Älykkyysosamäärä maittain

Koulutuksellahan ei ole asian kanssa mitään tekemistä? 

Vierailija kirjoitti:

natsipäälliköt olivat älykkäitä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sota-oikeudenkäynneissä tämä mitattiin.

En siis tekisi älykkyydestä mitään hirveän suuria päätelmiÄ. Älykkyyttä kun voi käyttää myös pahaan.

Näin juuri. Moraali on se, joka ratkaisee käyttääkö älyään hyvään. Mutta tyhmällä ei ole mahdollisuutta käyttää älyään edes hyvään, vaan joutuu tukeutumaan toisiin tai tekee haitallisia päätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].

Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata  geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.

Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.

Tietenkin vain rajaan asti. Mutta jos verrataan kahta ihmisryhmää joissa toinen saavuttaaa harjoittelun takia sen oman maksimirajansa helposti ja toista joka ei sitä maksimia niin todennäköisesti saavuta niin ei niitä kahta ryhmää voi oikein verrata toisiinsa.

Vertailu on toimiva vain jos kaikkien lähtökohdat ovat yhtä hyvät.

Ihan kuin laittaisit juoksemaan kilpaa ihmiset joista osa on saanut harjoitella ja toiset ei ja sitten toteaisit niiden hitaampien olevan myös geneettisesti huonompi juoksemaan.

Sekoitat monta asiaa. Älykkyyttä voi mitata ilman Mensan testiäkin, jopa ihan eläimillä.

Niin mutta ne kansainvälisesti vertailtavat testit ovat vastaavia kuin nuo Mensan testit. Ja niissä pärjääminen vaatii myös joitain ihan perustaitoja ja jonkin verran tottumusta. Ei sitä älykkyyttä voi käytännössä mitata niin että mikään ulkoinen ei vaikuttaisi asiaan edes jonkun verran.

Esitä vahvasti ettei geneettiset eroavaisuudet vaikuta älykkyyteen ja kaikki on syntyessään tyhjiä kuoria muokattavissa mihin tahansa tarpeeseen. Tuossa idässä mentiin kyseisen aatteen kanssa niin pitkälle että satoja miljoonia kuoli ja koko homma romahti omaan mahdottomuuteensa. Mutta hei, ehkä Afrikassa älytään tehdä homma oikein, kuten sanotaan.

No nimenomaan en. Mutta olen vain yrittänyt kertoa että niitä ihmisten älykkyyseroja ei ole helppo mitata luotettavasti koska jo se itse tutkiminen asettaa helposti eri ihmiset eri viivoille koska se tutkimustapa on toisia suosiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.

Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.

Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.

Mietin itse samaa, mutta tuota ei oikein voi kutsua juomiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

Sen verran älyävät ettei siellä ole sosiaaliturvaa eikä appelsiinin sijasta puusta tipahda setelinippua hyppysiin. Eivät siis ole itse lähtemässä. Kuinka sinä motivoisit heitä että lähtisivät? Tuet pois? Alkupääoma vapaaehtoisesti lähteville? Vai pitääkö minun vain maksaa että lemmikkini saavat haluamansa?

Kuten jo sanoin niin tärkein keino ei ole ihmisten raijaaminen jonnekin vaan olojen parantaminen siellä jossa se iso osa ihmisistä jo on.

Kun sinulla ei ole ratkaisua ja uskot omiin olkiukkoihisi niin jätä asia niiden huoleksi joilla älykkyys riittää tuottamaan jokaiselle parhaan ratkaisun.

Ja sinun "älykäs" ratkaisusi on rasismi?

Määrittele rasismi.

Kokonaisten ihmisryhmien luokitteleminen lähtökohtaisesti muita huonommiksi. Ja tämän kuvan yleistäminen sitten jokaiseen sen ryhmän yksilöön tuon yksilön omista todellisista ominaisuuksista riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

natsipäälliköt olivat älykkäitä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sota-oikeudenkäynneissä tämä mitattiin.

En siis tekisi älykkyydestä mitään hirveän suuria päätelmiÄ. Älykkyyttä kun voi käyttää myös pahaan.

Näin juuri. Moraali on se, joka ratkaisee käyttääkö älyään hyvään. Mutta tyhmällä ei ole mahdollisuutta käyttää älyään edes hyvään, vaan joutuu tukeutumaan toisiin tai tekee haitallisia päätöksiä.

Älykäs paha kykenee usein vain tekemään paljon enemmän ja laajempaa tuhoa kuin tyhmä hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].

Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata  geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.

Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.

Tietenkin vain rajaan asti. Mutta jos verrataan kahta ihmisryhmää joissa toinen saavuttaaa harjoittelun takia sen oman maksimirajansa helposti ja toista joka ei sitä maksimia niin todennäköisesti saavuta niin ei niitä kahta ryhmää voi oikein verrata toisiinsa.

Vertailu on toimiva vain jos kaikkien lähtökohdat ovat yhtä hyvät.

Ihan kuin laittaisit juoksemaan kilpaa ihmiset joista osa on saanut harjoitella ja toiset ei ja sitten toteaisit niiden hitaampien olevan myös geneettisesti huonompi juoksemaan.

Sekoitat monta asiaa. Älykkyyttä voi mitata ilman Mensan testiäkin, jopa ihan eläimillä.

Niin mutta ne kansainvälisesti vertailtavat testit ovat vastaavia kuin nuo Mensan testit. Ja niissä pärjääminen vaatii myös joitain ihan perustaitoja ja jonkin verran tottumusta. Ei sitä älykkyyttä voi käytännössä mitata niin että mikään ulkoinen ei vaikuttaisi asiaan edes jonkun verran.

Esitä vahvasti ettei geneettiset eroavaisuudet vaikuta älykkyyteen ja kaikki on syntyessään tyhjiä kuoria muokattavissa mihin tahansa tarpeeseen. Tuossa idässä mentiin kyseisen aatteen kanssa niin pitkälle että satoja miljoonia kuoli ja koko homma romahti omaan mahdottomuuteensa. Mutta hei, ehkä Afrikassa älytään tehdä homma oikein, kuten sanotaan.

No nimenomaan en. Mutta olen vain yrittänyt kertoa että niitä ihmisten älykkyyseroja ei ole helppo mitata luotettavasti koska jo se itse tutkiminen asettaa helposti eri ihmiset eri viivoille koska se tutkimustapa on toisia suosiva.

Voit kiistää faktan muttei se poista sen olemassaoloa. Ethän myöskään hoe vastaisuudessa mitään muutakaan 'uskon tieteeseen' höpötyksiäsi.

Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

natsipäälliköt olivat älykkäitä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sota-oikeudenkäynneissä tämä mitattiin.

En siis tekisi älykkyydestä mitään hirveän suuria päätelmiÄ. Älykkyyttä kun voi käyttää myös pahaan.

Näin juuri. Moraali on se, joka ratkaisee käyttääkö älyään hyvään. Mutta tyhmällä ei ole mahdollisuutta käyttää älyään edes hyvään, vaan joutuu tukeutumaan toisiin tai tekee haitallisia päätöksiä.

Älykäs paha kykenee usein vain tekemään paljon enemmän ja laajempaa tuhoa kuin tyhmä hyvä.

Yllä olevasta videoon viitaten:

viisas = henkilö, joka ajattelee sekä omaa etuaa, että muiden etua, niin että kaikki voittaa

älykäs paha  =  ajattelee vain omaa etuaan ja ei välitä muiden olosta laisinkaan

hyvä paha = laittaa muut ihmiset aina itsensä edelle, antaa voittaa, mutta ei ajattele lainkaan omaa etuaan. Häviää muiden vuoksi

tyhmä =  Ei tee asioita joista olisi kenellekään hyötyä, ei itselleen, ei muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

natsipäälliköt olivat älykkäitä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sota-oikeudenkäynneissä tämä mitattiin.

En siis tekisi älykkyydestä mitään hirveän suuria päätelmiÄ. Älykkyyttä kun voi käyttää myös pahaan.

Näin juuri. Moraali on se, joka ratkaisee käyttääkö älyään hyvään. Mutta tyhmällä ei ole mahdollisuutta käyttää älyään edes hyvään, vaan joutuu tukeutumaan toisiin tai tekee haitallisia päätöksiä.

Älykäs paha kykenee usein vain tekemään paljon enemmän ja laajempaa tuhoa kuin tyhmä hyvä.

Yllä olevasta videoon viitaten:

viisas = henkilö, joka ajattelee sekä omaa etuaa, että muiden etua, niin että kaikki voittaa

älykäs paha  =  ajattelee vain omaa etuaan ja ei välitä muiden olosta laisinkaan

hyvä paha = laittaa muut ihmiset aina itsensä edelle, antaa voittaa, mutta ei ajattele lainkaan omaa etuaan. Häviää muiden vuoksi

tyhmä =  Ei tee asioita joista olisi kenellekään hyötyä, ei itselleen, ei muille.

oho piti lukea tyhmä hyvä tuossa "hyvä paha" kohdassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].

Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata  geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.

Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.

Tietenkin vain rajaan asti. Mutta jos verrataan kahta ihmisryhmää joissa toinen saavuttaaa harjoittelun takia sen oman maksimirajansa helposti ja toista joka ei sitä maksimia niin todennäköisesti saavuta niin ei niitä kahta ryhmää voi oikein verrata toisiinsa.

Vertailu on toimiva vain jos kaikkien lähtökohdat ovat yhtä hyvät.

Ihan kuin laittaisit juoksemaan kilpaa ihmiset joista osa on saanut harjoitella ja toiset ei ja sitten toteaisit niiden hitaampien olevan myös geneettisesti huonompi juoksemaan.

Sekoitat monta asiaa. Älykkyyttä voi mitata ilman Mensan testiäkin, jopa ihan eläimillä.

Niin mutta ne kansainvälisesti vertailtavat testit ovat vastaavia kuin nuo Mensan testit. Ja niissä pärjääminen vaatii myös joitain ihan perustaitoja ja jonkin verran tottumusta. Ei sitä älykkyyttä voi käytännössä mitata niin että mikään ulkoinen ei vaikuttaisi asiaan edes jonkun verran.

Esitä vahvasti ettei geneettiset eroavaisuudet vaikuta älykkyyteen ja kaikki on syntyessään tyhjiä kuoria muokattavissa mihin tahansa tarpeeseen. Tuossa idässä mentiin kyseisen aatteen kanssa niin pitkälle että satoja miljoonia kuoli ja koko homma romahti omaan mahdottomuuteensa. Mutta hei, ehkä Afrikassa älytään tehdä homma oikein, kuten sanotaan.

No nimenomaan en. Mutta olen vain yrittänyt kertoa että niitä ihmisten älykkyyseroja ei ole helppo mitata luotettavasti koska jo se itse tutkiminen asettaa helposti eri ihmiset eri viivoille koska se tutkimustapa on toisia suosiva.

Voit kiistää faktan muttei se poista sen olemassaoloa. Ethän myöskään hoe vastaisuudessa mitään muutakaan 'uskon tieteeseen' höpötyksiäsi.

Fakta on fakta mutta se fakta on myös syntynyt jollain tavalla ja se syntytapa sekä sen aiheuttamat mahdolliset vääristymät pitää ottaa huomioon. Ihan kuten jos mittaamme jotain niin sen mittalaitteen tarkkudella on merkitystä siihen miten luotettava se siitä saatu tulos eli fakta on. 

Vierailija kirjoitti:

natsipäälliköt olivat älykkäitä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sota-oikeudenkäynneissä tämä mitattiin.

En siis tekisi älykkyydestä mitään hirveän suuria päätelmiÄ. Älykkyyttä kun voi käyttää myös pahaan.

Saattaa olla, että ne nationalistien älykkyyttä mittaavat tekijät ja mittareiden tulkinta oli räätälöity palvelemaan nimenomaan nationalisti-ideologiaa. Eiköhän nationalistit olleet yllättäen aikalaisvertailussa älykkyydessään omasta mielestään kaikkien yläpuolella, etten sanoisi über alles. Ei sen kuitenkaan tarvitse olla totuus.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystehtävä ap:lle.

Saat käteesi "culture fair" älykkyystestin jonka tekijä väittää että sen lopputulos on aivsn riippumaton kulttuurisista ja koulutuksellisista asioista ja sen pitöisi siis antaa yhtä luotettava tulos valkoiselle yliopistoprofessorille kuin kouluja käymättömälle dalitille tai metsössä asuvalle Brasilian intiaanille.

Tehtävä:.miten testaat tämän väitteen paikkansapitävyyttä?

Ap, nyt tuli niin kiusallinen kysymys että olisko parempi ilmiantaa keskustelu poistoon ja aloittaa uusi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].

Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata  geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.

Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.

Tietenkin vain rajaan asti. Mutta jos verrataan kahta ihmisryhmää joissa toinen saavuttaaa harjoittelun takia sen oman maksimirajansa helposti ja toista joka ei sitä maksimia niin todennäköisesti saavuta niin ei niitä kahta ryhmää voi oikein verrata toisiinsa.

Vertailu on toimiva vain jos kaikkien lähtökohdat ovat yhtä hyvät.

Ihan kuin laittaisit juoksemaan kilpaa ihmiset joista osa on saanut harjoitella ja toiset ei ja sitten toteaisit niiden hitaampien olevan myös geneettisesti huonompi juoksemaan.

Sekoitat monta asiaa. Älykkyyttä voi mitata ilman Mensan testiäkin, jopa ihan eläimillä.

Niin mutta ne kansainvälisesti vertailtavat testit ovat vastaavia kuin nuo Mensan testit. Ja niissä pärjääminen vaatii myös joitain ihan perustaitoja ja jonkin verran tottumusta. Ei sitä älykkyyttä voi käytännössä mitata niin että mikään ulkoinen ei vaikuttaisi asiaan edes jonkun verran.

Esitä vahvasti ettei geneettiset eroavaisuudet vaikuta älykkyyteen ja kaikki on syntyessään tyhjiä kuoria muokattavissa mihin tahansa tarpeeseen. Tuossa idässä mentiin kyseisen aatteen kanssa niin pitkälle että satoja miljoonia kuoli ja koko homma romahti omaan mahdottomuuteensa. Mutta hei, ehkä Afrikassa älytään tehdä homma oikein, kuten sanotaan.

No nimenomaan en. Mutta olen vain yrittänyt kertoa että niitä ihmisten älykkyyseroja ei ole helppo mitata luotettavasti koska jo se itse tutkiminen asettaa helposti eri ihmiset eri viivoille koska se tutkimustapa on toisia suosiva.

Voit kiistää faktan muttei se poista sen olemassaoloa. Ethän myöskään hoe vastaisuudessa mitään muutakaan 'uskon tieteeseen' höpötyksiäsi.

Tieteen ihan perusasioita on tulosten tarkastelu myös sen suhteen että miten luotettava mittaustapa on ollut ja mitä mahdollisia vääristymiä mittaustulokseen se mittaustapa voi aiheuttaa. Vain maallikko ottaa mittautulokset sellaisenaa "faktoina":

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

Sen verran älyävät ettei siellä ole sosiaaliturvaa eikä appelsiinin sijasta puusta tipahda setelinippua hyppysiin. Eivät siis ole itse lähtemässä. Kuinka sinä motivoisit heitä että lähtisivät? Tuet pois? Alkupääoma vapaaehtoisesti lähteville? Vai pitääkö minun vain maksaa että lemmikkini saavat haluamansa?

Kuten jo sanoin niin tärkein keino ei ole ihmisten raijaaminen jonnekin vaan olojen parantaminen siellä jossa se iso osa ihmisistä jo on.

Kun sinulla ei ole ratkaisua ja uskot omiin olkiukkoihisi niin jätä asia niiden huoleksi joilla älykkyys riittää tuottamaan jokaiselle parhaan ratkaisun.

Ja sinun "älykäs" ratkaisusi on rasismi?

Määrittele rasismi.

Kokonaisten ihmisryhmien luokitteleminen lähtökohtaisesti muita huonommiksi. Ja tämän kuvan yleistäminen sitten jokaiseen sen ryhmän yksilöön tuon yksilön omista todellisista ominaisuuksista riippumatta.

Eli woket on rasseja!

Vierailija kirjoitti:

Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?

Älykkyystehtävä 2. Ap:lle

Miten voisi perustella että meitä huonommat testitulokset ovat valideja, mutta meitä paremmat virheellisiä?

Hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

Sen verran älyävät ettei siellä ole sosiaaliturvaa eikä appelsiinin sijasta puusta tipahda setelinippua hyppysiin. Eivät siis ole itse lähtemässä. Kuinka sinä motivoisit heitä että lähtisivät? Tuet pois? Alkupääoma vapaaehtoisesti lähteville? Vai pitääkö minun vain maksaa että lemmikkini saavat haluamansa?

Kuten jo sanoin niin tärkein keino ei ole ihmisten raijaaminen jonnekin vaan olojen parantaminen siellä jossa se iso osa ihmisistä jo on.

Kun sinulla ei ole ratkaisua ja uskot omiin olkiukkoihisi niin jätä asia niiden huoleksi joilla älykkyys riittää tuottamaan jokaiselle parhaan ratkaisun.

Ja sinun "älykäs" ratkaisusi on rasismi?

Määrittele rasismi.

Kokonaisten ihmisryhmien luokitteleminen lähtökohtaisesti muita huonommiksi. Ja tämän kuvan yleistäminen sitten jokaiseen sen ryhmän yksilöön tuon yksilön omista todellisista ominaisuuksista riippumatta.

Eli woket on rasseja!

Teitkö juuri yleistyksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?

Älykkyystehtävä 2. Ap:lle

Miten voisi perustella että meitä huonommat testitulokset ovat valideja, mutta meitä paremmat virheellisiä?

Hankalaa.

Ruotsilla olisi vastaus ensimmäiseen. Heillä on sukupolvi sekä kantalaisia että saapuneiden maassa syntyneitä ja opiskelleita. Lähtökohdat aika hyvin normalisoitu, mutta menivät ja pimittivät eroavaisuudet jotka ikävästi paiskautuivat tuloksista silmilleen.