Älykkyysosamäärä maittain

Miksi päättäjät pitävät meitä kunnon kansalaisia tyhminä, vaikka Suomi yltää tuon taulukon mukaan 12. sijalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Suomen alueella johtuen lyhyestä kasvukaudesta, on ollut historiallisesti paljon nälkäkuolemia. Silti viimeisimpien IQ-mittausten perusteella suomalaisilla on Länsimaiden korkein IQ, mitä sinänsä on vaikea uskoa. 

Ei aliravitsemus poista geneettistä älykkyyttä, se vain estää sen täyden toteutumiset. Ihan kuin hyvin ravittu ihminen samoilla geeneillä kasvaa pidemmäksi kuin huonosti ravittu ihminen ihan samoilla geeneillä.

minä vaan kysyn kirjoitti:

Miksi päättäjät pitävät meitä kunnon kansalaisia tyhminä, vaikka Suomi yltää tuon taulukon mukaan 12. sijalle?

Siksi kun puolet kansasta on aina kuitenkin keskimääräistä tyhmempiä.

Vierailija kirjoitti:

Suomesta voisi ottaa yhden numeron pois perästä.

Kyllä se rikastuksen myötä siitä pois lähteekin.

Onkohan sillä mitään merkitystä, että näissä matalan äö:n maissa naidaan ihan yleisesti serkkuja? Eikö sukulaisen kanssa lisääntyminen aiheuta jotain ongelmia jälkipolvissa, vai muistelenko ihan väärin?

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Olet ymmärtänyt älykkyystestin täysin väärin. Käy tekemässä sata kertaa ja tule sitten sanomaan paljonko pisteesi nousi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Tämä on kyllä huomattu suomalaisten poliitikkojen puheissa ja töppäilyssä.

Ei voi kauhalla pyytää, kun on lusikalla annettu.

minä vaan kysyn kirjoitti:

Miksi päättäjät pitävät meitä kunnon kansalaisia tyhminä, vaikka Suomi yltää tuon taulukon mukaan 12. sijalle?

Koska hölmölän kansalaiset eivät ymmärrä että politiikka on teatteria

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Vihatiedettä. Jännä kun tähän aiheeseen liittyen se "trust the science" narratiivi unohtuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Olet ymmärtänyt älykkyystestin täysin väärin. Käy tekemässä sata kertaa ja tule sitten sanomaan paljonko pisteesi nousi.

Itse asiassa olen tehnyt älykkyystestejä monta kertaa ja tulokset ovat ajan myötä parantuneet. Esim. kun tekee sen "virallisen" Mensan testin ensimmäistä kertaa niin ei edes ole itselle selvää miten se aika kannattaa jakaa ja kuinka paljon aikaa käyttää johonkin tehtävään joka ei heti ratkea. Ajan myötä oppii sen parhaan strategian jolla se oma tulos on maksimaalinen. Ajan myötä myös oivaltaa erilaisia logiikoita joita niissä tehtävissä on ja joita ei ehkä heti ensimmäisellä kerralla huomaa.

On ihmeellistä että jokaiselle on ihan selvää että vaikkapa tennistaidot parantuvat harjoittelemalla mutta eivät että älykkyyttäkin voi harjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Tämä on kyllä huomattu suomalaisten poliitikkojen puheissa ja töppäilyssä.

Ei voi kauhalla pyytää, kun on lusikalla annettu.

Armeijan kognitiivisten testien perusteella miespuoliset kansanedustajat ovat älykkäämpiä kuin kansa keskimäärin. 

'Älykäs selviytyy tilanteesta, johon viisas ei edes joudu'.

Tätä ajatellen ryzxscsqät ovat sekä tyhmiä että epäviisaita. Sija 31 siis täysin katteeton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

minä vaan kysyn kirjoitti:

Miksi päättäjät pitävät meitä kunnon kansalaisia tyhminä, vaikka Suomi yltää tuon taulukon mukaan 12. sijalle?

Siksi kun puolet kansasta on aina kuitenkin keskimääräistä tyhmempiä.

Tarkoitatko, ettei nallekarkit jakaudu tasaisesti ja onko tämä räikeästi alueellinen ongelma?

Monessa afrikan kielessä ei ole edes luvuille omia sanoja. Voi olla yksi, kaksi ja monta joka käsittää luvut kolmesta ylöspäin ja siinä se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.

Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.

minä vaan kysyn kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä vaan kysyn kirjoitti:

Miksi päättäjät pitävät meitä kunnon kansalaisia tyhminä, vaikka Suomi yltää tuon taulukon mukaan 12. sijalle?

Siksi kun puolet kansasta on aina kuitenkin keskimääräistä tyhmempiä.

Tarkoitatko, ettei nallekarkit jakaudu tasaisesti ja onko tämä räikeästi alueellinen ongelma?

Kyllä varmaan Suomen sisälläkin on älykkyyseroja mutta ne johtuvat pääosin muuttoliikkeestä ja siitä että koulutetumpi väestö keskittyy isoihin kaupunkeihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.

Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.

Letku kurkkuun, pitää vaan tarkistaa ettei vedä henkitorveen ja vettä mahalaukkuun. Kyllä voi pakottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Kyllä noissa älykkyysteisteissä todella paljon pärjää paremmin mikäli on opiskellut matematiikkaa ja tuntee matemaattisia sääntöjä.

Kamelin voi taluttaa lähteelle mutta kamelia ei voi pakottaa juomaan.

Mikäli on jotain oppinut matkan varrella, niin kyllä siitä hyötyä on.  Esimerkiksi itse en olisi varmaan keksinyt mensan nettitestin viimeisiä tehtäviä, ellen olisi koskaan matematiikkaa opiskellut.