Kuka uskaltaisi poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivähoitoa pitäisi olla tarjolla muutenkin kuin virka-aikaan. Jos tarvetta on klo 17 jälkeen, pitää hakea paikkaa vuorohoidosta, mutta sitäpä ei saakaan, koska lapsi ei tarvitse vuorohoitoa, vain 30 min pitemmän päivän kuin mitä päiväkoti on avoinna.

Höpöhöpö.

Jos ns. normipäiväkodin aukioloajat ei riitä, on oikeutettu johonkin muuhun hoitopaikkaan. Toki sitä paikkaa ei saa itse valita, mutta eipä saa kukaan muukaan.

Voi kun olisi höpöhöpö, mutta meillä päiväkodit sulkevat ovensa klo 17, koska hoitolapsia ei ole sen jälkeen kuin kuulemma tämä yksi tai sitten lapset ovat vuoropäiväkodissa, jonne tarvitaan vuorotyötä tekevä vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö myös poistaa peruskoulutus?

Subjektiivinen päivähoito tarkoittaa lapsen varhaiskasvatusta ja sen poistaminen tarkoittaisi Suomen suistumusta kehitysmaaksi.

Euroopassa pakollinen koulu alkaa viimeistään 4v Ranskassa 3v ja jos vanhemmat eväävät lapsen oikeuden 3v kouluun, se on huostaanoton peruste.

Suomessa lapset jo nyt eristetään neljän seinän sisälle ja pois ikäistensä seurasta, jopa 3v asti, joka ei Euroopassa tulisi kuuloonkaan, kun arvostetaan sosiaalisia taitoja, siinä missä monet suomalaiset lapset pelkäävät/vierastavat vieraita ihmisiä, eivätkä saa sanaa suustaan.

Ja samaan aikaan esim. Lasten nurkassa seisottaminen koulussa, sekä se että vanhemmat vuorollaan hommaavat välipalan koko porukalle viikon kerrallaan on normiarkea.

Varhaiskasvatus on menossa kohti maksuttomuutta. Enää ei puhuta subjektiivisesta oikeudesta, oikea tervi on varhaiskasvatus johon kaikilla lapsilla on oikeus. Itse näen tämän hyvänä. Hoitoaikaa kyllä voisi rajata. Ja vielä parempi olisi esim neljän tunnin kerhot, joihin ei-työssäkäyvien, ei-opisekelijoiden jne lapset voisi viedä. Olen odottanut, että milloin tähän hoksaa joku yksityinen firma.

Vierailija kirjoitti:

Se on hyvä leikkauskohde seuraavalle hallitukselle. Ja sitä paitsi introverttilapsella varhaislapsuus menee paremmin kun ei joudu levottomaan päiväkotiin, jossa ei tehdä mitään mielekästä kunhan vain varastoidaan lapset päiväksi, jotta kotona oleva äiti ei joutuisi tekemään hänelle todellisuudessa kuuluvia asioita. 

Niitä ns. introverttilapsia olisi kummasti vähemmän kun lapset tottuisivat muihinkin ihmisiin kuin äitiin, heti pienenä. Suomalaiset lapset ovat sosiaalisilta taidoiltaan rajoittuneita, ei introvertteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se pitäisi poistaa?

Ei sitä tarvitsekaan poistaa. Se on lapsen oikeus. Ei se, että vanhempi on esim. työtön poista lapsen tarvetta olla ikätoveriseurassa, sosiaalistua, opetella taitoja, joita tarvitsee esim. koulussa.

Juuri näin. Lisäksi kaikista huonoimmlssa oloissa elävät lapset pääsevät turvallisten aikuisten hoitoon päivähoitoon, saavat ruokaa jne. Heikoimmassa asemassa olevien vanhemmat ovat työttömiä, eläkkeellä, päihdeongelmaisia jne. Jokaisella lapsella on oikeus päästä päivähoitoon ihan sama onko vanhempi kotona.

Keski-Euroopassa kaikki lapset aloittavat 3-vuotiaana päivähoidon.

Nyt pakko kommentoida, että vaikka on totta, että esim. Etelä-Euroopassa suurin osa lapsista menee tosi pienenä päiväkotiin, kyllä se on valtaosalla työn ja arjen hektisyydestä johtuvaa eli pakko. Arki on työssäkäyville siellä ihan eri tasolla hankaluuksineen kuin täällä. Ja ennen kaikkea: varakkaat eivät tosiaankaan ihan mihin tahansa tarhaan tai kouluun lapsiaan laita, vaan maksavat paremmasta paikasta luokkaa 1500 e/kk. Vuonna 2014 suurin piirtein oli hinta lapsen koulupaikalle 1300 e/kk opettajakaverini koulussa. Ovat tosi yleisiä, ihan varmasti tarhapuolellakin, kun kaikessa valitaan lapselle yksityinen (=parempi), jos mahdollista. Ei se julkisten paikkojen käyttö siellä ole ollenkaan niin ihanana pidettyä kuin täällä pohjoisessa annetaan ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se pitäisi poistaa?

Ei sitä tarvitsekaan poistaa. Se on lapsen oikeus. Ei se, että vanhempi on esim. työtön poista lapsen tarvetta olla ikätoveriseurassa, sosiaalistua, opetella taitoja, joita tarvitsee esim. koulussa.

Juuri näin. Lisäksi kaikista huonoimmlssa oloissa elävät lapset pääsevät turvallisten aikuisten hoitoon päivähoitoon, saavat ruokaa jne. Heikoimmassa asemassa olevien vanhemmat ovat työttömiä, eläkkeellä, päihdeongelmaisia jne. Jokaisella lapsella on oikeus päästä päivähoitoon ihan sama onko vanhempi kotona.

Keski-Euroopassa kaikki lapset aloittavat 3-vuotiaana päivähoidon.

Nyt pakko kommentoida, että vaikka on totta, että esim. Etelä-Euroopassa suurin osa lapsista menee tosi pienenä päiväkotiin, kyllä se on valtaosalla työn ja arjen hektisyydestä johtuvaa eli pakko. Arki on työssäkäyville siellä ihan eri tasolla hankaluuksineen kuin täällä. Ja ennen kaikkea: varakkaat eivät tosiaankaan ihan mihin tahansa tarhaan tai kouluun lapsiaan laita, vaan maksavat paremmasta paikasta luokkaa 1500 e/kk. Vuonna 2014 suurin piirtein oli hinta lapsen koulupaikalle 1300 e/kk opettajakaverini koulussa. Ovat tosi yleisiä, ihan varmasti tarhapuolellakin, kun kaikessa valitaan lapselle yksityinen (=parempi), jos mahdollista. Ei se julkisten paikkojen käyttö siellä ole ollenkaan niin ihanana pidettyä kuin täällä pohjoisessa annetaan ymmärtää.

Ja lisäys vielä, että lasta voi aivan hyvin sosiaalistaa vaikka järkkäämällä oman "ryhmän", jos äiti on kotona. Ei sitä tarhaiässä vielä tarvitse ihmisen saada monimuotoisuuskasvatusta (outo ajatuskin...), vaan ihan kivat kaverit riittää. Ja päiväkodissa siitä ei ole taetta, sen sijaan ongelmista kyllä.

T. Itsellä oli ihana päiväkoti vuonna nakki, nykyään tuskin uskaltaisin/haluaisin laittaa kuin hyvin tarkasti valikoituun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se pitäisi poistaa?

Ei sitä tarvitsekaan poistaa. Se on lapsen oikeus. Ei se, että vanhempi on esim. työtön poista lapsen tarvetta olla ikätoveriseurassa, sosiaalistua, opetella taitoja, joita tarvitsee esim. koulussa.

Juuri näin. Lisäksi kaikista huonoimmlssa oloissa elävät lapset pääsevät turvallisten aikuisten hoitoon päivähoitoon, saavat ruokaa jne. Heikoimmassa asemassa olevien vanhemmat ovat työttömiä, eläkkeellä, päihdeongelmaisia jne. Jokaisella lapsella on oikeus päästä päivähoitoon ihan sama onko vanhempi kotona.

Keski-Euroopassa kaikki lapset aloittavat 3-vuotiaana päivähoidon.

Nyt pakko kommentoida, että vaikka on totta, että esim. Etelä-Euroopassa suurin osa lapsista menee tosi pienenä päiväkotiin, kyllä se on valtaosalla työn ja arjen hektisyydestä johtuvaa eli pakko. Arki on työssäkäyville siellä ihan eri tasolla hankaluuksineen kuin täällä. Ja ennen kaikkea: varakkaat eivät tosiaankaan ihan mihin tahansa tarhaan tai kouluun lapsiaan laita, vaan maksavat paremmasta paikasta luokkaa 1500 e/kk. Vuonna 2014 suurin piirtein oli hinta lapsen koulupaikalle 1300 e/kk opettajakaverini koulussa. Ovat tosi yleisiä, ihan varmasti tarhapuolellakin, kun kaikessa valitaan lapselle yksityinen (=parempi), jos mahdollista. Ei se julkisten paikkojen käyttö siellä ole ollenkaan niin ihanana pidettyä kuin täällä pohjoisessa annetaan ymmärtää.

Ja lisäys vielä, että lasta voi aivan hyvin sosiaalistaa vaikka järkkäämällä oman "ryhmän", jos äiti on kotona. Ei sitä tarhaiässä vielä tarvitse ihmisen saada monimuotoisuuskasvatusta (outo ajatuskin...), vaan ihan kivat kaverit riittää. Ja päiväkodissa siitä ei ole taetta, sen sijaan ongelmista kyllä.

T. Itsellä oli ihana päiväkoti vuonna nakki, nykyään tuskin uskaltaisin/haluaisin laittaa kuin hyvin tarkasti valikoituun

Niin se ongelma vaan on, että ei se äiti niitä kavereita sinne kotiin taio mistään. 90% lapsista on päivähoidossa.

Tosiasiahan on se, ettei sitä kannata kokonaisuudessaan poistaa. On tutkittu, että se tasaa lasten eroja, (huono-osaisuus yms.) jotta heillä olisi yhtäläisempi lähtötilanne kouluun mentäessä. En nyt ulkoa muista mitä kaikkea positiivista subjektiivisella päivähoito-oikeudella olikaan. Toinen kysymys on se, että voisiko sitä lähteä rajaamaan johonkin tuntimäärään. Olisi mielenkiintoista tehdä tutkimusta aiheesta. Kolmas mitä itselleni tulee mieleen on se, että on sellaisiakin lapsia, joilla päivän ateriat ja muu huolenpito tulee täytettyä siellä päiväkodisssa, kun vanhemmat/vanhempi ei siihen kokonaisvaltaisesti kykene. Tällöin on lapsen onni saada mennä päiväkotiin. Tosin surullinen tilanne tämmöinen. Tietääkseni kyllä päiväkotiin pääsisi tämmöiset lapset lastensuojelun toimenpiteenäkin, ettei siihen tarvittaisi subjektiivista p.hoito-oikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se pitäisi poistaa?

Ei sitä tarvitsekaan poistaa. Se on lapsen oikeus. Ei se, että vanhempi on esim. työtön poista lapsen tarvetta olla ikätoveriseurassa, sosiaalistua, opetella taitoja, joita tarvitsee esim. koulussa.

Juuri näin. Lisäksi kaikista huonoimmlssa oloissa elävät lapset pääsevät turvallisten aikuisten hoitoon päivähoitoon, saavat ruokaa jne. Heikoimmassa asemassa olevien vanhemmat ovat työttömiä, eläkkeellä, päihdeongelmaisia jne. Jokaisella lapsella on oikeus päästä päivähoitoon ihan sama onko vanhempi kotona.

Keski-Euroopassa kaikki lapset aloittavat 3-vuotiaana päivähoidon.

Nyt pakko kommentoida, että vaikka on totta, että esim. Etelä-Euroopassa suurin osa lapsista menee tosi pienenä päiväkotiin, kyllä se on valtaosalla työn ja arjen hektisyydestä johtuvaa eli pakko. Arki on työssäkäyville siellä ihan eri tasolla hankaluuksineen kuin täällä. Ja ennen kaikkea: varakkaat eivät tosiaankaan ihan mihin tahansa tarhaan tai kouluun lapsiaan laita, vaan maksavat paremmasta paikasta luokkaa 1500 e/kk. Vuonna 2014 suurin piirtein oli hinta lapsen koulupaikalle 1300 e/kk opettajakaverini koulussa. Ovat tosi yleisiä, ihan varmasti tarhapuolellakin, kun kaikessa valitaan lapselle yksityinen (=parempi), jos mahdollista. Ei se julkisten paikkojen käyttö siellä ole ollenkaan niin ihanana pidettyä kuin täällä pohjoisessa annetaan ymmärtää.

Ja lisäys vielä, että lasta voi aivan hyvin sosiaalistaa vaikka järkkäämällä oman "ryhmän", jos äiti on kotona. Ei sitä tarhaiässä vielä tarvitse ihmisen saada monimuotoisuuskasvatusta (outo ajatuskin...), vaan ihan kivat kaverit riittää. Ja päiväkodissa siitä ei ole taetta, sen sijaan ongelmista kyllä.

T. Itsellä oli ihana päiväkoti vuonna nakki, nykyään tuskin uskaltaisin/haluaisin laittaa kuin hyvin tarkasti valikoituun

Aika vaikea järkätä seuroja kun muut lapset on hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette esikoulusta, johon nyt kaikki lapset "pakotetaan". Toisaalta hienoa, että lapsi saa kavereita, mutta toisaalta tuntuu hassulta viedä lasta 4 tunnin vuoksi päiväkotiin. Voisin hyvin hoitaa eskarilaisen kotona vauvan kanssa. Eikä tarvitsisi sairastaa joka toinen viikko.

Ja sitten pullautat kouluun ekaluokkalaisen, joka ei osaa toimia ryhmässä, odottaa vuoroaa, ei ole kavereita, jota kiustaan, koska ei ole ollut toisten kanssa eskarissa. Hyvässä lykyssä oletat opettajan vaihtavan vaippaa ja sitovan kengännauhoja. Samaan aikaan kun puolet ekaluokkalaisista lukee, kirjoittaa, osaa laskea, tuntee kellon ja moni puhuu jo paria kieltäkin.

Niin, kotona kasvatetut lapsethan ovat sellaisia puolivillejä, joilla kuola valuu suusta ja räkä nenästä. Eivät osaa puhua, eivätkä pukea. Not. Meidän lasten koulussa kaikista normaaleimmat lapset olivat kotona kasvatettuja. Asuimme silloin paikkakunnalla, jossa oli poikkeuksellisen (no, en ole varma tästä) paljon kotikasvatettuja lapsia. Käytöstavat olivat jotain ihan muuta, kuin näillä tarhan kasvattamilla, jotka kantelivat, kiusasivat, kiukuttelivat ja häiriköivät. Mahdollisesti asiaan vaikuttivat törpöt vanhemmat, en tiedä. Joka tapauksessa ero oli selvä ja opettajilta tuli pelkkää positiivista palautetta. Samoin nämä kotikasvatetut lapset olivat haluttua kaveriseuraa. Jostain syystä se "laadukas varhaikasvatus" ei olekaan niin laadukasta, kumma juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivähoitoa pitäisi olla tarjolla muutenkin kuin virka-aikaan. Jos tarvetta on klo 17 jälkeen, pitää hakea paikkaa vuorohoidosta, mutta sitäpä ei saakaan, koska lapsi ei tarvitse vuorohoitoa, vain 30 min pitemmän päivän kuin mitä päiväkoti on avoinna.

Höpöhöpö.

Jos ns. normipäiväkodin aukioloajat ei riitä, on oikeutettu johonkin muuhun hoitopaikkaan. Toki sitä paikkaa ei saa itse valita, mutta eipä saa kukaan muukaan.

Voi kun olisi höpöhöpö, mutta meillä päiväkodit sulkevat ovensa klo 17, koska hoitolapsia ei ole sen jälkeen kuin kuulemma tämä yksi tai sitten lapset ovat vuoropäiväkodissa, jonne tarvitaan vuorotyötä tekevä vanhempi.

Vuoropäiväkodissa voi olla muitakin kuin varsinaista vuorotyötä tekevien lapsia juuri tästä syystä.

Monilla paikkakunnilla vuoropäiväkoti on se mihin hoitopaikka osoitetaan jos ei toisen päiväkodin aukioloaika riitä. Ei päiväkotia aleta pitämään auki pidempään yhden hoitolapsen takia. Työntekijöillä on usein omia lapsia muualla hoidossa. Pidennetäänkö sitten heidänkin hoitoaikaansa vai siirretäänkö toiseen päiväkotiin kun heitä ei ehditäkään hakea klo 18 jolloin heidän päikky menee kiinni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette esikoulusta, johon nyt kaikki lapset "pakotetaan". Toisaalta hienoa, että lapsi saa kavereita, mutta toisaalta tuntuu hassulta viedä lasta 4 tunnin vuoksi päiväkotiin. Voisin hyvin hoitaa eskarilaisen kotona vauvan kanssa. Eikä tarvitsisi sairastaa joka toinen viikko.

Ja sitten pullautat kouluun ekaluokkalaisen, joka ei osaa toimia ryhmässä, odottaa vuoroaa, ei ole kavereita, jota kiustaan, koska ei ole ollut toisten kanssa eskarissa. Hyvässä lykyssä oletat opettajan vaihtavan vaippaa ja sitovan kengännauhoja. Samaan aikaan kun puolet ekaluokkalaisista lukee, kirjoittaa, osaa laskea, tuntee kellon ja moni puhuu jo paria kieltäkin.

Niin, kotona kasvatetut lapsethan ovat sellaisia puolivillejä, joilla kuola valuu suusta ja räkä nenästä. Eivät osaa puhua, eivätkä pukea. Not. Meidän lasten koulussa kaikista normaaleimmat lapset olivat kotona kasvatettuja. Asuimme silloin paikkakunnalla, jossa oli poikkeuksellisen (no, en ole varma tästä) paljon kotikasvatettuja lapsia. Käytöstavat olivat jotain ihan muuta, kuin näillä tarhan kasvattamilla, jotka kantelivat, kiusasivat, kiukuttelivat ja häiriköivät. Mahdollisesti asiaan vaikuttivat törpöt vanhemmat, en tiedä. Joka tapauksessa ero oli selvä ja opettajilta tuli pelkkää positiivista palautetta. Samoin nämä kotikasvatetut lapset olivat haluttua kaveriseuraa. Jostain syystä se "laadukas varhaikasvatus" ei olekaan niin laadukasta, kumma juttu.

Ekaluokan opettajat on kuitenkin kanssasi eri mieltä. Varmaan joo jossain pohjois-pohjanmaalla perheissä joissa on kymmenen lasta, tulee kotonakin ne samat ryhmätaidot.

Det finns lika lite orsak att avsluta den subjektiva dagvården som det finns orsak att ta bort barnbidragen av människor som har inkomster.

Finlands problem är avsaknad av inhemsk avkomma. Ni borde fundera på hur det blev flera barn i stället för färre.

Vierailija kirjoitti:

Joo ja ne sankat joukot m..hannuuttajia myös omiin ryhmiinsä. Muille lapsille ei riitä aikaa eikä resursseja😨

Miksi aikaa ei jaeta tasapuolisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se pitäisi poistaa?

Ei sitä tarvitsekaan poistaa. Se on lapsen oikeus. Ei se, että vanhempi on esim. työtön poista lapsen tarvetta olla ikätoveriseurassa, sosiaalistua, opetella taitoja, joita tarvitsee esim. koulussa.

Juuri näin. Lisäksi kaikista huonoimmlssa oloissa elävät lapset pääsevät turvallisten aikuisten hoitoon päivähoitoon, saavat ruokaa jne. Heikoimmassa asemassa olevien vanhemmat ovat työttömiä, eläkkeellä, päihdeongelmaisia jne. Jokaisella lapsella on oikeus päästä päivähoitoon ihan sama onko vanhempi kotona.

Keski-Euroopassa kaikki lapset aloittavat 3-vuotiaana päivähoidon.

Nyt pakko kommentoida, että vaikka on totta, että esim. Etelä-Euroopassa suurin osa lapsista menee tosi pienenä päiväkotiin, kyllä se on valtaosalla työn ja arjen hektisyydestä johtuvaa eli pakko. Arki on työssäkäyville siellä ihan eri tasolla hankaluuksineen kuin täällä. Ja ennen kaikkea: varakkaat eivät tosiaankaan ihan mihin tahansa tarhaan tai kouluun lapsiaan laita, vaan maksavat paremmasta paikasta luokkaa 1500 e/kk. Vuonna 2014 suurin piirtein oli hinta lapsen koulupaikalle 1300 e/kk opettajakaverini koulussa. Ovat tosi yleisiä, ihan varmasti tarhapuolellakin, kun kaikessa valitaan lapselle yksityinen (=parempi), jos mahdollista. Ei se julkisten paikkojen käyttö siellä ole ollenkaan niin ihanana pidettyä kuin täällä pohjoisessa annetaan ymmärtää.

Ja lisäys vielä, että lasta voi aivan hyvin sosiaalistaa vaikka järkkäämällä oman "ryhmän", jos äiti on kotona. Ei sitä tarhaiässä vielä tarvitse ihmisen saada monimuotoisuuskasvatusta (outo ajatuskin...), vaan ihan kivat kaverit riittää. Ja päiväkodissa siitä ei ole taetta, sen sijaan ongelmista kyllä.

T. Itsellä oli ihana päiväkoti vuonna nakki, nykyään tuskin uskaltaisin/haluaisin laittaa kuin hyvin tarkasti valikoituun

Niin se ongelma vaan on, että ei se äiti niitä kavereita sinne kotiin taio mistään. 90% lapsista on päivähoidossa.

Totta, varmasti helpompaa niissä maissa, joissa kotona tai puoliksi kotona olevia on tosi paljon.

Mutta luulisin, että huoli sosiaalistalisesta liittyy ennen kaikkea Suomen kulttuuriin, jossa on edelleen kovasti henkistä etäisyyttä, ei ole yleensä tiivis suku tai sosiaalinen elämä vanhemmilla, ei kutsuta kotiin helposti, ei käydä ravintoloissa/tapahtumissa jatkuvasti perheenä ym. ym. ja lisäksi lapset jäävät sivuun tai heitä paheksutaan. Koska kyllä ne lapset ainakin etelässä sosiaalistuvat tehokkaasti ilman isoja päiväkotejakin, en usko että kellään on sellaista pelkoa, jos lapsi ei mene julkiseen päiväkotiin. Järjestävät sitten sosiaalisuutta muuten, mutta on myös se ero, että usein ajatellaan, että parasta kaikesta on oma suku ja lähipiiri. Kun Suomessa taas nähdään koko yhteiskunnan kirjo parhaana vaikutteena lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Tosiasiahan on se, ettei sitä kannata kokonaisuudessaan poistaa. On tutkittu, että se tasaa lasten eroja, (huono-osaisuus yms.) jotta heillä olisi yhtäläisempi lähtötilanne kouluun mentäessä. En nyt ulkoa muista mitä kaikkea positiivista subjektiivisella päivähoito-oikeudella olikaan. Toinen kysymys on se, että voisiko sitä lähteä rajaamaan johonkin tuntimäärään. Olisi mielenkiintoista tehdä tutkimusta aiheesta. Kolmas mitä itselleni tulee mieleen on se, että on sellaisiakin lapsia, joilla päivän ateriat ja muu huolenpito tulee täytettyä siellä päiväkodisssa, kun vanhemmat/vanhempi ei siihen kokonaisvaltaisesti kykene. Tällöin on lapsen onni saada mennä päiväkotiin. Tosin surullinen tilanne tämmöinen. Tietääkseni kyllä päiväkotiin pääsisi tämmöiset lapset lastensuojelun toimenpiteenäkin, ettei siihen tarvittaisi subjektiivista p.hoito-oikeutta.

Nämä lapsethan löytyvät yleensä siten, että päiväkoti tekee lastensuojeluilmoitukset. Siellä huomataan, että lapsi on aina järjettömän nälkäinen, liian pienissä ja risoissa vaatteissa, haisee tupakalle ja pissalle tai käyttäytyy kuin eläin. Ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta näitä lapsia ei löytyisi eikä heille mikään lastensuojelu pystyisi antamaan apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se pitäisi poistaa?

Ei sitä tarvitsekaan poistaa. Se on lapsen oikeus. Ei se, että vanhempi on esim. työtön poista lapsen tarvetta olla ikätoveriseurassa, sosiaalistua, opetella taitoja, joita tarvitsee esim. koulussa.

Juuri näin. Lisäksi kaikista huonoimmlssa oloissa elävät lapset pääsevät turvallisten aikuisten hoitoon päivähoitoon, saavat ruokaa jne. Heikoimmassa asemassa olevien vanhemmat ovat työttömiä, eläkkeellä, päihdeongelmaisia jne. Jokaisella lapsella on oikeus päästä päivähoitoon ihan sama onko vanhempi kotona.

Keski-Euroopassa kaikki lapset aloittavat 3-vuotiaana päivähoidon.

Eiköhän noin huonoissa oloissa elävien lasten hyväksi pitäisi tehdä ihan jotain muuta kuin tarjota hoitoa mölyävän lapsiryhmän keskellä ja ravintoköyhää einesruokaa mitä monissa päiväkodeissa tarjotaan.

Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemansa apu, mikään päivähoito ei poista sitä jos vanhemmat laiminlyö lapsiaan ja ovat jatkuvasti päihteiden vaikutuksen alaisena. Varhaiskasvatuksen ei tulisi olla mikään sosiaalipalvelu, vaikka se voisi joissain tapauksissa toimiakkin yhteistyössä sosiaalipalvelun kanssa.

Se lapsiryhmä on kuitenkin mahdollisuus sosiaalistua sellaisten lasten kanssa, joilla on kaikki hyvin. Niiden hyväosaisten lasten kanssa olemista. Vaikka siellä kotona olisikin se masentunut äiti, joka ei saa lapselleen lämmintä ateriaa lainkaan päivän aikana järkättyä tai saa lastaan vietyä ulos leikkimään, niin sille lapselle se päivähoito on juuri oikea ratkaisu. Meillä on olemassa lapsia, joille huostaanotto on oikea ratkaisu, koska vanhempien ongelmat ovat niin perustavanlaisia. Sitten meillä on lapsia, joilla on hyvät ja mukavat kodit ja turvalliset heistä huolta pitävät aikuiset. Mutta siinä välissä on monenlaista lasta. Siellä voi olla lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat kotona eikä päihteitä käytä kukaan, mutta vanhemmilla on riitoja ja lasten on parempi olla päiväkodissa kuin kuunnella mustasukkaisuusdraamoja. Tai siellä kotona on se masentunut äiti, joka ei saa päivän mittaan mitään tehtyä. Ei lastensuojelun resurssit ja rahat riitä, jos sen kontolle jää kaikki muut kuin ne hyväosaiset lapset.

Päiväkodin pitää tulevaisuudessakin olla hoitopaikka, ei sosiaalitoimen jatke, eikä varsinkaan mikään yhteiskunnan yleinen lasten syyni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/jari-sinkkonen-hsssa-alle-3-vuotias-ei…

Sinkkosesta sanapari ”laadukas varhaiskasvatus” on silkkaa sanahelinää, kun puhutaan 1–2-vuotiaista lapsista.

Hänen mukaansa pikkulapset eivät tarvitse kasvattamista vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten ­läheisyyttä, syliä ja lohdutusta. Lapsilla on oltava aikaa ja tilaa leikkiin ja maailmaan tutustumiseen.

Sinkkosesta tietämys pikkulasten ominaisuuksista ja kehitystarpeista on sivuu­tettu, tai se on haluttu sivuuttaa.

Hän muistuttaa, että mitä pienempi lapsi on, sitä rajal­lisempi on hänen kykynsä luoda ja ylläpitää useita samanaikaisia kiintymyssuhteita.

– Kukaan ei puhu siitä, että lapsen hoitaminen tai hänen kehityksensä seuraaminen tuottaisi syvää ja ainutkertaista iloa ja tyydytystä. Keskitytään siihen, kuka joutuu huolehtimaan pienistä lapsista eikä siihen, kenellä on etuoikeus hoitaa lapsia.

Sinkkonen on mustavalkoisesti ajatteleva kääkkä, joka ei ymmärrä miten monenlaisia perheitä ja olosuhteita on. En ymmärrä miksi hänet on nostettu joksikin guruksi. Hän on äänessä vain siksi, että kukaan muu asiantuntija ei ole noin itseensä tyytyväinen ja varma oikeassa olemisestaan. Ainoa jolta lehdet saa puusilmäisiä haastatteluja.

Mitä, onko Sinkkonen eri mieltä vasemmistolaisen kasvatustieteen kanssa? Eihän sellaista voi sallia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se pitäisi poistaa?

Ei sitä tarvitsekaan poistaa. Se on lapsen oikeus. Ei se, että vanhempi on esim. työtön poista lapsen tarvetta olla ikätoveriseurassa, sosiaalistua, opetella taitoja, joita tarvitsee esim. koulussa.

Juuri näin. Lisäksi kaikista huonoimmlssa oloissa elävät lapset pääsevät turvallisten aikuisten hoitoon päivähoitoon, saavat ruokaa jne. Heikoimmassa asemassa olevien vanhemmat ovat työttömiä, eläkkeellä, päihdeongelmaisia jne. Jokaisella lapsella on oikeus päästä päivähoitoon ihan sama onko vanhempi kotona.

Keski-Euroopassa kaikki lapset aloittavat 3-vuotiaana päivähoidon.

Eiköhän noin huonoissa oloissa elävien lasten hyväksi pitäisi tehdä ihan jotain muuta kuin tarjota hoitoa mölyävän lapsiryhmän keskellä ja ravintoköyhää einesruokaa mitä monissa päiväkodeissa tarjotaan.

Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemansa apu, mikään päivähoito ei poista sitä jos vanhemmat laiminlyö lapsiaan ja ovat jatkuvasti päihteiden vaikutuksen alaisena. Varhaiskasvatuksen ei tulisi olla mikään sosiaalipalvelu, vaikka se voisi joissain tapauksissa toimiakkin yhteistyössä sosiaalipalvelun kanssa.

Se lapsiryhmä on kuitenkin mahdollisuus sosiaalistua sellaisten lasten kanssa, joilla on kaikki hyvin. Niiden hyväosaisten lasten kanssa olemista. Vaikka siellä kotona olisikin se masentunut äiti, joka ei saa lapselleen lämmintä ateriaa lainkaan päivän aikana järkättyä tai saa lastaan vietyä ulos leikkimään, niin sille lapselle se päivähoito on juuri oikea ratkaisu. Meillä on olemassa lapsia, joille huostaanotto on oikea ratkaisu, koska vanhempien ongelmat ovat niin perustavanlaisia. Sitten meillä on lapsia, joilla on hyvät ja mukavat kodit ja turvalliset heistä huolta pitävät aikuiset. Mutta siinä välissä on monenlaista lasta. Siellä voi olla lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat kotona eikä päihteitä käytä kukaan, mutta vanhemmilla on riitoja ja lasten on parempi olla päiväkodissa kuin kuunnella mustasukkaisuusdraamoja. Tai siellä kotona on se masentunut äiti, joka ei saa päivän mittaan mitään tehtyä. Ei lastensuojelun resurssit ja rahat riitä, jos sen kontolle jää kaikki muut kuin ne hyväosaiset lapset.

Päiväkodin pitää tulevaisuudessakin olla hoitopaikka, ei sosiaalitoimen jatke, eikä varsinkaan mikään yhteiskunnan yleinen lasten syyni.

Ei päiväkoti ole nykylain mukaan hoitopaikka vaan varhaiskasvatuksen yksikkö. Oikeus varhaiskasvatukseen on jokaisella lapsella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/jari-sinkkonen-hsssa-alle-3-vuotias-ei…

Sinkkosesta sanapari ”laadukas varhaiskasvatus” on silkkaa sanahelinää, kun puhutaan 1–2-vuotiaista lapsista.

Hänen mukaansa pikkulapset eivät tarvitse kasvattamista vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten ­läheisyyttä, syliä ja lohdutusta. Lapsilla on oltava aikaa ja tilaa leikkiin ja maailmaan tutustumiseen.

Sinkkosesta tietämys pikkulasten ominaisuuksista ja kehitystarpeista on sivuu­tettu, tai se on haluttu sivuuttaa.

Hän muistuttaa, että mitä pienempi lapsi on, sitä rajal­lisempi on hänen kykynsä luoda ja ylläpitää useita samanaikaisia kiintymyssuhteita.

– Kukaan ei puhu siitä, että lapsen hoitaminen tai hänen kehityksensä seuraaminen tuottaisi syvää ja ainutkertaista iloa ja tyydytystä. Keskitytään siihen, kuka joutuu huolehtimaan pienistä lapsista eikä siihen, kenellä on etuoikeus hoitaa lapsia.

Sinkkonen on mustavalkoisesti ajatteleva kääkkä, joka ei ymmärrä miten monenlaisia perheitä ja olosuhteita on. En ymmärrä miksi hänet on nostettu joksikin guruksi. Hän on äänessä vain siksi, että kukaan muu asiantuntija ei ole noin itseensä tyytyväinen ja varma oikeassa olemisestaan. Ainoa jolta lehdet saa puusilmäisiä haastatteluja.

Mitä, onko Sinkkonen eri mieltä vasemmistolaisen kasvatustieteen kanssa? Eihän sellaista voi sallia!

Sinkkonen puhuu aina pelkästään keskiluokkaisista kahden vanhemman perheistä ja antaa neuvoja sen mukaan. Ei hänellä ole mitään neuvoja tilanteisiin joissa lasten isä on juopahtanut, äidillä on burn out ja isosisarus käyttää huumeita, että miten tällaisessa perheessä kannattaisi nyt toimia. Sinkkosen ongelmanratkaisut koskee liian paljoa ruutuaikaa tai sitä että lapsilla on liikaa harrastuksia. Hyväosaisten perheiden ongelmia.