Miksi haluan aina miestä joka ei halua minua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi, että minut koeajettaisiin seksin kautta. Olisi todella kauheaa ja traumaattista joutua hylätyksi sen takia, että olisi miehen mielestä jotenkin huono tai epäkiinnostava seksissä, siis kaikkein paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Pystytkö yhtään ajattelemaan asiaa naisen kannalta tästä näkökulmasta, siis sinä mies, joka kirjoitit tästä asiasta?

Ei kyse ole mistään "koeajosta", vaan siitä, että on loukkaavaa ja turhauttavaa, että naiset kelpuuttavat vain loputtomiin "keskusteluihin" mutta eivät muuhun. Jos mies on kiinnostunut niistä keskusteluista ja tapaamisista ja nainen on monin tavoin kehunut häntä, niin kyllä se on turhauttavaa. Jos tuntikausien keskustelut eivät johda mihinkään, se on lähinnä ajanhukkaa.

Asia olisi eri, jos ne naiset olisivat olleet jotenkin nihkeitä, keskustelu ei olisi sujunut eikä olisi ollut luontevaa tavata jne. Lisäksi on sitten vielä niin, että joskus sellainen nainen on sitten kuitenkin mennyt sänkyyn jonkun toisen äijän kanssa, jonka kanssa hänellä ei ole ollut mitään pitkiä keskusteluja tai tutustumisia. Sellainen tilanne tuntuu kaksinverroin loukkaavalta: naisella on kaksoisstandardit. Sanoo haluavansa edetä hitaasti ja keskustella, mutta sitten kuitenkin menee sänkyyn jonkun toisen kanssa ihan vain siksi, että sattui huvittamaan tai riittävän komea mies sattui kohdalle. Tuollaisen jälkeen kaikki puhe siitä, että "haluan edetä hitaasti ja tutustua kunnolla" on täyttä soopaa. Kun nainen kuitenkin voi mennä nopeasti sänkyyn, niin jos hän ei halua sitä minun kanssani, hyvistä keskusteluista huolimatta, niin siinä tulee huijattu olo. Siksi oletan, että seksipuolen pitää edetä yhtä nopeasti kuin niiden keskustelujenkin. Muuten jutusta puuttuu jotain olennaista.

Se, ettei seksi välttämättä ole alusta asti hyvää, on itsestään selvyys. Eihän sitä heti voi automaattisesti tietää, mistä toinen pitää. Se paranee ajan myötä. Siksi se pitääkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suhde pääsee kasvamaan ja kehittymään aina vain paremmaksi mahdollisimman pian. Jos seksuaalista yhteensopivuutta ei ole, se pettymys odottaa vain siellä satojen tuntien keskustelujen päässä kuitenkin. Parempi pyrkiä ottamaan selvää siitäkin puolesta mahdollisimman pian. Jos taas huomaa keskusteluista, ettei toinen kiinnosta seksuaalisesti, on parasta olla asian suhteen rehellinen mahdollisimman pian sen sijaan että pitää miestä seksittömällä keskusteluseura-friend zonella.

Entä jos kyseessä on nainen, joka ei mene kenenkään kassa nopeasti sänkyyn?

Niin, onhan niitä estoisia ja ihan frigidejäkin naisia. Sitä toivoo, ettei sellaiseen ehtisi itse ihastua, vaan asia selviäisi mahdollisimman pian. Nykyään moni on hukassa itsensä kanssa, häpeää vartaloaan ja kaikkea. Ainahan sitä kaikenlaisia ihmisiä on maailmassa.

Täällä seksuaalisesti avoin ja vapaamielinen, nautinnonhaluinen nainen. Rakkaussuhteessa ei ole tavatonta että vapaapäivistäni valtaosa kuluu seksiä harrastaessa. Minua on kuitenkin eräs mies syyttänyt frigidiksi ja estoiseksi, vain siksi että seksuaalisuuteni oli erilaista kuin hänellä.

En halua harrastaa seksiä ennen kuin tunnen toisen hyvin, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että seksi on minulle paljon muutakin kuin fyysinen toimitus. Siihen kuuluu mm. kielipelit, enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä kieltä! Minun täytyy ensin oppia tietämään, mistä juuri tämä kyseinen mies syttyy, millaiset sanat ja konseptit herättävät hänessä häpeää, mielihyvää, pelkoa, uteliaisuutta, euforiaa, naurua jne. jne., jotta voin toteuttaa seksuaalisuuttani hänen kanssaan merkityksellisellä tavalla. Jos persoonallisuuksien kohtaaminen rajataan seksuaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, tulos on minun näkökulmastani parhaimmillaankin melko mitätöntä akrobaattista suorittamista. Ei siksi että olisin jotenkin estoinen, vaan siksi että haluan paljon enemmän!

Arvaa mitä? Jos minulta kysytään, niin ne joille seksi on pelkkää hydrauliikkaa ovat niitä frigidejä ja estoisia. Tuo on minulle merkki siitä, että ihminen ei uskalla avata itseään toiselle henkisesti. Siksi en harrasta seksiä ennen kuin olemme kunnolla tutustuneet ja ihastuneet - se kun on kätevä tapa rajata nämä frigidit yksilöt pois kilpakosijoiden joukosta.

Eihän kukaan ole rajannut seksuaalista kanssakäymistä persoonallisuuksien kohtaamisen ulkopuolelle, en ainakaan huomannut. Joku toinen jo huomauttikin, ettemme (me toisen koulukunnan naiset) splittaa erilleen noita lainkaan. Kaikki liittyy yhteen - olen aivan samalla kannalla. 

Tosiasiassa ei taida olla hetkeä, jolloin voisit tietää mikä on oikea määrä tietoa toisesta, että seksiä voi harrastaa. Toiseen tutustumisen taustalla voi olla pelkopohjaista ajattelua, hylkäämisen pelkoa, monenlaista, mihin ei vaikuta se kuinka hyvin toinen pitää tuntea ennen seksin harrastamista. Siitä huolimatta koeajo voi mennä pieleen, vaikka sitä olisi odotettu pitempään eli se ei ole tae mistään. Ihmissuhteet ovat sillä tavalla epävarmoja, kun toista ei vielä tunne kovin hyvin. Ellei sitten odota seksin harrastamisessa vuosia. Seksi on osa tutustumista joka tapauksessa, vaikka sitä viivyttäisi.

Siinä on aina se mahdollisuus, että sitä sänkyynmenemistä ei tule,kun viivyttää ja tajuaa, ettei siitä tulisi mitään.

Sivusta kommetoin; paljon parempi niin kuin että tulisi kiusallisia kokemuksia ihmisen kanssa, joka ei sitten sytytäkään sängyssä yhtään. Olen joskus itsekin lähtenyt tuolle linjalle että tutustutaan ja katsellaan ennen seksiä vähän aikaa tulisiko henkisen puolen kautta tarvittavaa vetoa toiseen, mutta ei sitä tule. Ja jos menee sänkyyn kokeilemaan syntyykö vetoa sitä kautta, se on täysi katastrofi. Tällaisista kokemuksista oppii että jos ei tee mieli repiä vaatteita pois toisen päältä jo ensihetkestä, juttua on ihan turha jatkaa pidemmälle.

Olen aivan samaa mieltä. En tarvitse siihen kovin paljon keskustelua että tiedän onko mies seksuaalisesti kiinnostava vai eikö ole, pystyn jopa tässä iässä luettelemaan ensikontaktissa tarvittavat asiat, vaikka ne alun perin ovat olleet täysin intuitiivisia "rakkautta ensi silmäyksellä" -tyyppisiä. Tänä päivänä tiedän ne, kiitos psykoterapian. 

Samoin minä pystyisin luettelemaan, olen yrityksen ja erehdyksen kautta oppinut. Minua sytyttäviä miehiä on todella vähän, mutta kompromisseja en ole enää valmis tekemään. Vaikka mies olisi kuinka hyvä tyyppi.

Minusta suuri osa naisista on sellaisia, että heidän kanssaan voisin mielelläni harrastaa seksiä. Ei tarvitse olla mikään "salikissa" tai muotijumalatar. Jos nainen on luonnostaan hoikka, hänellä on suurin piirtein oikeankokoiset ja puhtaat vaatteet yllä ja hän hymyilee, niin kyllä viisari värähtää. Seksihän on kuin pitsa: silloin kun se on hyvää, se on tosi hyvää. Silloin kun se ei ole niin hyvää, se on siltikin melko hyvää. En ymmärrä, mistä joillekin naisille tulee sellainen harha omasta erinomaisuudesta, ettei suuri osa miehistä kelpaisi heidän seksikumppaneikseen? Oletteko ikinä miettineet sitä, mitä annettavaa teillä on miehelle, oikeasti? Pidättekö te itseänne sellaisena seksin jumalattarena, että vain yksi miljoonasta miehestä olisi teille riittävän tasokas? Maailma on täynnä kivannäköisiä kundeja siinä missä nättejä naisiakin. Jonkinlainen häiriö kai sekin on, jos kukaan ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi hyvä itselle. Kunpa ei tarvitsisi ikinä törmätä teidänlaisiinne naisiin. Mistä lie tulevat ne jutut krantuista nykynaisista, joille kelpaavat vain lentokapteeni-juristi-alfa-chadit? Ne tulevat juuri teidänlaisistanne naisista.

Ei kun juuri sen takia niitä miehiä ei kelpuuteta seksikumppaneiksi, koska useinkaan seksi random miehen kanssa ei ole edes "melko hyvää". Sanoisin, että melko hyvään seksiinkin kuuluu orgasmi, koska orgasmiton seksi on joko huonoa tai joissian tapauksissa keskinkertaista. Ja usein seksi random miehen kanssa on sellaista, ettei siitä saa orgasmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi, että minut koeajettaisiin seksin kautta. Olisi todella kauheaa ja traumaattista joutua hylätyksi sen takia, että olisi miehen mielestä jotenkin huono tai epäkiinnostava seksissä, siis kaikkein paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Pystytkö yhtään ajattelemaan asiaa naisen kannalta tästä näkökulmasta, siis sinä mies, joka kirjoitit tästä asiasta?

Ei kyse ole mistään "koeajosta", vaan siitä, että on loukkaavaa ja turhauttavaa, että naiset kelpuuttavat vain loputtomiin "keskusteluihin" mutta eivät muuhun. Jos mies on kiinnostunut niistä keskusteluista ja tapaamisista ja nainen on monin tavoin kehunut häntä, niin kyllä se on turhauttavaa. Jos tuntikausien keskustelut eivät johda mihinkään, se on lähinnä ajanhukkaa.

Asia olisi eri, jos ne naiset olisivat olleet jotenkin nihkeitä, keskustelu ei olisi sujunut eikä olisi ollut luontevaa tavata jne. Lisäksi on sitten vielä niin, että joskus sellainen nainen on sitten kuitenkin mennyt sänkyyn jonkun toisen äijän kanssa, jonka kanssa hänellä ei ole ollut mitään pitkiä keskusteluja tai tutustumisia. Sellainen tilanne tuntuu kaksinverroin loukkaavalta: naisella on kaksoisstandardit. Sanoo haluavansa edetä hitaasti ja keskustella, mutta sitten kuitenkin menee sänkyyn jonkun toisen kanssa ihan vain siksi, että sattui huvittamaan tai riittävän komea mies sattui kohdalle. Tuollaisen jälkeen kaikki puhe siitä, että "haluan edetä hitaasti ja tutustua kunnolla" on täyttä soopaa. Kun nainen kuitenkin voi mennä nopeasti sänkyyn, niin jos hän ei halua sitä minun kanssani, hyvistä keskusteluista huolimatta, niin siinä tulee huijattu olo. Siksi oletan, että seksipuolen pitää edetä yhtä nopeasti kuin niiden keskustelujenkin. Muuten jutusta puuttuu jotain olennaista.

Se, ettei seksi välttämättä ole alusta asti hyvää, on itsestään selvyys. Eihän sitä heti voi automaattisesti tietää, mistä toinen pitää. Se paranee ajan myötä. Siksi se pitääkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suhde pääsee kasvamaan ja kehittymään aina vain paremmaksi mahdollisimman pian. Jos seksuaalista yhteensopivuutta ei ole, se pettymys odottaa vain siellä satojen tuntien keskustelujen päässä kuitenkin. Parempi pyrkiä ottamaan selvää siitäkin puolesta mahdollisimman pian. Jos taas huomaa keskusteluista, ettei toinen kiinnosta seksuaalisesti, on parasta olla asian suhteen rehellinen mahdollisimman pian sen sijaan että pitää miestä seksittömällä keskusteluseura-friend zonella.

Entä jos kyseessä on nainen, joka ei mene kenenkään kassa nopeasti sänkyyn?

Niin, onhan niitä estoisia ja ihan frigidejäkin naisia. Sitä toivoo, ettei sellaiseen ehtisi itse ihastua, vaan asia selviäisi mahdollisimman pian. Nykyään moni on hukassa itsensä kanssa, häpeää vartaloaan ja kaikkea. Ainahan sitä kaikenlaisia ihmisiä on maailmassa.

Täällä seksuaalisesti avoin ja vapaamielinen, nautinnonhaluinen nainen. Rakkaussuhteessa ei ole tavatonta että vapaapäivistäni valtaosa kuluu seksiä harrastaessa. Minua on kuitenkin eräs mies syyttänyt frigidiksi ja estoiseksi, vain siksi että seksuaalisuuteni oli erilaista kuin hänellä.

En halua harrastaa seksiä ennen kuin tunnen toisen hyvin, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että seksi on minulle paljon muutakin kuin fyysinen toimitus. Siihen kuuluu mm. kielipelit, enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä kieltä! Minun täytyy ensin oppia tietämään, mistä juuri tämä kyseinen mies syttyy, millaiset sanat ja konseptit herättävät hänessä häpeää, mielihyvää, pelkoa, uteliaisuutta, euforiaa, naurua jne. jne., jotta voin toteuttaa seksuaalisuuttani hänen kanssaan merkityksellisellä tavalla. Jos persoonallisuuksien kohtaaminen rajataan seksuaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, tulos on minun näkökulmastani parhaimmillaankin melko mitätöntä akrobaattista suorittamista. Ei siksi että olisin jotenkin estoinen, vaan siksi että haluan paljon enemmän!

Arvaa mitä? Jos minulta kysytään, niin ne joille seksi on pelkkää hydrauliikkaa ovat niitä frigidejä ja estoisia. Tuo on minulle merkki siitä, että ihminen ei uskalla avata itseään toiselle henkisesti. Siksi en harrasta seksiä ennen kuin olemme kunnolla tutustuneet ja ihastuneet - se kun on kätevä tapa rajata nämä frigidit yksilöt pois kilpakosijoiden joukosta.

Eihän kukaan ole rajannut seksuaalista kanssakäymistä persoonallisuuksien kohtaamisen ulkopuolelle, en ainakaan huomannut. Joku toinen jo huomauttikin, ettemme (me toisen koulukunnan naiset) splittaa erilleen noita lainkaan. Kaikki liittyy yhteen - olen aivan samalla kannalla. 

Tosiasiassa ei taida olla hetkeä, jolloin voisit tietää mikä on oikea määrä tietoa toisesta, että seksiä voi harrastaa. Toiseen tutustumisen taustalla voi olla pelkopohjaista ajattelua, hylkäämisen pelkoa, monenlaista, mihin ei vaikuta se kuinka hyvin toinen pitää tuntea ennen seksin harrastamista. Siitä huolimatta koeajo voi mennä pieleen, vaikka sitä olisi odotettu pitempään eli se ei ole tae mistään. Ihmissuhteet ovat sillä tavalla epävarmoja, kun toista ei vielä tunne kovin hyvin. Ellei sitten odota seksin harrastamisessa vuosia. Seksi on osa tutustumista joka tapauksessa, vaikka sitä viivyttäisi.

Koeajo? Mennä pieleen?

Minua ei kiinnosta koeajot eikä niiden onnistumisen optimointi. Minua kiinnostaa aito yhteys todelliseen ihmiseen, jonka käsitys minusta ei ole pahasti virheellinen tai kuvitelmien varassa (ja sama toiseen suuntaan). Kun tämä toteutuu, on ihan sama miten se ensimmäinen seksikerta "onnistuu". En tule edes ajatelleeksi asiaa tuollaisesta näkökulmasta. Seksi on yhdessäoloa, rentoutumista ja yhteyden rakentamista, ei suoritus. Ennemmin tai myöhemmin siitä tulee myös valtavan nautinnollista. Siis kun nämä lähtökohtaiset kriteerini täyttyvät. En ole vielä kertaakaan elämäni aikana joutunut pettymään.

Joo, seksi on tutustumista "vaikka sitä viivyttäisi". Yhdessä asuminenkin on tutustumista, ja useimmat meistä pitävät silti tarpeellisena harrastaa ensin muita tutustumisen muotoja ennen kuin tähän lajiin edetään. 

En minäkään ajattele seksiä ihan suoranaisesti koeajona, eikä sen tarvitse olla täydellistä, koska ei tunneta kovin hyvin, seksihän kehittyy vasta myöhemmin täydellisemmäksi. Se on kuitenkin olennainen osa sitä tietoa jonka tarvitsen ennen kun tiedän kannattaako suhteeseen panostaa sen enempää. Siinä mielessä ymmärrän hyvin miehisenä koettua ajattelua seksin viivyttämisestä, vaikka nainen olenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi, että minut koeajettaisiin seksin kautta. Olisi todella kauheaa ja traumaattista joutua hylätyksi sen takia, että olisi miehen mielestä jotenkin huono tai epäkiinnostava seksissä, siis kaikkein paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Pystytkö yhtään ajattelemaan asiaa naisen kannalta tästä näkökulmasta, siis sinä mies, joka kirjoitit tästä asiasta?

Ei kyse ole mistään "koeajosta", vaan siitä, että on loukkaavaa ja turhauttavaa, että naiset kelpuuttavat vain loputtomiin "keskusteluihin" mutta eivät muuhun. Jos mies on kiinnostunut niistä keskusteluista ja tapaamisista ja nainen on monin tavoin kehunut häntä, niin kyllä se on turhauttavaa. Jos tuntikausien keskustelut eivät johda mihinkään, se on lähinnä ajanhukkaa.

Asia olisi eri, jos ne naiset olisivat olleet jotenkin nihkeitä, keskustelu ei olisi sujunut eikä olisi ollut luontevaa tavata jne. Lisäksi on sitten vielä niin, että joskus sellainen nainen on sitten kuitenkin mennyt sänkyyn jonkun toisen äijän kanssa, jonka kanssa hänellä ei ole ollut mitään pitkiä keskusteluja tai tutustumisia. Sellainen tilanne tuntuu kaksinverroin loukkaavalta: naisella on kaksoisstandardit. Sanoo haluavansa edetä hitaasti ja keskustella, mutta sitten kuitenkin menee sänkyyn jonkun toisen kanssa ihan vain siksi, että sattui huvittamaan tai riittävän komea mies sattui kohdalle. Tuollaisen jälkeen kaikki puhe siitä, että "haluan edetä hitaasti ja tutustua kunnolla" on täyttä soopaa. Kun nainen kuitenkin voi mennä nopeasti sänkyyn, niin jos hän ei halua sitä minun kanssani, hyvistä keskusteluista huolimatta, niin siinä tulee huijattu olo. Siksi oletan, että seksipuolen pitää edetä yhtä nopeasti kuin niiden keskustelujenkin. Muuten jutusta puuttuu jotain olennaista.

Se, ettei seksi välttämättä ole alusta asti hyvää, on itsestään selvyys. Eihän sitä heti voi automaattisesti tietää, mistä toinen pitää. Se paranee ajan myötä. Siksi se pitääkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suhde pääsee kasvamaan ja kehittymään aina vain paremmaksi mahdollisimman pian. Jos seksuaalista yhteensopivuutta ei ole, se pettymys odottaa vain siellä satojen tuntien keskustelujen päässä kuitenkin. Parempi pyrkiä ottamaan selvää siitäkin puolesta mahdollisimman pian. Jos taas huomaa keskusteluista, ettei toinen kiinnosta seksuaalisesti, on parasta olla asian suhteen rehellinen mahdollisimman pian sen sijaan että pitää miestä seksittömällä keskusteluseura-friend zonella.

Entä jos kyseessä on nainen, joka ei mene kenenkään kassa nopeasti sänkyyn?

Niin, onhan niitä estoisia ja ihan frigidejäkin naisia. Sitä toivoo, ettei sellaiseen ehtisi itse ihastua, vaan asia selviäisi mahdollisimman pian. Nykyään moni on hukassa itsensä kanssa, häpeää vartaloaan ja kaikkea. Ainahan sitä kaikenlaisia ihmisiä on maailmassa.

Täällä seksuaalisesti avoin ja vapaamielinen, nautinnonhaluinen nainen. Rakkaussuhteessa ei ole tavatonta että vapaapäivistäni valtaosa kuluu seksiä harrastaessa. Minua on kuitenkin eräs mies syyttänyt frigidiksi ja estoiseksi, vain siksi että seksuaalisuuteni oli erilaista kuin hänellä.

En halua harrastaa seksiä ennen kuin tunnen toisen hyvin, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että seksi on minulle paljon muutakin kuin fyysinen toimitus. Siihen kuuluu mm. kielipelit, enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä kieltä! Minun täytyy ensin oppia tietämään, mistä juuri tämä kyseinen mies syttyy, millaiset sanat ja konseptit herättävät hänessä häpeää, mielihyvää, pelkoa, uteliaisuutta, euforiaa, naurua jne. jne., jotta voin toteuttaa seksuaalisuuttani hänen kanssaan merkityksellisellä tavalla. Jos persoonallisuuksien kohtaaminen rajataan seksuaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, tulos on minun näkökulmastani parhaimmillaankin melko mitätöntä akrobaattista suorittamista. Ei siksi että olisin jotenkin estoinen, vaan siksi että haluan paljon enemmän!

Arvaa mitä? Jos minulta kysytään, niin ne joille seksi on pelkkää hydrauliikkaa ovat niitä frigidejä ja estoisia. Tuo on minulle merkki siitä, että ihminen ei uskalla avata itseään toiselle henkisesti. Siksi en harrasta seksiä ennen kuin olemme kunnolla tutustuneet ja ihastuneet - se kun on kätevä tapa rajata nämä frigidit yksilöt pois kilpakosijoiden joukosta.

Eihän kukaan ole rajannut seksuaalista kanssakäymistä persoonallisuuksien kohtaamisen ulkopuolelle, en ainakaan huomannut. Joku toinen jo huomauttikin, ettemme (me toisen koulukunnan naiset) splittaa erilleen noita lainkaan. Kaikki liittyy yhteen - olen aivan samalla kannalla. 

Tosiasiassa ei taida olla hetkeä, jolloin voisit tietää mikä on oikea määrä tietoa toisesta, että seksiä voi harrastaa. Toiseen tutustumisen taustalla voi olla pelkopohjaista ajattelua, hylkäämisen pelkoa, monenlaista, mihin ei vaikuta se kuinka hyvin toinen pitää tuntea ennen seksin harrastamista. Siitä huolimatta koeajo voi mennä pieleen, vaikka sitä olisi odotettu pitempään eli se ei ole tae mistään. Ihmissuhteet ovat sillä tavalla epävarmoja, kun toista ei vielä tunne kovin hyvin. Ellei sitten odota seksin harrastamisessa vuosia. Seksi on osa tutustumista joka tapauksessa, vaikka sitä viivyttäisi.

Koeajo? Mennä pieleen?

Minua ei kiinnosta koeajot eikä niiden onnistumisen optimointi. Minua kiinnostaa aito yhteys todelliseen ihmiseen, jonka käsitys minusta ei ole pahasti virheellinen tai kuvitelmien varassa (ja sama toiseen suuntaan). Kun tämä toteutuu, on ihan sama miten se ensimmäinen seksikerta "onnistuu". En tule edes ajatelleeksi asiaa tuollaisesta näkökulmasta. Seksi on yhdessäoloa, rentoutumista ja yhteyden rakentamista, ei suoritus. Ennemmin tai myöhemmin siitä tulee myös valtavan nautinnollista. Siis kun nämä lähtökohtaiset kriteerini täyttyvät. En ole vielä kertaakaan elämäni aikana joutunut pettymään.

Joo, seksi on tutustumista "vaikka sitä viivyttäisi". Yhdessä asuminenkin on tutustumista, ja useimmat meistä pitävät silti tarpeellisena harrastaa ensin muita tutustumisen muotoja ennen kuin tähän lajiin edetään. 

En minäkään ajattele seksiä ihan suoranaisesti koeajona, eikä sen tarvitse olla täydellistä, koska ei tunneta kovin hyvin, seksihän kehittyy vasta myöhemmin täydellisemmäksi. Se on kuitenkin olennainen osa sitä tietoa jonka tarvitsen ennen kun tiedän kannattaako suhteeseen panostaa sen enempää. Siinä mielessä ymmärrän hyvin miehisenä koettua ajattelua seksin viivyttämisestä, vaikka nainen olenkin.

Täällä toinen nainen joka ajattelee samoin. Minä en oikeastaan edes pysty sitoutumaan henkisellä tasolla suhteen edistämiseen ennenkuin on harrastettu seksiä. Minulle on joskus käynyt niin, ettei se toisen kosketus sitten kuitenkaan tunnu oikealta ja orastanut ihastus lopahtaakin seksiin. Se on hirveän kurja tilanne molemmille osapuolille. En halua päästää toista ihastumaan ennenkuin olen varma siitä, että seksi toimii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi, että minut koeajettaisiin seksin kautta. Olisi todella kauheaa ja traumaattista joutua hylätyksi sen takia, että olisi miehen mielestä jotenkin huono tai epäkiinnostava seksissä, siis kaikkein paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Pystytkö yhtään ajattelemaan asiaa naisen kannalta tästä näkökulmasta, siis sinä mies, joka kirjoitit tästä asiasta?

Ei kyse ole mistään "koeajosta", vaan siitä, että on loukkaavaa ja turhauttavaa, että naiset kelpuuttavat vain loputtomiin "keskusteluihin" mutta eivät muuhun. Jos mies on kiinnostunut niistä keskusteluista ja tapaamisista ja nainen on monin tavoin kehunut häntä, niin kyllä se on turhauttavaa. Jos tuntikausien keskustelut eivät johda mihinkään, se on lähinnä ajanhukkaa.

Asia olisi eri, jos ne naiset olisivat olleet jotenkin nihkeitä, keskustelu ei olisi sujunut eikä olisi ollut luontevaa tavata jne. Lisäksi on sitten vielä niin, että joskus sellainen nainen on sitten kuitenkin mennyt sänkyyn jonkun toisen äijän kanssa, jonka kanssa hänellä ei ole ollut mitään pitkiä keskusteluja tai tutustumisia. Sellainen tilanne tuntuu kaksinverroin loukkaavalta: naisella on kaksoisstandardit. Sanoo haluavansa edetä hitaasti ja keskustella, mutta sitten kuitenkin menee sänkyyn jonkun toisen kanssa ihan vain siksi, että sattui huvittamaan tai riittävän komea mies sattui kohdalle. Tuollaisen jälkeen kaikki puhe siitä, että "haluan edetä hitaasti ja tutustua kunnolla" on täyttä soopaa. Kun nainen kuitenkin voi mennä nopeasti sänkyyn, niin jos hän ei halua sitä minun kanssani, hyvistä keskusteluista huolimatta, niin siinä tulee huijattu olo. Siksi oletan, että seksipuolen pitää edetä yhtä nopeasti kuin niiden keskustelujenkin. Muuten jutusta puuttuu jotain olennaista.

Se, ettei seksi välttämättä ole alusta asti hyvää, on itsestään selvyys. Eihän sitä heti voi automaattisesti tietää, mistä toinen pitää. Se paranee ajan myötä. Siksi se pitääkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suhde pääsee kasvamaan ja kehittymään aina vain paremmaksi mahdollisimman pian. Jos seksuaalista yhteensopivuutta ei ole, se pettymys odottaa vain siellä satojen tuntien keskustelujen päässä kuitenkin. Parempi pyrkiä ottamaan selvää siitäkin puolesta mahdollisimman pian. Jos taas huomaa keskusteluista, ettei toinen kiinnosta seksuaalisesti, on parasta olla asian suhteen rehellinen mahdollisimman pian sen sijaan että pitää miestä seksittömällä keskusteluseura-friend zonella.

Entä jos kyseessä on nainen, joka ei mene kenenkään kassa nopeasti sänkyyn?

Niin, onhan niitä estoisia ja ihan frigidejäkin naisia. Sitä toivoo, ettei sellaiseen ehtisi itse ihastua, vaan asia selviäisi mahdollisimman pian. Nykyään moni on hukassa itsensä kanssa, häpeää vartaloaan ja kaikkea. Ainahan sitä kaikenlaisia ihmisiä on maailmassa.

Täällä seksuaalisesti avoin ja vapaamielinen, nautinnonhaluinen nainen. Rakkaussuhteessa ei ole tavatonta että vapaapäivistäni valtaosa kuluu seksiä harrastaessa. Minua on kuitenkin eräs mies syyttänyt frigidiksi ja estoiseksi, vain siksi että seksuaalisuuteni oli erilaista kuin hänellä.

En halua harrastaa seksiä ennen kuin tunnen toisen hyvin, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että seksi on minulle paljon muutakin kuin fyysinen toimitus. Siihen kuuluu mm. kielipelit, enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä kieltä! Minun täytyy ensin oppia tietämään, mistä juuri tämä kyseinen mies syttyy, millaiset sanat ja konseptit herättävät hänessä häpeää, mielihyvää, pelkoa, uteliaisuutta, euforiaa, naurua jne. jne., jotta voin toteuttaa seksuaalisuuttani hänen kanssaan merkityksellisellä tavalla. Jos persoonallisuuksien kohtaaminen rajataan seksuaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, tulos on minun näkökulmastani parhaimmillaankin melko mitätöntä akrobaattista suorittamista. Ei siksi että olisin jotenkin estoinen, vaan siksi että haluan paljon enemmän!

Arvaa mitä? Jos minulta kysytään, niin ne joille seksi on pelkkää hydrauliikkaa ovat niitä frigidejä ja estoisia. Tuo on minulle merkki siitä, että ihminen ei uskalla avata itseään toiselle henkisesti. Siksi en harrasta seksiä ennen kuin olemme kunnolla tutustuneet ja ihastuneet - se kun on kätevä tapa rajata nämä frigidit yksilöt pois kilpakosijoiden joukosta.

Eihän kukaan ole rajannut seksuaalista kanssakäymistä persoonallisuuksien kohtaamisen ulkopuolelle, en ainakaan huomannut. Joku toinen jo huomauttikin, ettemme (me toisen koulukunnan naiset) splittaa erilleen noita lainkaan. Kaikki liittyy yhteen - olen aivan samalla kannalla. 

Tosiasiassa ei taida olla hetkeä, jolloin voisit tietää mikä on oikea määrä tietoa toisesta, että seksiä voi harrastaa. Toiseen tutustumisen taustalla voi olla pelkopohjaista ajattelua, hylkäämisen pelkoa, monenlaista, mihin ei vaikuta se kuinka hyvin toinen pitää tuntea ennen seksin harrastamista. Siitä huolimatta koeajo voi mennä pieleen, vaikka sitä olisi odotettu pitempään eli se ei ole tae mistään. Ihmissuhteet ovat sillä tavalla epävarmoja, kun toista ei vielä tunne kovin hyvin. Ellei sitten odota seksin harrastamisessa vuosia. Seksi on osa tutustumista joka tapauksessa, vaikka sitä viivyttäisi.

Koeajo? Mennä pieleen?

Minua ei kiinnosta koeajot eikä niiden onnistumisen optimointi. Minua kiinnostaa aito yhteys todelliseen ihmiseen, jonka käsitys minusta ei ole pahasti virheellinen tai kuvitelmien varassa (ja sama toiseen suuntaan). Kun tämä toteutuu, on ihan sama miten se ensimmäinen seksikerta "onnistuu". En tule edes ajatelleeksi asiaa tuollaisesta näkökulmasta. Seksi on yhdessäoloa, rentoutumista ja yhteyden rakentamista, ei suoritus. Ennemmin tai myöhemmin siitä tulee myös valtavan nautinnollista. Siis kun nämä lähtökohtaiset kriteerini täyttyvät. En ole vielä kertaakaan elämäni aikana joutunut pettymään.

Joo, seksi on tutustumista "vaikka sitä viivyttäisi". Yhdessä asuminenkin on tutustumista, ja useimmat meistä pitävät silti tarpeellisena harrastaa ensin muita tutustumisen muotoja ennen kuin tähän lajiin edetään. 

En minäkään ajattele seksiä ihan suoranaisesti koeajona, eikä sen tarvitse olla täydellistä, koska ei tunneta kovin hyvin, seksihän kehittyy vasta myöhemmin täydellisemmäksi. Se on kuitenkin olennainen osa sitä tietoa jonka tarvitsen ennen kun tiedän kannattaako suhteeseen panostaa sen enempää. Siinä mielessä ymmärrän hyvin miehisenä koettua ajattelua seksin viivyttämisestä, vaikka nainen olenkin.

Täällä toinen nainen joka ajattelee samoin. Minä en oikeastaan edes pysty sitoutumaan henkisellä tasolla suhteen edistämiseen ennenkuin on harrastettu seksiä. Minulle on joskus käynyt niin, ettei se toisen kosketus sitten kuitenkaan tunnu oikealta ja orastanut ihastus lopahtaakin seksiin. Se on hirveän kurja tilanne molemmille osapuolille. En halua päästää toista ihastumaan ennenkuin olen varma siitä, että seksi toimii.

Juuri näin minäkin ajattelen, että jos on viivyttänyt seksiä, on toinen ehtinyt ihastua ja silloin torjutuksi tuleminen tekee tosi kipeää seksin jälkeen. Ihan kummalle tahansa. Siitä tulee liian iso juttu, kun taas sen niveltyessä alkuvaiheeseen, ei paineet ole suuret kummallakaan.

Muistelen tässä yhtä nuoruuden juttua. Kyllähän hän tuotti orgasmeja, vaikkei edetty yhdyntään ja minä koskettelin häntä sen mitä pystyin. Olen aika varma, että seksi olisi ollut ainakin mulle hyvää, koska yhdessäolo oli ollut niin täydellistä esileikkiä.

Ei sen odottelun tarvitse olla pelkkää juttelua vaan tutustumista toisen fysiikkaan, tempoon, kosketukseen ja luonteiden ja tulevaisuudentoiveiden yhteensopivuuden tarkastelua.

Vierailija kirjoitti:

Muistelen tässä yhtä nuoruuden juttua. Kyllähän hän tuotti orgasmeja, vaikkei edetty yhdyntään ja minä koskettelin häntä sen mitä pystyin. Olen aika varma, että seksi olisi ollut ainakin mulle hyvää, koska yhdessäolo oli ollut niin täydellistä esileikkiä.

Ei sen odottelun tarvitse olla pelkkää juttelua vaan tutustumista toisen fysiikkaan, tempoon, kosketukseen ja luonteiden ja tulevaisuudentoiveiden yhteensopivuuden tarkastelua.

Miten niin "seksi olisi ollut"? Tehän harrastitte seksiä. Vai oletko niitä ihmisiä, joiden mielestä vain yhdyntä on seksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi, että minut koeajettaisiin seksin kautta. Olisi todella kauheaa ja traumaattista joutua hylätyksi sen takia, että olisi miehen mielestä jotenkin huono tai epäkiinnostava seksissä, siis kaikkein paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Pystytkö yhtään ajattelemaan asiaa naisen kannalta tästä näkökulmasta, siis sinä mies, joka kirjoitit tästä asiasta?

Ei kyse ole mistään "koeajosta", vaan siitä, että on loukkaavaa ja turhauttavaa, että naiset kelpuuttavat vain loputtomiin "keskusteluihin" mutta eivät muuhun. Jos mies on kiinnostunut niistä keskusteluista ja tapaamisista ja nainen on monin tavoin kehunut häntä, niin kyllä se on turhauttavaa. Jos tuntikausien keskustelut eivät johda mihinkään, se on lähinnä ajanhukkaa.

Asia olisi eri, jos ne naiset olisivat olleet jotenkin nihkeitä, keskustelu ei olisi sujunut eikä olisi ollut luontevaa tavata jne. Lisäksi on sitten vielä niin, että joskus sellainen nainen on sitten kuitenkin mennyt sänkyyn jonkun toisen äijän kanssa, jonka kanssa hänellä ei ole ollut mitään pitkiä keskusteluja tai tutustumisia. Sellainen tilanne tuntuu kaksinverroin loukkaavalta: naisella on kaksoisstandardit. Sanoo haluavansa edetä hitaasti ja keskustella, mutta sitten kuitenkin menee sänkyyn jonkun toisen kanssa ihan vain siksi, että sattui huvittamaan tai riittävän komea mies sattui kohdalle. Tuollaisen jälkeen kaikki puhe siitä, että "haluan edetä hitaasti ja tutustua kunnolla" on täyttä soopaa. Kun nainen kuitenkin voi mennä nopeasti sänkyyn, niin jos hän ei halua sitä minun kanssani, hyvistä keskusteluista huolimatta, niin siinä tulee huijattu olo. Siksi oletan, että seksipuolen pitää edetä yhtä nopeasti kuin niiden keskustelujenkin. Muuten jutusta puuttuu jotain olennaista.

Se, ettei seksi välttämättä ole alusta asti hyvää, on itsestään selvyys. Eihän sitä heti voi automaattisesti tietää, mistä toinen pitää. Se paranee ajan myötä. Siksi se pitääkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suhde pääsee kasvamaan ja kehittymään aina vain paremmaksi mahdollisimman pian. Jos seksuaalista yhteensopivuutta ei ole, se pettymys odottaa vain siellä satojen tuntien keskustelujen päässä kuitenkin. Parempi pyrkiä ottamaan selvää siitäkin puolesta mahdollisimman pian. Jos taas huomaa keskusteluista, ettei toinen kiinnosta seksuaalisesti, on parasta olla asian suhteen rehellinen mahdollisimman pian sen sijaan että pitää miestä seksittömällä keskusteluseura-friend zonella.

Entä jos kyseessä on nainen, joka ei mene kenenkään kassa nopeasti sänkyyn?

Niin, onhan niitä estoisia ja ihan frigidejäkin naisia. Sitä toivoo, ettei sellaiseen ehtisi itse ihastua, vaan asia selviäisi mahdollisimman pian. Nykyään moni on hukassa itsensä kanssa, häpeää vartaloaan ja kaikkea. Ainahan sitä kaikenlaisia ihmisiä on maailmassa.

Täällä seksuaalisesti avoin ja vapaamielinen, nautinnonhaluinen nainen. Rakkaussuhteessa ei ole tavatonta että vapaapäivistäni valtaosa kuluu seksiä harrastaessa. Minua on kuitenkin eräs mies syyttänyt frigidiksi ja estoiseksi, vain siksi että seksuaalisuuteni oli erilaista kuin hänellä.

En halua harrastaa seksiä ennen kuin tunnen toisen hyvin, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että seksi on minulle paljon muutakin kuin fyysinen toimitus. Siihen kuuluu mm. kielipelit, enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä kieltä! Minun täytyy ensin oppia tietämään, mistä juuri tämä kyseinen mies syttyy, millaiset sanat ja konseptit herättävät hänessä häpeää, mielihyvää, pelkoa, uteliaisuutta, euforiaa, naurua jne. jne., jotta voin toteuttaa seksuaalisuuttani hänen kanssaan merkityksellisellä tavalla. Jos persoonallisuuksien kohtaaminen rajataan seksuaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, tulos on minun näkökulmastani parhaimmillaankin melko mitätöntä akrobaattista suorittamista. Ei siksi että olisin jotenkin estoinen, vaan siksi että haluan paljon enemmän!

Arvaa mitä? Jos minulta kysytään, niin ne joille seksi on pelkkää hydrauliikkaa ovat niitä frigidejä ja estoisia. Tuo on minulle merkki siitä, että ihminen ei uskalla avata itseään toiselle henkisesti. Siksi en harrasta seksiä ennen kuin olemme kunnolla tutustuneet ja ihastuneet - se kun on kätevä tapa rajata nämä frigidit yksilöt pois kilpakosijoiden joukosta.

Eihän kukaan ole rajannut seksuaalista kanssakäymistä persoonallisuuksien kohtaamisen ulkopuolelle, en ainakaan huomannut. Joku toinen jo huomauttikin, ettemme (me toisen koulukunnan naiset) splittaa erilleen noita lainkaan. Kaikki liittyy yhteen - olen aivan samalla kannalla. 

Tosiasiassa ei taida olla hetkeä, jolloin voisit tietää mikä on oikea määrä tietoa toisesta, että seksiä voi harrastaa. Toiseen tutustumisen taustalla voi olla pelkopohjaista ajattelua, hylkäämisen pelkoa, monenlaista, mihin ei vaikuta se kuinka hyvin toinen pitää tuntea ennen seksin harrastamista. Siitä huolimatta koeajo voi mennä pieleen, vaikka sitä olisi odotettu pitempään eli se ei ole tae mistään. Ihmissuhteet ovat sillä tavalla epävarmoja, kun toista ei vielä tunne kovin hyvin. Ellei sitten odota seksin harrastamisessa vuosia. Seksi on osa tutustumista joka tapauksessa, vaikka sitä viivyttäisi.

Koeajo? Mennä pieleen?

Minua ei kiinnosta koeajot eikä niiden onnistumisen optimointi. Minua kiinnostaa aito yhteys todelliseen ihmiseen, jonka käsitys minusta ei ole pahasti virheellinen tai kuvitelmien varassa (ja sama toiseen suuntaan). Kun tämä toteutuu, on ihan sama miten se ensimmäinen seksikerta "onnistuu". En tule edes ajatelleeksi asiaa tuollaisesta näkökulmasta. Seksi on yhdessäoloa, rentoutumista ja yhteyden rakentamista, ei suoritus. Ennemmin tai myöhemmin siitä tulee myös valtavan nautinnollista. Siis kun nämä lähtökohtaiset kriteerini täyttyvät. En ole vielä kertaakaan elämäni aikana joutunut pettymään.

Joo, seksi on tutustumista "vaikka sitä viivyttäisi". Yhdessä asuminenkin on tutustumista, ja useimmat meistä pitävät silti tarpeellisena harrastaa ensin muita tutustumisen muotoja ennen kuin tähän lajiin edetään. 

En minäkään ajattele seksiä ihan suoranaisesti koeajona, eikä sen tarvitse olla täydellistä, koska ei tunneta kovin hyvin, seksihän kehittyy vasta myöhemmin täydellisemmäksi. Se on kuitenkin olennainen osa sitä tietoa jonka tarvitsen ennen kun tiedän kannattaako suhteeseen panostaa sen enempää. Siinä mielessä ymmärrän hyvin miehisenä koettua ajattelua seksin viivyttämisestä, vaikka nainen olenkin.

Täällä toinen nainen joka ajattelee samoin. Minä en oikeastaan edes pysty sitoutumaan henkisellä tasolla suhteen edistämiseen ennenkuin on harrastettu seksiä. Minulle on joskus käynyt niin, ettei se toisen kosketus sitten kuitenkaan tunnu oikealta ja orastanut ihastus lopahtaakin seksiin. Se on hirveän kurja tilanne molemmille osapuolille. En halua päästää toista ihastumaan ennenkuin olen varma siitä, että seksi toimii.

Uskon, että näin voi olla osalla ihmisistä. Itselläni on aivan erilaiset kokemukset. Aina kun olen tutustunut toiseen rauhassa ja siltä pohjalta ihastunut, myös seksi on ollut nautinnollista ja hienoa (joko alusta asti tai kehittynyt sellaiseksi ajan kanssa). Jos taas olen lähtenyt soitellen sotaan, tulokset ovat olleet vaihtelevia. Yhden tällaisen miehen kanssa seksi toimi kyllä, mutta parisuhdetta en voinut ajatella ollenkaan, mikä paljastui kun tutustuimme paremmin. Ei sekään hauska tilanne ole!

Kuten jo aiemmin sanoinkin, lienee parasta että jokainen tutustuu itseensä ja siihen mikä itselle toimii, ja pyrkii löytämään kumppanin jolle toimii sama tyyli. Minä olen ollut siinä mielessä kai onnekas, että ei ole ollut vaikeuksia löytää kiinnostavia ja viehättäviä miehiä, joille hidas eteneminen ei ole ollut minkäänlainen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistelen tässä yhtä nuoruuden juttua. Kyllähän hän tuotti orgasmeja, vaikkei edetty yhdyntään ja minä koskettelin häntä sen mitä pystyin. Olen aika varma, että seksi olisi ollut ainakin mulle hyvää, koska yhdessäolo oli ollut niin täydellistä esileikkiä.

Ei sen odottelun tarvitse olla pelkkää juttelua vaan tutustumista toisen fysiikkaan, tempoon, kosketukseen ja luonteiden ja tulevaisuudentoiveiden yhteensopivuuden tarkastelua.

Miten niin "seksi olisi ollut"? Tehän harrastitte seksiä. Vai oletko niitä ihmisiä, joiden mielestä vain yhdyntä on seksiä?

Olen ymmärtänyt tässä keskustelussa seksin yhdynnäksi. Ja toisaalta aika rajatulla alueella liikuttiin. Hän ei koskenut paljasta ihoa vyötärön alapuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Muistelen tässä yhtä nuoruuden juttua. Kyllähän hän tuotti orgasmeja, vaikkei edetty yhdyntään ja minä koskettelin häntä sen mitä pystyin. Olen aika varma, että seksi olisi ollut ainakin mulle hyvää, koska yhdessäolo oli ollut niin täydellistä esileikkiä.

Ei sen odottelun tarvitse olla pelkkää juttelua vaan tutustumista toisen fysiikkaan, tempoon, kosketukseen ja luonteiden ja tulevaisuudentoiveiden yhteensopivuuden tarkastelua.

Minä taas en ymmärrä, mikä tässä on ylipäänsä se motivaatio lykätä nimenomaan yhdyntää jos kaikkea muuta kerran tehdään? Itsellä seksuaalisuuteen liittyy toive yhteensopivuuteen sekä libidojen että arvojen suhteen. Henkilö, joka kokee seksin lykkäämisen itseisarvona ei jaa maailmankuvaani. Sikäli tuntuu nurinkuriselta lukea sivukaupalla perusteluja, miten hyvinkin himokkaat ihmiset voivat haluta pidättäytyä. Juu varmasti. Mutta osa meistä etsii ihmistä, jolla on mutkaton ja luonnollinen suhtautuminen seksiin. Se ei ole jotain pahaa ja likaista josta menee rikki. Siis ihmistä, jolla ei yksinkertaisesti ole mitään syytä odottaa kun oikea ihminen osuu kohdalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistelen tässä yhtä nuoruuden juttua. Kyllähän hän tuotti orgasmeja, vaikkei edetty yhdyntään ja minä koskettelin häntä sen mitä pystyin. Olen aika varma, että seksi olisi ollut ainakin mulle hyvää, koska yhdessäolo oli ollut niin täydellistä esileikkiä.

Ei sen odottelun tarvitse olla pelkkää juttelua vaan tutustumista toisen fysiikkaan, tempoon, kosketukseen ja luonteiden ja tulevaisuudentoiveiden yhteensopivuuden tarkastelua.

Minä taas en ymmärrä, mikä tässä on ylipäänsä se motivaatio lykätä nimenomaan yhdyntää jos kaikkea muuta kerran tehdään? Itsellä seksuaalisuuteen liittyy toive yhteensopivuuteen sekä libidojen että arvojen suhteen. Henkilö, joka kokee seksin lykkäämisen itseisarvona ei jaa maailmankuvaani. Sikäli tuntuu nurinkuriselta lukea sivukaupalla perusteluja, miten hyvinkin himokkaat ihmiset voivat haluta pidättäytyä. Juu varmasti. Mutta osa meistä etsii ihmistä, jolla on mutkaton ja luonnollinen suhtautuminen seksiin. Se ei ole jotain pahaa ja likaista josta menee rikki. Siis ihmistä, jolla ei yksinkertaisesti ole mitään syytä odottaa kun oikea ihminen osuu kohdalle.

Seksistä kyllä menee rikki, jos joutuu vääränlaisen seksin kohteeksi. Likaista tai pahaa se ei ole. Tietysti voidaan ajatella niin, että kaikkien lapsena tai teininä hyväksikäytettyjen tai vaikka rais.kauksen uhrien tai muuten syystä tai toisesta itseään suojelevan ei tulisi harrastaa seksiä ikinä elämässään eikä ryhtyä suhteisiin.

Tämä ketju on kyllä hyvin silmiä avaava sen suhteen, että miksi pariutuminen on nykyään niin vaikeaa. Naiset eivät edes halua mitään intiimisuhdetta, tai jos haluavat, siihen kelpaa tyyliin yksi mies miljoonasta. Ja sekin menee pieleen, jos kaikki ei tapahdu just sillä tahdilla kuin nainen haluaa. Jos yksikin kosketus on liian löysä tai vaikuttaa "kouraisulta", niin kaikki romukoppaan vain ja uutta etsimään. Mies on vastuussa naisen orgasmeista. Keskustella pitäisi, mutta kuvaavaa on, että kysymykseen siitä, että onko nainen valmis keskustelemaan myös miestä kiinnostavista aiheista, ei tullut vastausta.

Missä vaiheessa tämän maan kansalaisista on tullut kollektiivisesti mt-potilaita, jotka kaikki ovat jatkuvasti jonkun terapian tarpeessa ja romahtamisen partaalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi, että minut koeajettaisiin seksin kautta. Olisi todella kauheaa ja traumaattista joutua hylätyksi sen takia, että olisi miehen mielestä jotenkin huono tai epäkiinnostava seksissä, siis kaikkein paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Pystytkö yhtään ajattelemaan asiaa naisen kannalta tästä näkökulmasta, siis sinä mies, joka kirjoitit tästä asiasta?

Ei kyse ole mistään "koeajosta", vaan siitä, että on loukkaavaa ja turhauttavaa, että naiset kelpuuttavat vain loputtomiin "keskusteluihin" mutta eivät muuhun. Jos mies on kiinnostunut niistä keskusteluista ja tapaamisista ja nainen on monin tavoin kehunut häntä, niin kyllä se on turhauttavaa. Jos tuntikausien keskustelut eivät johda mihinkään, se on lähinnä ajanhukkaa.

Asia olisi eri, jos ne naiset olisivat olleet jotenkin nihkeitä, keskustelu ei olisi sujunut eikä olisi ollut luontevaa tavata jne. Lisäksi on sitten vielä niin, että joskus sellainen nainen on sitten kuitenkin mennyt sänkyyn jonkun toisen äijän kanssa, jonka kanssa hänellä ei ole ollut mitään pitkiä keskusteluja tai tutustumisia. Sellainen tilanne tuntuu kaksinverroin loukkaavalta: naisella on kaksoisstandardit. Sanoo haluavansa edetä hitaasti ja keskustella, mutta sitten kuitenkin menee sänkyyn jonkun toisen kanssa ihan vain siksi, että sattui huvittamaan tai riittävän komea mies sattui kohdalle. Tuollaisen jälkeen kaikki puhe siitä, että "haluan edetä hitaasti ja tutustua kunnolla" on täyttä soopaa. Kun nainen kuitenkin voi mennä nopeasti sänkyyn, niin jos hän ei halua sitä minun kanssani, hyvistä keskusteluista huolimatta, niin siinä tulee huijattu olo. Siksi oletan, että seksipuolen pitää edetä yhtä nopeasti kuin niiden keskustelujenkin. Muuten jutusta puuttuu jotain olennaista.

Se, ettei seksi välttämättä ole alusta asti hyvää, on itsestään selvyys. Eihän sitä heti voi automaattisesti tietää, mistä toinen pitää. Se paranee ajan myötä. Siksi se pitääkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suhde pääsee kasvamaan ja kehittymään aina vain paremmaksi mahdollisimman pian. Jos seksuaalista yhteensopivuutta ei ole, se pettymys odottaa vain siellä satojen tuntien keskustelujen päässä kuitenkin. Parempi pyrkiä ottamaan selvää siitäkin puolesta mahdollisimman pian. Jos taas huomaa keskusteluista, ettei toinen kiinnosta seksuaalisesti, on parasta olla asian suhteen rehellinen mahdollisimman pian sen sijaan että pitää miestä seksittömällä keskusteluseura-friend zonella.

Entä jos kyseessä on nainen, joka ei mene kenenkään kassa nopeasti sänkyyn?

Niin, onhan niitä estoisia ja ihan frigidejäkin naisia. Sitä toivoo, ettei sellaiseen ehtisi itse ihastua, vaan asia selviäisi mahdollisimman pian. Nykyään moni on hukassa itsensä kanssa, häpeää vartaloaan ja kaikkea. Ainahan sitä kaikenlaisia ihmisiä on maailmassa.

Täällä seksuaalisesti avoin ja vapaamielinen, nautinnonhaluinen nainen. Rakkaussuhteessa ei ole tavatonta että vapaapäivistäni valtaosa kuluu seksiä harrastaessa. Minua on kuitenkin eräs mies syyttänyt frigidiksi ja estoiseksi, vain siksi että seksuaalisuuteni oli erilaista kuin hänellä.

En halua harrastaa seksiä ennen kuin tunnen toisen hyvin, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että seksi on minulle paljon muutakin kuin fyysinen toimitus. Siihen kuuluu mm. kielipelit, enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä kieltä! Minun täytyy ensin oppia tietämään, mistä juuri tämä kyseinen mies syttyy, millaiset sanat ja konseptit herättävät hänessä häpeää, mielihyvää, pelkoa, uteliaisuutta, euforiaa, naurua jne. jne., jotta voin toteuttaa seksuaalisuuttani hänen kanssaan merkityksellisellä tavalla. Jos persoonallisuuksien kohtaaminen rajataan seksuaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, tulos on minun näkökulmastani parhaimmillaankin melko mitätöntä akrobaattista suorittamista. Ei siksi että olisin jotenkin estoinen, vaan siksi että haluan paljon enemmän!

Arvaa mitä? Jos minulta kysytään, niin ne joille seksi on pelkkää hydrauliikkaa ovat niitä frigidejä ja estoisia. Tuo on minulle merkki siitä, että ihminen ei uskalla avata itseään toiselle henkisesti. Siksi en harrasta seksiä ennen kuin olemme kunnolla tutustuneet ja ihastuneet - se kun on kätevä tapa rajata nämä frigidit yksilöt pois kilpakosijoiden joukosta.

Eihän kukaan ole rajannut seksuaalista kanssakäymistä persoonallisuuksien kohtaamisen ulkopuolelle, en ainakaan huomannut. Joku toinen jo huomauttikin, ettemme (me toisen koulukunnan naiset) splittaa erilleen noita lainkaan. Kaikki liittyy yhteen - olen aivan samalla kannalla. 

Tosiasiassa ei taida olla hetkeä, jolloin voisit tietää mikä on oikea määrä tietoa toisesta, että seksiä voi harrastaa. Toiseen tutustumisen taustalla voi olla pelkopohjaista ajattelua, hylkäämisen pelkoa, monenlaista, mihin ei vaikuta se kuinka hyvin toinen pitää tuntea ennen seksin harrastamista. Siitä huolimatta koeajo voi mennä pieleen, vaikka sitä olisi odotettu pitempään eli se ei ole tae mistään. Ihmissuhteet ovat sillä tavalla epävarmoja, kun toista ei vielä tunne kovin hyvin. Ellei sitten odota seksin harrastamisessa vuosia. Seksi on osa tutustumista joka tapauksessa, vaikka sitä viivyttäisi.

Koeajo? Mennä pieleen?

Minua ei kiinnosta koeajot eikä niiden onnistumisen optimointi. Minua kiinnostaa aito yhteys todelliseen ihmiseen, jonka käsitys minusta ei ole pahasti virheellinen tai kuvitelmien varassa (ja sama toiseen suuntaan). Kun tämä toteutuu, on ihan sama miten se ensimmäinen seksikerta "onnistuu". En tule edes ajatelleeksi asiaa tuollaisesta näkökulmasta. Seksi on yhdessäoloa, rentoutumista ja yhteyden rakentamista, ei suoritus. Ennemmin tai myöhemmin siitä tulee myös valtavan nautinnollista. Siis kun nämä lähtökohtaiset kriteerini täyttyvät. En ole vielä kertaakaan elämäni aikana joutunut pettymään.

Joo, seksi on tutustumista "vaikka sitä viivyttäisi". Yhdessä asuminenkin on tutustumista, ja useimmat meistä pitävät silti tarpeellisena harrastaa ensin muita tutustumisen muotoja ennen kuin tähän lajiin edetään. 

En minäkään ajattele seksiä ihan suoranaisesti koeajona, eikä sen tarvitse olla täydellistä, koska ei tunneta kovin hyvin, seksihän kehittyy vasta myöhemmin täydellisemmäksi. Se on kuitenkin olennainen osa sitä tietoa jonka tarvitsen ennen kun tiedän kannattaako suhteeseen panostaa sen enempää. Siinä mielessä ymmärrän hyvin miehisenä koettua ajattelua seksin viivyttämisestä, vaikka nainen olenkin.

Täällä toinen nainen joka ajattelee samoin. Minä en oikeastaan edes pysty sitoutumaan henkisellä tasolla suhteen edistämiseen ennenkuin on harrastettu seksiä. Minulle on joskus käynyt niin, ettei se toisen kosketus sitten kuitenkaan tunnu oikealta ja orastanut ihastus lopahtaakin seksiin. Se on hirveän kurja tilanne molemmille osapuolille. En halua päästää toista ihastumaan ennenkuin olen varma siitä, että seksi toimii.

Uskon, että näin voi olla osalla ihmisistä. Itselläni on aivan erilaiset kokemukset. Aina kun olen tutustunut toiseen rauhassa ja siltä pohjalta ihastunut, myös seksi on ollut nautinnollista ja hienoa (joko alusta asti tai kehittynyt sellaiseksi ajan kanssa). Jos taas olen lähtenyt soitellen sotaan, tulokset ovat olleet vaihtelevia. Yhden tällaisen miehen kanssa seksi toimi kyllä, mutta parisuhdetta en voinut ajatella ollenkaan, mikä paljastui kun tutustuimme paremmin. Ei sekään hauska tilanne ole!

Kuten jo aiemmin sanoinkin, lienee parasta että jokainen tutustuu itseensä ja siihen mikä itselle toimii, ja pyrkii löytämään kumppanin jolle toimii sama tyyli. Minä olen ollut siinä mielessä kai onnekas, että ei ole ollut vaikeuksia löytää kiinnostavia ja viehättäviä miehiä, joille hidas eteneminen ei ole ollut minkäänlainen ongelma.

Minulla onkin taustalla kirjava valikoima kiintymyssuhdehäiriöitä, hylkäämistraumoja, luottamusongelmia, sitoutumispelkoa sun muita peikkoja vaikuttamassa tähänkin asiaan. Mutta tämä on toiminut minulle sikäli kuin joku on ylipäänsä toiminut. Kaikki pisimmät ja lupaavimmat suhteeni ovat alkaneet seksillä. Vrt niistä, joissa on odotettu pidempään ei ole tullut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on kyllä hyvin silmiä avaava sen suhteen, että miksi pariutuminen on nykyään niin vaikeaa. Naiset eivät edes halua mitään intiimisuhdetta, tai jos haluavat, siihen kelpaa tyyliin yksi mies miljoonasta. Ja sekin menee pieleen, jos kaikki ei tapahdu just sillä tahdilla kuin nainen haluaa. Jos yksikin kosketus on liian löysä tai vaikuttaa "kouraisulta", niin kaikki romukoppaan vain ja uutta etsimään. Mies on vastuussa naisen orgasmeista. Keskustella pitäisi, mutta kuvaavaa on, että kysymykseen siitä, että onko nainen valmis keskustelemaan myös miestä kiinnostavista aiheista, ei tullut vastausta.

Missä vaiheessa tämän maan kansalaisista on tullut kollektiivisesti mt-potilaita, jotka kaikki ovat jatkuvasti jonkun terapian tarpeessa ja romahtamisen partaalla?

En tarkoita että yhdestä vähän pieleen menneestä seksikerrasta tai kosketuksesta pitäisi heti lopettaa koko juttu, mutta pakko kommentoida tuita lihavoimaani kohtaa. Ei mies tietenkään ole vastuussa naisen orgasmeista sinänsä, koska naisen on syytä kertoa, millä lailla hän saa parhaiten tyydytyksen, pyytää oikeanlaista kosketusta ja opastaa. Mutta jos kerrasta toiseen, viikosta toiseen mies ei vaan opi, on usein kyse myös haluttomuudesta oppia, haluttomuudesta keskittyä nautinnon antamiseen, ja asenneongelmasta, jossa naisen nautinto nähdään vähän toisarvoisena seksin sivutuotteena miehen oman nautinnon ollessa ykkösjuttu. Nainen voi toki masturboida itse itselleen orgasmin, mutta mitä järkeä siinä on? Eivät miehetkään haluaisi kuukaudesta toiseen harrastaa vain sellaista seksiä, jossa itse jäisivät vaille tyydytystä, ja joutuisivat vetämään käteen myöhemmin vessassa. 

Kyllä itse voin melko pitkäänkin katsella, kehittyykö seksi, jos huomaan että toinen ihan oikeasti yrittää ja pyrkii löytämään toimivan tavan koskettaa, ja jos toinen kuuntelee, keskustelee ja ilmaisee haluavansa tyydyttää minut. Sen sijaan jos toiselle naisen tyydyttäminen on jotain, mikä yritetään hoitaa nopeasti vasemmalla kädellä suhtautumisen ollessa melko välinpitämätön, lopettaisin jutun melko lailla alkuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistelen tässä yhtä nuoruuden juttua. Kyllähän hän tuotti orgasmeja, vaikkei edetty yhdyntään ja minä koskettelin häntä sen mitä pystyin. Olen aika varma, että seksi olisi ollut ainakin mulle hyvää, koska yhdessäolo oli ollut niin täydellistä esileikkiä.

Ei sen odottelun tarvitse olla pelkkää juttelua vaan tutustumista toisen fysiikkaan, tempoon, kosketukseen ja luonteiden ja tulevaisuudentoiveiden yhteensopivuuden tarkastelua.

Minä taas en ymmärrä, mikä tässä on ylipäänsä se motivaatio lykätä nimenomaan yhdyntää jos kaikkea muuta kerran tehdään? Itsellä seksuaalisuuteen liittyy toive yhteensopivuuteen sekä libidojen että arvojen suhteen. Henkilö, joka kokee seksin lykkäämisen itseisarvona ei jaa maailmankuvaani. Sikäli tuntuu nurinkuriselta lukea sivukaupalla perusteluja, miten hyvinkin himokkaat ihmiset voivat haluta pidättäytyä. Juu varmasti. Mutta osa meistä etsii ihmistä, jolla on mutkaton ja luonnollinen suhtautuminen seksiin. Se ei ole jotain pahaa ja likaista josta menee rikki. Siis ihmistä, jolla ei yksinkertaisesti ole mitään syytä odottaa kun oikea ihminen osuu kohdalle.

Seksistä kyllä menee rikki, jos joutuu vääränlaisen seksin kohteeksi. Likaista tai pahaa se ei ole. Tietysti voidaan ajatella niin, että kaikkien lapsena tai teininä hyväksikäytettyjen tai vaikka rais.kauksen uhrien tai muuten syystä tai toisesta itseään suojelevan ei tulisi harrastaa seksiä ikinä elämässään eikä ryhtyä suhteisiin.

Ei kai tässä kukaan ole sellaista sanonut? Mutta kyllä, on todella olemassa ihmisiä, jotka haluavat valita partnerinsa niiden joukosta joilla ei tällaista taakkaa ole. Sekin on oikeasti ihan okei. Ei kaikkien tarvitsekaan sopia parisuhteeseen kaikkien kanssa. Ei se ole mikään rangaistus eikä parisuhde mikään palkinto. On paljon muitakin ominaisuuksia, jotka rajaavat vastakkaisen sukupuolen kiinnostusta eivätkä ole millään tavalla ihmisen omaa syytä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on kyllä hyvin silmiä avaava sen suhteen, että miksi pariutuminen on nykyään niin vaikeaa. Naiset eivät edes halua mitään intiimisuhdetta, tai jos haluavat, siihen kelpaa tyyliin yksi mies miljoonasta. Ja sekin menee pieleen, jos kaikki ei tapahdu just sillä tahdilla kuin nainen haluaa. Jos yksikin kosketus on liian löysä tai vaikuttaa "kouraisulta", niin kaikki romukoppaan vain ja uutta etsimään. Mies on vastuussa naisen orgasmeista. Keskustella pitäisi, mutta kuvaavaa on, että kysymykseen siitä, että onko nainen valmis keskustelemaan myös miestä kiinnostavista aiheista, ei tullut vastausta.

Missä vaiheessa tämän maan kansalaisista on tullut kollektiivisesti mt-potilaita, jotka kaikki ovat jatkuvasti jonkun terapian tarpeessa ja romahtamisen partaalla?

Voin vastata siihen keskusteluun, en tosin kaikkien naisten puolesta. Olen halukas keskustelemaan omista ja myös miehen asioista, mutta lisäksi suhteen onnistumisen vuoksi olisi oltava riittävä pooli asioita, joista molemmat ovat kiinnostuneita. Mulle ei käy suhde, jossa sellaista yhteistä tilaa ei olisi vaan aina sun tai mun jutut. Haluan myös oppia, kasvaa ja kehittyä läpi elämän, että pitäisi olla myös uteliaisuutta ja viitseliäisyyttä jonkin verran miehelläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi, että minut koeajettaisiin seksin kautta. Olisi todella kauheaa ja traumaattista joutua hylätyksi sen takia, että olisi miehen mielestä jotenkin huono tai epäkiinnostava seksissä, siis kaikkein paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Pystytkö yhtään ajattelemaan asiaa naisen kannalta tästä näkökulmasta, siis sinä mies, joka kirjoitit tästä asiasta?

Ei kyse ole mistään "koeajosta", vaan siitä, että on loukkaavaa ja turhauttavaa, että naiset kelpuuttavat vain loputtomiin "keskusteluihin" mutta eivät muuhun. Jos mies on kiinnostunut niistä keskusteluista ja tapaamisista ja nainen on monin tavoin kehunut häntä, niin kyllä se on turhauttavaa. Jos tuntikausien keskustelut eivät johda mihinkään, se on lähinnä ajanhukkaa.

Asia olisi eri, jos ne naiset olisivat olleet jotenkin nihkeitä, keskustelu ei olisi sujunut eikä olisi ollut luontevaa tavata jne. Lisäksi on sitten vielä niin, että joskus sellainen nainen on sitten kuitenkin mennyt sänkyyn jonkun toisen äijän kanssa, jonka kanssa hänellä ei ole ollut mitään pitkiä keskusteluja tai tutustumisia. Sellainen tilanne tuntuu kaksinverroin loukkaavalta: naisella on kaksoisstandardit. Sanoo haluavansa edetä hitaasti ja keskustella, mutta sitten kuitenkin menee sänkyyn jonkun toisen kanssa ihan vain siksi, että sattui huvittamaan tai riittävän komea mies sattui kohdalle. Tuollaisen jälkeen kaikki puhe siitä, että "haluan edetä hitaasti ja tutustua kunnolla" on täyttä soopaa. Kun nainen kuitenkin voi mennä nopeasti sänkyyn, niin jos hän ei halua sitä minun kanssani, hyvistä keskusteluista huolimatta, niin siinä tulee huijattu olo. Siksi oletan, että seksipuolen pitää edetä yhtä nopeasti kuin niiden keskustelujenkin. Muuten jutusta puuttuu jotain olennaista.

Se, ettei seksi välttämättä ole alusta asti hyvää, on itsestään selvyys. Eihän sitä heti voi automaattisesti tietää, mistä toinen pitää. Se paranee ajan myötä. Siksi se pitääkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suhde pääsee kasvamaan ja kehittymään aina vain paremmaksi mahdollisimman pian. Jos seksuaalista yhteensopivuutta ei ole, se pettymys odottaa vain siellä satojen tuntien keskustelujen päässä kuitenkin. Parempi pyrkiä ottamaan selvää siitäkin puolesta mahdollisimman pian. Jos taas huomaa keskusteluista, ettei toinen kiinnosta seksuaalisesti, on parasta olla asian suhteen rehellinen mahdollisimman pian sen sijaan että pitää miestä seksittömällä keskusteluseura-friend zonella.

Entä jos kyseessä on nainen, joka ei mene kenenkään kassa nopeasti sänkyyn?

Niin, onhan niitä estoisia ja ihan frigidejäkin naisia. Sitä toivoo, ettei sellaiseen ehtisi itse ihastua, vaan asia selviäisi mahdollisimman pian. Nykyään moni on hukassa itsensä kanssa, häpeää vartaloaan ja kaikkea. Ainahan sitä kaikenlaisia ihmisiä on maailmassa.

Täällä seksuaalisesti avoin ja vapaamielinen, nautinnonhaluinen nainen. Rakkaussuhteessa ei ole tavatonta että vapaapäivistäni valtaosa kuluu seksiä harrastaessa. Minua on kuitenkin eräs mies syyttänyt frigidiksi ja estoiseksi, vain siksi että seksuaalisuuteni oli erilaista kuin hänellä.

En halua harrastaa seksiä ennen kuin tunnen toisen hyvin, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että seksi on minulle paljon muutakin kuin fyysinen toimitus. Siihen kuuluu mm. kielipelit, enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä kieltä! Minun täytyy ensin oppia tietämään, mistä juuri tämä kyseinen mies syttyy, millaiset sanat ja konseptit herättävät hänessä häpeää, mielihyvää, pelkoa, uteliaisuutta, euforiaa, naurua jne. jne., jotta voin toteuttaa seksuaalisuuttani hänen kanssaan merkityksellisellä tavalla. Jos persoonallisuuksien kohtaaminen rajataan seksuaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, tulos on minun näkökulmastani parhaimmillaankin melko mitätöntä akrobaattista suorittamista. Ei siksi että olisin jotenkin estoinen, vaan siksi että haluan paljon enemmän!

Arvaa mitä? Jos minulta kysytään, niin ne joille seksi on pelkkää hydrauliikkaa ovat niitä frigidejä ja estoisia. Tuo on minulle merkki siitä, että ihminen ei uskalla avata itseään toiselle henkisesti. Siksi en harrasta seksiä ennen kuin olemme kunnolla tutustuneet ja ihastuneet - se kun on kätevä tapa rajata nämä frigidit yksilöt pois kilpakosijoiden joukosta.

Eihän kukaan ole rajannut seksuaalista kanssakäymistä persoonallisuuksien kohtaamisen ulkopuolelle, en ainakaan huomannut. Joku toinen jo huomauttikin, ettemme (me toisen koulukunnan naiset) splittaa erilleen noita lainkaan. Kaikki liittyy yhteen - olen aivan samalla kannalla. 

Tosiasiassa ei taida olla hetkeä, jolloin voisit tietää mikä on oikea määrä tietoa toisesta, että seksiä voi harrastaa. Toiseen tutustumisen taustalla voi olla pelkopohjaista ajattelua, hylkäämisen pelkoa, monenlaista, mihin ei vaikuta se kuinka hyvin toinen pitää tuntea ennen seksin harrastamista. Siitä huolimatta koeajo voi mennä pieleen, vaikka sitä olisi odotettu pitempään eli se ei ole tae mistään. Ihmissuhteet ovat sillä tavalla epävarmoja, kun toista ei vielä tunne kovin hyvin. Ellei sitten odota seksin harrastamisessa vuosia. Seksi on osa tutustumista joka tapauksessa, vaikka sitä viivyttäisi.

Siinä on aina se mahdollisuus, että sitä sänkyynmenemistä ei tule,kun viivyttää ja tajuaa, ettei siitä tulisi mitään.

Sivusta kommetoin; paljon parempi niin kuin että tulisi kiusallisia kokemuksia ihmisen kanssa, joka ei sitten sytytäkään sängyssä yhtään. Olen joskus itsekin lähtenyt tuolle linjalle että tutustutaan ja katsellaan ennen seksiä vähän aikaa tulisiko henkisen puolen kautta tarvittavaa vetoa toiseen, mutta ei sitä tule. Ja jos menee sänkyyn kokeilemaan syntyykö vetoa sitä kautta, se on täysi katastrofi. Tällaisista kokemuksista oppii että jos ei tee mieli repiä vaatteita pois toisen päältä jo ensihetkestä, juttua on ihan turha jatkaa pidemmälle.

Olen aivan samaa mieltä. En tarvitse siihen kovin paljon keskustelua että tiedän onko mies seksuaalisesti kiinnostava vai eikö ole, pystyn jopa tässä iässä luettelemaan ensikontaktissa tarvittavat asiat, vaikka ne alun perin ovat olleet täysin intuitiivisia "rakkautta ensi silmäyksellä" -tyyppisiä. Tänä päivänä tiedän ne, kiitos psykoterapian. 

Samoin minä pystyisin luettelemaan, olen yrityksen ja erehdyksen kautta oppinut. Minua sytyttäviä miehiä on todella vähän, mutta kompromisseja en ole enää valmis tekemään. Vaikka mies olisi kuinka hyvä tyyppi.

Minusta suuri osa naisista on sellaisia, että heidän kanssaan voisin mielelläni harrastaa seksiä. Ei tarvitse olla mikään "salikissa" tai muotijumalatar. Jos nainen on luonnostaan hoikka, hänellä on suurin piirtein oikeankokoiset ja puhtaat vaatteet yllä ja hän hymyilee, niin kyllä viisari värähtää. Seksihän on kuin pitsa: silloin kun se on hyvää, se on tosi hyvää. Silloin kun se ei ole niin hyvää, se on siltikin melko hyvää. En ymmärrä, mistä joillekin naisille tulee sellainen harha omasta erinomaisuudesta, ettei suuri osa miehistä kelpaisi heidän seksikumppaneikseen? Oletteko ikinä miettineet sitä, mitä annettavaa teillä on miehelle, oikeasti? Pidättekö te itseänne sellaisena seksin jumalattarena, että vain yksi miljoonasta miehestä olisi teille riittävän tasokas? Maailma on täynnä kivannäköisiä kundeja siinä missä nättejä naisiakin. Jonkinlainen häiriö kai sekin on, jos kukaan ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi hyvä itselle. Kunpa ei tarvitsisi ikinä törmätä teidänlaisiinne naisiin. Mistä lie tulevat ne jutut krantuista nykynaisista, joille kelpaavat vain lentokapteeni-juristi-alfa-chadit? Ne tulevat juuri teidänlaisistanne naisista.

Ei kun juuri sen takia niitä miehiä ei kelpuuteta seksikumppaneiksi, koska useinkaan seksi random miehen kanssa ei ole edes "melko hyvää". Sanoisin, että melko hyvään seksiinkin kuuluu orgasmi, koska orgasmiton seksi on joko huonoa tai joissian tapauksissa keskinkertaista. Ja usein seksi random miehen kanssa on sellaista, ettei siitä saa orgasmia.

Sivusta. Mä en ymmärrä tätä. Voiko orgasmi oikeasti olla kriteeri? Sehän riippuu sinusta itsestäsi.

Minulle orgasmin saanti on aina ollut helppoa, saan sen kyllä milloin haluan ja kenen kanssa vaan. Ehkä siksi se ei vaikuta siihen, olenko kiinnostunut miehestä vai en. Seksin nautinnollisuus minulle tulee kaikesta muusta ennen ja jälkeenkin orgasmin. Orgasmi on mekaaninen, pelkkää tekniikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on kyllä hyvin silmiä avaava sen suhteen, että miksi pariutuminen on nykyään niin vaikeaa. Naiset eivät edes halua mitään intiimisuhdetta, tai jos haluavat, siihen kelpaa tyyliin yksi mies miljoonasta. Ja sekin menee pieleen, jos kaikki ei tapahdu just sillä tahdilla kuin nainen haluaa. Jos yksikin kosketus on liian löysä tai vaikuttaa "kouraisulta", niin kaikki romukoppaan vain ja uutta etsimään. Mies on vastuussa naisen orgasmeista. Keskustella pitäisi, mutta kuvaavaa on, että kysymykseen siitä, että onko nainen valmis keskustelemaan myös miestä kiinnostavista aiheista, ei tullut vastausta.

Missä vaiheessa tämän maan kansalaisista on tullut kollektiivisesti mt-potilaita, jotka kaikki ovat jatkuvasti jonkun terapian tarpeessa ja romahtamisen partaalla?

Minä olen se, joka sanoi suhteen kaatuvan jos kumppanin kosketus tuntuukin väärältä, mutta minä en kyllä ole vaatinut orgasmeja. Itseasiassa minun on sitä vaikeampi saada mitä vahvemmin olen ihastunut. Kunnon huumassa en edes yritä. Oikealta tuntuva kosketus ei tarkoita sitä.

Minä luulen, että sinä revit nyt useamman eri kirjoittajan tekstistä "parhaat palat", ja ahdistut kun niitä yhdistelemällä maalautuu kuva kohtuuttomista ja osin ristiriitaisistakin vaatimuksista. Mutta kun ne nimenomaan on eri ihmisten mielipiteitä. Kyllä miestenkin vaatimukset näyttäytyisi täysin epärealistisina, jos yhdistelisin tarkoitushakuisesti eri ihmisten kommentteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi, että minut koeajettaisiin seksin kautta. Olisi todella kauheaa ja traumaattista joutua hylätyksi sen takia, että olisi miehen mielestä jotenkin huono tai epäkiinnostava seksissä, siis kaikkein paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Pystytkö yhtään ajattelemaan asiaa naisen kannalta tästä näkökulmasta, siis sinä mies, joka kirjoitit tästä asiasta?

Ei kyse ole mistään "koeajosta", vaan siitä, että on loukkaavaa ja turhauttavaa, että naiset kelpuuttavat vain loputtomiin "keskusteluihin" mutta eivät muuhun. Jos mies on kiinnostunut niistä keskusteluista ja tapaamisista ja nainen on monin tavoin kehunut häntä, niin kyllä se on turhauttavaa. Jos tuntikausien keskustelut eivät johda mihinkään, se on lähinnä ajanhukkaa.

Asia olisi eri, jos ne naiset olisivat olleet jotenkin nihkeitä, keskustelu ei olisi sujunut eikä olisi ollut luontevaa tavata jne. Lisäksi on sitten vielä niin, että joskus sellainen nainen on sitten kuitenkin mennyt sänkyyn jonkun toisen äijän kanssa, jonka kanssa hänellä ei ole ollut mitään pitkiä keskusteluja tai tutustumisia. Sellainen tilanne tuntuu kaksinverroin loukkaavalta: naisella on kaksoisstandardit. Sanoo haluavansa edetä hitaasti ja keskustella, mutta sitten kuitenkin menee sänkyyn jonkun toisen kanssa ihan vain siksi, että sattui huvittamaan tai riittävän komea mies sattui kohdalle. Tuollaisen jälkeen kaikki puhe siitä, että "haluan edetä hitaasti ja tutustua kunnolla" on täyttä soopaa. Kun nainen kuitenkin voi mennä nopeasti sänkyyn, niin jos hän ei halua sitä minun kanssani, hyvistä keskusteluista huolimatta, niin siinä tulee huijattu olo. Siksi oletan, että seksipuolen pitää edetä yhtä nopeasti kuin niiden keskustelujenkin. Muuten jutusta puuttuu jotain olennaista.

Se, ettei seksi välttämättä ole alusta asti hyvää, on itsestään selvyys. Eihän sitä heti voi automaattisesti tietää, mistä toinen pitää. Se paranee ajan myötä. Siksi se pitääkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suhde pääsee kasvamaan ja kehittymään aina vain paremmaksi mahdollisimman pian. Jos seksuaalista yhteensopivuutta ei ole, se pettymys odottaa vain siellä satojen tuntien keskustelujen päässä kuitenkin. Parempi pyrkiä ottamaan selvää siitäkin puolesta mahdollisimman pian. Jos taas huomaa keskusteluista, ettei toinen kiinnosta seksuaalisesti, on parasta olla asian suhteen rehellinen mahdollisimman pian sen sijaan että pitää miestä seksittömällä keskusteluseura-friend zonella.

Entä jos kyseessä on nainen, joka ei mene kenenkään kassa nopeasti sänkyyn?

Niin, onhan niitä estoisia ja ihan frigidejäkin naisia. Sitä toivoo, ettei sellaiseen ehtisi itse ihastua, vaan asia selviäisi mahdollisimman pian. Nykyään moni on hukassa itsensä kanssa, häpeää vartaloaan ja kaikkea. Ainahan sitä kaikenlaisia ihmisiä on maailmassa.

Täällä seksuaalisesti avoin ja vapaamielinen, nautinnonhaluinen nainen. Rakkaussuhteessa ei ole tavatonta että vapaapäivistäni valtaosa kuluu seksiä harrastaessa. Minua on kuitenkin eräs mies syyttänyt frigidiksi ja estoiseksi, vain siksi että seksuaalisuuteni oli erilaista kuin hänellä.

En halua harrastaa seksiä ennen kuin tunnen toisen hyvin, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että seksi on minulle paljon muutakin kuin fyysinen toimitus. Siihen kuuluu mm. kielipelit, enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä kieltä! Minun täytyy ensin oppia tietämään, mistä juuri tämä kyseinen mies syttyy, millaiset sanat ja konseptit herättävät hänessä häpeää, mielihyvää, pelkoa, uteliaisuutta, euforiaa, naurua jne. jne., jotta voin toteuttaa seksuaalisuuttani hänen kanssaan merkityksellisellä tavalla. Jos persoonallisuuksien kohtaaminen rajataan seksuaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, tulos on minun näkökulmastani parhaimmillaankin melko mitätöntä akrobaattista suorittamista. Ei siksi että olisin jotenkin estoinen, vaan siksi että haluan paljon enemmän!

Arvaa mitä? Jos minulta kysytään, niin ne joille seksi on pelkkää hydrauliikkaa ovat niitä frigidejä ja estoisia. Tuo on minulle merkki siitä, että ihminen ei uskalla avata itseään toiselle henkisesti. Siksi en harrasta seksiä ennen kuin olemme kunnolla tutustuneet ja ihastuneet - se kun on kätevä tapa rajata nämä frigidit yksilöt pois kilpakosijoiden joukosta.

Eihän kukaan ole rajannut seksuaalista kanssakäymistä persoonallisuuksien kohtaamisen ulkopuolelle, en ainakaan huomannut. Joku toinen jo huomauttikin, ettemme (me toisen koulukunnan naiset) splittaa erilleen noita lainkaan. Kaikki liittyy yhteen - olen aivan samalla kannalla. 

Tosiasiassa ei taida olla hetkeä, jolloin voisit tietää mikä on oikea määrä tietoa toisesta, että seksiä voi harrastaa. Toiseen tutustumisen taustalla voi olla pelkopohjaista ajattelua, hylkäämisen pelkoa, monenlaista, mihin ei vaikuta se kuinka hyvin toinen pitää tuntea ennen seksin harrastamista. Siitä huolimatta koeajo voi mennä pieleen, vaikka sitä olisi odotettu pitempään eli se ei ole tae mistään. Ihmissuhteet ovat sillä tavalla epävarmoja, kun toista ei vielä tunne kovin hyvin. Ellei sitten odota seksin harrastamisessa vuosia. Seksi on osa tutustumista joka tapauksessa, vaikka sitä viivyttäisi.

Siinä on aina se mahdollisuus, että sitä sänkyynmenemistä ei tule,kun viivyttää ja tajuaa, ettei siitä tulisi mitään.

Sivusta kommetoin; paljon parempi niin kuin että tulisi kiusallisia kokemuksia ihmisen kanssa, joka ei sitten sytytäkään sängyssä yhtään. Olen joskus itsekin lähtenyt tuolle linjalle että tutustutaan ja katsellaan ennen seksiä vähän aikaa tulisiko henkisen puolen kautta tarvittavaa vetoa toiseen, mutta ei sitä tule. Ja jos menee sänkyyn kokeilemaan syntyykö vetoa sitä kautta, se on täysi katastrofi. Tällaisista kokemuksista oppii että jos ei tee mieli repiä vaatteita pois toisen päältä jo ensihetkestä, juttua on ihan turha jatkaa pidemmälle.

Olen aivan samaa mieltä. En tarvitse siihen kovin paljon keskustelua että tiedän onko mies seksuaalisesti kiinnostava vai eikö ole, pystyn jopa tässä iässä luettelemaan ensikontaktissa tarvittavat asiat, vaikka ne alun perin ovat olleet täysin intuitiivisia "rakkautta ensi silmäyksellä" -tyyppisiä. Tänä päivänä tiedän ne, kiitos psykoterapian. 

Samoin minä pystyisin luettelemaan, olen yrityksen ja erehdyksen kautta oppinut. Minua sytyttäviä miehiä on todella vähän, mutta kompromisseja en ole enää valmis tekemään. Vaikka mies olisi kuinka hyvä tyyppi.

Minusta suuri osa naisista on sellaisia, että heidän kanssaan voisin mielelläni harrastaa seksiä. Ei tarvitse olla mikään "salikissa" tai muotijumalatar. Jos nainen on luonnostaan hoikka, hänellä on suurin piirtein oikeankokoiset ja puhtaat vaatteet yllä ja hän hymyilee, niin kyllä viisari värähtää. Seksihän on kuin pitsa: silloin kun se on hyvää, se on tosi hyvää. Silloin kun se ei ole niin hyvää, se on siltikin melko hyvää. En ymmärrä, mistä joillekin naisille tulee sellainen harha omasta erinomaisuudesta, ettei suuri osa miehistä kelpaisi heidän seksikumppaneikseen? Oletteko ikinä miettineet sitä, mitä annettavaa teillä on miehelle, oikeasti? Pidättekö te itseänne sellaisena seksin jumalattarena, että vain yksi miljoonasta miehestä olisi teille riittävän tasokas? Maailma on täynnä kivannäköisiä kundeja siinä missä nättejä naisiakin. Jonkinlainen häiriö kai sekin on, jos kukaan ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi hyvä itselle. Kunpa ei tarvitsisi ikinä törmätä teidänlaisiinne naisiin. Mistä lie tulevat ne jutut krantuista nykynaisista, joille kelpaavat vain lentokapteeni-juristi-alfa-chadit? Ne tulevat juuri teidänlaisistanne naisista.

Ei kun juuri sen takia niitä miehiä ei kelpuuteta seksikumppaneiksi, koska useinkaan seksi random miehen kanssa ei ole edes "melko hyvää". Sanoisin, että melko hyvään seksiinkin kuuluu orgasmi, koska orgasmiton seksi on joko huonoa tai joissian tapauksissa keskinkertaista. Ja usein seksi random miehen kanssa on sellaista, ettei siitä saa orgasmia.

Sivusta. Mä en ymmärrä tätä. Voiko orgasmi oikeasti olla kriteeri? Sehän riippuu sinusta itsestäsi.

Minulle orgasmin saanti on aina ollut helppoa, saan sen kyllä milloin haluan ja kenen kanssa vaan. Ehkä siksi se ei vaikuta siihen, olenko kiinnostunut miehestä vai en. Seksin nautinnollisuus minulle tulee kaikesta muusta ennen ja jälkeenkin orgasmin. Orgasmi on mekaaninen, pelkkää tekniikkaa.

Minä saan orgasmin vain, jos koen olevani turvassa. Ja saan mahtavan hyvän orgasmin vain, jos miestä kiinnostaa mun nautinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistelen tässä yhtä nuoruuden juttua. Kyllähän hän tuotti orgasmeja, vaikkei edetty yhdyntään ja minä koskettelin häntä sen mitä pystyin. Olen aika varma, että seksi olisi ollut ainakin mulle hyvää, koska yhdessäolo oli ollut niin täydellistä esileikkiä.

Ei sen odottelun tarvitse olla pelkkää juttelua vaan tutustumista toisen fysiikkaan, tempoon, kosketukseen ja luonteiden ja tulevaisuudentoiveiden yhteensopivuuden tarkastelua.

Minä taas en ymmärrä, mikä tässä on ylipäänsä se motivaatio lykätä nimenomaan yhdyntää jos kaikkea muuta kerran tehdään? Itsellä seksuaalisuuteen liittyy toive yhteensopivuuteen sekä libidojen että arvojen suhteen. Henkilö, joka kokee seksin lykkäämisen itseisarvona ei jaa maailmankuvaani. Sikäli tuntuu nurinkuriselta lukea sivukaupalla perusteluja, miten hyvinkin himokkaat ihmiset voivat haluta pidättäytyä. Juu varmasti. Mutta osa meistä etsii ihmistä, jolla on mutkaton ja luonnollinen suhtautuminen seksiin. Se ei ole jotain pahaa ja likaista josta menee rikki. Siis ihmistä, jolla ei yksinkertaisesti ole mitään syytä odottaa kun oikea ihminen osuu kohdalle.

Miten voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että syy odottaa voi olla ihan muuta kuin seksin pitäminen pahana ja likaisena? Minulla on mutkaton ja luonnollinen suhtautuminen seksiin. Viimeksi kun menin ensitapaamisella miehen kanssa sänkyyn, kävi seuraavaa:

Mies ihastui minuun tulenpalavasti (kehui mm. mutkatonta suhtautumistani seksiin..). Jatkoimme tapailua ja seksin harrastamista. Tutustuttuamme paremmin, totesin että en halua parisuhdetta ja mitä luultavimmin en tule koskaan ihastumaan häneen romanttisesti. Jatkoimme tapailua panosuhteena - mies siis erikseen sanoi tämän olevan hänelle ok. Sitten mies alkoi käyttäytyä mustasukkaisesti ja vaativasti, ja odottaa minulta asioita jotka kuuluisivat parisuhteeseen. Juttelimme asiasta ja kävi ilmi että mies ei lainkaan ymmärtänyt miksi emme voisi kuitenkin olla suhteessa, olihan hän niin valtavan ihastunut ja minä olisin hänelle täydellinen kumppani (todellisuudessa hän oli ihastunut enemmän omaan mielikuvaansa minusta kuin todelliseen persoonallisuuteeni). Lopetin tapailun ja jälkikäteen mies kertoi minun särkeneen hänen sydämensä.

Seksi on minusta parhaimmillaan silloin kun sitä on harrastettu yhteensopivan ihmisen kanssa jonkin aikaa. Yhden illan juttuja en tästä syystä harrasta. Koska pidän seksistä valtavasti ja haluan sen olevan mahdollisimman tyydyttävää, valitsen seksikumppanikseni mieluiten ihmisen, jonka kanssa voin suurella todennäköisyydellä jatkaa sen harrastamista mahdollisimman pitkään. Mieleltään vakaan ja sellaisen, joka tuntee itsensä ja ymmärtää miten oman mielen mekanismit toimivat. Tämän asian arvioiminen ei onnistu luotettavasti ensitapaamisella eikä vielä seuraavallakaan. Paremman tutustumisen jälkeen olen tähän mennessä aina pystynyt arvioimaan oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi, että minut koeajettaisiin seksin kautta. Olisi todella kauheaa ja traumaattista joutua hylätyksi sen takia, että olisi miehen mielestä jotenkin huono tai epäkiinnostava seksissä, siis kaikkein paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Pystytkö yhtään ajattelemaan asiaa naisen kannalta tästä näkökulmasta, siis sinä mies, joka kirjoitit tästä asiasta?

Ei kyse ole mistään "koeajosta", vaan siitä, että on loukkaavaa ja turhauttavaa, että naiset kelpuuttavat vain loputtomiin "keskusteluihin" mutta eivät muuhun. Jos mies on kiinnostunut niistä keskusteluista ja tapaamisista ja nainen on monin tavoin kehunut häntä, niin kyllä se on turhauttavaa. Jos tuntikausien keskustelut eivät johda mihinkään, se on lähinnä ajanhukkaa.

Asia olisi eri, jos ne naiset olisivat olleet jotenkin nihkeitä, keskustelu ei olisi sujunut eikä olisi ollut luontevaa tavata jne. Lisäksi on sitten vielä niin, että joskus sellainen nainen on sitten kuitenkin mennyt sänkyyn jonkun toisen äijän kanssa, jonka kanssa hänellä ei ole ollut mitään pitkiä keskusteluja tai tutustumisia. Sellainen tilanne tuntuu kaksinverroin loukkaavalta: naisella on kaksoisstandardit. Sanoo haluavansa edetä hitaasti ja keskustella, mutta sitten kuitenkin menee sänkyyn jonkun toisen kanssa ihan vain siksi, että sattui huvittamaan tai riittävän komea mies sattui kohdalle. Tuollaisen jälkeen kaikki puhe siitä, että "haluan edetä hitaasti ja tutustua kunnolla" on täyttä soopaa. Kun nainen kuitenkin voi mennä nopeasti sänkyyn, niin jos hän ei halua sitä minun kanssani, hyvistä keskusteluista huolimatta, niin siinä tulee huijattu olo. Siksi oletan, että seksipuolen pitää edetä yhtä nopeasti kuin niiden keskustelujenkin. Muuten jutusta puuttuu jotain olennaista.

Se, ettei seksi välttämättä ole alusta asti hyvää, on itsestään selvyys. Eihän sitä heti voi automaattisesti tietää, mistä toinen pitää. Se paranee ajan myötä. Siksi se pitääkin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suhde pääsee kasvamaan ja kehittymään aina vain paremmaksi mahdollisimman pian. Jos seksuaalista yhteensopivuutta ei ole, se pettymys odottaa vain siellä satojen tuntien keskustelujen päässä kuitenkin. Parempi pyrkiä ottamaan selvää siitäkin puolesta mahdollisimman pian. Jos taas huomaa keskusteluista, ettei toinen kiinnosta seksuaalisesti, on parasta olla asian suhteen rehellinen mahdollisimman pian sen sijaan että pitää miestä seksittömällä keskusteluseura-friend zonella.

Entä jos kyseessä on nainen, joka ei mene kenenkään kassa nopeasti sänkyyn?

Niin, onhan niitä estoisia ja ihan frigidejäkin naisia. Sitä toivoo, ettei sellaiseen ehtisi itse ihastua, vaan asia selviäisi mahdollisimman pian. Nykyään moni on hukassa itsensä kanssa, häpeää vartaloaan ja kaikkea. Ainahan sitä kaikenlaisia ihmisiä on maailmassa.

Täällä seksuaalisesti avoin ja vapaamielinen, nautinnonhaluinen nainen. Rakkaussuhteessa ei ole tavatonta että vapaapäivistäni valtaosa kuluu seksiä harrastaessa. Minua on kuitenkin eräs mies syyttänyt frigidiksi ja estoiseksi, vain siksi että seksuaalisuuteni oli erilaista kuin hänellä.

En halua harrastaa seksiä ennen kuin tunnen toisen hyvin, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että seksi on minulle paljon muutakin kuin fyysinen toimitus. Siihen kuuluu mm. kielipelit, enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä kieltä! Minun täytyy ensin oppia tietämään, mistä juuri tämä kyseinen mies syttyy, millaiset sanat ja konseptit herättävät hänessä häpeää, mielihyvää, pelkoa, uteliaisuutta, euforiaa, naurua jne. jne., jotta voin toteuttaa seksuaalisuuttani hänen kanssaan merkityksellisellä tavalla. Jos persoonallisuuksien kohtaaminen rajataan seksuaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, tulos on minun näkökulmastani parhaimmillaankin melko mitätöntä akrobaattista suorittamista. Ei siksi että olisin jotenkin estoinen, vaan siksi että haluan paljon enemmän!

Arvaa mitä? Jos minulta kysytään, niin ne joille seksi on pelkkää hydrauliikkaa ovat niitä frigidejä ja estoisia. Tuo on minulle merkki siitä, että ihminen ei uskalla avata itseään toiselle henkisesti. Siksi en harrasta seksiä ennen kuin olemme kunnolla tutustuneet ja ihastuneet - se kun on kätevä tapa rajata nämä frigidit yksilöt pois kilpakosijoiden joukosta.

Eihän kukaan ole rajannut seksuaalista kanssakäymistä persoonallisuuksien kohtaamisen ulkopuolelle, en ainakaan huomannut. Joku toinen jo huomauttikin, ettemme (me toisen koulukunnan naiset) splittaa erilleen noita lainkaan. Kaikki liittyy yhteen - olen aivan samalla kannalla. 

Tosiasiassa ei taida olla hetkeä, jolloin voisit tietää mikä on oikea määrä tietoa toisesta, että seksiä voi harrastaa. Toiseen tutustumisen taustalla voi olla pelkopohjaista ajattelua, hylkäämisen pelkoa, monenlaista, mihin ei vaikuta se kuinka hyvin toinen pitää tuntea ennen seksin harrastamista. Siitä huolimatta koeajo voi mennä pieleen, vaikka sitä olisi odotettu pitempään eli se ei ole tae mistään. Ihmissuhteet ovat sillä tavalla epävarmoja, kun toista ei vielä tunne kovin hyvin. Ellei sitten odota seksin harrastamisessa vuosia. Seksi on osa tutustumista joka tapauksessa, vaikka sitä viivyttäisi.

Siinä on aina se mahdollisuus, että sitä sänkyynmenemistä ei tule,kun viivyttää ja tajuaa, ettei siitä tulisi mitään.

Sivusta kommetoin; paljon parempi niin kuin että tulisi kiusallisia kokemuksia ihmisen kanssa, joka ei sitten sytytäkään sängyssä yhtään. Olen joskus itsekin lähtenyt tuolle linjalle että tutustutaan ja katsellaan ennen seksiä vähän aikaa tulisiko henkisen puolen kautta tarvittavaa vetoa toiseen, mutta ei sitä tule. Ja jos menee sänkyyn kokeilemaan syntyykö vetoa sitä kautta, se on täysi katastrofi. Tällaisista kokemuksista oppii että jos ei tee mieli repiä vaatteita pois toisen päältä jo ensihetkestä, juttua on ihan turha jatkaa pidemmälle.

Olen aivan samaa mieltä. En tarvitse siihen kovin paljon keskustelua että tiedän onko mies seksuaalisesti kiinnostava vai eikö ole, pystyn jopa tässä iässä luettelemaan ensikontaktissa tarvittavat asiat, vaikka ne alun perin ovat olleet täysin intuitiivisia "rakkautta ensi silmäyksellä" -tyyppisiä. Tänä päivänä tiedän ne, kiitos psykoterapian. 

Samoin minä pystyisin luettelemaan, olen yrityksen ja erehdyksen kautta oppinut. Minua sytyttäviä miehiä on todella vähän, mutta kompromisseja en ole enää valmis tekemään. Vaikka mies olisi kuinka hyvä tyyppi.

Minusta suuri osa naisista on sellaisia, että heidän kanssaan voisin mielelläni harrastaa seksiä. Ei tarvitse olla mikään "salikissa" tai muotijumalatar. Jos nainen on luonnostaan hoikka, hänellä on suurin piirtein oikeankokoiset ja puhtaat vaatteet yllä ja hän hymyilee, niin kyllä viisari värähtää. Seksihän on kuin pitsa: silloin kun se on hyvää, se on tosi hyvää. Silloin kun se ei ole niin hyvää, se on siltikin melko hyvää. En ymmärrä, mistä joillekin naisille tulee sellainen harha omasta erinomaisuudesta, ettei suuri osa miehistä kelpaisi heidän seksikumppaneikseen? Oletteko ikinä miettineet sitä, mitä annettavaa teillä on miehelle, oikeasti? Pidättekö te itseänne sellaisena seksin jumalattarena, että vain yksi miljoonasta miehestä olisi teille riittävän tasokas? Maailma on täynnä kivannäköisiä kundeja siinä missä nättejä naisiakin. Jonkinlainen häiriö kai sekin on, jos kukaan ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi hyvä itselle. Kunpa ei tarvitsisi ikinä törmätä teidänlaisiinne naisiin. Mistä lie tulevat ne jutut krantuista nykynaisista, joille kelpaavat vain lentokapteeni-juristi-alfa-chadit? Ne tulevat juuri teidänlaisistanne naisista.

Mitä hittoa nyt oikeasti? Tulee kuva, että sinua on jonkin verran torjuttu seksuaalisesti ja olet katkera siitä. Ei naiset kyllä yleensä pidä itseään mitenkään erityisinä saaliina ja kenenkään ei pidä harrastaa seksiä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua. Yleensä naisilla rima miehen kanssa meneekin juuri siinä miten mies käyttäytyy. Jos mies on hyvin käyttäytyvä ja arvostaa naisia niin sellainen kyllä saa naiselta seksiä. Se laadukkuuden vaatimus koskee nimenomaan miehen käytöstä ja arvomaailmaa. Mulle ei todellakaan suurin osa miehistä kelpaa seksikumppaneiksi, koska en mitenkään voi tietää millaisia persoonia he ovat! Aika moni tuntuu olevan täysiä ääliöitä suhtautumisessaan naiseen niin kuin sinäkin näytät olevan. Minulle kelpaa seksikumppaniksi hauska, mukava ajattelevainen naisia arvostava mies. Ei ole mielestäni mikään mahdoton kriteeri.