Miten jaksatte joulun lahjarumbaa?
Ostatteko oikeasti lahjat puolisolle, lapsille, sisaruksille, vanhemmille, isovanhemmille ja kummilapsille ja sisarusten puolisoille? Hirveä lista ahneita ihmisiä.
Kommentit (159)
Omalle lapselle ostan muutaman lahjan, siinä se. Entiselle aviomiehelle ja lapselleni ja itselleni ostan glögiä ja konvehteja yhteiseen joulunviettoon mökille. Kuusen kaadan mökillä ja kannan sisälle, lapsi saa sen koristella. Lapsi ja isänsä menevät mummolaan syömään jouluruokia, eli edes niitä minun ei tarvitse tehdä. Kynttilät laitan palamaan ja joulusaunan lämmitän. Siinähän sitä ihan tarpeeksi tekemistä jouluksi, ei varmasti stressaa.
Ajattelin ostaa pari hyasinttiä jouluksi, anoppi kuulemma "tykkää" niistä.
Vierailija kirjoitti:
En
Meillä aikuiset osaavat sopia sen, että hyvän joulun toivotus riittää. Jokaisella ovat tarvimansa tavarat.
Lahjat ostamme omalle perheelle, paketteja tulee ehkä 2/hlö. Sen lisäksi on lahjaksi muutama varalla muutama suklaarasia, jos jouluaatoksi tulee esim. vanhempia tai sisaruksia. Lahjoista ei ole mitään stressiä.
Aiemmin oli, kun lapset olivat pieniä, sisarustani laskeman erikoisen matematiikan vuoksi.
Ei se mitään stressaavaa ole. Ostan omille lapsille ja muille läheisille. Arvistan heitä ja haluan muistaa heitä pienellä lahjalla. Ei kukaan heistä vaadi minulta lahjoja.
Ihanaa kun saa antaa toiselle jotain mistä hän ilahtuu.
Ostan yleensä puolisolle paljon lahjoja. Ei ne välttämättä kalliita lahjoja ole mutta ostan kuitenkin koska jouluna pitää antaa lahjoja. Muuten kyllä joulu on arkipäivä minulle. Menen aamulla salille treenaamaan ja sitten olen kotona loppupäivän.
Ruokakuntaani ei osta kukaan lahjoja niin aivan ihanaa kun ei ole mitään velvollisuuksia muillekkaan ostaa. Joulun kaupallisuus ällöttää. Itse hankimme kaiken tarpeellisen ja mitään tarpeetonta ei tarvita jouluna vain sen takia että saisi jotain paketteja aukoa Ei arvosteta sellaista turhaa pelleilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi jaksaa jotain rumbaa? Lahjojen ostaminen on vapaaehtoista.
Kaikista eniten inhoan yllätysjoululahjojen ja korttien antajia jotka suuttuvat kun eivät saa minulta mitään. En vaan jaksa vaivautua.
Älä turhaan vaivaa päätäsi asioilla, joihin et itse voi vaikuttaa. Lahjan antaja löytää peilistä syyllisen, jos vastalahjan saamattomuus suututtaa.
Täällä toinen jolle on suututtu kun kaveri (nykyään ex kaveri) toi yllätyskäynnillä joululahjan ja kortin enkä antanut vastalahjaa. Olen kuulemma itsekäs ja kauhea ihminen. Katkaisi sitten välinsä minuun ja toisaalta parempi niin.
Ostan lahjan vain kummipojalle eli helppoa on.
Hyvin jaksaa, se on hauskaa. Lapsille ja lapsenlapsille ostetaan. Ja puolisolle tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Ruokakuntaani ei osta kukaan lahjoja niin aivan ihanaa kun ei ole mitään velvollisuuksia muillekkaan ostaa. Joulun kaupallisuus ällöttää. Itse hankimme kaiken tarpeellisen ja mitään tarpeetonta ei tarvita jouluna vain sen takia että saisi jotain paketteja aukoa Ei arvosteta sellaista turhaa pelleilyä.
Inhottaa joulun kaupallisuus ja väkisin tungetteleva lahjarumba. En halua ostaa lahjoja kenellekään kun en ole mikään lahjakone.
Vierailija kirjoitti:
Puolisolle ostan, omille ja sisarusten lapsille ostan. Vanhemmat ja sisarukset saa jotkut suklaarasiat tai kahvia, ei mitään tavaraa.
Minä saan lahjan puolisoltani, tätänykyä lapsiltani (siis jotain hyvin pientä, lapset on teinejä) ja omilta vanhemmiltani. Anopilta saan suklaarasian ja jonkun käsirasvan. Ihan riittävästi lahjoja mun makuun.
Miten reagoisivat jos et ostaisikaan/antaisi lahjan lahjaa?
Vierailija kirjoitti:
Ei se mitään stressaavaa ole. Ostan omille lapsille ja muille läheisille. Arvistan heitä ja haluan muistaa heitä pienellä lahjalla. Ei kukaan heistä vaadi minulta lahjoja.
Ihanaa kun saa antaa toiselle jotain mistä hän ilahtuu.
Tuollainen överilahjojen ostaminen tekee ison loven lompakkoon.
Ei niitä mikään pakko ole ostaa. Mä jollain tavalla nautin, kun voi miettiä mitä hankkii. Ja melkein kaiken tilaan netistä.
Lähetän lahjakortit kummilapsille ennen joulua, jouluksi matkustan puolisoni kanssa ulkomaille. Inhoan joulua, mutta en halua loukata kummilapsia. Sitä en tajua, miksi aikuisille pitäisi ostaa yhtään mitään.
En todellakaan. En välttämättä osta edes omille lapsilleni, jos kuulostaa että ovat saamassa paljon muualta. Puolisolle keksin jotain. Joskus sisarusten lapsille, mut en aina sitäkään.
Jos tulee olo, että haluan jotain antaa, teen joulun alla jotain syötävää. Leivon leipää, teen pipareita tai muita keksejä tai jotain suklaajuttuja. Ja sit annan niitä
Mikä rumba? Ostan puolisolle, lapselle, anopille, siskon lapsille ja isälleni. Muut aikuiset saa ehkä viinipullpn yai erikoiskahvia. Ja lahjojen osto ja saaminen on kivaa. Ei tuota vaivaa. Jos tuottaa, älä osta.
Vierailija kirjoitti:
No en todellakaan. Kummilapset saavat lahjat. En kertakaikkiaan ymmärrä tätä aikuisten väkisin toisilleen lahjojen antamista, jos siitä tulee vain hirveä stressi ja sitten valitetaan rahanmenoa jouluna.
Miksi kummilapsille pitää ostella lahjoja? En halua ostaa kenellekään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mitään stressaavaa ole. Ostan omille lapsille ja muille läheisille. Arvistan heitä ja haluan muistaa heitä pienellä lahjalla. Ei kukaan heistä vaadi minulta lahjoja.
Ihanaa kun saa antaa toiselle jotain mistä hän ilahtuu.Tuollainen överilahjojen ostaminen tekee ison loven lompakkoon.
No kaikkia se ei vie konkurssiin. Itse laskin just, että 20 henkilölle hankin lahjat.
- eri
En enää. En lähetä korttejakaan kuin pari, niille joiden tiedän siitä oikeasti ilahtuvan. Lahjoja vain muutaman omalle perheelle.