Lue keskustelun säännöt.
Olen käynyt tosi paljon treffeillä ja kukaan ei kolahda! Mikä minua vaivaa?
15.11.2022 |
Niin, miksi en kiinnostu kenestäkään? Onko kenelläkään muulla samaa ongelmaa? En ymmärrä.
Kommentit (68)
Olette jumineet pakkomielteeseen että pitää kolahtaa ensinäkemältä, ettekä jaksa tutustua kehenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisille on yleensä miehiä tyrkyllä runsaasti. Miehille on harvemmin tyrkyllä edes yhtä naista. Satunnaiseen takapanoon pääsykin voi olla työn takana, jos siitä ei maksa.
Jännä yhtälö, että suurimmalle osalle naisista on tarjolla valtava määrä miehiä, mutta silti suurin osa miehistä ei saa yhtään naista. Miten voi samaan aikaan valtaosa miehistä olla ilan seksiä, kun kuitenkin valtaosalle naisista on tarjolla paljon miehiä - ei voi olla matemaattisesti mahdollista, että valtaosalle naisia riittäisi jokaisella valtavasti miehiä jostain miesten häviävän pienestä vähemmistöstä.
Jos te miehet olette sitä mieltä, että teitä on liikaa tyrkyllä naisille, niin mikäli haluatte muutosta asiaan, niin mitähän sille voisi tehdä? Ainakaan minä en voi naisena vaikuttaa siihen, kuinka paljon miehiä vaikkapa muille naisille on tyrkyllä. Kuka/ketkä asiaan voisi vaikuttaa?
Tasosi ei taida riittää siihen Henry Cavillin näköiseen miljonääriin. Pitää hyväksyä se lähipubin Pertsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni olettamus, että "sen oikean" pitäisi kolahtaa melkein välittömästi on yksinkertaisesti väärä. Tietysti joillakin ihmisillä kiinnostuksen syttyminen tapahtuu juuri noin, mutta uskallan väittää, että aika monella ei, itseni mukaanlukien. Kiinnostuksen syttymiseen menee oikeasti aikaa ja se vaatii sitä, että pääsee kunnolla tutustumaan toiseen ihmiseen. Mitä toisesta ihmisestä oikeasti tietää muutamien treffien perusteella? Olen ollut onnellisesti naimisissa jo melkein 20 vuotta, mutta en usko, että aviomiehestäni ja minusta olisi ikinä tullut paria jos olisimme tavanneet Tinder-treffeillä tai vastaavilla, meidän tapauksessa ihastuksen syttymiseen nimittäin meni jonkin aikaa (opiskelimme samalla kurssilla). Ylipäätään en itse innostu toisista ihmisistä kovinkaan nopeasti, olen ihmisenä aika varautunut.
Jotkut ihmiset kolahtavat heti, ja sitten on sellaisia, joiden kanssa kemian syttyminen voi ottaa aikansa. Jälkimmäisiä ei voikaan löytää Tinderistä, koska olisi täysin mahdotonta valita vaikka kymmenestä epäkiinnostavasta yksi ja alkaa kuukausikaupalla katselemaan seksittömillä kaveritreffeillä, josko joskus kolahtaisi. Näitä hitaasti syttyviä voi löytää vaikka töistä ja harrastuksista.
Sellaista kokemusta minulla ei kyllä koskaan ole ollut, että olisin tuntenut jonkun kuukausikaupalla ilman minkäänlaista kemiaa ja sitten yht'äkkiä kemiaa olisi ilmaantunutkin. Nekin, jotka olen tuntenut jo aiemmin, vaikka "kolahtaminen" olisi tullutkin myöhemmin, ovat kuitenkin olleet sellaisia, joiden kanssa on ollut JOTAIN kemiaa alusta asti - ainakin sellaista, että on synkannut hyvin, on ollut kiva jutella ja viettää aikaa, jne. Sellaista ihmettä ei ole koskaan ollut, että toisen kanssa ei olisi edes synkannut, kunnes yht'äkkiä olisimmekin ihastuneet. Joten siinä mielessä treffeillä jonkinlaisen kemian hakeminen on kyllä mielestäni perusteltua.
Iän myötä ihmiset ei kolahtele yhtä nopeasti. Se on pakko alkaa tutustumaan tai unohtaa koko homma. Nuorena riitti kun ihmisellä oli kivat vaatteet, aikuisena se nyt ei vaan mene niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni olettamus, että "sen oikean" pitäisi kolahtaa melkein välittömästi on yksinkertaisesti väärä. Tietysti joillakin ihmisillä kiinnostuksen syttyminen tapahtuu juuri noin, mutta uskallan väittää, että aika monella ei, itseni mukaanlukien. Kiinnostuksen syttymiseen menee oikeasti aikaa ja se vaatii sitä, että pääsee kunnolla tutustumaan toiseen ihmiseen. Mitä toisesta ihmisestä oikeasti tietää muutamien treffien perusteella? Olen ollut onnellisesti naimisissa jo melkein 20 vuotta, mutta en usko, että aviomiehestäni ja minusta olisi ikinä tullut paria jos olisimme tavanneet Tinder-treffeillä tai vastaavilla, meidän tapauksessa ihastuksen syttymiseen nimittäin meni jonkin aikaa (opiskelimme samalla kurssilla). Ylipäätään en itse innostu toisista ihmisistä kovinkaan nopeasti, olen ihmisenä aika varautunut.
Jotkut ihmiset kolahtavat heti, ja sitten on sellaisia, joiden kanssa kemian syttyminen voi ottaa aikansa. Jälkimmäisiä ei voikaan löytää Tinderistä, koska olisi täysin mahdotonta valita vaikka kymmenestä epäkiinnostavasta yksi ja alkaa kuukausikaupalla katselemaan seksittömillä kaveritreffeillä, josko joskus kolahtaisi. Näitä hitaasti syttyviä voi löytää vaikka töistä ja harrastuksista.
Sellaista kokemusta minulla ei kyllä koskaan ole ollut, että olisin tuntenut jonkun kuukausikaupalla ilman minkäänlaista kemiaa ja sitten yht'äkkiä kemiaa olisi ilmaantunutkin. Nekin, jotka olen tuntenut jo aiemmin, vaikka "kolahtaminen" olisi tullutkin myöhemmin, ovat kuitenkin olleet sellaisia, joiden kanssa on ollut JOTAIN kemiaa alusta asti - ainakin sellaista, että on synkannut hyvin, on ollut kiva jutella ja viettää aikaa, jne. Sellaista ihmettä ei ole koskaan ollut, että toisen kanssa ei olisi edes synkannut, kunnes yht'äkkiä olisimmekin ihastuneet. Joten siinä mielessä treffeillä jonkinlaisen kemian hakeminen on kyllä mielestäni perusteltua.
Iän myötä ihmiset ei kolahtele yhtä nopeasti. Se on pakko alkaa tutustumaan tai unohtaa koko homma. Nuorena riitti kun ihmisellä oli kivat vaatteet, aikuisena se nyt ei vaan mene niin.
Aijaa? Ei ole kyllä minulla koskaan nuorenakaan riittänyt kiinnostukseen "kivat vaatteet". Olen nyt yli 40, ja todellakin olen kokenut ihmisten kanssa sellaista, että ensi kohtaamisella henkilökemiat kohtaavat, toisen kanssa on helppo ja luonteva olla, ja synkkaa todella hyvin. Olen kokenut aikuisiällä myös ensikohtaamisella vetovoimaa. Että ei se nyt suinkaan mahdotonta ole. Osa näistä on tavattu ensitreffeillä, osa esim. työn puolesta.
t. se, jolle vastasit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mä en lähtisi edes treffeille ellei kolahda ensin.
En halua istua kahvilla ihmisen kanssa, jonka kanssa minulla ei ole mitään yhteistä, joka ei saa minua nauramaan yhtään.
Paljon asioita selvitettäväksi, ennen kuin uskaltaisin treffeille.Esim mua on kovasti lähiaikana kysytty kahville.
Oon koittanut sanoa että mun pitää tutustua ensin, kun mulle on sattunut pahoja asioita menneisyydessä. Oon koittanut esim kysyä, onko sulla elukoita, mulla on koira jne
Vastaus oli: "Ei mulla oo kun kärpäsiä!"Mut tavata pitäis uskaltaa heti, ei helvtti...
No ensinnäkin olet selvästi huumorintajuton, eikä moni halua olla varpaillaan ihmisen kanssa, jolla on käsittelemättömiä traumoja. Saa varoa sanojaan ja tekemisiään ettei tule paha mieli. Kokemusta on, kaikki pienetkin jutut sai itkun silmään, eikä asiasta edes pystytty keskustelemaan, että mikä sen mielen pahoitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni olettamus, että "sen oikean" pitäisi kolahtaa melkein välittömästi on yksinkertaisesti väärä. Tietysti joillakin ihmisillä kiinnostuksen syttyminen tapahtuu juuri noin, mutta uskallan väittää, että aika monella ei, itseni mukaanlukien. Kiinnostuksen syttymiseen menee oikeasti aikaa ja se vaatii sitä, että pääsee kunnolla tutustumaan toiseen ihmiseen. Mitä toisesta ihmisestä oikeasti tietää muutamien treffien perusteella? Olen ollut onnellisesti naimisissa jo melkein 20 vuotta, mutta en usko, että aviomiehestäni ja minusta olisi ikinä tullut paria jos olisimme tavanneet Tinder-treffeillä tai vastaavilla, meidän tapauksessa ihastuksen syttymiseen nimittäin meni jonkin aikaa (opiskelimme samalla kurssilla). Ylipäätään en itse innostu toisista ihmisistä kovinkaan nopeasti, olen ihmisenä aika varautunut.
Jotkut ihmiset kolahtavat heti, ja sitten on sellaisia, joiden kanssa kemian syttyminen voi ottaa aikansa. Jälkimmäisiä ei voikaan löytää Tinderistä, koska olisi täysin mahdotonta valita vaikka kymmenestä epäkiinnostavasta yksi ja alkaa kuukausikaupalla katselemaan seksittömillä kaveritreffeillä, josko joskus kolahtaisi. Näitä hitaasti syttyviä voi löytää vaikka töistä ja harrastuksista.
Sellaista kokemusta minulla ei kyllä koskaan ole ollut, että olisin tuntenut jonkun kuukausikaupalla ilman minkäänlaista kemiaa ja sitten yht'äkkiä kemiaa olisi ilmaantunutkin. Nekin, jotka olen tuntenut jo aiemmin, vaikka "kolahtaminen" olisi tullutkin myöhemmin, ovat kuitenkin olleet sellaisia, joiden kanssa on ollut JOTAIN kemiaa alusta asti - ainakin sellaista, että on synkannut hyvin, on ollut kiva jutella ja viettää aikaa, jne. Sellaista ihmettä ei ole koskaan ollut, että toisen kanssa ei olisi edes synkannut, kunnes yht'äkkiä olisimmekin ihastuneet. Joten siinä mielessä treffeillä jonkinlaisen kemian hakeminen on kyllä mielestäni perusteltua.
Iän myötä ihmiset ei kolahtele yhtä nopeasti. Se on pakko alkaa tutustumaan tai unohtaa koko homma. Nuorena riitti kun ihmisellä oli kivat vaatteet, aikuisena se nyt ei vaan mene niin.
Aijaa? Ei ole kyllä minulla koskaan nuorenakaan riittänyt kiinnostukseen "kivat vaatteet". Olen nyt yli 40, ja todellakin olen kokenut ihmisten kanssa sellaista, että ensi kohtaamisella henkilökemiat kohtaavat, toisen kanssa on helppo ja luonteva olla, ja synkkaa todella hyvin. Olen kokenut aikuisiällä myös ensikohtaamisella vetovoimaa. Että ei se nyt suinkaan mahdotonta ole. Osa näistä on tavattu ensitreffeillä, osa esim. työn puolesta.
t. se, jolle vastasit
Hirttäydy siihen ajatukseen sitten että sen on mentävä niin. Itsehän sinä siitä ainoastaan kärsit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On sama ongelma ja paljon on pohdittu syitä.
Vanhemmiten vaatimustaso nousee. Arvostaa itseään niin paljon, ettei tyydy mihin vaan. Itselleni tämä merkitsee sitä, että en halua tapailla väärällä tavalla itsekkäitä ihmisiä, jotka eivät ole läsnä siinä hetkessä ja näe ja kuule toista ihmisenä.
Toisaalta valikoimaa on ehkä vähemmän.
Nuorena liki kaikki halusi perustaa perheen ja oli helpompi lähteä yhteisellä intressillä eteenpäin.
Nyt jos ei ole tarpeeksi jutellut ennen treffejä, voi huomata, että onkin ihan erilainen elämäntilanne. Esim. joku 40+ mies on herännyt vasta siihen, että haluaa lapsia, naisella lapset ovat jo melkein aikuisia. Tai toinen etsii vakavaa parisuhdetta ja toinen kevyttä deittailua seksin merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille on yleensä miehiä tyrkyllä runsaasti. Miehille on harvemmin tyrkyllä edes yhtä naista. Satunnaiseen takapanoon pääsykin voi olla työn takana, jos siitä ei maksa.
Jännä yhtälö, että suurimmalle osalle naisista on tarjolla valtava määrä miehiä, mutta silti suurin osa miehistä ei saa yhtään naista. Miten voi samaan aikaan valtaosa miehistä olla ilan seksiä, kun kuitenkin valtaosalle naisista on tarjolla paljon miehiä - ei voi olla matemaattisesti mahdollista, että valtaosalle naisia riittäisi jokaisella valtavasti miehiä jostain miesten häviävän pienestä vähemmistöstä.
Jos te miehet olette sitä mieltä, että teitä on liikaa tyrkyllä naisille, niin mikäli haluatte muutosta asiaan, niin mitähän sille voisi tehdä? Ainakaan minä en voi naisena vaikuttaa siihen, kuinka paljon miehiä vaikkapa muille naisille on tyrkyllä. Kuka/ketkä asiaan voisi vaikuttaa?
No onhan se ihan järkeenkäypä yhtälö, kun miehillä on yleisesti ottaen aika olemattomat kriteerit potentiaaliselle kumppanille ja ovat valmiita joustamaan, naisilla taas on 10-20 kohdan lista kriteereistä, joiden jokaisen on täytyttävä. Eipä tuohon epäsuhtaan voi oikein mitenkään vaikuttaa, ei se kenenkään syy ole, niin se vaan menee. Ihan normaalina, normaalipainoisena 30v miehenä, minun tasoni ovat joko huomattavasti ylipainoset, 10-20v vanhemmat, tai 3 lapsen äidit. Olen kyllä valmis joustamaan sen verran, että ylipainoiset kelpaa, joten se ei ole minulle henkilökohtaisesti ongelma, lapsia en elämääni kaipaa, enkä lähde 10v vanhemman toyboyksi, kuten palstalla vanhemmat naiset ovat todenneet nuoremmista miehistä. Ihan kivoja naisia olen tavannut, mitään vakavaa tai molemminpuolista kiinnostusta en tosin ole vielä löytänyt yli vuoden etsinnästä huolimatta, eipä noita tapaamiani naisiakaan tosin kovin montaa ole ollutkaan, alle kymmenen. Normaalipainoisesta naisesta on turha unelmoida, jostain kumman syystä, ehkä ulkonäkö ei riitä, tiedä häntä, enpä tosin enää heitä koita tavoitellakaan, kun valinnanvaraa heillä riittää, enkä lähde kilpailemaan huomiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen niin onnellinen, että löysimme toisemme puolisoni kanssa ennen tinder-aikaa. Tuntuisi ajan hukkaamiselta tavata kymmenittäin ihmisiä kahvilla, avata elämäntarinaansa , tarkkailla ja olla tarkkailtavana.
jos sua ap yhtään lohduttaa, niin kyllä tasoikkailla miehilläkin on vaikeuksia löytää tasoistaan seuraa.
Minullakin roikkuu Tinderin matcheissa sellaisia deittejä, jotka ovat olleet siellä 6-12kk. He vaan eivät ilmeisesti löydä ketään sopivaa naista, vaikka ovat pitkiä, komeita, mukavia ja isotuloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon ehkä nuorena kerran tai kaksi ihastunut. En ole vastaavaa tunnetta tuntenut 25 vuoteen. Luulen että en pysty ihastumaan keneenkään enää koska elämänkokemus ja ihmistuntemusta on karttunut. Todennäköisesti pystyn ihastumaan vain pitemmän tuntemisen kautta ja sellaista ei ole näköpiirisssä. Tinderit sun muut ulkonäkökeskeiset deittisysteemit ei sovi ainakaan minulle vaikka niissä pyörinkin. Lisäksi tämä nykyinen deittikulttuuri ei oikein toimi hitaasti tutustuvan ja ihastuvan kanssa.
M45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kirjoittelemalla tutustua mieheen ensin hyvin, jotta näkee kannattaako treffeille edes lähteä. Jos mies on sopiva, hän kestää kyllä kirjoittelunkin.
Olen todennut ettei tämä kannata. Sillä ei ole mitään merkitystä kuinka hyvin viestittelyssä klikkaa, jos livenä tyyppi ei sytytä yhtään eikä livenä juttu luista. Sitten on tullut turhaan tuhlattua aikaa siihenkin ihmiseen. Kun on viestitellyt kauan, pettymys on suurempi, jos se ihminen ei vastaakaan yhtään odotuksia. Niinpä parempi tavata mahdollisimman nopeasti. Itse en enää edes lähtisi treffeille, jos en olisi ensin nähnyt sitä ihmistä tosielämässä enkä olisi varma, onko hän oikeasti mun tyyppinen.
-ei ap
Viisas ihminen välttelee ennakko-odotuksia ja pitää omat odotukset maltillisina. Varmaan ihan outo ajatus kaikki minulleminulleminulle heti- väelle.
No ei tuollaisessa pessimisti ei pety -ajattelutavassa mitään viisasta ole parisuhdemarkkinoilla. Päinvastoin, ne positiiviset ennakko-odotukset tarkoittaa sitä, että tämä ihminen on sen verran kiinnostava, että maksanee vaivan tavata ihan oikeastikin. Aikuisen ihmisen ei pitäis olla vaikeaa käsitellä sitä elämään kuuluvaa pientä pettymystä, joka luonnollisesti seuraa, jos ei sitten livenä napannutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni olettamus, että "sen oikean" pitäisi kolahtaa melkein välittömästi on yksinkertaisesti väärä. Tietysti joillakin ihmisillä kiinnostuksen syttyminen tapahtuu juuri noin, mutta uskallan väittää, että aika monella ei, itseni mukaanlukien. Kiinnostuksen syttymiseen menee oikeasti aikaa ja se vaatii sitä, että pääsee kunnolla tutustumaan toiseen ihmiseen. Mitä toisesta ihmisestä oikeasti tietää muutamien treffien perusteella? Olen ollut onnellisesti naimisissa jo melkein 20 vuotta, mutta en usko, että aviomiehestäni ja minusta olisi ikinä tullut paria jos olisimme tavanneet Tinder-treffeillä tai vastaavilla, meidän tapauksessa ihastuksen syttymiseen nimittäin meni jonkin aikaa (opiskelimme samalla kurssilla). Ylipäätään en itse innostu toisista ihmisistä kovinkaan nopeasti, olen ihmisenä aika varautunut.
Jos on edes kerran kohdannut ihmisen joka kolahtaa heti, sen jälkeen on mahdotonta tyytyä muuhun. Ainakin minun on.
Se tunne kun katsoo jotain ihmistä ensikerran silmiin eikä vaan pysty irrottamaan katsettaan, ja samalla kasvoille nousee väkisisinkin hymy, koko kehon valtaa lämmin tunne ja tuntuu kuin aika pysähtyisi... Siinä on jotain niin ainutlaatuista, ettei sitä pysty korvaamaan millään.
Juttu on vain siinä että tuo liittyy enemmän omaan tunnetilaan sillä hetkellä.
Jos on huono päivä, et saa samaa tunnetta. Ehkä pitää olla ihanaihanaihanakesä eikä talvi, kuukautiskierto tietyssä vaiheessa, tms.
Jos miehen pitää sytyttää heti ulkonäöllä, saada sekunnissa nauramaan ja hoitaa soidinmenot täydellisesti, niin voi olla että sitä kolahtamista joutuu odottamaan. Ja voi olla että miehellä on aika kovat odotukset sinusta, kunhan hurmaaminen on suoritettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille on yleensä miehiä tyrkyllä runsaasti. Miehille on harvemmin tyrkyllä edes yhtä naista. Satunnaiseen takapanoon pääsykin voi olla työn takana, jos siitä ei maksa.
Jännä yhtälö, että suurimmalle osalle naisista on tarjolla valtava määrä miehiä, mutta silti suurin osa miehistä ei saa yhtään naista. Miten voi samaan aikaan valtaosa miehistä olla ilan seksiä, kun kuitenkin valtaosalle naisista on tarjolla paljon miehiä - ei voi olla matemaattisesti mahdollista, että valtaosalle naisia riittäisi jokaisella valtavasti miehiä jostain miesten häviävän pienestä vähemmistöstä.
Jos te miehet olette sitä mieltä, että teitä on liikaa tyrkyllä naisille, niin mikäli haluatte muutosta asiaan, niin mitähän sille voisi tehdä? Ainakaan minä en voi naisena vaikuttaa siihen, kuinka paljon miehiä vaikkapa muille naisille on tyrkyllä. Kuka/ketkä asiaan voisi vaikuttaa?
No onhan se ihan järkeenkäypä yhtälö, kun miehillä on yleisesti ottaen aika olemattomat kriteerit potentiaaliselle kumppanille ja ovat valmiita joustamaan, naisilla taas on 10-20 kohdan lista kriteereistä, joiden jokaisen on täytyttävä. Eipä tuohon epäsuhtaan voi oikein mitenkään vaikuttaa, ei se kenenkään syy ole, niin se vaan menee. Ihan normaalina, normaalipainoisena 30v miehenä, minun tasoni ovat joko huomattavasti ylipainoset, 10-20v vanhemmat, tai 3 lapsen äidit. Olen kyllä valmis joustamaan sen verran, että ylipainoiset kelpaa, joten se ei ole minulle henkilökohtaisesti ongelma, lapsia en elämääni kaipaa, enkä lähde 10v vanhemman toyboyksi, kuten palstalla vanhemmat naiset ovat todenneet nuoremmista miehistä. Ihan kivoja naisia olen tavannut, mitään vakavaa tai molemminpuolista kiinnostusta en tosin ole vielä löytänyt yli vuoden etsinnästä huolimatta, eipä noita tapaamiani naisiakaan tosin kovin montaa ole ollutkaan, alle kymmenen. Normaalipainoisesta naisesta on turha unelmoida, jostain kumman syystä, ehkä ulkonäkö ei riitä, tiedä häntä, enpä tosin enää heitä koita tavoitellakaan, kun valinnanvaraa heillä riittää, enkä lähde kilpailemaan huomiosta.
Kyllä miehilläkin on kriteereitä, mitä tulee parisuhteeseen.
Nyt kuulostaa siltä että olet lyhyt, hoikka, tms.
Tinderissä kelpaa hetken huviksi kuka tahansa, ja tämä aiheuttaakin illuusion että naiset saavat kenet tahansa ja miehen on otettava mitä saa.
Christiiina kirjoitti:
jos sua ap yhtään lohduttaa, niin kyllä tasoikkailla miehilläkin on vaikeuksia löytää tasoistaan seuraa.
Minullakin roikkuu Tinderin matcheissa sellaisia deittejä, jotka ovat olleet siellä 6-12kk. He vaan eivät ilmeisesti löydä ketään sopivaa naista, vaikka ovat pitkiä, komeita, mukavia ja isotuloisia.
Katsoisitko sinä olevasi sopiva nainen pitkälle, komealle ja isotuloiselle miehelle?
Vierailija kirjoitti:
Olette jumineet pakkomielteeseen että pitää kolahtaa ensinäkemältä, ettekä jaksa tutustua kehenkään.
Exän otin tavan vuoksi. Pakotin mieleni rakastumaan. Tajusin vasta iän myötä ettei tarvi seukata. Nuorena hiillostettiin pariutumaan. Sinkkukaveri nähtiin kummajaisena.
Sovellusten kautta tutustuminen harvoin toimii. Ihminen voi vaikuttaa paperilla hyvältä, mutta kemiat eivät kohtaa.
Aikaisemmin tutustuttiin ensin livenä ja silloin tiedettiin heti, onko toinen puoleensavetävä (en tarkoita kauneutta tai komeutta vaan sitä, että häntä kohtaan tunsi vetovoimaa). Sitten vasta alettiin tutustua häneen tarkemmin. Se fyysinen "yhteensopivuus" oli jo testattu ja olemassa.
Sovellusten kautta se menee väärinpäin; tutustutaan keskustelemalla ja sitten huomataan, ettei vetovoimaa ole.
Sarjadeittaili lähes poikkeuksetta käyttävät treffi kumppania hyväkseen hankkiakseen ilmaisia aterioita ja palveluja ilma aikomustakaan että lopettaisi ihmisten hyväksikäyttämisen
Jotkut ihmiset kolahtavat heti, ja sitten on sellaisia, joiden kanssa kemian syttyminen voi ottaa aikansa. Jälkimmäisiä ei voikaan löytää Tinderistä, koska olisi täysin mahdotonta valita vaikka kymmenestä epäkiinnostavasta yksi ja alkaa kuukausikaupalla katselemaan seksittömillä kaveritreffeillä, josko joskus kolahtaisi. Näitä hitaasti syttyviä voi löytää vaikka töistä ja harrastuksista.
Sellaista kokemusta minulla ei kyllä koskaan ole ollut, että olisin tuntenut jonkun kuukausikaupalla ilman minkäänlaista kemiaa ja sitten yht'äkkiä kemiaa olisi ilmaantunutkin. Nekin, jotka olen tuntenut jo aiemmin, vaikka "kolahtaminen" olisi tullutkin myöhemmin, ovat kuitenkin olleet sellaisia, joiden kanssa on ollut JOTAIN kemiaa alusta asti - ainakin sellaista, että on synkannut hyvin, on ollut kiva jutella ja viettää aikaa, jne. Sellaista ihmettä ei ole koskaan ollut, että toisen kanssa ei olisi edes synkannut, kunnes yht'äkkiä olisimmekin ihastuneet. Joten siinä mielessä treffeillä jonkinlaisen kemian hakeminen on kyllä mielestäni perusteltua.