Älykkyysosamäärä maittain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Länsimaalaisten muutosta afrikkaan olisi enemmän hyötyä afrikkalaisille itselleenkin kuin afrikkalaisten muutosta eurooppaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.

Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.

Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.

Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?

Mikä sun ÄO on? Alle 100 siitä huolimatta, ettet ole kameli?

Väärä vastaus. Haluatko yrittää toisen kerran?

Ei kiitos, sulta tulikin jo pääteltävä vastaus kysymykseeni.

Mitäs pulushakkia tämä tämmöinen on olevinaan? Vastaat kysymykseen kysymyksellä eli et osaa vastata. Kuvittelet saaneesi tästä jonkin vastauksen. Kerroppa ÄO:si heti paikalla.

Kysymyksesi oli typerä ja rasistinen, joka ei liittynyt tähän asiaan mitenkään.  En halua vastata siihen.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.

Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.

Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.

Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?

Mikä sun ÄO on? Alle 100 siitä huolimatta, ettet ole kameli?

Väärä vastaus. Haluatko yrittää toisen kerran?

Ei kiitos, sulta tulikin jo pääteltävä vastaus kysymykseeni.

Mitäs pulushakkia tämä tämmöinen on olevinaan? Vastaat kysymykseen kysymyksellä eli et osaa vastata. Kuvittelet saaneesi tästä jonkin vastauksen. Kerroppa ÄO:si heti paikalla.

120 on vastaukseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

Sen verran älyävät ettei siellä ole sosiaaliturvaa eikä appelsiinin sijasta puusta tipahda setelinippua hyppysiin. Eivät siis ole itse lähtemässä. Kuinka sinä motivoisit heitä että lähtisivät? Tuet pois? Alkupääoma vapaaehtoisesti lähteville? Vai pitääkö minun vain maksaa että lemmikkini saavat haluamansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.

Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.

Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.

Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?

Mikä sun ÄO on? Alle 100 siitä huolimatta, ettet ole kameli?

Väärä vastaus. Haluatko yrittää toisen kerran?

Ei kiitos, sulta tulikin jo pääteltävä vastaus kysymykseeni.

Mitäs pulushakkia tämä tämmöinen on olevinaan? Vastaat kysymykseen kysymyksellä eli et osaa vastata. Kuvittelet saaneesi tästä jonkin vastauksen. Kerroppa ÄO:si heti paikalla.

120 on vastaukseni.

Et ole minä. Ja ei muuten ole 120 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].

Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata  geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.

Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.

Tietenkin vain rajaan asti. Mutta jos verrataan kahta ihmisryhmää joissa toinen saavuttaaa harjoittelun takia sen oman maksimirajansa helposti ja toista joka ei sitä maksimia niin todennäköisesti saavuta niin ei niitä kahta ryhmää voi oikein verrata toisiinsa.

Vertailu on toimiva vain jos kaikkien lähtökohdat ovat yhtä hyvät.

Ihan kuin laittaisit juoksemaan kilpaa ihmiset joista osa on saanut harjoitella ja toiset ei ja sitten toteaisit niiden hitaampien olevan myös geneettisesti huonompi juoksemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.

Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.

Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.

Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?

Mikä sun ÄO on? Alle 100 siitä huolimatta, ettet ole kameli?

Väärä vastaus. Haluatko yrittää toisen kerran?

Ei kiitos, sulta tulikin jo pääteltävä vastaus kysymykseeni.

Mitäs pulushakkia tämä tämmöinen on olevinaan? Vastaat kysymykseen kysymyksellä eli et osaa vastata. Kuvittelet saaneesi tästä jonkin vastauksen. Kerroppa ÄO:si heti paikalla.

120 on vastaukseni.

Vastauksen tulon toinen tekijä kerrottuna kahdella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Länsimaalaisten muutosta afrikkaan olisi enemmän hyötyä afrikkalaisille itselleenkin kuin afrikkalaisten muutosta eurooppaan.

Länsimaalainen on ainoa joka sinne ei saa mennä. Se on kolonialismia. Muilta se on kauppaa ja kehitystä sekä yhteistyötä.

Esim. Australiassa tätä tutkittiin myös aboriginaaleilla, mutta näistä asioita ei saa siellä nykyään puhua. Tosiasia on se, että roduilla on valtavia eroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].

Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata  geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.

Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.

Tietenkin vain rajaan asti. Mutta jos verrataan kahta ihmisryhmää joissa toinen saavuttaaa harjoittelun takia sen oman maksimirajansa helposti ja toista joka ei sitä maksimia niin todennäköisesti saavuta niin ei niitä kahta ryhmää voi oikein verrata toisiinsa.

Vertailu on toimiva vain jos kaikkien lähtökohdat ovat yhtä hyvät.

Ihan kuin laittaisit juoksemaan kilpaa ihmiset joista osa on saanut harjoitella ja toiset ei ja sitten toteaisit niiden hitaampien olevan myös geneettisesti huonompi juoksemaan.

Sekoitat monta asiaa. Älykkyyttä voi mitata ilman Mensan testiäkin, jopa ihan eläimillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

Sen verran älyävät ettei siellä ole sosiaaliturvaa eikä appelsiinin sijasta puusta tipahda setelinippua hyppysiin. Eivät siis ole itse lähtemässä. Kuinka sinä motivoisit heitä että lähtisivät? Tuet pois? Alkupääoma vapaaehtoisesti lähteville? Vai pitääkö minun vain maksaa että lemmikkini saavat haluamansa?

Kuten jo sanoin niin tärkein keino ei ole ihmisten raijaaminen jonnekin vaan olojen parantaminen siellä jossa se iso osa ihmisistä jo on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].

Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata  geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.

Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.

Tietenkin vain rajaan asti. Mutta jos verrataan kahta ihmisryhmää joissa toinen saavuttaaa harjoittelun takia sen oman maksimirajansa helposti ja toista joka ei sitä maksimia niin todennäköisesti saavuta niin ei niitä kahta ryhmää voi oikein verrata toisiinsa.

Vertailu on toimiva vain jos kaikkien lähtökohdat ovat yhtä hyvät.

Ihan kuin laittaisit juoksemaan kilpaa ihmiset joista osa on saanut harjoitella ja toiset ei ja sitten toteaisit niiden hitaampien olevan myös geneettisesti huonompi juoksemaan.

Sekoitat monta asiaa. Älykkyyttä voi mitata ilman Mensan testiäkin, jopa ihan eläimillä.

Niin mutta ne kansainvälisesti vertailtavat testit ovat vastaavia kuin nuo Mensan testit. Ja niissä pärjääminen vaatii myös joitain ihan perustaitoja ja jonkin verran tottumusta. Ei sitä älykkyyttä voi käytännössä mitata niin että mikään ulkoinen ei vaikuttaisi asiaan edes jonkun verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

Sen verran älyävät ettei siellä ole sosiaaliturvaa eikä appelsiinin sijasta puusta tipahda setelinippua hyppysiin. Eivät siis ole itse lähtemässä. Kuinka sinä motivoisit heitä että lähtisivät? Tuet pois? Alkupääoma vapaaehtoisesti lähteville? Vai pitääkö minun vain maksaa että lemmikkini saavat haluamansa?

Kuten jo sanoin niin tärkein keino ei ole ihmisten raijaaminen jonnekin vaan olojen parantaminen siellä jossa se iso osa ihmisistä jo on.

Kun sinulla ei ole ratkaisua ja uskot omiin olkiukkoihisi niin jätä asia niiden huoleksi joilla älykkyys riittää tuottamaan jokaiselle parhaan ratkaisun.

Kaffebulla kirjoitti:

Esim. Australiassa tätä tutkittiin myös aboriginaaleilla, mutta näistä asioita ei saa siellä nykyään puhua. Tosiasia on se, että roduilla on valtavia eroja.

Tutkimustapa vaikuttaa aina lopputulokseen. Jos älykkyyttä mitattisiin vaikka sillä miten hyvin pärjää ilman mitään apuvälineitä erämaassa niin moni aboriginaali olisi ainakin niillä perinteisillä kokemuksillaan voittanut muut mennen tullen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

Sen verran älyävät ettei siellä ole sosiaaliturvaa eikä appelsiinin sijasta puusta tipahda setelinippua hyppysiin. Eivät siis ole itse lähtemässä. Kuinka sinä motivoisit heitä että lähtisivät? Tuet pois? Alkupääoma vapaaehtoisesti lähteville? Vai pitääkö minun vain maksaa että lemmikkini saavat haluamansa?

Kuten jo sanoin niin tärkein keino ei ole ihmisten raijaaminen jonnekin vaan olojen parantaminen siellä jossa se iso osa ihmisistä jo on.

Kun sinulla ei ole ratkaisua ja uskot omiin olkiukkoihisi niin jätä asia niiden huoleksi joilla älykkyys riittää tuottamaan jokaiselle parhaan ratkaisun.

Ja sinun "älykäs" ratkaisusi on rasismi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].

Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata  geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.

Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.

Tietenkin vain rajaan asti. Mutta jos verrataan kahta ihmisryhmää joissa toinen saavuttaaa harjoittelun takia sen oman maksimirajansa helposti ja toista joka ei sitä maksimia niin todennäköisesti saavuta niin ei niitä kahta ryhmää voi oikein verrata toisiinsa.

Vertailu on toimiva vain jos kaikkien lähtökohdat ovat yhtä hyvät.

Ihan kuin laittaisit juoksemaan kilpaa ihmiset joista osa on saanut harjoitella ja toiset ei ja sitten toteaisit niiden hitaampien olevan myös geneettisesti huonompi juoksemaan.

Sekoitat monta asiaa. Älykkyyttä voi mitata ilman Mensan testiäkin, jopa ihan eläimillä.

Ehkä olisi parempi puhua siitä millaiset resurssit on käyttää älyään ja miten hyödyntää sitä.  

Jos tekee paljon pulmatehtäviä ja oppii niitä tehdessä niiden logiikan, muuttuuko ihminen älykkäämmäksi vai oliko hän älykäs jo ennen kuin oppi niitä ratkomaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].

Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata  geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.

Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.

Tietenkin vain rajaan asti. Mutta jos verrataan kahta ihmisryhmää joissa toinen saavuttaaa harjoittelun takia sen oman maksimirajansa helposti ja toista joka ei sitä maksimia niin todennäköisesti saavuta niin ei niitä kahta ryhmää voi oikein verrata toisiinsa.

Vertailu on toimiva vain jos kaikkien lähtökohdat ovat yhtä hyvät.

Ihan kuin laittaisit juoksemaan kilpaa ihmiset joista osa on saanut harjoitella ja toiset ei ja sitten toteaisit niiden hitaampien olevan myös geneettisesti huonompi juoksemaan.

Sekoitat monta asiaa. Älykkyyttä voi mitata ilman Mensan testiäkin, jopa ihan eläimillä.

Niin mutta ne kansainvälisesti vertailtavat testit ovat vastaavia kuin nuo Mensan testit. Ja niissä pärjääminen vaatii myös joitain ihan perustaitoja ja jonkin verran tottumusta. Ei sitä älykkyyttä voi käytännössä mitata niin että mikään ulkoinen ei vaikuttaisi asiaan edes jonkun verran.

Esitä vahvasti ettei geneettiset eroavaisuudet vaikuta älykkyyteen ja kaikki on syntyessään tyhjiä kuoria muokattavissa mihin tahansa tarpeeseen. Tuossa idässä mentiin kyseisen aatteen kanssa niin pitkälle että satoja miljoonia kuoli ja koko homma romahti omaan mahdottomuuteensa. Mutta hei, ehkä Afrikassa älytään tehdä homma oikein, kuten sanotaan.

Jos ihmistä ei ole koskaan opetettu lukemaan tai laskemaan, voiko hän olla älykäs? 

Mikäli Einstein olisi syntynyt Afrikkaan huonoihin oloihin, olisiko hän tehnyt tieteessä läpimurtoja?    Olisiko hyödyntänyt superaivojaan? Olisiko saanut älykkyystestistä hyvän tuloksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

Sen verran älyävät ettei siellä ole sosiaaliturvaa eikä appelsiinin sijasta puusta tipahda setelinippua hyppysiin. Eivät siis ole itse lähtemässä. Kuinka sinä motivoisit heitä että lähtisivät? Tuet pois? Alkupääoma vapaaehtoisesti lähteville? Vai pitääkö minun vain maksaa että lemmikkini saavat haluamansa?

Kuten jo sanoin niin tärkein keino ei ole ihmisten raijaaminen jonnekin vaan olojen parantaminen siellä jossa se iso osa ihmisistä jo on.

Kun sinulla ei ole ratkaisua ja uskot omiin olkiukkoihisi niin jätä asia niiden huoleksi joilla älykkyys riittää tuottamaan jokaiselle parhaan ratkaisun.

Ja sinun "älykäs" ratkaisusi on rasismi?

Määrittele rasismi.

Älykkyystehtävä ap:lle.

Saat käteesi "culture fair" älykkyystestin jonka tekijä väittää että sen lopputulos on aivsn riippumaton kulttuurisista ja koulutuksellisista asioista ja sen pitöisi siis antaa yhtä luotettava tulos valkoiselle yliopistoprofessorille kuin kouluja käymättömälle dalitille tai metsössä asuvalle Brasilian intiaanille.

Tehtävä:.miten testaat tämän väitteen paikkansapitävyyttä?