Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomuus sattuu kipeästi taas tänään
13.11.2022 |
Taas sellainen päivä kun tahaton lapsettomuus satuttaa. Kohta on myös joulu jolloin sama paha olo nostaa päätään. Kiitollinen olen, että omat vanhempani ovat vielä elossa ja sisaruksia on myös, joten en ole yksin näinä hetkinä. Mutta kyllä se sattuu ettei ole sitä omaa perhettä ja joutuu aina katsomaan sivusta kaikkea. Miettii vaan, että milloin on minun vuoro vai ehtiikö sitä tulla koskaan.
N33.
Kommentit (150)
Jos ap:llä olisi perhe, hän ruikuttelisi sitä, miten rankkaa on olla äiti jne. Jotkut eivät kertakaikkiaan osaa kuin valittaa. Tyytymättömyys on heille elämäntapa ja masokistisen nautinnon muoto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ap:llä olisi perhe, hän ruikuttelisi sitä, miten rankkaa on olla äiti jne. Jotkut eivät kertakaikkiaan osaa kuin valittaa. Tyytymättömyys on heille elämäntapa ja masokistisen nautinnon muoto.
Nyt oli yritystä tässä provossa. Annan 3/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän nyt kiinnostaisi tuon valituksen jälkeen tietää, onko lapsettomuuteesi lääketieteellinen syy, vai eikö ole miehet kelvanneet? Tarviiko siittäjän olla niin ihmeellinen? Pääasia ettei sillä ole vakavia periytyviä sairauksia ja sitä kiinnostaa tavata lastaan, vaikka eroaisitte.
Joko hankkiudut raskaaksi tai opettelet löytämään lapsettomuudesta hyviä puolia. Niitäkin on.
Tämä on minusta inhottavaa, että joutuu perustelemaan tilannettaan ja selittelemään tunteitaan. Olen saanut aikaisemmin useita keskenmenoja jotka jokainen on olleet todella rankkoja kokemuksia, kahdessa suhteessa yritimme lasta. Molemmat näistä suhteista myös päättyivät puolison petettyä. Raskaaksi ei niin vain hankkiuduta. -Ap
moni hankkiutuu niin vain raskaaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halauksia AP. Tällä palstalla ei kannata kyllä asialle etsiä tukea, ihmiset ovat kummallisen vihamielisiä sekä tahattomasti että vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan. Jos et saa lapsia, niin vittuakos valitat ja jos et halua lapsia, niin miksi muka et, pakko olla itsekäs ja tyhmäkin vielä.
Me yritettiin 3 vuotta joten useampi äitienpäivä, isänpäivä, joulu ja muu mukava juhla meni synkeissä tunnelmissa.
Tämä on kyllä ihan vihon viimeinen paikka missä aloittaisin keskustelun lapsettomuudesta. Näkeehän syyn osasta kommenteista. Haukutaan (tahattomasti) lapsettomia itsekkäiksi, mutta melko itsekästä toimintaa on kommentoida "ole hiljaa asiasta". Ihan kuin se tilanne kenenkään kohdalla sillä paranisi, ja onko tosiaan eri tilanteessa olevilla oikeus sanella keiden pitäisi vaieta ja hävetä?
Ap, jos et vielä ole tutustunut, niin kannattaa tutustua simpukka ry sivuihin. Fb:ssa on myös hyviä vertaistukiryhmiä, sieltä et varmana saa samanlaisia ikäviä ja näsäviisaita kommentteja kuin täällä. Voimia sinulle ja muille, joita tämä päivä koskettaa ikävässä mielessä.
olisiko sinusta kiva, jos vaikka lapsesi syntymäpäiville tulisi äiti joka alkaisi valittaa, että hänen lapsena syntympäpäivät jäivät väliin tai että ei saa koskaan juhlia lapsensa syntymäpäivää? Hän vaatisi valokeilan itselleen ja jos joku haluaisi muistuttaa, että puhutaan tästä ,myöhemmin, annetaan nyt lapselle juhlansa, niin hän alkaisi vinkua, että "häntä kielletään puhumasta siitä, että lapsensa syntymäpäivä jäi väliin"
Täytyy ymmärtää tilanne ja hankkia tilannetajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä niiiiiiin tunnistan tuon kivun ja surun. Olin saman ikäisenä yksin ja monet monet monet illat itkin kun olin päivät katsellut muiden perheonnea. Häät ja kastejuhlat olivat pahimpia, viikko meni aina sellaisten jälkeen surusta toipuessa.
Ja juuri nämä isän-äitenpäivät + jouluvalmistelut oli aina yhtä haikeita.
Mutta neuvoisin: älä luovuta! Minä kahlasin Tinderiä monta vuotta ja vaikka oli miten epätoivoista välillä, en vaan antanut periksi! Ja sitten löysin oman rakkaan mieheni viittä vailla 36-vuotiaana. Nyt neljä vuotta myöhemminolemme yhden lapsen vanhempia, toinen on syntymässä kuukauden kuluttua. Eli vielä ehdit kun vaan olet sitkeä ja valitset tarkkaan millaisia miehiä edes katsot, koska mitä vähemmän joudut pelatuksi, sitä ehjempänä pysyt nykyajan kovassa deittimaailmassa!
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halauksia AP. Tällä palstalla ei kannata kyllä asialle etsiä tukea, ihmiset ovat kummallisen vihamielisiä sekä tahattomasti että vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan. Jos et saa lapsia, niin vittuakos valitat ja jos et halua lapsia, niin miksi muka et, pakko olla itsekäs ja tyhmäkin vielä.
Me yritettiin 3 vuotta joten useampi äitienpäivä, isänpäivä, joulu ja muu mukava juhla meni synkeissä tunnelmissa.
ihmiset eivät ehkä jaksa kuunnella ainaista valinttamista ja uhriutumista. Kyse ei ole siitä etteikö (Edes joku lapsellinen) voisi ymmärtää miten paljon lapsettomuus voisi satuttaa, vaan siitä, että normaalipsyykeisen aikuisen luulisi osaavan olla iloinen myös muiden onnesta, eikä oe kivaa, jos joku tulee pilaamaan juhlan sillä, että nostaa tahallisesti itsensä valokeilaan ja alkaa vinkua siitä ettei ehkä koskaan saa itse olla isänpäivä/äitienpäivä juhlinnoissa. ei sillä, ei lapsellistenkaan pidä mieltään pahoittaa siitä, että joku tulee pahoittelemaan omaa lapsettomuuttaan, mutta kun on tällainen tiettyyn aiheeseen rajattu juhlapäivä, niin pitää ymmärtää, että joku sitten hermostuu ja käskee olemaan pilaamatta juhlapäivää omanapaisuudellaan.
yksi sukulaiseni tuli lapsettomaksi lapsena sairastetun sairauden vuoksi, löysi silti ihanan naisen, joka tajuttuaan rakastuneensa lapsettomaan mieheen, päätti, että niin kauan kun rakkautensa kestää, hänkin aikoo olla lapseton, koska ensi sijassa haluaa elää loppuelämänsä juuri tuon miehen kanssa. He ovat aina olleet iloinen pariskunta ja juhlineet täysillä mukana toisten ihmisten lapsibileissä eikä heistä näy surua lapsettomuudesta. He kanavoivat oman lapsettomuussurunsa siihen, että menivät ulkomaille auttamaan isättömiä ja äidittömiä lapsia, ovat aina sanoneet, se on ollut maailman parasta terapiaa ja sen ansiosta ovat oppineet, että vanhempana voi olla niin monella tavalla, ei siihen samoja geenejä tarvita tai synnytyskokemuksia. Ja heistä todellakin näkee, että ovat tasapainossa asian kanssa.
Harmi vain että sulla menee ohi se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa ja tehdä hyväntekeväisyyttä. Jokainen käsittelee asiat eri tavalla ja kokemuksella kerron, että lapsettomuus kulkee läpi elämän mukana omine tuntemuksineen. Siitäkin huolimatta että asian olisi käsitellyt ja hyväksynyt.
On todella mautonta sanoa yhtään kenellekään, ettei ole tasapainoinen ja aikuisen tulisi vain kestää. Ei. Ei todellakaan tarvitse, eikä se automaattisesti tarkoita ettei ihminen olisi tasapainoinen. Toki järki pidettävä mukana, esimerkiksi yrittää tehdä töitä että asian kanssa oppii elämään.
Se lapseton pariskunta voi juhlia toisten lasten juhlia, mutta tiedätkö mikä heillä voi juhlien jälkeen kotona olla tilanne? Veikkaanpa ettet. Iloinen voi olla toisen puolesta, mutta omissa oloissa voidaan surra.Toisekseen - näitä keskusteluja EI ole pakko aukaista ja lukea, jos se pilaa just sun juhlapäivän.
Harmi, että sulla menee ohi, että jokainen voi löytää paikan kanavoida oma lapsettomuussurunsa tuottavampaan toimintaan kuin valittamiseen. Jokainen. Jokaisen ei tarvitse matkustaa ulkomaille, jokainen etsikööt omat tapansa. Tiedän kyllä millainen tilanne heillä on kotona juhlien jälkeen. He ovat aidosti iloisia toisen onnesta ja ymmärtävät, että se ei ole heiltä pois. He ovat aina myös avoimesti puhuneet tästä asiasta, kaikista sen puolista. Tämä siksi, että aikoinaan myös päättivät, että lapsettomuus ei heitä murra, se on asia, josta he aikoinaan päättivät, että kääntävät sen positiiviseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halauksia AP. Tällä palstalla ei kannata kyllä asialle etsiä tukea, ihmiset ovat kummallisen vihamielisiä sekä tahattomasti että vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan. Jos et saa lapsia, niin vittuakos valitat ja jos et halua lapsia, niin miksi muka et, pakko olla itsekäs ja tyhmäkin vielä.
Me yritettiin 3 vuotta joten useampi äitienpäivä, isänpäivä, joulu ja muu mukava juhla meni synkeissä tunnelmissa.
Tämä on kyllä ihan vihon viimeinen paikka missä aloittaisin keskustelun lapsettomuudesta. Näkeehän syyn osasta kommenteista. Haukutaan (tahattomasti) lapsettomia itsekkäiksi, mutta melko itsekästä toimintaa on kommentoida "ole hiljaa asiasta". Ihan kuin se tilanne kenenkään kohdalla sillä paranisi, ja onko tosiaan eri tilanteessa olevilla oikeus sanella keiden pitäisi vaieta ja hävetä?
Ap, jos et vielä ole tutustunut, niin kannattaa tutustua simpukka ry sivuihin. Fb:ssa on myös hyviä vertaistukiryhmiä, sieltä et varmana saa samanlaisia ikäviä ja näsäviisaita kommentteja kuin täällä. Voimia sinulle ja muille, joita tämä päivä koskettaa ikävässä mielessä.
olisiko sinusta kiva, jos vaikka lapsesi syntymäpäiville tulisi äiti joka alkaisi valittaa, että hänen lapsena syntympäpäivät jäivät väliin tai että ei saa koskaan juhlia lapsensa syntymäpäivää? Hän vaatisi valokeilan itselleen ja jos joku haluaisi muistuttaa, että puhutaan tästä ,myöhemmin, annetaan nyt lapselle juhlansa, niin hän alkaisi vinkua, että "häntä kielletään puhumasta siitä, että lapsensa syntymäpäivä jäi väliin"
Täytyy ymmärtää tilanne ja hankkia tilannetajua.
Lopeta jo noiden satujen keksiminen. Eikai kukaan olen noin i d i o o t t i, muuta kuin pääsi sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halauksia AP. Tällä palstalla ei kannata kyllä asialle etsiä tukea, ihmiset ovat kummallisen vihamielisiä sekä tahattomasti että vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan. Jos et saa lapsia, niin vittuakos valitat ja jos et halua lapsia, niin miksi muka et, pakko olla itsekäs ja tyhmäkin vielä.
Me yritettiin 3 vuotta joten useampi äitienpäivä, isänpäivä, joulu ja muu mukava juhla meni synkeissä tunnelmissa.
ihmiset eivät ehkä jaksa kuunnella ainaista valinttamista ja uhriutumista. Kyse ei ole siitä etteikö (Edes joku lapsellinen) voisi ymmärtää miten paljon lapsettomuus voisi satuttaa, vaan siitä, että normaalipsyykeisen aikuisen luulisi osaavan olla iloinen myös muiden onnesta, eikä oe kivaa, jos joku tulee pilaamaan juhlan sillä, että nostaa tahallisesti itsensä valokeilaan ja alkaa vinkua siitä ettei ehkä koskaan saa itse olla isänpäivä/äitienpäivä juhlinnoissa. ei sillä, ei lapsellistenkaan pidä mieltään pahoittaa siitä, että joku tulee pahoittelemaan omaa lapsettomuuttaan, mutta kun on tällainen tiettyyn aiheeseen rajattu juhlapäivä, niin pitää ymmärtää, että joku sitten hermostuu ja käskee olemaan pilaamatta juhlapäivää omanapaisuudellaan.
yksi sukulaiseni tuli lapsettomaksi lapsena sairastetun sairauden vuoksi, löysi silti ihanan naisen, joka tajuttuaan rakastuneensa lapsettomaan mieheen, päätti, että niin kauan kun rakkautensa kestää, hänkin aikoo olla lapseton, koska ensi sijassa haluaa elää loppuelämänsä juuri tuon miehen kanssa. He ovat aina olleet iloinen pariskunta ja juhlineet täysillä mukana toisten ihmisten lapsibileissä eikä heistä näy surua lapsettomuudesta. He kanavoivat oman lapsettomuussurunsa siihen, että menivät ulkomaille auttamaan isättömiä ja äidittömiä lapsia, ovat aina sanoneet, se on ollut maailman parasta terapiaa ja sen ansiosta ovat oppineet, että vanhempana voi olla niin monella tavalla, ei siihen samoja geenejä tarvita tai synnytyskokemuksia. Ja heistä todellakin näkee, että ovat tasapainossa asian kanssa.
Harmi vain että sulla menee ohi se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa ja tehdä hyväntekeväisyyttä. Jokainen käsittelee asiat eri tavalla ja kokemuksella kerron, että lapsettomuus kulkee läpi elämän mukana omine tuntemuksineen. Siitäkin huolimatta että asian olisi käsitellyt ja hyväksynyt.
On todella mautonta sanoa yhtään kenellekään, ettei ole tasapainoinen ja aikuisen tulisi vain kestää. Ei. Ei todellakaan tarvitse, eikä se automaattisesti tarkoita ettei ihminen olisi tasapainoinen. Toki järki pidettävä mukana, esimerkiksi yrittää tehdä töitä että asian kanssa oppii elämään.
Se lapseton pariskunta voi juhlia toisten lasten juhlia, mutta tiedätkö mikä heillä voi juhlien jälkeen kotona olla tilanne? Veikkaanpa ettet. Iloinen voi olla toisen puolesta, mutta omissa oloissa voidaan surra.Toisekseen - näitä keskusteluja EI ole pakko aukaista ja lukea, jos se pilaa just sun juhlapäivän.
Harmi, että sulla menee ohi, että jokainen voi löytää paikan kanavoida oma lapsettomuussurunsa tuottavampaan toimintaan kuin valittamiseen. Jokainen. Jokaisen ei tarvitse matkustaa ulkomaille, jokainen etsikööt omat tapansa. Tiedän kyllä millainen tilanne heillä on kotona juhlien jälkeen. He ovat aidosti iloisia toisen onnesta ja ymmärtävät, että se ei ole heiltä pois. He ovat aina myös avoimesti puhuneet tästä asiasta, kaikista sen puolista. Tämä siksi, että aikoinaan myös päättivät, että lapsettomuus ei heitä murra, se on asia, josta he aikoinaan päättivät, että kääntävät sen positiiviseksi.
Eniten sun kommenteissa huvittaa, että kaikkien tulisi olla sun tuttavien kaltaisia. Tämä tuntuu olevan aihe, josta ei saa olla surullinen millään muotoa vaan TÄYTYY heti päästä asian yli ja mindfluness- periaatteella elää.
Ole hyvä, ja anna sellaisten ihmisten keskustella täällä jotka saavat vertaistukea tilanteeseensa. Tiesitkö muuten, että sekin voi olla myös yksi muoto kanavoida omaa surua? Jakaa kokemuksia ja tunteita toisen sellaisen kanssa, joka ymmärtää mistä puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä, elämäni olisi piloilla jos sinappikone, huh huh....
Vela m50
Kyllähän sitä tuossa iässä voi itselleen vakuutella jos jonninlaista
Kielletään isyydestä puhuminen, kun se voi loukata intersektionaalistatransuhomolesboviherpiiperökommaria, joka vihaa muutenkin perheitä ja lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä ymmärtänyt miksi joillekin on jossain anonyymi palstalla hirveä ongelma, jos joku kysyy neuvoa, kokemuksia tai vain vertaistukea haluaa. Eikö palstojen idea nimenomaan ole keskustella ajankohtaisista aiheista, mutta myös jakaa ja hakea vertaistukea? Jos noin joku ketju harmittaa, niin pakkoko sitä on avata, lukea ja kommentoida suoraan sanottuna turhaan. Saatteko jotain mielihyvää että pääsette toisia haukkumaan, arvostelemaan tai viisastelemaan?
Ja sitten ihmetellään nykyajan lapsia, mistä oppivat käyttäytymisensä. Onneksi tässä (ja monessa muussa ketjussa) on asiallisiakin kommentteja. Ei kannata noista "mun tuttu" ja "pane useammin" kommenteista kannata välittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halauksia AP. Tällä palstalla ei kannata kyllä asialle etsiä tukea, ihmiset ovat kummallisen vihamielisiä sekä tahattomasti että vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan. Jos et saa lapsia, niin vittuakos valitat ja jos et halua lapsia, niin miksi muka et, pakko olla itsekäs ja tyhmäkin vielä.
Me yritettiin 3 vuotta joten useampi äitienpäivä, isänpäivä, joulu ja muu mukava juhla meni synkeissä tunnelmissa.
ihmiset eivät ehkä jaksa kuunnella ainaista valinttamista ja uhriutumista. Kyse ei ole siitä etteikö (Edes joku lapsellinen) voisi ymmärtää miten paljon lapsettomuus voisi satuttaa, vaan siitä, että normaalipsyykeisen aikuisen luulisi osaavan olla iloinen myös muiden onnesta, eikä oe kivaa, jos joku tulee pilaamaan juhlan sillä, että nostaa tahallisesti itsensä valokeilaan ja alkaa vinkua siitä ettei ehkä koskaan saa itse olla isänpäivä/äitienpäivä juhlinnoissa. ei sillä, ei lapsellistenkaan pidä mieltään pahoittaa siitä, että joku tulee pahoittelemaan omaa lapsettomuuttaan, mutta kun on tällainen tiettyyn aiheeseen rajattu juhlapäivä, niin pitää ymmärtää, että joku sitten hermostuu ja käskee olemaan pilaamatta juhlapäivää omanapaisuudellaan.
yksi sukulaiseni tuli lapsettomaksi lapsena sairastetun sairauden vuoksi, löysi silti ihanan naisen, joka tajuttuaan rakastuneensa lapsettomaan mieheen, päätti, että niin kauan kun rakkautensa kestää, hänkin aikoo olla lapseton, koska ensi sijassa haluaa elää loppuelämänsä juuri tuon miehen kanssa. He ovat aina olleet iloinen pariskunta ja juhlineet täysillä mukana toisten ihmisten lapsibileissä eikä heistä näy surua lapsettomuudesta. He kanavoivat oman lapsettomuussurunsa siihen, että menivät ulkomaille auttamaan isättömiä ja äidittömiä lapsia, ovat aina sanoneet, se on ollut maailman parasta terapiaa ja sen ansiosta ovat oppineet, että vanhempana voi olla niin monella tavalla, ei siihen samoja geenejä tarvita tai synnytyskokemuksia. Ja heistä todellakin näkee, että ovat tasapainossa asian kanssa.
Harmi vain että sulla menee ohi se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa ja tehdä hyväntekeväisyyttä. Jokainen käsittelee asiat eri tavalla ja kokemuksella kerron, että lapsettomuus kulkee läpi elämän mukana omine tuntemuksineen. Siitäkin huolimatta että asian olisi käsitellyt ja hyväksynyt.
On todella mautonta sanoa yhtään kenellekään, ettei ole tasapainoinen ja aikuisen tulisi vain kestää. Ei. Ei todellakaan tarvitse, eikä se automaattisesti tarkoita ettei ihminen olisi tasapainoinen. Toki järki pidettävä mukana, esimerkiksi yrittää tehdä töitä että asian kanssa oppii elämään.
Se lapseton pariskunta voi juhlia toisten lasten juhlia, mutta tiedätkö mikä heillä voi juhlien jälkeen kotona olla tilanne? Veikkaanpa ettet. Iloinen voi olla toisen puolesta, mutta omissa oloissa voidaan surra.Toisekseen - näitä keskusteluja EI ole pakko aukaista ja lukea, jos se pilaa just sun juhlapäivän.
Harmi, että sulla menee ohi, että jokainen voi löytää paikan kanavoida oma lapsettomuussurunsa tuottavampaan toimintaan kuin valittamiseen. Jokainen. Jokaisen ei tarvitse matkustaa ulkomaille, jokainen etsikööt omat tapansa. Tiedän kyllä millainen tilanne heillä on kotona juhlien jälkeen. He ovat aidosti iloisia toisen onnesta ja ymmärtävät, että se ei ole heiltä pois. He ovat aina myös avoimesti puhuneet tästä asiasta, kaikista sen puolista. Tämä siksi, että aikoinaan myös päättivät, että lapsettomuus ei heitä murra, se on asia, josta he aikoinaan päättivät, että kääntävät sen positiiviseksi.
Eniten sun kommenteissa huvittaa, että kaikkien tulisi olla sun tuttavien kaltaisia. Tämä tuntuu olevan aihe, josta ei saa olla surullinen millään muotoa vaan TÄYTYY heti päästä asian yli ja mindfluness- periaatteella elää.
Ole hyvä, ja anna sellaisten ihmisten keskustella täällä jotka saavat vertaistukea tilanteeseensa. Tiesitkö muuten, että sekin voi olla myös yksi muoto kanavoida omaa surua? Jakaa kokemuksia ja tunteita toisen sellaisen kanssa, joka ymmärtää mistä puhutaan.
Sinun kommenteissasi huvittaa eniten se, ettet näytä tajuavan, että tämä on aihe vapaa palsta. Täällä saa tosiaan puhua mistä vain, mutta pitää myös ymmärtää, että kommenttejakin tulee jokaisesta eri näkökulmasta. Jos haluat puhua pelkästään lapsettomien kanssa, niin mene lapsettomien keskustelupalstalle. Siellä saat hymistelyä ja yhden näkökulman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halauksia AP. Tällä palstalla ei kannata kyllä asialle etsiä tukea, ihmiset ovat kummallisen vihamielisiä sekä tahattomasti että vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan. Jos et saa lapsia, niin vittuakos valitat ja jos et halua lapsia, niin miksi muka et, pakko olla itsekäs ja tyhmäkin vielä.
Me yritettiin 3 vuotta joten useampi äitienpäivä, isänpäivä, joulu ja muu mukava juhla meni synkeissä tunnelmissa.
Tämä on kyllä ihan vihon viimeinen paikka missä aloittaisin keskustelun lapsettomuudesta. Näkeehän syyn osasta kommenteista. Haukutaan (tahattomasti) lapsettomia itsekkäiksi, mutta melko itsekästä toimintaa on kommentoida "ole hiljaa asiasta". Ihan kuin se tilanne kenenkään kohdalla sillä paranisi, ja onko tosiaan eri tilanteessa olevilla oikeus sanella keiden pitäisi vaieta ja hävetä?
Ap, jos et vielä ole tutustunut, niin kannattaa tutustua simpukka ry sivuihin. Fb:ssa on myös hyviä vertaistukiryhmiä, sieltä et varmana saa samanlaisia ikäviä ja näsäviisaita kommentteja kuin täällä. Voimia sinulle ja muille, joita tämä päivä koskettaa ikävässä mielessä.
olisiko sinusta kiva, jos vaikka lapsesi syntymäpäiville tulisi äiti joka alkaisi valittaa, että hänen lapsena syntympäpäivät jäivät väliin tai että ei saa koskaan juhlia lapsensa syntymäpäivää? Hän vaatisi valokeilan itselleen ja jos joku haluaisi muistuttaa, että puhutaan tästä ,myöhemmin, annetaan nyt lapselle juhlansa, niin hän alkaisi vinkua, että "häntä kielletään puhumasta siitä, että lapsensa syntymäpäivä jäi väliin"
Täytyy ymmärtää tilanne ja hankkia tilannetajua.
Lopeta jo noiden satujen keksiminen. Eikai kukaan olen noin i d i o o t t i, muuta kuin pääsi sisällä.
onneksi sinä olet jäänyt lapsettomaksi.
Ja tästä tunnistaa aidon provon. Kun ei onnistu satuilu, niin yritetään toista keinoa. Ilman että edes tiedät olenko todellisuudella lapseton. :)
Mene jo valmistautumaan huomiseen päivään, minä ainakin aion tehdä niin.
Harmillinen tilanne ruo varmasti on, mutta kyllä itseä vähä ottaa päähän tämä liika inklusiivisuus. Somessakaan harva enää onnittelee isiä, vaan tilalla lukee Hyvää isänpäivää kaikille isille, isoisille, heille jotka haluavat isiksi, joiden lapset asuvat kaukana, joiden lapset ovat kuolleet, joilla ei ole lapsia vielä, jotka ovat viikonloppuisiä, bonusisiä, jotka kokevat itsensä isiksi, jotka odottavat adoptiolasta, jotka odottavat biologista lasta, jotka ehkä hankkivat lapsia viiden vuoden kuluttua.
Isyys ei ole asia, jonka itse valitsee. Lapsi kokee jonkun ihmisen isäkseen ja se lapsen määritelmä tekee ihmisen isäksi. Joten ihan turha onnitella ja muistella kaikkia ihmisiä, tämä on isänpäivä, ei surullisten ei-isien päivä. Olkoon se vaikka huomenna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halauksia AP. Tällä palstalla ei kannata kyllä asialle etsiä tukea, ihmiset ovat kummallisen vihamielisiä sekä tahattomasti että vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan. Jos et saa lapsia, niin vittuakos valitat ja jos et halua lapsia, niin miksi muka et, pakko olla itsekäs ja tyhmäkin vielä.
Me yritettiin 3 vuotta joten useampi äitienpäivä, isänpäivä, joulu ja muu mukava juhla meni synkeissä tunnelmissa.
ihmiset eivät ehkä jaksa kuunnella ainaista valinttamista ja uhriutumista. Kyse ei ole siitä etteikö (Edes joku lapsellinen) voisi ymmärtää miten paljon lapsettomuus voisi satuttaa, vaan siitä, että normaalipsyykeisen aikuisen luulisi osaavan olla iloinen myös muiden onnesta, eikä oe kivaa, jos joku tulee pilaamaan juhlan sillä, että nostaa tahallisesti itsensä valokeilaan ja alkaa vinkua siitä ettei ehkä koskaan saa itse olla isänpäivä/äitienpäivä juhlinnoissa. ei sillä, ei lapsellistenkaan pidä mieltään pahoittaa siitä, että joku tulee pahoittelemaan omaa lapsettomuuttaan, mutta kun on tällainen tiettyyn aiheeseen rajattu juhlapäivä, niin pitää ymmärtää, että joku sitten hermostuu ja käskee olemaan pilaamatta juhlapäivää omanapaisuudellaan.
yksi sukulaiseni tuli lapsettomaksi lapsena sairastetun sairauden vuoksi, löysi silti ihanan naisen, joka tajuttuaan rakastuneensa lapsettomaan mieheen, päätti, että niin kauan kun rakkautensa kestää, hänkin aikoo olla lapseton, koska ensi sijassa haluaa elää loppuelämänsä juuri tuon miehen kanssa. He ovat aina olleet iloinen pariskunta ja juhlineet täysillä mukana toisten ihmisten lapsibileissä eikä heistä näy surua lapsettomuudesta. He kanavoivat oman lapsettomuussurunsa siihen, että menivät ulkomaille auttamaan isättömiä ja äidittömiä lapsia, ovat aina sanoneet, se on ollut maailman parasta terapiaa ja sen ansiosta ovat oppineet, että vanhempana voi olla niin monella tavalla, ei siihen samoja geenejä tarvita tai synnytyskokemuksia. Ja heistä todellakin näkee, että ovat tasapainossa asian kanssa.
Harmi vain että sulla menee ohi se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa ja tehdä hyväntekeväisyyttä. Jokainen käsittelee asiat eri tavalla ja kokemuksella kerron, että lapsettomuus kulkee läpi elämän mukana omine tuntemuksineen. Siitäkin huolimatta että asian olisi käsitellyt ja hyväksynyt.
On todella mautonta sanoa yhtään kenellekään, ettei ole tasapainoinen ja aikuisen tulisi vain kestää. Ei. Ei todellakaan tarvitse, eikä se automaattisesti tarkoita ettei ihminen olisi tasapainoinen. Toki järki pidettävä mukana, esimerkiksi yrittää tehdä töitä että asian kanssa oppii elämään.
Se lapseton pariskunta voi juhlia toisten lasten juhlia, mutta tiedätkö mikä heillä voi juhlien jälkeen kotona olla tilanne? Veikkaanpa ettet. Iloinen voi olla toisen puolesta, mutta omissa oloissa voidaan surra.Toisekseen - näitä keskusteluja EI ole pakko aukaista ja lukea, jos se pilaa just sun juhlapäivän.
Harmi, että sulla menee ohi, että jokainen voi löytää paikan kanavoida oma lapsettomuussurunsa tuottavampaan toimintaan kuin valittamiseen. Jokainen. Jokaisen ei tarvitse matkustaa ulkomaille, jokainen etsikööt omat tapansa. Tiedän kyllä millainen tilanne heillä on kotona juhlien jälkeen. He ovat aidosti iloisia toisen onnesta ja ymmärtävät, että se ei ole heiltä pois. He ovat aina myös avoimesti puhuneet tästä asiasta, kaikista sen puolista. Tämä siksi, että aikoinaan myös päättivät, että lapsettomuus ei heitä murra, se on asia, josta he aikoinaan päättivät, että kääntävät sen positiiviseksi.
Eniten sun kommenteissa huvittaa, että kaikkien tulisi olla sun tuttavien kaltaisia. Tämä tuntuu olevan aihe, josta ei saa olla surullinen millään muotoa vaan TÄYTYY heti päästä asian yli ja mindfluness- periaatteella elää.
Ole hyvä, ja anna sellaisten ihmisten keskustella täällä jotka saavat vertaistukea tilanteeseensa. Tiesitkö muuten, että sekin voi olla myös yksi muoto kanavoida omaa surua? Jakaa kokemuksia ja tunteita toisen sellaisen kanssa, joka ymmärtää mistä puhutaan.
Sinun kommenteissasi huvittaa eniten se, ettet näytä tajuavan, että tämä on aihe vapaa palsta. Täällä saa tosiaan puhua mistä vain, mutta pitää myös ymmärtää, että kommenttejakin tulee jokaisesta eri näkökulmasta. Jos haluat puhua pelkästään lapsettomien kanssa, niin mene lapsettomien keskustelupalstalle. Siellä saat hymistelyä ja yhden näkökulman.
Toki, mutta sitä en ymmärrä minkä takia tosissasi tulet kertomaan tuttaviesi asioista tänne? Ja oikein tuputat, että näin sen asian pitää olla. Yksi tuntemasi lapseton pariskunta ei ole yhtä kuin kaikki muut. Suosittelisin tutustumaan muitakin tapoja käsitellä lapsettomuutta (tai mitä tahansa koskettavia aiheita) ja niiden kanssa eläviin ihmisiin.
Ja ennen kuin sanot, niin kyllä. Tiedän pariskuntia, jotka toimivat mm. tukiperheinä ja käsittelevät tätä kautta lapsettomuutta sekä kokevat olevan eri tavalla hyödyksi. Mutta tiedän myös heitä, jotka edelleen kamppailevat asian kanssa. Hyväksymisprosessi ei ole kaikille itse selvää kertalaakista.
Ymmärrän kyllä apta, mutta kaikelle on aika ja paikka. Tänään juhlitaan isiä, joten synkistely omasta tilanteesta ei oikein sovi juhlapäivään. Moni isänpäivää viettäväkin on voinut painia lapsettomuuden surun kanssa aiemmin, joten on rumaa tuoda ongelmia esiin vain oman surkean fiiliksensä johdosta. Annetaan isien juhlia omaa onneaan.
Oletko AP käynyt tutkimuksissa? Vai valitatko vain muuten vain? On itseellistä äitiyttä.
Uskomaton valittaja tuo ap. Kertoi isänsä olevan elossa, olisi nyt sitten muistanut häntä. Miehet ovat pettäneet ap:tä eikä hänellä edes ole miestä, jonka kanssa tehdä lapsi. Yksin ei voi lasta tehdä, koska ketä lapsi silloin isänpäivänä muistaisi.
Harmi vain että sulla menee ohi se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa ja tehdä hyväntekeväisyyttä. Jokainen käsittelee asiat eri tavalla ja kokemuksella kerron, että lapsettomuus kulkee läpi elämän mukana omine tuntemuksineen. Siitäkin huolimatta että asian olisi käsitellyt ja hyväksynyt.
On todella mautonta sanoa yhtään kenellekään, ettei ole tasapainoinen ja aikuisen tulisi vain kestää. Ei. Ei todellakaan tarvitse, eikä se automaattisesti tarkoita ettei ihminen olisi tasapainoinen. Toki järki pidettävä mukana, esimerkiksi yrittää tehdä töitä että asian kanssa oppii elämään.
Se lapseton pariskunta voi juhlia toisten lasten juhlia, mutta tiedätkö mikä heillä voi juhlien jälkeen kotona olla tilanne? Veikkaanpa ettet. Iloinen voi olla toisen puolesta, mutta omissa oloissa voidaan surra.
Toisekseen - näitä keskusteluja EI ole pakko aukaista ja lukea, jos se pilaa just sun juhlapäivän.