin, joilla mitään matematiikan vaikeutta ei ole.
Olisi mielenkiintoista kuulla lisää opettajilta itseltään koulumaailmasta. Tämä ketju avaa kyllä silmiä valtavasti ja selittää niin Pisat kuin monet muutkin seikat.
Oma järki vain ei riitä siihen, että miten ihmeen voi lapsi olla esim. viidennellä luokalla, vaikka ei osaa lukea??
Olisiko paikallaan pitää ysillä sellainen testi vaikka alle seiskan keskiarvoille, missä katsottaisiin luetun ymmärtäminen, lukeminen, perusmatikka ja ne perustiedot ja opit muutenkin. Eli ne asiat, mitkä pitää osata, ennen ysiltä pääsyä edes jotenkin selvitäkseen elämästä.
Jos ei sujuisi, niin joko tehokesä edessä tai pakollinen kymppiluokka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista kuulla lisää opettajilta itseltään koulumaailmasta. Tämä ketju avaa kyllä silmiä valtavasti ja selittää niin Pisat kuin monet muutkin seikat.
Oma järki vain ei riitä siihen, että miten ihmeen voi lapsi olla esim. viidennellä luokalla, vaikka ei osaa lukea??
Olisiko paikallaan pitää ysillä sellainen testi vaikka alle seiskan keskiarvoille, missä katsottaisiin luetun ymmärtäminen, lukeminen, perusmatikka ja ne perustiedot ja opit muutenkin. Eli ne asiat, mitkä pitää osata, ennen ysiltä pääsyä edes jotenkin selvitäkseen elämästä.
Jos ei sujuisi, niin joko tehokesä edessä tai pakollinen kymppiluokka.
Opettajat mieluusti jättäisivät luokalle ne, jotka tarvitsisivat lisää aikaa oppimiseen. Valitettavasti opetushallitus käytännössä estää tämän. Jatkossa rima putoaa vielä alemmas, kun uudet viitosen kriteerit tulevat kuudennelle luokalle. Jos oppilas osaa avustetusti edes jotain, hänet on käytännössä päästettävä yläkouluun.
Osa syynä on "kaverivanhemmuus". "Pyry-Inkeri" hyppii seinille tunnilla ja opettaja eristää hänet luokasta muutaman painavan sanan kera.
Pyry-Inkeri kipittää kotiin ja kertoo kaiken vanhemmille, jotka nostavat hirveän älläkän opettajan oppilasta nöyryyttävistä voimakeinoista ja kuinka opettaja selvästi "menetti malttinsa" ja kuinka sopimaton hän on tehtäväänsä...
Minun lapsuudessani, jos opettaja poisti oppilaan luokasta tämän p*rseilyn takia, niin yksi asia oli aivan varma, oppilas ei hiiskunutkaan vanhemmilleen asiasta ja muistutuslappuunkin hän väärensi huoltajan nimen koska jos vanhemmat olisivat saaneet kuulla asiasta, hän olisi saanut kotona toisen läksytyksen heti perään ja karkkipäiväkin olisi peruttu.
Ei ollut mitään "neuvottelevaa vanhemmuutta". Lapsillakin oli tiettyjä velvollisuuksia ja niiden laiminlyönnistä oli seurauksia.
Jätit läksyt tekemättä, niin teit niitä laiskaläksynä jälki-istunnossa.
Nyt lapsille opetetaan, että he saavat sitä enemmän ymmärrystä ja huomiota mitä enemmän he p*rseilevät. Lapset oppivat jo 4-vuotiaasta pyörittämään koko showta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On helppoa tasapäistää kaikki tyhmäksi kuin yrittää kaikista tehdä fiksuja. Näin kaikki vähemmistötkin eivät jää ulkopuolelle kun geeneihin koodatut elämisen alkeet jäävät päälle vahvasti.
Eikö vanhemmat nykyään kuulustele lapsiltaan kertotaulua tai kysele läksyjä?
Itse olisin todella huolissani, jos lapseni ei osaisi kunnolla lukea 1.luokan jälkeen ja käyttäisin koko kesäloman hänen lukemaan opettamiseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurinalaisuus, sekä itsekuri että kurin pitäminen on niin vanhanaikaista ja vahingollista lumihiutaleiden eheydelle. Näin tulee ehjiä minuuksia, joilla on omatahto eikä siihen selvästikään kuulu minkään oppiminen. Matikka nyt kaiken viimeksi. Kiusaamisniksit on tietty tervetulleita että pärjää. Pitää vain sopeutua tähän uudenlaiseen tilanteeseen.
Ne, joilla ei ole riittävää osaamista, pitäisi jättää luokalleen.
En opettajana oikein osaa sanoa, milloin tämä kehitys on alkanut, mutta korona oli ihan viimeinen niitti. Osa lapsista tippui ihan kokonaan kyydistä. Näissä on sekä suomalaisia että tulijoita. Molemmilla yhteisenä tekijänä, että kotona ei ole osattu tai pystytty lapsia tukemaan oppimisessa. Ruudun takaa saattoi opettajalle jäädä kuva, että kaikki ok, mutta totuus paljastui koulussa. Nyt tarvittaisiin kouluihin lähes tuplamäärä aikuisia, jos tämä homma halutaan hoitaa kunnialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan käsittämätöntä, että niitä kännyköitä ei saada pois koulutunneilta.
Ylen sivuilla oli tällä viikolla juttu siitä, miten opettajat kiusaavat oppilaita. Ja yhtenä esimerkkinä oli, että opettaja kieltää kännykän käyttämisen oppitunnilla = oppilaan mielestä kiusaamista. Ihan järkyttävää p*skaa. Minulla on jo useampi oppilas, jolla on koulupsykologin / kuraattorin läpiviemänä tukitoimena lupa tulla ja mennä miten haluavat oppituntien aikana sekä lupa istua takanurkassa ja LUPA OLLA KÄNNYKÄLLÄ tunnin aikana, muuten kun alkaa ahdistaa. VMP, koulu ei ole ensisijaisesti kuntoutuslaitos eikä siellä ole tunneilla lainkaan hoitajia eikä psykologeja. Siellä on hittovie yksimaineenopettaja, joka yrittää OPETTAA 25 teinin laumalle samat asiat samaan aikaan. Eikä resurssia ole yhtään mihinkään muuhun.
t. Väsynyt ope
Opettaja on AINA ensisijaisesti kasvattaja ei aineen opettaja
Vierailija kirjoitti:
Eikö vanhemmat nykyään kuulustele lapsiltaan kertotaulua tai kysele läksyjä?
Itse olisin todella huolissani, jos lapseni ei osaisi kunnolla lukea 1.luokan jälkeen ja käyttäisin koko kesäloman hänen lukemaan opettamiseensa.
Se ei kuulu vanhemmille vaan opettajalle. Kaikki koulutus pitää tapahtua koulussa.
Vai että oikein matikanopettaja. Väität tosissaan, että tuota esinerkkiäsi ei voi ratkaista ilman, että osaa kerotaulun ulkoa? Ei ihme, että tulokset ovat mitä sattuu, jos aineopettajien tawo on tätä luokkaa. Surullista.