Mikä asia arjessa ahdistaa tällä hetkellä?
Tämä on purkautumisketju. Kerro, mikä ahdistaa omassa arjessasi. Minua tällä hetkellä auto. Ollut korjaamolla viime perjantaista alkaen. Saapa nähdä, milloin ehtivät korjata.
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Lähetyvä 50 vuoden ikä :( Kauhea kriisi ollut jo pari vuotta.
Elämän parasta aikaa:). Seuraavat 10v. On kyllin viisas ettei mee retkuun. Kyllin taitava ollessaan työssä. Kyllin terve ja notkea matkustamaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähetyvä 50 vuoden ikä :( Kauhea kriisi ollut jo pari vuotta.
Kuule, tämä ei ole maailmanloppu. Paljonko 50-vuotiaita ja sitä vanhempia ihmisiä maailmassa on? Ajattele, he ovat kaikki jo täyttäneet 50 vuotta. Suuri osa on varmaan ihan tyytyväisiä elämäänsä.
Ja toisaalta ainoa realistinen vaihtoehto tuolle on se, että kuolee ennen kuin 50 tulee täyteen. Vanheneminen on etuoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähetyvä 50 vuoden ikä :( Kauhea kriisi ollut jo pari vuotta.
Elämän parasta aikaa:). Seuraavat 10v. On kyllin viisas ettei mee retkuun. Kyllin taitava ollessaan työssä. Kyllin terve ja notkea matkustamaan jne.
kun vain tajuaisin tuon
On vaikea saada elämästä ja arjesta otetta. Aloitin uudessa työpaikassa ja lapsi meni samaan aikaan päivähoitoon. Mies tekee pitkiä työpäiviä 1h suuntaansa työmatkojen vuoksi. Lapsi oireilee hoitoon menosta, kantaa jatkuvasti tauteja sieltä kotiin ja ollaan vuoron perään kipeitä. Kamala uhma. Uusi työ on hirveän haastava. Oma identiteetti on hukassa kotiäitiyden jälkeen. Toisinaan koko elämä tuntuu niin turhalta, kun mihinkään ei pysty keskittymään ja aina on kiire hakemaan tai viemään lasta, töihin ja töistä pois. Nukun todella huonosti ja aivot ovat kuin sumussa. Teen lyhennettyä työaikaakin arjen helpottamiseksi ja palkka sen mukainen ei pieni. Puran pahaa mieltä mieheen ja sekin on huono juttu.
Muistan kun joku sanoi: nauti nyt, kun täytät 70 muutut "näkymättömäksi". Olen pikkuhiljaa alkanut sisäistää tuota. Nauti nyt. Elämän kaikissa vaiheissa on paljon hyvää.
Huominen kokous töissä. Pelkään saavani paniikkikohtauksen, niitä kun tapana saada juuri kokouksissa. Parhaani mukaan välttelen kokouksia mutta tästä en voi luistaa mitenkään, pakko mennä :(
Joulun lähestyminen ahdistaa. Sen odotuksen hypetys. Tee, osta, paista, muista, kirjoita, on kuin odotusten vyöry iskisi. Sen ns. tunnelma kun on "ostettava" tavalla tai toisella ja useimmiten naiset ovat sen "tunnelman" luojia.
Työttömyys ja korvaus 570 euroa. Ei saa koulutettuna töitä vaikka kuinka hakee koska mies.
Voisiko ulkoistaa joulun järjestelyn miehille? Naiset hakee kuusen ja laittaa ulkotulet, kaiken muun tekee mies:). Saavat sen verran helpotusta että on lupa ostaa ruoat valmiina.
Vauvakuumetta pukkaa, mutta maailmantilanne ja vakituisen työpaikan puute pelottaa liikaa että jättäisi ehkäisyn pois.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko ulkoistaa joulun järjestelyn miehille? Naiset hakee kuusen ja laittaa ulkotulet, kaiken muun tekee mies:). Saavat sen verran helpotusta että on lupa ostaa ruoat valmiina.
Ei sitä joulua mikään pakko ole viettää, jos ahdistaa. Me ei olla vietetty joulua ainakaan viiteen vuoteen. Ei osteta eikä paisteta kinkkuja, torttuja tai pipareita. Ei laiteta joulukuusta eikä jouluvaloja. Kynttilöitä tykkään kyllä polttaa.
Toiminnalliset vatsavaivat. Ei auta ruokavaliot, ei mitkään. Stressiä pitäisi vähentää, mutta jouluun asti olisi pakko jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko ulkoistaa joulun järjestelyn miehille? Naiset hakee kuusen ja laittaa ulkotulet, kaiken muun tekee mies:). Saavat sen verran helpotusta että on lupa ostaa ruoat valmiina.
Jaa. Meillä mies tekee ruuat ja kaikkea muutakin.
Tilillä 1,40 ja velkaa joka suuntaan. Olen työssäkäyvä ja kunnollinen ihminen, joka elää säästeliäästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko ulkoistaa joulun järjestelyn miehille? Naiset hakee kuusen ja laittaa ulkotulet, kaiken muun tekee mies:). Saavat sen verran helpotusta että on lupa ostaa ruoat valmiina.
Ei sitä joulua mikään pakko ole viettää, jos ahdistaa. Me ei olla vietetty joulua ainakaan viiteen vuoteen. Ei osteta eikä paisteta kinkkuja, torttuja tai pipareita. Ei laiteta joulukuusta eikä jouluvaloja. Kynttilöitä tykkään kyllä polttaa.
Yhhhh miten ankealta ja kamalalta kuulostaa.
Paraikaa sairastamani korona, ihan överi väsymys lähinnä. Olisi niin paljon tehtävää, mutta ei vaan jaksa. Huoli tyttären mielialaongelmista ja avioliittonsa tilasta. Ikuinen huoli rahatilanteesta, vaikka käyn töissä, rahat ei koskaan riitä. Tiedän, että sama ongelma monella muulla yksinhuoltajalla, tsemppiä meille kaikille 🥰
Huoli sairastavasta kissasta, ja kodin kaaos ahdistaa.
Varmaan aika yleinen juttu eli että sais painoa vähennettyä ennen kuin paino lieveilmiöineen saa minut vähennettyä.
Kiitos! Ja voimia sinne myös! Ei tosiaan ole helppoa.