Lue keskustelun säännöt.
Yle: Peruskoulun aloittaessa lasten osaamisero matematiikassa on kolme vuotta ja peruskoulun päättyessä seitsemän vuotta
26.11.2022 |
"Matematiikan osaamisen romahtamisen keskeisimmiksi syiksi nousivat niin ikään heikosti resurssoidun inkluusion aiheuttamat ongelmat kuten rauhattomuus, liian suuret ryhmäkoot, liukuhihnamainen opetustahti, tasoryhmien ja tasokurssien puuttuminen. Ongelmana nähtiin myös kännyköiden mieltäminen osaksi omaa ajattelua, minkä vuoksi matematiikan kannalta keskeisiä asioita, kuten kertotaulua, ei enää opita. "
Moni lapsi valmistuu ysiluokalta kakkosluokkalaisen matikan taitojen kanssa. Edes kertotauluja ei saada opittua. Ei me tehdä näin heikosti osaavien ihmisillä mitään. Itä-Suomessa 20% peruskoulun päättävistä nuorista ei osaa edes lukea niin hyvin, että selviäisi jatko-opinnoista. Nämä nuoret ovat täysin syrjäytyneitä.
Kommentit (261)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan käsittämätöntä, että niitä kännyköitä ei saada pois koulutunneilta.
Ylen sivuilla oli tällä viikolla juttu siitä, miten opettajat kiusaavat oppilaita. Ja yhtenä esimerkkinä oli, että opettaja kieltää kännykän käyttämisen oppitunnilla = oppilaan mielestä kiusaamista. Ihan järkyttävää p*skaa. Minulla on jo useampi oppilas, jolla on koulupsykologin / kuraattorin läpiviemänä tukitoimena lupa tulla ja mennä miten haluavat oppituntien aikana sekä lupa istua takanurkassa ja LUPA OLLA KÄNNYKÄLLÄ tunnin aikana, muuten kun alkaa ahdistaa. VMP, koulu ei ole ensisijaisesti kuntoutuslaitos eikä siellä ole tunneilla lainkaan hoitajia eikä psykologeja. Siellä on hittovie yksimaineenopettaja, joka yrittää OPETTAA 25 teinin laumalle samat asiat samaan aikaan. Eikä resurssia ole yhtään mihinkään muuhun.
t. Väsynyt ope
Minun alle 200 oppilaan joukossa on näitä jo niin paljon ja erityisvapausasiakas aina vaihtuu viikottain tullen joku lisää, etten edes tiedä, mitä kenenkin kanssa on sovittu, mille tunnille ja miksi ajaksi. Osa saa piirtää, osa kuunnella musiikkia, joku katsoa leffoja, joku saa lähteä tunnilta sanonatta mitään jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
suomessa ei koulussa oteta huomioon lukihäiriöö ja discalkulaa ,eli matematiikan oppimishäiriöö. tasoryhmät ja jopa vapautus matematiikasta ,kuten joissain maissa discalkula oppilas saa, voisi olla hyvä.joissain maissa discalkula ,oppilas opettelee pienryhmässä vain perustaitoja ,ei vaikeita laskuja koska discalkulasta kärsivä ei koskaan opi aivojensa takia matematiikkaa normaalisti.suomessa koulu ei ota huomioon tätä.myös erityislahjakkaat kärsii voisivat olla omassa lahjakkaiden ryhmäs.tällä hetkellä lahjakkaat ja nepsyt samassa tunnissa ja kaikki kärsii koulussa.
miten ei 2000 luvun koulu huomioi oppimishäiriöitä ja lahjakkuuksia. eri tasot eri oppijoille.
Matikan tunnit on täyttä kidutusta dyskalkulia oppilaalle. Minulla ei siis sitä ole, mutta erityisopettajana olen opettanut näitä oppilaita. Valitettavasti dyskalkulia tunnistetaan edelleen huonosti ja yleensä vasta yläkouluun siirryttäessä (jos silloinkaan) joku tajuaa, että oppilaan matikan vaikeudet ovatkin oikeasti todella vakavia.
En tiedä onko mun peruskoulun kolmosluokkalainen jotenkin erityishyvässä koulussa, kun osaa laskea kertotaulut ja on lukenut syksyn aikana jo 15 kirjaa. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, että iso osa 9. luokkalaisista ei osaisi?
Yläkoulun erityisopettajana alan olla paniikissa. Osa seiskoista ei osaa kymmenylitystä eli ei pärjää lukualueella 0-20. Näitä pitäisi sitten roikottaa mukana. Psykologia ei tällä hetkellä ole, ja vaikka olisikin, ei siitä arkeen ole apua. Yhdelle luokalle voin antaa max tunnin viikossa apua matikkaan, kun eivät nämä osaa sen kummemmin muutakaan. Pienryhmä alkaa olla vitsi, jos sen tarpeessa on kahdeksan oppilasta per luokka. En tiedä, mitä alakoulussa nykyään tehdään.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mun peruskoulun kolmosluokkalainen jotenkin erityishyvässä koulussa, kun osaa laskea kertotaulut ja on lukenut syksyn aikana jo 15 kirjaa. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, että iso osa 9. luokkalaisista ei osaisi?
Tuo sinun lapsesi olisi ennen ollut ihan normaali. Nykyään suuri osa yseistä ei tosiaan yllä tuolle tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mun peruskoulun kolmosluokkalainen jotenkin erityishyvässä koulussa, kun osaa laskea kertotaulut ja on lukenut syksyn aikana jo 15 kirjaa. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, että iso osa 9. luokkalaisista ei osaisi?
30 vuotta sitten tuo mitä lapsesi tekee oli ihan normaalia. Nykyään ei. Kodeissa ei lueta eikä tarkisteta tekeekö lapset läksyjä. No ei tilanne ole tällainen kaikissa kodeissa, mutta liian monessa on. 2.-3. luokalla kyllä koulussa tankataan kertotaulua, mutta se pelkkä koulussa tankkaaminen ei riitä vaan niitä ajattelutaitoja pitäisi käyttää kotonakin. Liian helposti otetaan kännykän laskin esiin avuksi arjessa jo pienillä lapsilla.
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun erityisopettajana alan olla paniikissa. Osa seiskoista ei osaa kymmenylitystä eli ei pärjää lukualueella 0-20. Näitä pitäisi sitten roikottaa mukana. Psykologia ei tällä hetkellä ole, ja vaikka olisikin, ei siitä arkeen ole apua. Yhdelle luokalle voin antaa max tunnin viikossa apua matikkaan, kun eivät nämä osaa sen kummemmin muutakaan. Pienryhmä alkaa olla vitsi, jos sen tarpeessa on kahdeksan oppilasta per luokka. En tiedä, mitä alakoulussa nykyään tehdään.
Ja näistä nuorista puolet pitäisi korkeakouluttaa! Mistä ihmeestä jatkossa saadaan riittävästi ihmisiä, jotka ylipäätään voisivat edes selvitä korkeakouluopinnoista.
PS: Psykologista ei ole apua, jos osaamattomuuden syy on harjoittelun puute. Useimmat psykologit nimittäin antavat luvan olla harjoittelematta; siitä kun tulee ahdistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun erityisopettajana alan olla paniikissa. Osa seiskoista ei osaa kymmenylitystä eli ei pärjää lukualueella 0-20. Näitä pitäisi sitten roikottaa mukana. Psykologia ei tällä hetkellä ole, ja vaikka olisikin, ei siitä arkeen ole apua. Yhdelle luokalle voin antaa max tunnin viikossa apua matikkaan, kun eivät nämä osaa sen kummemmin muutakaan. Pienryhmä alkaa olla vitsi, jos sen tarpeessa on kahdeksan oppilasta per luokka. En tiedä, mitä alakoulussa nykyään tehdään.
Olen ollut lähiaikoina erkkana alakoulussa ja heti perään yläkoulussa. Kokemukseni mukaan alakoulussa tehdään kyllä hyvin duunia niillä resursseilla mitä on. Iso ongelma on se, että kotona ei tehdä mitään ja ollaan vain koneella/puhelimella. Jotkin vanhemmat tuskastelivat sitä, että kun eivät saa kolmosluokkalaista lukemaan kun puhelimen pelit ja youtube on vienyt kiinnostuksen.
Vierailija kirjoitti:
Se hyvä puoli tässä on, että kun taso on tämä, hyvin pienellä viitseliäisyydellä on helppo taata jatkokoulutuspaikka omalle lapselle.
Mun lasta on koko peruskoulun ajan pidetty koulussa jonain superlahjakkuutena matematiikassa, vaikka se on ihan tavallinen lapsi. Salaisuus on se, että olen ekalta asti pistänyt sen tekemään matematiikasta aina kaikki kappaleen tehtävät eikä vain sitä pientä läksyosiota. Sen lisäksi vilkaistaan aina yhdessä läpi seuraavan kappaleen teoria. Noillakin on aika levoton luokka, mutta kun uusi asia on katsottu etukäteen läpi, lapsi pääsee tunnilla hyvin laskemaan, vaikka opettaja ei ehtisikään niin hyvin opettaa.
Hyvin toimit,
Mutta tässä on juuri se syy, miksi hyväosaisuus ja syrjäytyminen aina lisääntyvästi ovat ylisukupolvisia ilmiöitä.
Kyllä se tuki pitäiai saada kuntoon kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seiskaluokan oppilas tekee kolmos- ja nelosluokan tehtäviä matikassa ja kielissä. Maantiedossa ei yksikään ilmansuunta eikä paikka mennyt karttakokeessa oikein. Hänen pitäisi kahden ja puolen vuoden päästä saada peruskoulun päättätodistus! Tämä yksi esimerkki oppilaasta koulussani.
Matematiikka kuten kieletkin vaativat harjoittelua jatkuvasti eli kotiläksyjen tekoa ja tehtävien kertaamista kokeeseen. Mutta ahkeruus ei ole hyve nykyään eikä ole motia, joten hommat jää oppimatta alusta asti. Yläkoulussa on aivan liian myöhäistä aloittaa alkeista!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmyydestä ei saa nykyään puhua, kun se leimaa. On käytettävä jotain muuta selitystä. Mutta kännykät tyhmentävät liikaa juuri niitä oppilaita, jotka eivät ole penaalin terävämpiä kyniä. Juuri heidän pitäisi päästä kännykkäriipouvuudesta ja keskittyä perusasioiden opetteluun koulussa. Kännyköitä ei saa vieläkään järjstelmällisesti kerätä oppilailta pois koulussa tunneilla.
Kertotaulu opeteltiin ulkoa ja sitä opettaja tenttasi koulussa.
Oppi meni perille!
Ei ollut silloin taskulaskimia keksittykään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän toimisi tasotunnit, että siirtyisi luokasta riippumatta seuraavan tason tunneille, kun edelliset osaa. Mahtaisko kännykkää näpyttelevää lennipekkaa alkaa mietityttää ja motivoida, kun huomaisi opiskelevansa 12 vuotiaana samassa ryhmässä 1 ja 2 luokkalaisten kanssa? Tulisiko mieleen, että ihan oikeesti jään jälkeen ikäisistäni, että nyt pitää skarpata ja lujaa, vai lannistuisiko entisestään, en tiiä.. kunhan pohdiskelen..mutta varmaan jotain tuon sorttista pitäisi kokeilla...? Ainakin esi. Just matematiikan suhteen...
Tämä olisi kaikissa aineissa se ainut ja oikea tapa toimia. Kertaus lähtisi alusta ja oppia saisi.
Tämä maa on vaan niin pihalla, että tuollaista pidetään syrjintänä. Itse pitäisin tuota mahdollisuutena. Jos esim. kasilla enkusta ei tajunnut mitään, niin saa mahdollisuuden opiskella uudelleen. Ei tarvitse rämpiä eteenpäin osaamatta edellistä. Lukko aukeaa ja voi hyvinkin olla, että saa muut nopsasti kiinni.
Palvelisi myös laiskureiden lisäksi muita. Mm. sairaita. Kuukausi pari sairaalassa ei olisikaan maailmanloppu, vaan pääsisi sille kurssille, minkä tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun erityisopettajana alan olla paniikissa. Osa seiskoista ei osaa kymmenylitystä eli ei pärjää lukualueella 0-20. Näitä pitäisi sitten roikottaa mukana. Psykologia ei tällä hetkellä ole, ja vaikka olisikin, ei siitä arkeen ole apua. Yhdelle luokalle voin antaa max tunnin viikossa apua matikkaan, kun eivät nämä osaa sen kummemmin muutakaan. Pienryhmä alkaa olla vitsi, jos sen tarpeessa on kahdeksan oppilasta per luokka. En tiedä, mitä alakoulussa nykyään tehdään.
vitsinä heitän, mutta hyvä, ettei sitä psykologia ole, koska luku 21 aiheuttaisi jo ahdistuksen ja syy katsoa tiktokjeja tunneilla psykologin luvalla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulujen ulkoa opettelu kertoo erittäin vähän matemaattisista taidoista.
Duh. Se on työväline ja siitä on hyötyä tulevilla matematiikan tunneilla ja itse asiassa läpi koko elämän.
Mutta tuo ulkoaopettelu on täysin turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan käsittämätöntä, että niitä kännyköitä ei saada pois koulutunneilta.
Ylen sivuilla oli tällä viikolla juttu siitä, miten opettajat kiusaavat oppilaita. Ja yhtenä esimerkkinä oli, että opettaja kieltää kännykän käyttämisen oppitunnilla = oppilaan mielestä kiusaamista. Ihan järkyttävää p*skaa. Minulla on jo useampi oppilas, jolla on koulupsykologin / kuraattorin läpiviemänä tukitoimena lupa tulla ja mennä miten haluavat oppituntien aikana sekä lupa istua takanurkassa ja LUPA OLLA KÄNNYKÄLLÄ tunnin aikana, muuten kun alkaa ahdistaa. VMP, koulu ei ole ensisijaisesti kuntoutuslaitos eikä siellä ole tunneilla lainkaan hoitajia eikä psykologeja. Siellä on hittovie yksimaineenopettaja, joka yrittää OPETTAA 25 teinin laumalle samat asiat samaan aikaan. Eikä resurssia ole yhtään mihinkään muuhun.
t. Väsynyt opeKielläpä,siinä sitten samaan aikaan muilta kännykät ja pirkkopetteri katselee kännykällä videota samaan aikaan luvalla.
Mistä löhtien koulupsykologi ja kuraattori on alkanunut sanelemaan sen, mitä oppilas saa luokassa tehdä. Totta kai se ahdistaa kun ei osaa ja ahdistaa vielä enemmän, kun joka oppitunti jää yhä kauemmaksi muista jälkeen
Tällaiset oppilaat tulee ottaa tunneilta sitten tilaan, jossa opiskelevat esim. toisen opettajan kanssa asioit, jos oppitunnilla niin ahdistaa.. Tai sitten joka kerta kun ahdistaa menee sinne koulupsykologille/kuraattorille keskustelee. Ratkaisu ei ole se, että oppilashuolto sanoo, että oppilas saa vain hengailla koulussa, koska muuten ei tulisi kouluun lainkaan. Tämä aiheittaa vain sen, että niitä hengailijoita alkaa olemaan eteneväss määrin, kun huomataan, että eihän täällä mitään tartte tehdä, saa olla kännykällä ja eteenpäin pääsee siltikin. Koeet tehdään sitten opettajan avustajana ja tyydyttäviä arvosanoja tulee, kun erkkaope auttanut ja psykologin ja kuraattoein mielestä tarvitaan postiviisita palautetta
Ei opettajatkaan mene koulupsykologeja ja kuraattoria neuvomaan omassa työssään ja kertomaan, mitä siellä kuraattoein kopissa saa tehdä ja mitä ei
Olet aivan oikeassa. Ongelmana vain on, että ei ole sitä toista opettajaa eikä sen puoleen sitä kuraattoria tai psykologiakaan saatavilla koulupäivien aikana. Opettajille voi sen sijaan lisätä loputtomasti uusia tehtäviä entisten päälle. Eli se 25 oppilaan laumaa vetävä aineenope jää jäljelle kaikille niille tehtäville, joita nykyään koulu hoitaa. Kaikista p*skinta opettajantyössä onkin nykyään luokanohjaajan nakki. Siinä oletetaan, että olet 24/7 sossuohjaajana 25 teinille, joista vähintään puolella on jokin erityisongelma. Eipä ole ihme, että opettajat nostavat kytkintä, opetusta kun ei enää arvosteta p*skan vertaa tässä maassa.
t. Väsynyt ope
😄 p*skan verran juurikin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulujen ulkoa opettelu kertoo erittäin vähän matemaattisista taidoista.
Duh. Se on työväline ja siitä on hyötyä tulevilla matematiikan tunneilla ja itse asiassa läpi koko elämän.
Mutta tuo ulkoaopettelu on täysin turhaa.
Jos ei osaa kertotauluja ulkoa, on laventaminen ja supistaminen hyvin haasteellista oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun erityisopettajana alan olla paniikissa. Osa seiskoista ei osaa kymmenylitystä eli ei pärjää lukualueella 0-20. Näitä pitäisi sitten roikottaa mukana. Psykologia ei tällä hetkellä ole, ja vaikka olisikin, ei siitä arkeen ole apua. Yhdelle luokalle voin antaa max tunnin viikossa apua matikkaan, kun eivät nämä osaa sen kummemmin muutakaan. Pienryhmä alkaa olla vitsi, jos sen tarpeessa on kahdeksan oppilasta per luokka. En tiedä, mitä alakoulussa nykyään tehdään.
vitsinä heitän, mutta hyvä, ettei sitä psykologia ole, koska luku 21 aiheuttaisi jo ahdistuksen ja syy katsoa tiktokjeja tunneilla psykologin luvalla..
Kyllä.
Näille lapsosille voisi antaa rätin käteen ja siistijän matkassa voisi harjoitella, miten siivoaminen poistaa ahdistusta. Riittävän monta toistoa, niin tunneilla ei enää ahdistakaan. Helppoa!
Kaikki on mennyt metsään siinä, että luokassa oli ennen 20 rauhallista oppilasta, kolme vilkasta ja kaksi häirikköä. Häiriköt pistettiin pois, vilkkaat tajusivat, että sama itsellä edessä, jos riekkuu ja nyt on pakko yrittää. Pärjäsivät.
Nykyään ne kaksi riekkuvat ne kolme mukaan. Kaikki loput yrittävät selvitä, mutta osa luovuttaa, osa sinnittelee. Opettaja kuolee turhautumiseen. Kukaan ei voi hyvin.
Mitenhän toimisi tasotunnit, että siirtyisi luokasta riippumatta seuraavan tason tunneille, kun edelliset osaa. Mahtaisko kännykkää näpyttelevää lennipekkaa alkaa mietityttää ja motivoida, kun huomaisi opiskelevansa 12 vuotiaana samassa ryhmässä 1 ja 2 luokkalaisten kanssa? Tulisiko mieleen, että ihan oikeesti jään jälkeen ikäisistäni, että nyt pitää skarpata ja lujaa, vai lannistuisiko entisestään, en tiiä.. kunhan pohdiskelen..mutta varmaan jotain tuon sorttista pitäisi kokeilla...? Ainakin esi. Just matematiikan suhteen...