Ärsyttää nämä "ihan itse tein/remppasin talon nollabudjutilla" jutut

Nollabudjetti on yhtä todellista kuin ilmainen lounas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ne nollabudjetti-tarinat usein ovat talkooporukoiden selkänahoista revittyjä. Olisi kohteliasta nollabudjetin sijaan käyttää muuta tapaa ilmaista , miten on saatu apua. Joskus on ollut sellainen sanonta kuin hartiapankki ja se kertoisi sen, että homma valmistui isän ja puolison hartiavoimin.

 

Pääseehän sitä tietty nollabudjettiin kun nurkista sattuu löytymään sopivat lavalliset lautoja ja paneeleja ja tiiliä yms. tarvittavaa ja työnkin tekee kaverit talkoilla. Aika harvalla onnistuu mikään noista ja talkooporukoillekin pitää tarjota ainakin ruoat ja muuta viihdykettä eikä niiltä kannata isoja ja monimutkaisia työsuorituksia odottaa.

Eli siis budjetti on nolla jos ei lasketa mitään oikeasti kustannuksia aiheuttavaa kustannukseksi. 

Kenellä on nurkissa niin paljon ja sopivaa ja laadukasta tavaraa, että niillä rakennetaan talo tai tehdään remontti? 😆

Rakennusalalla olevilla.

Näillä nollabudjetti jutuilla aliarvioidaan työn ja ammattitaidon hintaa. Näissä jutuissa olisi tervettä kertoa myös joku karkea tuntiarvio sen talkooporukan ja isän työlle. Ja siis tämä järjestely on varmasti ihan ok ollut kaikille ja tuossakin kyseisessä jutussa ei omia voimia ole säästetty. Mutta yrittäjänä tähän ajatukseen osa työstä pullakahvit tarjoten ja kivasti yhdessä tehden törmää yllättävänkin usein. Meillä on yhteiskunnassa osalla hyvinkin jumiutunut käsitys siitä, että työ ja varsinkin työt jotka voisi myös itse tehdä eivät maksa mitään toisenkaan tekemänä.

Toinen mikä ärsyttää on sisustuslehtien sisustusjutut/remppajutut/löysimme unelmiemme talon. Ihastellaan sisustusta ja kas, äidillä onkin joku sisustusalan yritys. Aina!!

Miksi mihinkään ei koskaan tehdä juttuja sellaisista perheistä joissa appiukolla ei ole rakennusfirmaa ja puoli sukua ei ole sähkäreitä, putkimiehiä, laatoittajia. Että millainen remontti ja kulut tulee, jos kaiken joutuu teettämään ulkopuolisella ja huonekalutkin joutuu ostamaan Vepsäläiseltä normihintaan kun niitä aarteita ei löytynytkään naapurin roskalavalta.

Öö, eli nyt on jo vedetty tähän remontointi, oman firman menestys, ja rikastuminen ja kukaan muka ei voi tehdä niitä itse? Kateellisia taas liikenteessä ja ihan oikeasti jotkut tekee itse asioita, perustaa firman, sijoittaa ja ihan itse.

0 budjettiin ei pääse ikinä, maalikin maksaa ja omalle työlle fiksu laskee hinnan.

Siksi olen itse ostanut palvelut muualta, koska

Koska oma aikani on arvokkaampaa

Vierailija kirjoitti:

Näissä nollabudjettiremppajutuissa ei myöskään koskaan mainita kuinka parisuhde kariutui ja lapset oireilevat tai vieraantuvat kokonaan. Tärkeintä on että hyvältä näyttää kuvissa.

Me olemme rakentaneet (90% hartiapankilla) 3 taloa ja nyt rempataan yhtä ulkomailla. 

Ei lopahtanut liitto eikä vieraantuneet lapset:) Kaikkea voi tehdä kun osaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ne nollabudjetti-tarinat usein ovat talkooporukoiden selkänahoista revittyjä. Olisi kohteliasta nollabudjetin sijaan käyttää muuta tapaa ilmaista , miten on saatu apua. Joskus on ollut sellainen sanonta kuin hartiapankki ja se kertoisi sen, että homma valmistui isän ja puolison hartiavoimin.

 

Pääseehän sitä tietty nollabudjettiin kun nurkista sattuu löytymään sopivat lavalliset lautoja ja paneeleja ja tiiliä yms. tarvittavaa ja työnkin tekee kaverit talkoilla. Aika harvalla onnistuu mikään noista ja talkooporukoillekin pitää tarjota ainakin ruoat ja muuta viihdykettä eikä niiltä kannata isoja ja monimutkaisia työsuorituksia odottaa.

Eli siis budjetti on nolla jos ei lasketa mitään oikeasti kustannuksia aiheuttavaa kustannukseksi. 

Kenellä on nurkissa niin paljon ja sopivaa ja laadukasta tavaraa, että niillä rakennetaan talo tai tehdään remontti? 😆

Ne, joiden rakennusliikkeen omistava isi ei ole ymmärtänyt opettaa tyttärelleen, että ne varastolla olevat materiaalit on ihan rahalla maksettu. Siinä sitten isi tilailee materiaaleja, että tytär voi päivittää instaansa tarinaansa ekologisesta, hylättyillä ylijäämäpaloilla toteutetusta rempastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Toinen mikä ärsyttää on sisustuslehtien sisustusjutut/remppajutut/löysimme unelmiemme talon. Ihastellaan sisustusta ja kas, äidillä onkin joku sisustusalan yritys. Aina!!

Miksi mihinkään ei koskaan tehdä juttuja sellaisista perheistä joissa appiukolla ei ole rakennusfirmaa ja puoli sukua ei ole sähkäreitä, putkimiehiä, laatoittajia. Että millainen remontti ja kulut tulee, jos kaiken joutuu teettämään ulkopuolisella ja huonekalutkin joutuu ostamaan Vepsäläiseltä normihintaan kun niitä aarteita ei löytynytkään naapurin roskalavalta.

Näissä on aina koti sisustettu jollain antiikkihuonekaluilla ja muilla klassikkovalaisimilla, jotka on SAATU sukulaisilta. Ja sitten kehutaan miten tykätään aidoista jutuista, eikä ole mitään ikea-lastulevykalusteita. Minäkin tykkäisin antiikista, mutta joudun tyytymään ikeaan kun suvussa kukaan ei halua lahjoittaa antiikkiesineitään mulle :D

Nykyään on aika paljon näitä Roskalava- , Purkutavara- tai Annetaan-ryhmiä ympäri somea ja sieltä voi löytää vaikka mitä ihan ilmaiseksi. Tietenkään ne eivät ole ilmaisia enää sitten, kun ne käy hakemassa koska  kuljetukseen menee rahaa ja omalle työlleen ei saa laskea mitään hintaa. Parempi ehkä sanoa edullisesti, mutta siitähän ei saada hienoa otsikkoa.

Noista ryhmistä olemme saaneet edullisesti vuoden vanhan meille sopivan keittiökaapiston ja sitten pari vanhaa hirsilatoa purettavaksi materiaalien takia. On asioita joita pystyy tekemään itse jos on halua opetella mutta sitten on asioita, jotka kannattaa jättää ammattliasille ja maksaa siitä. Kellään ei ole riittävästi osaamista/lupia tehdä kaikkia isoon remppaan vaativia töitä. Eikä talkootkaan ole koskaan ilmaisia, ne on vastavuoroisia tai sitten ne eivät ole talkoita - jokainen haluaa jonkin korvauksen ajastaan.

Isoa remppaa ei pysty ilmaiseksi tekemään - jonkin pikkuisen sisstusrempan pystyykin, jos etsii ja löytää sopivasti sekä osaa itse tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Joo, nämä on niitä samoja tarinoita että 30 vuotiaana voi jäädä eläkkeelle pörssisijoituksien ansiosta. Kuitenkin lapsesta lähtien on vanhemmat säästäneet ja laitteet rahat sijoituksiin...

Tai nämä jutut jossa 7 henkinen perhe syö 200 e kuussa.

Kumminkin maitolitra maksaa n euron joten siitäkin tulee jo monta kymppiä perheen ruokalaskuun.

Ja että kilon jauhelihasta syödään monta päivää

Nollapudjetti on miltei mahdoton asia. Jos et laske kaikkia kuluja, niin sitten se on mahdollinen. Käytännössähän kaikki työkalut, ylimääröisestä kulutuksesta johtuva ravinnontarve kasvattaa sitä budjettia. Kertoo enemmän järjenjuoksusta kuin siitä budjetista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, nämä on niitä samoja tarinoita että 30 vuotiaana voi jäädä eläkkeelle pörssisijoituksien ansiosta. Kuitenkin lapsesta lähtien on vanhemmat säästäneet ja laitteet rahat sijoituksiin...

Tai nämä jutut jossa 7 henkinen perhe syö 200 e kuussa.

Kumminkin maitolitra maksaa n euron joten siitäkin tulee jo monta kymppiä perheen ruokalaskuun.

Ja että kilon jauhelihasta syödään monta päivää

Ja sitten kerrotaan, että lounaat syödään koulussa/töissä ja illalliset  woltataan ja ne eivät mene tästä budjetista.