Lue keskustelun säännöt.
Älykkyysosamäärä maittain
18.11.2022 |
Normaaliälyisen raja on 80. Sen alle vastaa kehitysvammaista.
https://personalityanalysistest.com/average-iq-by-country/average-iq-by…
Kommentit (264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.
Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.
Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.
Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.
Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.
Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.
Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?
Mikä sun ÄO on? Alle 100 siitä huolimatta, ettet ole kameli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.
Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.
Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.
Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?
Jos talli sijaitsee Suomessa nii kyllä. Koska Suomen maaperä säteilee hyvinvointia ja älykkyysnanobotteja sekä geenirefactorointia jolloin mieskin voi muuttua naiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.
Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.
Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.
Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?
Ei tule mutta tuleeko hevoisesta huippuravuri vain sillä että sen kuskaa ravitallille? Vai tarvitseeko sen vähän harjoitellakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.
Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.
Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.
Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?
Mikä sun ÄO on? Alle 100 siitä huolimatta, ettet ole kameli?
Väärä vastaus. Haluatko yrittää toisen kerran?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.
Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.
Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.
Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.
Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?
Mikä sun ÄO on? Alle 100 siitä huolimatta, ettet ole kameli?
Väärä vastaus. Haluatko yrittää toisen kerran?
Ei kiitos, sulta tulikin jo pääteltävä vastaus kysymykseeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.
Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.
Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.
Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?
Ei tule mutta tuleeko hevoisesta huippuravuri vain sillä että sen kuskaa ravitallille? Vai tarvitseeko sen vähän harjoitellakin?
Joistain hevosista kyllä. Harjoittelemaan kelpaamattomista hevosista tehdään meetwurstia nopeasti jos hevostalli haluaa olla menemättä konkurssiin. Vain hyvien hevosten annetaan jatkaa sukua jos hevostalli ymmärtää mitään toiminnan jatkuvuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.
Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.
Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].
Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.
Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.
Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.
Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.
Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.
Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.
Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.
Ok. Entä tuleeko kamelista hevonen kun sen lennättää aavikolta hevostallille?
Mikä sun ÄO on? Alle 100 siitä huolimatta, ettet ole kameli?
Väärä vastaus. Haluatko yrittää toisen kerran?
Ei kiitos, sulta tulikin jo pääteltävä vastaus kysymykseeni.
Mitäs pulushakkia tämä tämmöinen on olevinaan? Vastaat kysymykseen kysymyksellä eli et osaa vastata. Kuvittelet saaneesi tästä jonkin vastauksen. Kerroppa ÄO:si heti paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Noniin, olet nyt jauhanut tätä. Harjoittelu kehittää mieltä ja kehoa. Älykkyyteen se ei vaikuta [check].
Ei vaikuta älykkyyteen mutta älykkyyden mittaukseen kyllä. Älykkyyttä kun ei mitata geeneistä vaan teettämällä erilaisia tehtäviä. Ja niistä tehtävistä selviäminen riippuu myös osaksi siitä miten paljon sellaisia tehtäviä on etukäteen harjoitellut.
Vain älykkyyden sallimaan rajaan asti. Tässä se ero piilee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.
Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.
Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.
Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.
Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.
USA:ssa tuotiin afrikkalaiset parempiin koulutusoloihin mutta paljoa edistystä ei ole tapahtunut 200 vuodessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vihatiedettä. Jännä kun tähän aiheeseen liittyen se "trust the science" narratiivi unohtuu
Mitä vihaa tässä on? Eikö ole kaikkien etu, että ymmärrettäisiin toisiamme paremmin?
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.
Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.
Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.
Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.
Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.
Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.
Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.
Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.
Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.
Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.
Sata vuotta tätä on heille opetettu ja korostettu, he eivät vain, no älyä yhä vieläkään.
Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.