Yle: Peruskoulun aloittaessa lasten osaamisero matematiikassa on kolme vuotta ja peruskoulun päättyessä seitsemän vuotta
"Matematiikan osaamisen romahtamisen keskeisimmiksi syiksi nousivat niin ikään heikosti resurssoidun inkluusion aiheuttamat ongelmat kuten rauhattomuus, liian suuret ryhmäkoot, liukuhihnamainen opetustahti, tasoryhmien ja tasokurssien puuttuminen. Ongelmana nähtiin myös kännyköiden mieltäminen osaksi omaa ajattelua, minkä vuoksi matematiikan kannalta keskeisiä asioita, kuten kertotaulua, ei enää opita. "
Moni lapsi valmistuu ysiluokalta kakkosluokkalaisen matikan taitojen kanssa. Edes kertotauluja ei saada opittua. Ei me tehdä näin heikosti osaavien ihmisillä mitään. Itä-Suomessa 20% peruskoulun päättävistä nuorista ei osaa edes lukea niin hyvin, että selviäisi jatko-opinnoista. Nämä nuoret ovat täysin syrjäytyneitä.
Kommentit (261)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö vanhemmat nykyään kuulustele lapsiltaan kertotaulua tai kysele läksyjä?
Itse olisin todella huolissani, jos lapseni ei osaisi kunnolla lukea 1.luokan jälkeen ja käyttäisin koko kesäloman hänen lukemaan opettamiseensa.Se ei kuulu vanhemmille vaan opettajalle. Kaikki koulutus pitää tapahtua koulussa.
Opetus kotona ei ole suotavaa, ainakaan etukäteen, sillä kaikki vanhemmat eivät oikeasti osaa opettaa toiselle ihmiselle.
Se ei ole opettamista että antaa toiselle vain tiedon. Pitää osata kuunnella toista ja miettiä, millä mielikuvin hänessä voisi syntyä oivallus.
Surkea yritys etukäteen vain hämmentää oppilasta ja vähentää luottamusta omiin kykyihin. Se myös hankaloittaa opettajan työtä, kun on valmiiksi vääriä käsityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö vanhemmat nykyään kuulustele lapsiltaan kertotaulua tai kysele läksyjä?
Itse olisin todella huolissani, jos lapseni ei osaisi kunnolla lukea 1.luokan jälkeen ja käyttäisin koko kesäloman hänen lukemaan opettamiseensa.Se ei kuulu vanhemmille vaan opettajalle. Kaikki koulutus pitää tapahtua koulussa.
Opetus kotona ei ole suotavaa, ainakaan etukäteen, sillä kaikki vanhemmat eivät oikeasti osaa opettaa toiselle ihmiselle.
Se ei ole opettamista että antaa toiselle vain tiedon. Pitää osata kuunnella toista ja miettiä, millä mielikuvin hänessä voisi syntyä oivallus.
Surkea yritys etukäteen vain hämmentää oppilasta ja vähentää luottamusta omiin kykyihin. Se myös hankaloittaa opettajan työtä, kun on valmiiksi vääriä käsityksiä.
Ehkä suurin syy, miksi kuka tahansa ei osaa opettaa, on asenne että oppiminen olisi jokin taottava asia. Ei ole, kun kyse on muusta kuin pelkästä muistamisesta. Oivallus ei tapahdu jankkaamalla.
Toinen syy on se, että kuunteleminen voi tuntua sietämättömän vaikealta, kun mieluummin takoisi jankkaamalla. Kun toinen ei ymmärrä, lisätään yhtälöön aggressiivisuus.
Oma ehdotukseni: Kehitys vam maiset pois luokista ja takaisin erityisryhmiinsä. Kännykät pois koulussa (ja työelämässä, addiktio on niin kova että töistäkään ei tule enää mitään joillakin). Tietokoneetkin pois isolta osin ja pakko oppia perusasiat matematiikasta ihan perinteisin menetelmin niin ymmärtää edes jotain oikeasti. Jätetään luokalle jos ei opi riittävästi eikä päästetä kaikesta läpi vaikka ei osaa.
Mitään näistä ei tulla tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen kyky on perinnöllinen asia, ja yksilöissä on tässä kyvyssä valtavaa vaihtelua.
Jotta opettajat (erityisesti alakoulun, kun 2/3 opetusvuosista) voisi tasata kykyjen eroa, heikkokykyisempien eduksi, hänen tulisi osata opetta epätavanomaisen erinomaisesti, intohimoisesti. Tuntemani alakoulun opettajat eivät osaa. Aika moni on sellainen jäykkä.
Kun olin itse lapsi, koulussa matematiikan opettivat miesopettajat. Tunnilla oltiin hiljaa ja laskettin (ja opittiin). Nykyään ei ilmeisesti opita.
Olen opettaja ja olen myös erityislapsen äiti. Jälkimmäinen on vaikuttanut suuresti opettajuuteeni. Opettajissa on paljon sellaisia, jotka eivät huomioi erityisen tuen tarpeessa olevia käytännön tasolla mitenkään. Heille nämä lapset ovat vain ja ainoastaan taakka: lapsista aiheutuu heille ylimääräistä paperisotaa ja stressiä, kun eivät opikaan välttämättä itsekseen kuten moni muu - kuten tässäkin ketjussa moni opettaja on todennut, opettaa ei kouluissa enää ehdi joten oppilaiden tulee käytännössä oppia asiat itsekseen. Minusta inkluusio on hieno aate. Se että joku ei opi samalla tavalla kuin massat ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Erityislapsen äitinä tiedän että jo erityisyyden myöntäminen on opettajalta iso ele. Mutta valtaosa ei tee edes sitä. Ne lapset on vain taakka. Häiritsevät heitä tekemästä työtään kun oikeastihan heidän työtään olisi nimenomaan se lasten ja nuorten kohtaaminen.
Kyllä minustakin suomalainen koulu on pilattu. Erityislapset sitä eivät ole pilanneet vaan se että opettajia vituttaa kun kaikki eivät opikaan samalla tavalla ja siitä aiheutuu heille ylimääräistä vaivaa.
Jep. Olen turhautunut. Kyseessä on oman lapseni elämä. Kotoa käsin voin tehdä vain rajallisesti lapseni hyväksi. Töissä teen kaikkeni muiden erityislasten eteen.
Vierailija kirjoitti:
Oma ehdotukseni: Kehitys vam maiset pois luokista ja takaisin erityisryhmiinsä. Kännykät pois koulussa (ja työelämässä, addiktio on niin kova että töistäkään ei tule enää mitään joillakin). Tietokoneetkin pois isolta osin ja pakko oppia perusasiat matematiikasta ihan perinteisin menetelmin niin ymmärtää edes jotain oikeasti. Jätetään luokalle jos ei opi riittävästi eikä päästetä kaikesta läpi vaikka ei osaa.
Mitään näistä ei tulla tekemään.
Ensinnäkin pitää miettiä, mihin jokainen tarvitsee matemaattisia taitoja: jos ihminen on lähtökohtaisesti matemaattisesti KYVYTÖN, matemaattinen väkisinkoulutus 9 vuoden ajan ei ole hänen kohdallaan oikeasti järkevää.
Järjestelmä ei tunne biologisia eroja. Kaikki pusketaan saman muotin läpi ja katsotaan, mitä tulee. Tai no, sehän tiedetään jo.
Muotti on kallis muodollisuus. Siis jos ei ajatella, että koulut on perustettu poliittisista syistä ja ruvetaankin miettimään yksittäisiä oppiaineita.
Kännykät ei oo ongelma. Ne kuuluu tulevaisuuden ihmisille, joten niitä on nytkin siedettävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen kyky on perinnöllinen asia, ja yksilöissä on tässä kyvyssä valtavaa vaihtelua.
Jotta opettajat (erityisesti alakoulun, kun 2/3 opetusvuosista) voisi tasata kykyjen eroa, heikkokykyisempien eduksi, hänen tulisi osata opetta epätavanomaisen erinomaisesti, intohimoisesti. Tuntemani alakoulun opettajat eivät osaa. Aika moni on sellainen jäykkä.
Kun olin itse lapsi, koulussa matematiikan opettivat miesopettajat. Tunnilla oltiin hiljaa ja laskettin (ja opittiin). Nykyään ei ilmeisesti opita.
Yksilöllä on oikeus suorittaa oppivelvollisuus riittävin tiedoin, tarkoittaen sitä, että läpäisee kokeet. Käytännössä häneltä yritetään vaatia enemmän. Tämä vaativuus on lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertotaulujen ulkoa opettelu kertoo erittäin vähän matemaattisista taidoista.
Ainakin minä tarvitsen kertotaulua lähes joka päivä. En ole matemaattisesti lahjakas, mutta kyllä kertotaulu kuuluu ihan alkeellisimpaan yleisosaamiseen. Tokaluokkalaisille se jo nykypäivänä opetetaan, ja vanhempien vastuulla on varmistaa, että lapsi kertotaulun oppii.
Ai, itse en tosiaan muista kertotaulua ulkoa, vaan ihan osaan laskea kertolaskuja... 🤔.. Outoa että joku tekisi matemaatiikan laskuja pelkän muistin perusteella?, kyllä siinä minusta pitäisi nimenomaan oppia ajattelemaan ja laskemaan itse omassa päässä, kielten opettelussa toi muistipuoli sen sijaan toimii.. Mut onkin ihan eriasia..
No varmaan se voi olla outoa monen matemaattisesti lahjakkaan henkilön näkökulmasta, mutta esimerkiksi kaupassa ostoksia tehdessä on huomattavasti helpompi näin matemaattisesti lahjattomana, että osaa kertotaulun ulkoa eikä laskuja tarvitse joka kerta alusta asti kiiressä laskea, kun samalla pitää mielessään prosessoida montaa muutakin asiaa ja tilannetta. Kyllä kertotaulun (ulkoa opeteltavan version) voi rinnastaa lukutaitoon, molempia tarvitaan jatkuvasti arjen tilanteissa.
Sukulaisen lapsi on matemaattisesti painottuneella luokalla - jossa on myös yksi erityislapsi. Tai ainakin erikoisesti käyttäytyvä lapsi, diagnoosista en tiedä. Valitettavasti koko luokka, joka valikoitui pääsykokeiden kautta ja olisi hyvin motivoitunut, ei pahemmin pääse matikkaan keskittymään, kun yksi huutaa, repii papereita, hyökkäilee muiden päälle jne. Ei tämä ainakaan matematiikan osaamista Suomessa kasvata.
Vierailija kirjoitti:
Opetusministeriö ja opetushallitus ovat ongelmasta tietoisia, mutta mitään varsinaisia ratkaisumalleja ei kummallakaan ole tähän hätään tarjota.
-
Ajateltiinko, että asia vain katoaisi tai kyllähän koulu ratkaisee sen, mihin ministeriö ja hallitus ei pysty?
Vihdoinkin näkyy se, mistä opettajat puhuneet. että homma ei toimi ja kukaan enää åysty lakasemaan asiaa maton alle selittelyllä.
Oppilaita ei saa enää edes luetuttanut, ettei joku saa traumoja. Erityisopettajien mielestä ei heikko osaaminen saadessani vaikuttaa arvosteluun, jos syynä ovat oppimisvaikeudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö vanhemmat nykyään kuulustele lapsiltaan kertotaulua tai kysele läksyjä?
Itse olisin todella huolissani, jos lapseni ei osaisi kunnolla lukea 1.luokan jälkeen ja käyttäisin koko kesäloman hänen lukemaan opettamiseensa.Se ei kuulu vanhemmille vaan opettajalle. Kaikki koulutus pitää tapahtua koulussa.
Opetus kotona ei ole suotavaa, ainakaan etukäteen, sillä kaikki vanhemmat eivät oikeasti osaa opettaa toiselle ihmiselle.
Se ei ole opettamista että antaa toiselle vain tiedon. Pitää osata kuunnella toista ja miettiä, millä mielikuvin hänessä voisi syntyä oivallus.
Surkea yritys etukäteen vain hämmentää oppilasta ja vähentää luottamusta omiin kykyihin. Se myös hankaloittaa opettajan työtä, kun on valmiiksi vääriä käsityksiä.
Niin, tätä jauhetaan.
Itsellä kokemusta. Tokan keväällä lapsella takkusi matikka. Opettaja kielsi ehdottomasti puuttumasta. Kuuluu kehitykseen.
Näin heti kevätjuhlan jälkeen paria vanhempaa tuurilla, heillä oli lapsilla sama juttu matikassa. Koulusta kyllä vaan kerrottiin, että nou hätä. Kyselimme muilta vanhemmilta. Yli puolilla ongelmia. Selvisi, että kaksi mölytoosaa ovat riehuneet kevään ja opetus jäänyt täysin väliin.
Opetin kesän ja syksyllä vaihdoimme koulua. Lapsen matikka oli tämän jälkeen kymppi. Ja on edelleen. Ei tullut haittoja.
Mölytoosat jatkavat edellisessä luokassa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä niiden linkkien laittamisessa on niin vaikeaa?
Ongelma ei olekaan kuvassa näkyvien lapsien oppimisessa vaan niiden jotka ovat verraten päivettyneitä vielä marraskuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan käsittämätöntä, että niitä kännyköitä ei saada pois koulutunneilta.
Ylen sivuilla oli tällä viikolla juttu siitä, miten opettajat kiusaavat oppilaita. Ja yhtenä esimerkkinä oli, että opettaja kieltää kännykän käyttämisen oppitunnilla = oppilaan mielestä kiusaamista. Ihan järkyttävää p*skaa. Minulla on jo useampi oppilas, jolla on koulupsykologin / kuraattorin läpiviemänä tukitoimena lupa tulla ja mennä miten haluavat oppituntien aikana sekä lupa istua takanurkassa ja LUPA OLLA KÄNNYKÄLLÄ tunnin aikana, muuten kun alkaa ahdistaa. VMP, koulu ei ole ensisijaisesti kuntoutuslaitos eikä siellä ole tunneilla lainkaan hoitajia eikä psykologeja. Siellä on hittovie yksimaineenopettaja, joka yrittää OPETTAA 25 teinin laumalle samat asiat samaan aikaan. Eikä resurssia ole yhtään mihinkään muuhun.
t. Väsynyt opeOpettaja on AINA ensisijaisesti kasvattaja ei aineen opettaja
Ei ole, vaan opettaja. Minua ei henk.koht. kiinnosta, jos joku tuleva syrjäytyjä roikkuu kännykällä. Oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
En opettajana oikein osaa sanoa, milloin tämä kehitys on alkanut, mutta korona oli ihan viimeinen niitti. Osa lapsista tippui ihan kokonaan kyydistä. Näissä on sekä suomalaisia että tulijoita. Molemmilla yhteisenä tekijänä, että kotona ei ole osattu tai pystytty lapsia tukemaan oppimisessa. Ruudun takaa saattoi opettajalle jäädä kuva, että kaikki ok, mutta totuus paljastui koulussa. Nyt tarvittaisiin kouluihin lähes tuplamäärä aikuisia, jos tämä homma halutaan hoitaa kunnialla.
Itse taas koin opetuksen ruudun takaa helpommaksi. Kun yhden tai kaksi oppilasta otti siihen ruudulle sen alun opetuksen jälkeen, niin muut tekivät, mitä muutenkin. Eli osa teki tehtäviä, joita piti, osa veteli pitkin kodin seiniä.
Nämä kaksi kuulusteltiin ja opetettiin tarvittaessa lisää. Siinä sai jokainen työrauhan, näki heti oppimisen ja homma toimi. Siitå sitten seuraavat kaksi jne. Kerrankin rauhalliset oppilaat oppivat ja heitä ei häiritty.
Se, että seinille kiipeilijät eivät oppineet senkään vertaa, ei mielestäni muuta sitä tosiasiaa, että etäkoulu toimi hienosti ja muut pärjäsivät paremmin. Ja nauttivat rauhasta.
Toki on opettajasta kiinni, miten opettaa. Tämä edellä mainittu tapa kuitenkin toimi loistavasti. Paitsi niille muutamille. Heitä kun ei saanut kiilattua mitenkään siihen tuolin ja pulpetin väliin, vaan kolmosluokkalaiselle oli tärkeämpää ajaa pikkuautolla tai vilauttaa kalsareita ruudulla. Ja kyllä, vilkkaat olivat ruudulla aina yksin, ettei kaveri häiritse/häiriinny. Vaan kun ei, niin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö vanhemmat nykyään kuulustele lapsiltaan kertotaulua tai kysele läksyjä?
Itse olisin todella huolissani, jos lapseni ei osaisi kunnolla lukea 1.luokan jälkeen ja käyttäisin koko kesäloman hänen lukemaan opettamiseensa.Se ei kuulu vanhemmille vaan opettajalle. Kaikki koulutus pitää tapahtua koulussa.
Vetelän vanhemman asenne. Kotoa se kaikki lähtee. Koulu antaa kartan, kuinka kulkea eteenpäin, sinä vahdit vanhempana sitä matkaa ja autat vaikeimmissa paikoissa.
Tervetuloa vanhemmuuteen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ehdotukseni: Kehitys vam maiset pois luokista ja takaisin erityisryhmiinsä. Kännykät pois koulussa (ja työelämässä, addiktio on niin kova että töistäkään ei tule enää mitään joillakin). Tietokoneetkin pois isolta osin ja pakko oppia perusasiat matematiikasta ihan perinteisin menetelmin niin ymmärtää edes jotain oikeasti. Jätetään luokalle jos ei opi riittävästi eikä päästetä kaikesta läpi vaikka ei osaa.
Mitään näistä ei tulla tekemään.
Ensinnäkin pitää miettiä, mihin jokainen tarvitsee matemaattisia taitoja: jos ihminen on lähtökohtaisesti matemaattisesti KYVYTÖN, matemaattinen väkisinkoulutus 9 vuoden ajan ei ole hänen kohdallaan oikeasti järkevää.
Järjestelmä ei tunne biologisia eroja. Kaikki pusketaan saman muotin läpi ja katsotaan, mitä tulee. Tai no, sehän tiedetään jo.
Muotti on kallis muodollisuus. Siis jos ei ajatella, että koulut on perustettu poliittisista syistä ja ruvetaankin miettimään yksittäisiä oppiaineita.
Kännykät ei oo ongelma. Ne kuuluu tulevaisuuden ihmisille, joten niitä on nytkin siedettävä.
Totta sinänsä, että heikkolahjaisille on omat paikkansa. Sinne heidät myös pitäisi uskaltaa ohjata.
Ja kännykkä onkin tulevaisuus. Aamulla laitetaan kassiin ja siellä tulevaisuudessa, eli koulun jälkeen kaivetaan esiin.
Olet oikealla tiellä, veliseni!
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni se ero on hirveä. Kuvittelepa, mitä on olla opettajana siellä erojen keskellä. Aika monitoiminen saa olla ja monipuolista opetusta tarjota, että jokainen lapsi pystyisi etenemään omalla matikkapolullaan, sanoo Piia Haapsaari.
-
Niin että saman 45 minuuttisen aikana opettaja opettaisin 4-5 eri asiaa ja yhtä ryhmää opettaessa, muut käyttävöt kännykkää, koska kukaan ei ole heitä ohjaamassa. Lähtökohtana on ihan toimimaton tai aikuisia pitä- olla yhtä monta kuin ryhmiäkin.
Kokemuksesta voin kertoa, että on haastavaa. Tapana oli se, että oppilaat tekivät tehtäviä aukeaman kerralla ja kävivät itse tarkistamassa oikeat vastaukset opettajanoppaasta. Sijaisopettajana oli kauhistunut siitä, että 6-luokkalaiset selvisivät sanallisista tehtävistä surkeasti - ja minun oma lapseni oli siinä luokassa. Onneksi yläluokilla tuli oikeasti osaavia matematiikan opettajia ja senkin luokan oppilaat selvisivät amk:n pääsykokeista, ainakin osa heistä.
Osalla vanhemmista oli jo silloin yli 10 vuotta sitten se asenne, että ei kertotaulua tarvitse opetella, kun aina voi käyttää laskinta.
Muutama vuosi sitten opetin 2. luokkaa, jossa osa osasi ulkoa 8 kertotaulun, ja osa ei edes 10 ylittäviä yhteenlaskuja. Haastavinta oli löytää parhaille oppilaille jotain järkevää tekemistä, koska ehtivät tehdä kaikki mahdolliset lisätehtävät siinä ajassa kun hitaimmat tuskin yhtä sivua.
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa, ettei mikään puolue ole vielä ymmärtänyt tehdä inkluusion poistosta ja tasoryhmistä vaaliteemaa. Eivät edes persut. Voisin jopa vasemmistolaisena äänestää persuja, jos sillä saa takaisin tarkkisluokat ja puhelimet pois oppitunneilta.
Kyllä PS on pitänyt meteliä inkluusion ongelmista ja ajanut sen purkamista, samoin kuin perusopetukseen panostamisen tärkeydestä, oppivelvollisuuden pidentämisen hyödyttömyydestä, opettajien työn fokusoimisesta opetukseen ja vaikkapa pakkoruotsin opetuksen lisäämisen järjettömyydestä nykyisessä katastrofitilanteessa. Vaaliteemat tulevat varmaankin näkyviin tässä lähikuukausina, ja ihmettelen suuresti, jos tämä ei ole yksi niistä.
Ongelma vain on se, että niistä harvoin tehdään mediassa niin suuria otsikoita kuin ne ansaitsisivat. Usein ne painetaan täysin maton alle, ja syitä tähän jokainen voi miettiä. Nämä avautumiset pitää siis itse katsoa esim. lähetyksistä eduskunnan kyselytunnilta tai persujen omilta some-tileiltä. Mutta kyllä niitä oikeasti on pidetty esillä niin paljon ja kauan ennen vaalien lähestymistä, etten usko sen olevan pelkkää vappusatas-länkytystä äänien toivossa. Tässä yksi todella hyvä syy kääntyä äänestämään persuja, kuten itsekin olen tehnyt. Koululaisten vanhempana en vaan yksinkertaisesti voi katsoa nykymenoa ja äänestää tämän katastrofin aikaansaanutta tai sitä kannattanutta porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö vanhemmat nykyään kuulustele lapsiltaan kertotaulua tai kysele läksyjä?
Itse olisin todella huolissani, jos lapseni ei osaisi kunnolla lukea 1.luokan jälkeen ja käyttäisin koko kesäloman hänen lukemaan opettamiseensa.Se ei kuulu vanhemmille vaan opettajalle. Kaikki koulutus pitää tapahtua koulussa.
Opetus kotona ei ole suotavaa, ainakaan etukäteen, sillä kaikki vanhemmat eivät oikeasti osaa opettaa toiselle ihmiselle.
Se ei ole opettamista että antaa toiselle vain tiedon. Pitää osata kuunnella toista ja miettiä, millä mielikuvin hänessä voisi syntyä oivallus.
Surkea yritys etukäteen vain hämmentää oppilasta ja vähentää luottamusta omiin kykyihin. Se myös hankaloittaa opettajan työtä, kun on valmiiksi vääriä käsityksiä.
Niin, tätä jauhetaan.
Itsellä kokemusta. Tokan keväällä lapsella takkusi matikka. Opettaja kielsi ehdottomasti puuttumasta. Kuuluu kehitykseen.
Näin heti kevätjuhlan jälkeen paria vanhempaa tuurilla, heillä oli lapsilla sama juttu matikassa. Koulusta kyllä vaan kerrottiin, että nou hätä. Kyselimme muilta vanhemmilta. Yli puolilla ongelmia. Selvisi, että kaksi mölytoosaa ovat riehuneet kevään ja opetus jäänyt täysin väliin.
Opetin kesän ja syksyllä vaihdoimme koulua. Lapsen matikka oli tämän jälkeen kymppi. Ja on edelleen. Ei tullut haittoja.
Mölytoosat jatkavat edellisessä luokassa.
Ei voi olla totta, että opettaja kieltää puuttumasta! Päin vastoin, opettajan pitäisi ohjeista vanhempia vähintään valvomaan, että lapsi tekee läksynsä.
Vai onko vuosia sitten vaadittu "kodin ja koulun yhteistyö" oikeasti muuttunut tällaiseksi?
Matemaattinen kyky on perinnöllinen asia, ja yksilöissä on tässä kyvyssä valtavaa vaihtelua.
Jotta opettajat (erityisesti alakoulun, kun 2/3 opetusvuosista) voisi tasata kykyjen eroa, heikkokykyisempien eduksi, hänen tulisi osata opetta epätavanomaisen erinomaisesti, intohimoisesti. Tuntemani alakoulun opettajat eivät osaa. Aika moni on sellainen jäykkä.