Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi abortin vastustajat eivät osaa perustella kantaansa loogisesti?
11.11.2022 |
Eräässä palstan abortti-aiheisessa keskustelussa moni tuomitsi abortin, mutta harva osasi kertoa loogisia syitä siihen. Eräskin yksilö jankutti kymmeniä sivuja, kuinka vauvojen tap paminen on väärin ja että äidin pitää uhrata mieluummin oma henkensä kuin teettää keskeytys, mutta kysyttäessä perusteluja, ei vastannut mitään, ei, vaikka monta kertaa kysyttiin perusteluita. Ei yhtäkään vastausta tullut (paitsi se kymmeniä kertoja toistunut "vauvoja ei saa tap paa")
Joten sinä abortin vastustaja, kykenetkö loogisesti perustelemaan, miksi abortti on mielestäsi väärin myös silloin, kun äidin terveys tai henki on kyseessä?
Kommentit (1111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihan yhtä sokeita te puollustajat ootte mielipiteissänne ja aika johtopäätöksiä vedätte jos abortti kiellettäs
avataan vähän lisää. mitä mieltä vammasen tappasemista kohtuun? entä onko oikein että downin syndroomaiset loppuu maailmasta?Puolustajien johtopäätökset perustuvat TUTKITTUUN TIETOON.
Jos downsyndrooma loppuu maailmasta niin se loppuu. Se on jokaisen oma asia haluaako synnyttää lapsen, jolla on todettu kehityshäiriö.
Down-syndrooma ei lopu maailmasta, jos down-ihmisiä ei enää näy se tarkoittaa sitä, että heidät kaikki abortoidaan. Näin on esim. Islannissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aborttiin ei loppujen lopuksi ole muuta vaihtoehtoa kuin että ajatusmaailma ja kulttuuri muuttuvat sellaisiksi, että kukaan (aina esiintyviä poikkeustapauksia lukuun ottamatta) ei edes haluaisi tehdä aborttia. Samalla tavalla kuin kukaan normaali ihminen ei (toivottavasti?!) halua oikeasti mur hata ketään. Tämä on vaikea tie ja pitkän työn takana, mutta se on mahdollinen. Jokaisen, joka arvostaa omaa elämäänsä ja/tai lastensa elämää kannattaisi alkaa arvioimaan arvojaan uudelleen. Abortti ja eutanasia ovat nimittäin saman kolikon kaksi puolta. Tämän nykyisen kehityskulun päässä jokainen vielä tällä hetkellä suhteellisen nuori henkilö nimittäin kohtaa vaivaisena ja/tai vanhana painostetun eutanasian rumat kasvot. Kun elämänkulun toisessa ääripäässä olevat ihmiset muodostavat uhan läheistensä erilaisille itsemääräämisoikeuksille, elämään halveksien suhtautuvaan kulttuuriin kasvaneet lapset soveltavat samaa toimintamallia myös heihin. Ja jos et itsesi vuoksi, niin ajattele edes lapsiasi, ja heidän elämänsä loppupuolta. Millaisen maailman haluat jättää jälkeesi?
Olen seurannut tätä keskustelua sivusta ja haluan kommentoida tätä.
Työskentelen saattohoidossa ja olen ehdottomasti eutanasian kannattaja, koska jollei ole nähnyt kuolevan ihmisen tuskan hetkiä ja kitumista ja ollut itse läsnä hoitajana kaikkensa tehden, ei voi ymmärtää miten armollista olisi antaa ihmisen itsensä päättää lähteä rauhallisesti ja arvokkaasti.
Oikeanlaisessa eutanasiassa kukaan ei ole painostamassa ketään kuolemaan, mutta kuolevalle annetaan hänen omasta pyynnöstään vaihtoehto koska kuolema koittaa kuitenkin ja vain kärsimyksen määrä vaihtelee.
Minä haluaisin jättää jälkeeni maailman, jossa kuolevat saavat hyvää hoitoa ja heille suodaan viimeinen itsemääräämisoikeuden tuoma valinta omasta kehostaan, joka jo antaa periksi muutenkin. Samaa oikeutta soisin myös naisille abortissa, huolimatta siitä että sikiö menehtyy samalla. Ihminen ei voi hallita kaikkea ympärillään, mutta häneltä ei tulisi kieltää mahdollisuutta hallita omaa kehoaan toivomallaan tavalla, koska toista hän ei tule saamaan.
Pahoin pelkään, että eutanasia samoin kuin aborttikaan ei tule säästymään väärinkäytöksiltä. Abortille voi olla painaviakin syitä, mutta ehdottomasti suurimmassa osassa tapauksia muitakin vaihtoehtoja olisi. Olen myös miettinyt sitä, mikä mahtaa olla kuolevien ja terminaalisesti sairaiden oma näkemys eutanasiasta, yleisesti ottaen. Satutko sinä hoitajana tietämään asiasta enemmän?
Uskon, että moni abortin tekijäkin on täysin tietoinen niistä vaihtoehdoistaan. Usein vain on niin, että nainen on päättänyt tehdä abortin ja näkee sen ainoana vaihtoehtona itselleen.
Ihmisellä on luonnostaan pyrkimys säilyttää vanhaa ja vastustaa muutosta, etenkin silloin kun muutos ei ole itsestä lähtöisin. Se tuo tunteen turvallisuudesta ja hallittavuudesta. Sen tunteen rikkominen voi ajaa ihmisen kriisiin, vaikka olisikin kyse niin luonnollisesta asiasta kuin raskaus.
Olen keskustellut potilaideni kanssa paljonkin, mutta he ovat kaikki yksilöitä eikä ole mitään yhtä näkemystä siitä, miten kuoleman pitäisi koittaa. Meillä tosin kovin moni ei enää tajuissaan, joten ne jotka vielä juttelevat asiallisesti ovat usein niitä, joilla kuolemaan on hieman vielä aikaa tai sitten tauti ei vaan ole vienyt tajua ja ymmärrystä.
Joskus joku on pyytänyt suoraan lääkäriltä jotain, millä pääsee heti pois ja tästä aina jutellaan ihmisen kanssa ja toki he ymmärtävät, että nykyisten lakien ja säädösten mukaan sellaista ei ole tarjolla. Nämä ovat yleensä joko tosi kivuliaita potilaita, tosi vanhoja ja odottavat kuolemaansa rauhallisina, tai sitten käyvät läpi kriisiä kun ovat juuri saaneet tietää ettei mitään ole enää tehtävissä ja pelkäävät sitä, mitä tulevaisuudessa vielä voi olla edessä.
Kivunlievitystä voidaan antaa ja pyynnöstä voidaan myös sedatoida, eli laittaa uneen jossa pidetään kunnes kuolee. Näitä pyyntöjä tulee aika ajoin. Sitten on niitä, joiden mielipidettä asiaan emme voi koskaan kuulla, koska henkilö ei enää ole tässä maailmassa muuten kuin fyysisesti. Kovin harva enää kuolemaa odottaessa on tuntunut arvostelevan eutanasiaa ihan samalla tavalla mustavalkoisesti, kuin me joille loppu on vielä kaukainen ja epämääräinen asia tulevaisuudessa. Jos eutanasiaa ei halua, sitä ei tietenkään väkisin anneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko pro life uskovaiset ja muut tekopyhät ihmiset yhtään katsoneet ympärillenne nykyään?
Tai oletteko yhtään seuranneet mediaa?
Meillä on täällä nyt kadut täynnä järkyttävän väkivaltaisia ja sekopäisiä nuoria ja lapsia.
Puukot viuhuu ja lapset t488aa toisiaan raa´alla tavalla. Aivan uskomattoman sairailla tavoilla mu&haavat toisiaan "leikin" varjolla.
Lapset ja nuoret voivat erittäin pahoin ja tilanne ei parane teidän lässytyksellä, jeesustelulla ja tekopyhällä hurskastelulla.
MINNE LAITATTE NE LAPSET JOTKA PAKOTITTE SYNTYMÄÄN HUONOIHIN OLOIHIN????
MITÄ MEINASITTE TEHDÄ ENTISILLE LAPSILLE TUOLLA KADULLA PUUKKOINEEN JA TUSH KEISSEINEEN?
LOPETTAKAA LÄSSYTYS!Miten niin pakotitte? Miten joku voi pakottaa tuohon? Jos raskaus on niin pitkällä ettei aborttia voi tehdä, pakkohan se on synnyttää. Vaikka, joku vastustaa aborttia, ei voi ketään pakottaa raskaana olemaan. Mielipiteitä voi ja saa olla, mutta ei niillä ketään mihinkään pakoteta.
Abortin vastustaja pakottaa synnyttämään lapsen jota ei haluta.
Kyllä se on pakottamista jos se abortti estetään ja kielletään jeesustelun varjolla.
Ettekö te yhtään osaa miettiä pidemmälle?
Missä idioottimaailmassa elätte pienen päänne sisällä, jos kuvittelette, että kaikki kääntyy aina parhain päin?
Tässä maailmassa on aika v/7tun paljon ihmisiä, kenen ei olisi tänne pitänyt syntyä ollenkaan.
Kuka voi toisen pakottaa jatkamaan raskautta?
Se joka estää saamasta raskaudenkeskeytystä.
Joku hörhö, hihhuli, uskovainen, tekopyhä, sekopää ja hurskastelija, kenellä ei ole inhimillisyyttä.
Kuka sen voi estää?
Lainsäätäjä, lääkäri ja ihmispeffa joka vaatii jeesustelunsa takia tuollaista.
Vai meinaatko sinä mulkero, että tehkää sukkapuikolla jos haluatte?
Hei, sinä ihmispeffan viljelijä. Ollaan samalla asialla, siksipä toivoisinkin että korjaisit kielenkäyttöäsi jotta et meistä abortin puolustajista antaisi niin raivostuttavan huonoa kuvaa kuin nyt näillä kommenteillasi teet. Fiksu voi olla vaikka jonkun toisen mielipiteet olisivat rasittavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen ollut raskaana neljä kertaa, lapsiksi asti niistä kehittyi kaksi
joka kerralla raskaus on ollut aivan kamalaa, viimeisellä kerralla olin sairaalassa tiputuksessa 8 päivää yhden kerran ja 4 päivää lisää muutama viikko myöhemmin kun pahoinvointi oli niin rankkaa, keskenmenohan siitä viimeisestä sitten lopulta tuli kun keho ei kestänyt sitä
ja aina myös on hormonit tehneet minusta suoranaisen ihmishirviön vaikka muuten olenkin aika rauhallinen ihminen
töistä ei tullut mitään kun oksetti ja purskahtelin itkuun jatkuvasti, asiakaspalvelussa ei vain kyennyt olemaan kun itkin tai oksensin
vaati kovaa tahtoa käydä raskaudet läpi vaikka lapsia kovasti toivoin!jos en lapsia oisi niin kovasti toivonut niin en tiedä miten olisin selvinnyt
ei tuollaista ketään voi vaatia käymään läpi, ilman sairaalajaksoja olisin ilmeisesti kuollut, diabeteksen jätti vielä loppuelämän kiusaksi
vaikka raskaudet eivät edes olisi vaikeita niin kyllä se hormonimyrsky on sellainen että ei sitä voi keneltäkään vaatia, oli mikä oli!
miksi joku alapeukutti tätä mun tarinaa?
Ehkä siksi, että koki sen yrittävän lisätä ymmärrystä aborteille raskauden aikaisilla sinänsä ikävillä mutta normaaleilla pahoinvoinneilla tms.
Sairaalassa tiputuksessa oleminen ei ole "normaalia tai sinänsä ikävää" pahoinvointia. Se on mahdollinen raskauden komplikaatio johon naisia on kuollut ja yhä kuoleekin jos riittävää terveydenhuoltoa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Hei ja kiitos!
Kiteytit mun pointin tuossa melkein paremmin kuin itse ajattelin tuota kirjoittaessa. :)
Ärsytti vaan ku oli niin yleispätevää jaarittelua ja mutuilua etten voinut vastustaa kiusausta... Täynnä ilkeitä adjektiiveja mutta ei mitään sisältöä...Sinua ja kaltaisiasi ärsyttää juuri se, että kaikesta virnuilustanne huolimatta tiedätte, että syntymättömän lapsen tappaminen on väärin. Päinvastoin te olette niitä, jotka kirjaimellisesti ette ajattele omaa napaanne pidemmälle ettekä varsinkaan välitä omaa napaanne pidemmälle ulottuvista asioista. Erikoisinta on, että kirjoitukseni tarkoitus ei edes ollut olla ilkeä, itse asiassa. Se tuli aidosta, puhtaasta surusta ja hämmennyksestä, eikä yrittänyt argumentoida puoleen tai toiseen; minusta nainenkin on uhri tässä asiassa. Mutta kertoo vastaanottajan henkisestä tilasta, jos sanat satuttivat ja ärsyttivät. Tunnistan sen oikeastaan hyvin. Olin joskus itse samanlainen. En vain ehkä muistanut enää, kuinka paljon minua itseänikin aikanaan loukkasi se, että joku kehtasi välittää vielä syntymäänsä odottavasta lapsesta. Sehän oli suoraan pois omasta validiteetistani. Eikö niin?
Menipäs näköjään tunteisiin... Jos koet asian virnuiluna niin sitten varmaan koet itse olevasi jotenkin väärässä. Koska oikeassa olevalle ei virnuilla, virnuilua tapahtuu silloin kun joku tekee tai sanoo jotain tyhmää. En ajatellut että olisit ilkeä tai muuta vastaavaa, ainoastaan jaaritteleva ja jätit miettimisen väliin ennen kommentoimista. Et myöskään minua mitenkään satuttanut muuten kuin älyllisesti.
Syntymää odottaa ja raskaudesta on innoissaan kuka tahansa lasta toivova tuleva äiti. Miten muuten voi olla jos lasta toivoo? Rakkaus vatsassa olevaa toivoa uutta elämää kohtaan saattaa kasvaa todella nopeastikin.
Itse luet liikaa siihen että omalle hölmöilyllesi höhöteltiin. Jos liukastut banaaniin ja se vielä internetiin tulee niin ihmiset sille naureskelevat, sellaista on elämä.
Kyseessä on tunteellinen asia. Jotkut hautaavat tunteensa ja etäännyttävät itsensä tästä aiheesta. En oikein ymmärrä mikä alkuperäisessä kirjoituksessani oli niin ei-mietittyä. Kaikki mistä siinä puhutaan on kyllä luettavissa tästäkin keskustelusta, ja voin kyllä vakuuttaa asiaa miettineeni. Sentimentaalinen tyyli toki allergisoi monet. Mutta kuten sanoin aiemmin, omasta kokemuksestani tiedän, että nimenomaan tästä aihealueesta vähänkään tunteikas teksti ärsyttää, nimenomaan älyllisesti. Ja paljon. Se suojaa asian raa'alta todellisuudelta. Eli että on valmis hyväksymään lapsen tappamisen oman pelon ja itsekkyyden vuoksi, ja että ainoa vastuunotto johon kykenee on ottaa lapsen kuolema kontolleen.
SE EI OLE LAPSI!
Olet oikeasti paha, julma, ilkeä ja sadistinen ihminen, kun et kykene asettumaan tiedostavan, ajattelevan, tuntevan ja aivoilla varustetun ihmisen asemaan; et synnytetyn lapsen etkä synnyttäjän.
Lässytät vaan siitä solukasasta jolla ei ole AIVOJA vielä, että lapsi lapsi lapsi murha murha.
Teet tuota koska olet tekopyhä ja paha ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdysvalloissahan kuvio on vielä omituisempi monen ihmisen kohdalla. Abortti koetaan vääräksi, koska Raamatun mukaan ei saa tappaa. Toisaalta kuolemantuomion kohdalla tappaminen kuitenkin on ihan ok tai maan armeijan toimiessa tappajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Hei ja kiitos!
Kiteytit mun pointin tuossa melkein paremmin kuin itse ajattelin tuota kirjoittaessa. :)
Ärsytti vaan ku oli niin yleispätevää jaarittelua ja mutuilua etten voinut vastustaa kiusausta... Täynnä ilkeitä adjektiiveja mutta ei mitään sisältöä...Sinua ja kaltaisiasi ärsyttää juuri se, että kaikesta virnuilustanne huolimatta tiedätte, että syntymättömän lapsen tappaminen on väärin. Päinvastoin te olette niitä, jotka kirjaimellisesti ette ajattele omaa napaanne pidemmälle ettekä varsinkaan välitä omaa napaanne pidemmälle ulottuvista asioista. Erikoisinta on, että kirjoitukseni tarkoitus ei edes ollut olla ilkeä, itse asiassa. Se tuli aidosta, puhtaasta surusta ja hämmennyksestä, eikä yrittänyt argumentoida puoleen tai toiseen; minusta nainenkin on uhri tässä asiassa. Mutta kertoo vastaanottajan henkisestä tilasta, jos sanat satuttivat ja ärsyttivät. Tunnistan sen oikeastaan hyvin. Olin joskus itse samanlainen. En vain ehkä muistanut enää, kuinka paljon minua itseänikin aikanaan loukkasi se, että joku kehtasi välittää vielä syntymäänsä odottavasta lapsesta. Sehän oli suoraan pois omasta validiteetistani. Eikö niin?
Menipäs näköjään tunteisiin... Jos koet asian virnuiluna niin sitten varmaan koet itse olevasi jotenkin väärässä. Koska oikeassa olevalle ei virnuilla, virnuilua tapahtuu silloin kun joku tekee tai sanoo jotain tyhmää. En ajatellut että olisit ilkeä tai muuta vastaavaa, ainoastaan jaaritteleva ja jätit miettimisen väliin ennen kommentoimista. Et myöskään minua mitenkään satuttanut muuten kuin älyllisesti.
Syntymää odottaa ja raskaudesta on innoissaan kuka tahansa lasta toivova tuleva äiti. Miten muuten voi olla jos lasta toivoo? Rakkaus vatsassa olevaa toivoa uutta elämää kohtaan saattaa kasvaa todella nopeastikin.
Itse luet liikaa siihen että omalle hölmöilyllesi höhöteltiin. Jos liukastut banaaniin ja se vielä internetiin tulee niin ihmiset sille naureskelevat, sellaista on elämä.
Kyseessä on tunteellinen asia. Jotkut hautaavat tunteensa ja etäännyttävät itsensä tästä aiheesta. En oikein ymmärrä mikä alkuperäisessä kirjoituksessani oli niin ei-mietittyä. Kaikki mistä siinä puhutaan on kyllä luettavissa tästäkin keskustelusta, ja voin kyllä vakuuttaa asiaa miettineeni. Sentimentaalinen tyyli toki allergisoi monet. Mutta kuten sanoin aiemmin, omasta kokemuksestani tiedän, että nimenomaan tästä aihealueesta vähänkään tunteikas teksti ärsyttää, nimenomaan älyllisesti. Ja paljon. Se suojaa asian raa'alta todellisuudelta. Eli että on valmis hyväksymään lapsen tappamisen oman pelon ja itsekkyyden vuoksi, ja että ainoa vastuunotto johon kykenee on ottaa lapsen kuolema kontolleen.
SE EI OLE LAPSI!
Olet oikeasti paha, julma, ilkeä ja sadistinen ihminen, kun et kykene asettumaan tiedostavan, ajattelevan, tuntevan ja aivoilla varustetun ihmisen asemaan; et synnytetyn lapsen etkä synnyttäjän.
Lässytät vaan siitä solukasasta jolla ei ole AIVOJA vielä, että lapsi lapsi lapsi murha murha.
Teet tuota koska olet tekopyhä ja paha ihminen.
Minä en pahimmissa mielikuvissanikaan osaa olla niin julma kuin mitä totuus tässä asiassa on. Mitä kauemmin denialismi jatkuu, sitä murskaavampaa tulee olemaan, kun viimein ymmärretään, mitä olemme tap paneet vuosikymmenten ajan ja ajaneet luovuttamattomana oikeutena. Kun viimein tajutaan, minkä ruumiiden päälle olemme vapautemme perustaneet. Et voisi olla enempää väärässä "solukasoinesi". Sekin paljastaa syvän pelon, nimittäin kieltäytyminen ottamasta edes selvää siitä minkä tuhoa olet edesauttamassa ja puolustamassa. Sama koskee muitakin kaltaisiasi. Kuten olen jo monta kertaa sanonut, tunnen erittäin hyvin tuon paikan. Omalta osaltani yritän vastedes edes jotenkin hyvittää sitä, että olen ollut myötävaikuttamassa tämän leviämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Hei ja kiitos!
Kiteytit mun pointin tuossa melkein paremmin kuin itse ajattelin tuota kirjoittaessa. :)
Ärsytti vaan ku oli niin yleispätevää jaarittelua ja mutuilua etten voinut vastustaa kiusausta... Täynnä ilkeitä adjektiiveja mutta ei mitään sisältöä...Sinua ja kaltaisiasi ärsyttää juuri se, että kaikesta virnuilustanne huolimatta tiedätte, että syntymättömän lapsen tappaminen on väärin. Päinvastoin te olette niitä, jotka kirjaimellisesti ette ajattele omaa napaanne pidemmälle ettekä varsinkaan välitä omaa napaanne pidemmälle ulottuvista asioista. Erikoisinta on, että kirjoitukseni tarkoitus ei edes ollut olla ilkeä, itse asiassa. Se tuli aidosta, puhtaasta surusta ja hämmennyksestä, eikä yrittänyt argumentoida puoleen tai toiseen; minusta nainenkin on uhri tässä asiassa. Mutta kertoo vastaanottajan henkisestä tilasta, jos sanat satuttivat ja ärsyttivät. Tunnistan sen oikeastaan hyvin. Olin joskus itse samanlainen. En vain ehkä muistanut enää, kuinka paljon minua itseänikin aikanaan loukkasi se, että joku kehtasi välittää vielä syntymäänsä odottavasta lapsesta. Sehän oli suoraan pois omasta validiteetistani. Eikö niin?
Menipäs näköjään tunteisiin... Jos koet asian virnuiluna niin sitten varmaan koet itse olevasi jotenkin väärässä. Koska oikeassa olevalle ei virnuilla, virnuilua tapahtuu silloin kun joku tekee tai sanoo jotain tyhmää. En ajatellut että olisit ilkeä tai muuta vastaavaa, ainoastaan jaaritteleva ja jätit miettimisen väliin ennen kommentoimista. Et myöskään minua mitenkään satuttanut muuten kuin älyllisesti.
Syntymää odottaa ja raskaudesta on innoissaan kuka tahansa lasta toivova tuleva äiti. Miten muuten voi olla jos lasta toivoo? Rakkaus vatsassa olevaa toivoa uutta elämää kohtaan saattaa kasvaa todella nopeastikin.
Itse luet liikaa siihen että omalle hölmöilyllesi höhöteltiin. Jos liukastut banaaniin ja se vielä internetiin tulee niin ihmiset sille naureskelevat, sellaista on elämä.
Kyseessä on tunteellinen asia. Jotkut hautaavat tunteensa ja etäännyttävät itsensä tästä aiheesta. En oikein ymmärrä mikä alkuperäisessä kirjoituksessani oli niin ei-mietittyä. Kaikki mistä siinä puhutaan on kyllä luettavissa tästäkin keskustelusta, ja voin kyllä vakuuttaa asiaa miettineeni. Sentimentaalinen tyyli toki allergisoi monet. Mutta kuten sanoin aiemmin, omasta kokemuksestani tiedän, että nimenomaan tästä aihealueesta vähänkään tunteikas teksti ärsyttää, nimenomaan älyllisesti. Ja paljon. Se suojaa asian raa'alta todellisuudelta. Eli että on valmis hyväksymään lapsen tappamisen oman pelon ja itsekkyyden vuoksi, ja että ainoa vastuunotto johon kykenee on ottaa lapsen kuolema kontolleen.
SE EI OLE LAPSI!
Olet oikeasti paha, julma, ilkeä ja sadistinen ihminen, kun et kykene asettumaan tiedostavan, ajattelevan, tuntevan ja aivoilla varustetun ihmisen asemaan; et synnytetyn lapsen etkä synnyttäjän.
Lässytät vaan siitä solukasasta jolla ei ole AIVOJA vielä, että lapsi lapsi lapsi murha murha.
Teet tuota koska olet tekopyhä ja paha ihminen.
Se on lapsi, vaikka kuinka yrittäisit huutaen väittää muuta.
Vierailija kirjoitti:
Se on lapsi, vaikka kuinka yrittäisit huutaen väittää muuta.
Ennen synnytynstä kyseessä on sikiö, synnytyksen jälkeen lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on lapsi, vaikka kuinka yrittäisit huutaen väittää muuta.
Ennen synnytynstä kyseessä on sikiö, synnytyksen jälkeen lapsi.
Sikiö on ihmislapsi, joka ei ole vielä syntynyt, eli lapsi. Ei se dehumanisoimalla muutu vähemmän ihmiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Itse olen abortinvastustaja, mutta en todellakaan halua "hallita naisen kehon ja mielen hyvinvointia", vaan vain ja ainoastaan puolustaa lapsen oikeutta saada elää.
No miten ajattelit toteuttaa sen loukkaamatta naisen oikeutta omaan kehoonsa?
Lapsen oikeus saada elää on suurempi oikeus kuin muut asiaan liittyvät oikeudet.
Ei tietenkään ole. Tai sitten voidaan myös todeta että minun oikeus elää yltäkylläistä elämää on suurempi kuin sinun mitkään oikeudet, joten sinun tulee palvella minua orjanani loppuelämäsi ajan.
Aivan päätön kommentti sinulta. Miten täällä voi keskustella mistään järkevästi, jos osalla on suhteellisuudentaju noin vinksallaan? Siis rautalangasta: On eritasoisia oikeuksia ja oikeus elämään on suurempi kuin esim. oikeus olla kohtaamatta tai pientä ärtymystä herättäviä asioita tai jopa isompiakin vastoinkäymisiä elämässä. Oikeus elämään on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on lapsi, vaikka kuinka yrittäisit huutaen väittää muuta.
Ennen synnytynstä kyseessä on sikiö, synnytyksen jälkeen lapsi.
Sikiö on ihmislapsi, joka ei ole vielä syntynyt, eli lapsi. Ei se dehumanisoimalla muutu vähemmän ihmiseksi.
No hankipa sille syntymättömälle lapselle henkilötunnus, jonka kaikki lapset saavat. Tai nimi, jonka kaikki lapset saavat. Tai ala nostamaan lapsilisiä, jota kaikkien lasten vanhemmat saavat.
Ai ei onnistu? Ai miksi ei? Ai siksi, koska kyseessä ei ole lapsi? Okei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Itse olen abortinvastustaja, mutta en todellakaan halua "hallita naisen kehon ja mielen hyvinvointia", vaan vain ja ainoastaan puolustaa lapsen oikeutta saada elää.
No miten ajattelit toteuttaa sen loukkaamatta naisen oikeutta omaan kehoonsa?
Lapsen oikeus saada elää on suurempi oikeus kuin muut asiaan liittyvät oikeudet.
Ei tietenkään ole. Tai sitten voidaan myös todeta että minun oikeus elää yltäkylläistä elämää on suurempi kuin sinun mitkään oikeudet, joten sinun tulee palvella minua orjanani loppuelämäsi ajan.
Aivan päätön kommentti sinulta. Miten täällä voi keskustella mistään järkevästi, jos osalla on suhteellisuudentaju noin vinksallaan? Siis rautalangasta: On eritasoisia oikeuksia
Ei edelleenkään ole. Voit ihan vapaasti lukea ihmisoikeuksien julistuksen ja todeta että jokainen niistä oikeuksista on samanarvoinen, erottamaton eikä kenenkään pois otettavissa. Eikä asia sinun lässytyksestä miksikään muutu, joten voisitko jo lopettaa sen valehtelusi, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka monta tällaista sairastapausta Suomessakin on vuodessa? Turhaa ap vouhkaat, koska kaikki muut abortit on turhia.
Vuonna 2021 tehtiin noin 7 600 raskaudenkeskeytystä eli 6,7 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Itse olen abortinvastustaja, mutta en todellakaan halua "hallita naisen kehon ja mielen hyvinvointia", vaan vain ja ainoastaan puolustaa lapsen oikeutta saada elää.
No miten ajattelit toteuttaa sen loukkaamatta naisen oikeutta omaan kehoonsa?
Lapsen oikeus saada elää on suurempi oikeus kuin muut asiaan liittyvät oikeudet.
Ei tietenkään ole. Tai sitten voidaan myös todeta että minun oikeus elää yltäkylläistä elämää on suurempi kuin sinun mitkään oikeudet, joten sinun tulee palvella minua orjanani loppuelämäsi ajan.
Aivan päätön kommentti sinulta. Miten täällä voi keskustella mistään järkevästi, jos osalla on suhteellisuudentaju noin vinksallaan? Siis rautalangasta: On eritasoisia oikeuksia
Ei edelleenkään ole. Voit ihan vapaasti lukea ihmisoikeuksien julistuksen ja todeta että jokainen niistä oikeuksista on samanarvoinen, erottamaton eikä kenenkään pois otettavissa. Eikä asia sinun lässytyksestä miksikään muutu, joten voisitko jo lopettaa sen valehtelusi, kiitos.
Ihmisoikeuksien julistuksessa ei mainita "itsemääräämisoikeutta" tai "kehollista autonomiaa":
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/yk/iojulistus/
Kuitenkin kaikki järkevät ihmiset tunnustavat, että tällaiset oikeudet on. Eli on oikeuksia, joita ei ole mainittu ihmisoikeuksissa. Tällaiset oikeudet taas voivat olla hierarkiassa keskenään. Esim. minun kehollinen itsemääräämisoikeuteni on suurempi kuin mieheni oikeus saada toteuttaa seksuaalisuuttaan. Voin kieltäytyä seksistä mieheni kanssa perustelematta mitenkään.
Julistuksen antamisaikaan 1948 abortti ei ollut tällainen sodan aihe maailmassa. Useimmissa maissa se oli laiton, eikä syntymää edeltävästä elämästä tiedetty vielä paljoakaan. Tämä alkaisi muuttua vasta yli 20 vuotta myöhemmin. Sanalla sanoen, ajatus naisen ja tämän lapsen oikeuksien konfliktista raskausaikana oli niin outo, että sitä ei tultu edes ajatelleeksi. Siksi varmaan julistuksen alussa puhutaan syntymästä. Ajateltiin pikemmin, että ihmisoikeudet alkavat vasta sitten tarvita suojelua, kun ihminen tulee äitinsä kohdussa ulos, eikä toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Itse olen abortinvastustaja, mutta en todellakaan halua "hallita naisen kehon ja mielen hyvinvointia", vaan vain ja ainoastaan puolustaa lapsen oikeutta saada elää.
No miten ajattelit toteuttaa sen loukkaamatta naisen oikeutta omaan kehoonsa?
Lapsen oikeus saada elää on suurempi oikeus kuin muut asiaan liittyvät oikeudet.
Ei tietenkään ole. Tai sitten voidaan myös todeta että minun oikeus elää yltäkylläistä elämää on suurempi kuin sinun mitkään oikeudet, joten sinun tulee palvella minua orjanani loppuelämäsi ajan.
Aivan päätön kommentti sinulta. Miten täällä voi keskustella mistään järkevästi, jos osalla on suhteellisuudentaju noin vinksallaan? Siis rautalangasta: On eritasoisia oikeuksia
Ei edelleenkään ole. Voit ihan vapaasti lukea ihmisoikeuksien julistuksen ja todeta että jokainen niistä oikeuksista on samanarvoinen, erottamaton eikä kenenkään pois otettavissa. Eikä asia sinun lässytyksestä miksikään muutu, joten voisitko jo lopettaa sen valehtelusi, kiitos.
Ihmisoikeuksien julistuksessa ei mainita "itsemääräämisoikeutta" tai "kehollista autonomiaa":
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/yk/iojulistus/
Kuitenkin kaikki järkevät ihmiset tunnustavat, että tällaiset oikeudet on. Eli on oikeuksia, joita ei ole mainittu ihmisoikeuksissa. Tällaiset oikeudet taas voivat olla hierarkiassa keskenään. Esim. minun kehollinen itsemääräämisoikeuteni on suurempi kuin mieheni oikeus saada toteuttaa seksuaalisuuttaan. Voin kieltäytyä seksistä mieheni kanssa perustelematta mitenkään.
Julistuksen antamisaikaan 1948 abortti ei ollut tällainen sodan aihe maailmassa. Useimmissa maissa se oli laiton, eikä syntymää edeltävästä elämästä tiedetty vielä paljoakaan. Tämä alkaisi muuttua vasta yli 20 vuotta myöhemmin. Sanalla sanoen, ajatus naisen ja tämän lapsen oikeuksien konfliktista raskausaikana oli niin outo, että sitä ei tultu edes ajatelleeksi. Siksi varmaan julistuksen alussa puhutaan syntymästä. Ajateltiin pikemmin, että ihmisoikeudet alkavat vasta sitten tarvita suojelua, kun ihminen tulee äitinsä kohdussa ulos, eikä toisin päin.
Oletko tyhmä, sokea vai lukutaidoton?
"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan."
Ymmärrätkö mitä "tasavertainen" tarkoittaa? Ymmärrätkö mitä "kaikki" tarkoittaa? Ymmärrätkö ylipäätään yhtään mitään?
Lastensuojelubisnes on kannattavaa Suomessa ja syntyvyys täytyisi saada nousuun... Itse kannatan aborttia, koska olen laskenut miten kalliiksi yhteiskunnalle tämä touhu tulee etenkin pidemmällä aikavälillä esim. Sijaisperhe, huoltajuusriidat, edunvalvonta, huostaanotto/adoptio, perhetyö, perhekuntoutus, mielenterveyspalvelut, laitosasuminen, työttömyys- ja sairauspäivärahat, jne. Samoin kun kannatan eutanasiaakin, vaikka ikääntyvien, lasten, mielenterveyshäiriöisten ja kehitysvammaisten parissa työskentelenkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Itse olen abortinvastustaja, mutta en todellakaan halua "hallita naisen kehon ja mielen hyvinvointia", vaan vain ja ainoastaan puolustaa lapsen oikeutta saada elää.
No miten ajattelit toteuttaa sen loukkaamatta naisen oikeutta omaan kehoonsa?
Lapsen oikeus saada elää on suurempi oikeus kuin muut asiaan liittyvät oikeudet.
Ei tietenkään ole. Tai sitten voidaan myös todeta että minun oikeus elää yltäkylläistä elämää on suurempi kuin sinun mitkään oikeudet, joten sinun tulee palvella minua orjanani loppuelämäsi ajan.
Aivan päätön kommentti sinulta. Miten täällä voi keskustella mistään järkevästi, jos osalla on suhteellisuudentaju noin vinksallaan? Siis rautalangasta: On eritasoisia oikeuksia
Ei edelleenkään ole. Voit ihan vapaasti lukea ihmisoikeuksien julistuksen ja todeta että jokainen niistä oikeuksista on samanarvoinen, erottamaton eikä kenenkään pois otettavissa. Eikä asia sinun lässytyksestä miksikään muutu, joten voisitko jo lopettaa sen valehtelusi, kiitos.
Ihmisoikeuksien julistuksessa ei mainita "itsemääräämisoikeutta" tai "kehollista autonomiaa":
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/yk/iojulistus/
Kuitenkin kaikki järkevät ihmiset tunnustavat, että tällaiset oikeudet on. Eli on oikeuksia, joita ei ole mainittu ihmisoikeuksissa. Tällaiset oikeudet taas voivat olla hierarkiassa keskenään. Esim. minun kehollinen itsemääräämisoikeuteni on suurempi kuin mieheni oikeus saada toteuttaa seksuaalisuuttaan. Voin kieltäytyä seksistä mieheni kanssa perustelematta mitenkään.
Julistuksen antamisaikaan 1948 abortti ei ollut tällainen sodan aihe maailmassa. Useimmissa maissa se oli laiton, eikä syntymää edeltävästä elämästä tiedetty vielä paljoakaan. Tämä alkaisi muuttua vasta yli 20 vuotta myöhemmin. Sanalla sanoen, ajatus naisen ja tämän lapsen oikeuksien konfliktista raskausaikana oli niin outo, että sitä ei tultu edes ajatelleeksi. Siksi varmaan julistuksen alussa puhutaan syntymästä. Ajateltiin pikemmin, että ihmisoikeudet alkavat vasta sitten tarvita suojelua, kun ihminen tulee äitinsä kohdussa ulos, eikä toisin päin.
Oletko tyhmä, sokea vai lukutaidoton?
"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan."
Ymmärrätkö mitä "tasavertainen" tarkoittaa? Ymmärrätkö mitä "kaikki" tarkoittaa? Ymmärrätkö ylipäätään yhtään mitään?
Ymmärrän. Ymmärrän myös noiden sanojen olevan laadittu tiettynä historian hetkenä, kaikkitietävyyteen ja kaikkinäkemättömyyteen kykenemättmömien ihmisten toimesta. Tuolloin ei ollut olemassa nykyisenkaltaista eetosta siitä, että seksuaalisuutta voi ja on jopa hyvä toteuttaa täysin vapaasti. Konsensus oli, että oikeanlainen seksuaalisuus toteutuu avioliitossa. Avioliittokin muuten esiintyy ihmisoikeuksissa. Ja se, ettei aviopuolisoiden välisiin ja perheen sisäisiin asioihin saa mielivaltaisesti puuttua. Mutta abortin kieltämisen ei ajateltu olevan mielivaltaista puuttumista. Pidettiin aivan normaalina edellyttää, että ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan avioliitossa, jossa default oli se, että saadaan lapsia (syntyvyyden säännöstelyä kyllä on esiintynyt avioliitossakin. Niin kuin kyllä myös abortteja - esiintyyhän avioliitoissa myös parisuhdeväkivaltaa.). Yksinkertaisesti tuolloin ei voitu käsittää sitä, että oletusarvoisesti avioliitossa raskaaksi tulevilla naisilla pitäisi olla *ihmisoikeus* aborttiin, ja laajemmin että naisen tasavertaiset oikeudet ja arvo riippuisivat siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstrahoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Kehittyvää pientä ihmistä. Onko todella niin, että piilossa kasvava pieni sikiö vain kerta kaikkiaan on niin sisäisen näkökyvyn ulottumattomissa, niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava, että jopa oma kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin antaa sen kasvaa ja syntyä? Mitä meistä oikein on tullut?
Jos unohtaa hetkeksi kaiken rationalisoinnin ja abstraktoinnin ja hiljenee asian äärelle vähäksi aikaa, niin kaikkein järkyttävintä ja surullisinta tässä koko ankeassa keskustelussa (ei siis yksinomaan tässä ketjussa) on joidenkin täydellinen välinpitämättömyys, kovuus, julmuus, jopa suoranainen viha, niin ketä kohtaan? Itsenäisesti ajattelevaa ja hyvää elämää toivovaa naista. Onko todella niin, että piilossa kasvavan, ymmärrystä vailla olevan sikiön vuoksi naisen hyvinvointi on niin merkityksetön ja joillekin jopa valtaisaa raivoa aiheuttava asia, että jopa sen naisen kuolema alkaa olla varteen otettavampi vaihtoehto kuin sen kyseisen naisen hyvinvointi elämässä? Mitä meistä on oikein tullut?
Ei se nainen ole mikään erillinen osa tässä yhtälössä. Miksi on niin, että hänen hyvinvointinsa ja hyvä elämänsä riippuu siitä, että jo olemassa oleva toinen ihminen tuhotaan? Miksi yhteiskunnastamme on tullut tällainen? Miksi raskautta ja lasten saamista kohtaan lietsotaan sellaista pelkoa, että ei-ideaalisessa tilanteessa raskaaksi tuleva joutuu kokemaan koko elämänsä ja minänsä joutuvan uhatuksi? Tuo parodioitu väite naisen kuolemasta parempana kuin hänen hyvinvointinsa on erittäin hyvä osoitus tästä mistä puhun.
Nainen on se pääosan esittäjä tässä yhtälössä. Hänen kehon ja mielen hyvinvointia abortinvastustajat haluavat hallita.
Väite naisen kuolemasta ei liene se parodian pointti tuossa, koska on ihan faktaa että haluamattaan raskaana olevan naisen elämä on riskin alaisena monestakin syystä. Parodian pointtina tässä ymmärtääkseni on se, että sen alkuperäisen kirjoituksen laatija ei ajatellut omaa napaansa pidemmälle, heitteli täysin geneerisiä, turhanpäiväisiä, jeesustelevia ja ajattelemattomia lausahduksia jotka toimivat minkä tahansa mielipiteen tueksi jos riittävän tyhmä on. Mitään ei ollut perusteltu tai ajateltu pidemmälle.
Hauskasti oli hoksattu tuo, kiitoksia vaan kirjoittajalle, meinasi vissyvesi purskahtaa suusta kun luin!
Itse olen abortinvastustaja, mutta en todellakaan halua "hallita naisen kehon ja mielen hyvinvointia", vaan vain ja ainoastaan puolustaa lapsen oikeutta saada elää.
No miten ajattelit toteuttaa sen loukkaamatta naisen oikeutta omaan kehoonsa?
Lapsen oikeus saada elää on suurempi oikeus kuin muut asiaan liittyvät oikeudet.
Ei tietenkään ole. Tai sitten voidaan myös todeta että minun oikeus elää yltäkylläistä elämää on suurempi kuin sinun mitkään oikeudet, joten sinun tulee palvella minua orjanani loppuelämäsi ajan.
Aivan päätön kommentti sinulta. Miten täällä voi keskustella mistään järkevästi, jos osalla on suhteellisuudentaju noin vinksallaan? Siis rautalangasta: On eritasoisia oikeuksia
Ei edelleenkään ole. Voit ihan vapaasti lukea ihmisoikeuksien julistuksen ja todeta että jokainen niistä oikeuksista on samanarvoinen, erottamaton eikä kenenkään pois otettavissa. Eikä asia sinun lässytyksestä miksikään muutu, joten voisitko jo lopettaa sen valehtelusi, kiitos.
Ihmisoikeuksien julistuksessa ei mainita "itsemääräämisoikeutta" tai "kehollista autonomiaa":
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/yk/iojulistus/
Kuitenkin kaikki järkevät ihmiset tunnustavat, että tällaiset oikeudet on. Eli on oikeuksia, joita ei ole mainittu ihmisoikeuksissa. Tällaiset oikeudet taas voivat olla hierarkiassa keskenään. Esim. minun kehollinen itsemääräämisoikeuteni on suurempi kuin mieheni oikeus saada toteuttaa seksuaalisuuttaan. Voin kieltäytyä seksistä mieheni kanssa perustelematta mitenkään.
Julistuksen antamisaikaan 1948 abortti ei ollut tällainen sodan aihe maailmassa. Useimmissa maissa se oli laiton, eikä syntymää edeltävästä elämästä tiedetty vielä paljoakaan. Tämä alkaisi muuttua vasta yli 20 vuotta myöhemmin. Sanalla sanoen, ajatus naisen ja tämän lapsen oikeuksien konfliktista raskausaikana oli niin outo, että sitä ei tultu edes ajatelleeksi. Siksi varmaan julistuksen alussa puhutaan syntymästä. Ajateltiin pikemmin, että ihmisoikeudet alkavat vasta sitten tarvita suojelua, kun ihminen tulee äitinsä kohdussa ulos, eikä toisin päin.
Oletko tyhmä, sokea vai lukutaidoton?
"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan."
Ymmärrätkö mitä "tasavertainen" tarkoittaa? Ymmärrätkö mitä "kaikki" tarkoittaa? Ymmärrätkö ylipäätään yhtään mitään?
Ymmärrän. Ymmärrän myös noiden sanojen olevan laadittu tiettynä historian hetkenä, kaikkitietävyyteen ja kaikkinäkemättömyyteen kykenemättmömien ihmisten toimesta. Tuolloin ei ollut olemassa nykyisenkaltaista eetosta siitä, että seksuaalisuutta voi ja on jopa hyvä toteuttaa täysin vapaasti. Konsensus oli, että oikeanlainen seksuaalisuus toteutuu avioliitossa. Avioliittokin muuten esiintyy ihmisoikeuksissa. Ja se, ettei aviopuolisoiden välisiin ja perheen sisäisiin asioihin saa mielivaltaisesti puuttua. Mutta abortin kieltämisen ei ajateltu olevan mielivaltaista puuttumista. Pidettiin aivan normaalina edellyttää, että ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan avioliitossa, jossa default oli se, että saadaan lapsia (syntyvyyden säännöstelyä kyllä on esiintynyt avioliitossakin. Niin kuin kyllä myös abortteja - esiintyyhän avioliitoissa myös parisuhdeväkivaltaa.). Yksinkertaisesti tuolloin ei voitu käsittää sitä, että oletusarvoisesti avioliitossa raskaaksi tulevilla naisilla pitäisi olla *ihmisoikeus* aborttiin, ja laajemmin että naisen tasavertaiset oikeudet ja arvo riippuisivat siitä.
Tässä on julistus kokonaisuudessaan:
https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
25. artiklassa erityisesti vielä otetaan kantaa avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin, ja todetaan että molemmilla on oltava yhtäläinen suoja. Ero oli siis selvillä ja sitä pidettiin merkittävänä, mutta sama oikeus yhteiskunnan suojaan julistettiin kuuluvaksi kaikille lapsille. Samassa artiklassa tähdennetään, että äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huolenpitoon. Ei että äidillä on oikeus päättää lapsen elämä, jota 3. artikla suojelee.
Alue: Aihe vapaa
Pahoin pelkään, että eutanasia samoin kuin aborttikaan ei tule säästymään väärinkäytöksiltä. Abortille voi olla painaviakin syitä, mutta ehdottomasti suurimmassa osassa tapauksia muitakin vaihtoehtoja olisi. Olen myös miettinyt sitä, mikä mahtaa olla kuolevien ja terminaalisesti sairaiden oma näkemys eutanasiasta, yleisesti ottaen. Satutko sinä hoitajana tietämään asiasta enemmän?