Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi abortin vastustajat eivät osaa perustella kantaansa loogisesti?
11.11.2022 |
Eräässä palstan abortti-aiheisessa keskustelussa moni tuomitsi abortin, mutta harva osasi kertoa loogisia syitä siihen. Eräskin yksilö jankutti kymmeniä sivuja, kuinka vauvojen tap paminen on väärin ja että äidin pitää uhrata mieluummin oma henkensä kuin teettää keskeytys, mutta kysyttäessä perusteluja, ei vastannut mitään, ei, vaikka monta kertaa kysyttiin perusteluita. Ei yhtäkään vastausta tullut (paitsi se kymmeniä kertoja toistunut "vauvoja ei saa tap paa")
Joten sinä abortin vastustaja, kykenetkö loogisesti perustelemaan, miksi abortti on mielestäsi väärin myös silloin, kun äidin terveys tai henki on kyseessä?
Kommentit (1111)
Kenenkään ei tarvitse tahtomattaan antaa kehoaan ja/tai osia siitä jonkun muun käytettäväksi. Ei edes sen alkion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikassahan on mahdollista abortoida ihan loppumetreille saakka.
Minusta ajatuksessa on jotain vikaa jos se vauvan saa surmata sinne kohtuun mutta jos vauva ehtii syntymään niin sitten sen surmaamisesta saa tuomion...En usko. Siellähän tapetaan abortteja tekeviä lääkäreitä. Ihan aikuisia.
Ei siellä mitään lakia ole että täysiaikaista lasta saisi "abortoida" sehän on sitten sama asia kuin vaikka kohdussa tehtävä leikakkaus lapselle tai sektio.
Lääkäreitä tapetaan, koska tuo on aivan totta, että abortin saa - tai sai perustuslaillisen aborttiokeuden aikaan - laillisesti kaikissa osavaltioissa läpi koko raskauden. Nämä lait, tai korkeimman oikeuden päätökset olivat nimeltään Roe v. Wade ja Doe v. Bolton, joista viimeinen eritoten määräsi että äidin terveyteen (mielenterveys ja "sosiaalinen" terveys mukaan lukien) liittyvistä syistä abortin saamista ei voida osavaltioissa estää koko raskauden aikana. En itse kylläkään hyväksy lääkärien tappamista tästäkään syystä, mutta eivät ne siellä pelkkien zygoottien tai solukasojen takia pommeja heittele.
Onko joskus abortoitu elävä terve, siis kohdun ulkopuolella elinkelpoinen, lapsi?
Ei tietenkään, koska määritelmällisesti se ei silloin ole abortti eli raskaudenkeskeytys. Raskaus on siinä vaiheessa jo ohi, eli sitä ei voi abortoida. 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pahasti vikaan menneen ajatusmaailmamme syytä, että naisen kykyä tulla raskaaksi ja synnyttää pidetään jonakin biologisena orjuutena. Abortin vastustajat eivät ajattele näin, joten siksi ei ole mitään arvohierarkiaa sikiön ja äidin välillä (jos esim. raskauskomplikaation ja sen hoidon vuoksi sikiö menetetään, kyseessä on aivan eri asia kuin sosiaalinen tai sikiövaurion vuoksi tehtävä abortti - äidin henki täytyy tietenkin pelastaa). Ideaalitilanne olisi, että tämä ymmärrys olisi kulttuurinen normi, ja että abortti ei tulisi normaalilla ihmisellä toimintatapana edes mieleen. Raskauden, synnyttämisen ja äitiyden alaspainaminen on pahinta naisten alistamista. Se käy suoraan naisen biologisten erityisominaisuuksien väheksynnän ja vihaamisen ytimeen.
Naisen kyky tulla raskaaksi tai synnyttää ei tietty ole orjuutta jos lapsen haluaa.
Mutta jos vertaat orjaa tietoisuudettomaan sikiöön niin aika karmealta kuulostaa.
Lähempi vertaus on se lasta kantamaan ja synnyttämään PAKOTETTU nainen, joka on tietoinen ja tunteva olento, aivan kuin se orjakin.
Sikiö, joka ei ole tietoinen tai ajatteleva olento ei vielä ole ihminen vaan sillä on sellaiseksi potentiaali kehittyä.
Vastasyntynytkään ei ole "tietoinen tai ajatteleva". Synnyttämään pakottaminen on ideologinen narratiivi, joka on tarkoitushakuisesti istutettu kulttuuriin. Toisinkin voisi olla. Jonakin päivänä syntymättömän lapsen ihmisyys tunnustetaan yleisesti, ja silloin suurin osa tämän päivän ihmisistä muistetaan yhdessä kolmannen valtakunnan saksalaisten, orjanomistajayhteiskuntien kansalaisten ja muiden systemaattiseen sortoon ja dehumanisaatioon syyllistyneiden ihmisyhteisöjen kanssa. Historia ei tule olemaan meille suopea.
Vastasyntynyt on aivan eri asia kuin sikiö. Tämä keskustelu ei koske vastasyntyneitä.
Mikä on kaikkein olennaisin ero? Millä perusteella ihminen on vähemmän ihminen toisessa näistä elämänvaiheista?
Tuo on niin laaja kysymys että kannattaa varmaan suunnata joidenkin filosofislääketieteellisten tutkimuksien/väitösten pariin.
Tuskin pystyt itsekään kertomaan toisin päin. Mitä eroa on yhdellä ihmissolukolla vs toisella. Jos keräisimme kaikki munasolut mitä naisilla ovulaatiossa irtoaa ja kaiken sperman mitä miehillä menee hukkaan, olisi ihmispotentiaalia aivan huikeita määriä. Koeputkessa hedelmöitys vaan. Saako koeputkessa hedelmöitettyjä alkioita tuhota?
Ihmisen kantasoluilla on myös nykypäivänä potentiaalia kehittyä ihmiseksi, pitäisikö ne kerätä esim kuolleilta?
Endometrioosia sairastavilla keskenmeno on yleistä vaikka alkiossa ei mitään vikaa olisikaan, pitäisikö meiltä kaikilta kerätä tsygoottivaiheessa hedelmöittyneet munasolut talteen? Se olisi monen kohdalla paras tapa suojella sikiötä.
Ja onko pelkkä sukusolukko se jota pitää suojella? Pureskeletko koskaan poskiasi tai kynsinauhojasi?
Jos nuo kuulostavat sinulle hölmöiltä esimerkeiltä niin aivan yhtä hölmölle varmasti meille abortin puolustajille kuulostaa että kehittymätön sikiö olisi ihminen.
Mutta osaat varmasti kertoa missä se raja kulkee ja miksi. Miksi ainoastaan luonnollisesti hedelmöittynyt on se joka menee ajattelevan ja tiedostavan naisen hyvinvoinnin edelle? Potentiaalia suojella solukkoa jolla on mahdollista kehittyä ihmiseksi löytyy kyllä muualtakin kuin sieltä lapsesta joka ei ole toivottu.
Eli tässä siis kysymys:
Missä se raja menee missä sitä potentiaalista ihmiselämää pitää suojella? Ja miksi vedät rajan juuri siihen? Mikä tekee kohdussa olevasta alkiosta arvokkaamman kuin esimerkiksi koeputkialkion tai sperman ja/tai munasolun?
Raja ei mene edes hedelmöityksen tavassa, vaan siinä mitä tietoisia toimenpiteitä jo alkunsa saaneeseen ihmiselämään kohdennetaan. Ongelma on sen tietoinen lopettaminen. Tästä syystä muuten koeputkialkioiden luominen ja säilöminen, sekä mahdollisesti hylkääminen ja hävittäminen on myöskin erittäin kyseenalaista.
Eli hedelmöityshoidot ovat myös pahasta. Tämäpä mukava tietää. Minulla on kaksi ihanaa ivf-lasta, tyttö ja poika. He ovat varmaankin sitten paholaisen sikiöitä ja minä murhaaja kun loput ylijääneet solukot toivoin tuhottaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka vastustaa aborttia nii eikö teidän mielestä naisella ole oikeutta omaan kehoonsa? Miten sen solukasan "oikeudet" menee millään tavalla jo elävän naisen edelle. Jokaisella pitäisi olla kehon itsemääräämisoikeus. Ja sit se et perustelu et ei kannata harrastaa seksiä jos ei ole valmis pitämään lasta, mutta sittenkö naisten pitäisi elää selibaatissa ja kaikki miehet jotka eivät halua lasta saavat paneskella menemään onko tuokaan sit tasa-arvoa. No ei ole.
No kun heille se solukasa on kai jossain harhaisessa mielessään ajatteleva, tietoinen vauva.
Puhuin kerran ehkäisystä erään abortinvastustajan kanssa. Kun kerroin, etten voi käyttää terveyssyistä mitään hormonaalista ehkäisyä ja muut kuin kondomit ei sovi, niin hän ehdotti kohdunpoistoa.
Hän siis ihan tosissaan luuli, että se on naisten sterilisaatio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pahasti vikaan menneen ajatusmaailmamme syytä, että naisen kykyä tulla raskaaksi ja synnyttää pidetään jonakin biologisena orjuutena. Abortin vastustajat eivät ajattele näin, joten siksi ei ole mitään arvohierarkiaa sikiön ja äidin välillä (jos esim. raskauskomplikaation ja sen hoidon vuoksi sikiö menetetään, kyseessä on aivan eri asia kuin sosiaalinen tai sikiövaurion vuoksi tehtävä abortti - äidin henki täytyy tietenkin pelastaa). Ideaalitilanne olisi, että tämä ymmärrys olisi kulttuurinen normi, ja että abortti ei tulisi normaalilla ihmisellä toimintatapana edes mieleen. Raskauden, synnyttämisen ja äitiyden alaspainaminen on pahinta naisten alistamista. Se käy suoraan naisen biologisten erityisominaisuuksien väheksynnän ja vihaamisen ytimeen.
"että abortti ei tulisi normaalilla ihmisellä toimintatapana edes mieleen"
Jos nainen ei halua kasvattaa uutta ihmistä sisällään, samalla vaarantaen terveytensä ja henkensä, kärsien kivuista jne. ikävistä asioista joita raskaus tuo mukanaan, ja tietysti synnytys ja synnytyksestä toipumisen aika. Puhumattakaan siitä, että on pakotettu tuottamaan uusi ihminen jolla on sun geenit, ja josta sinä olet vastuussa lopun ikääsi. Pitää olla oikeus päättää itse. Ei se ei poistu kokonaan antamalla lapsi pois, siitä lapsesta kantaa sisimmässään syyllisyyttä lopun ikää.
Jokainen lapsi on oikeutettu tulemaan tähän maailmaan toivottuna.
Mutta maailmassa on jatkuvasti miljoonia, kymmeniä miljoonia lapsia jotka eivät ole toivottuja, vaan kärsivät, kohtaavat väkivaltaa, hyväksikäyttöä, sairauksia, nälkää ja köyhyyttä, mutta heitä ei kukaan muista, vaan hyväosaiset ihmiset jankkaavat niistä hedelmöittyneistä munasoluista, ja niiden oikeuksista päästä kehittymään lapseksi. Missä moraali?
Käsittämätöntä logiikkaa, kuten enemmistöllä tämän aiheen suhteen aina onkin.
"Puhumattakaan siitä, että on pakotettu tuottamaan uusi ihminen jolla on sun geenit, ja josta sinä olet vastuussa lopun ikääsi. Pitää olla oikeus päättää itse. Ei se ei poistu kokonaan antamalla lapsi pois, siitä lapsesta kantaa sisimmässään syyllisyyttä lopun ikää."
Tuntee syyllisyyttä lopun ikää annettuaan jollekulle elämän? Abortti ei peruuta alkanutta raskautta, se tekee vain ihmisestä kuolleen lapsen äidin. Se, että adoptio tuottaa suuremman syyllisyyden kuin tämä on sairasta - yhteiskuntamme sairautta.
Hyväosaiset jankkaavat enimmäkseen juurikin näiden "ei-toivottujen" ja erinäisistä oletetuista vastoinkäymisistä todellisuudessa tai potentiaalisesti kärsivien tuhoa. Aivan kuin ei-toivottuus olisi ikuinen tila (suurin osa ei-toivotun raskauden seurauksena syntyneistä muuten myöhemmin oudosti muuttuu rakastetuksi lapseksi). Onko joku kysynyt vähäosaisilta ja kärsiviltä mielipidettä siihen, onko heidän elämänsä elämisen arvoista vai olisiko sinulla joutanut päättää jo heti alkuunsa? Vähäosaisuus ja kärsimyskään eivät lisäksi ole välttämättömiä ja ikuisia olotiloja. Asiat voivat parantua. Joka tapauksessa "hyväosaisten" käsitys elämisen arvoisesta elämästä on murheellisen rajoittunut.
"Tuntee syyllisyyttä lopun ikää annettuaan jollekulle elämän?" Kyllä, kyseessä on ihminen, ei alkio. Kuten siemen vs puu. Puun kaataminen voi tuntua pahalta, siemenen pois heittäminen ei. Kyllä, abortti tai keskenmeno alkuvaiheessa on nimenomaan raskauden, eli sen alkion/sikiön kehityksen keskeytyminen eli raskauden keskeytyminen. Jos abortista seuraisi kuolleen lapsen vanhemmuus, jokainen keskenmenon kokenut äiti olisi niidenkin alkioiden ja sikiöiden äiti, jopa tietämättään, niitä voisi olla kymmeniä elinaikana. Pitäisikö ne kaikki haudata hautausmaalle? Olet sairas.
"Vähäosaisuus ja kärsimyskään eivät lisäksi ole välttämättömiä ja ikuisia olotiloja. Asiat voivat parantua." Eivät ole, mutta usein ovat, usein se vähäosaisuus ja kärsimys päättyy lapsen kuolemaan kauhealla tavalla. Asiat voivat parantua, mutta eivät parannu, koska sinunlaisesi ihmiset eivät auta niitä lapsia, vaan jauhavat alkioiden oikeuksista. Huolehdi ensin niistä lapsista jotka ovat jo maailmassa, elossa, ja sitten vasta niistä alkioista jotka eivät ole vielä ihmisiä, vaan ihmisen alkuja.
"Asiat voivat parantua, mutta eivät parannu, koska sinunlaisesi ihmiset eivät auta niitä lapsia, vaan jauhavat alkioiden oikeuksista. Huolehdi ensin niistä lapsista jotka ovat jo maailmassa, elossa, ja sitten vasta niistä alkioista jotka eivät ole vielä ihmisiä, vaan ihmisen alkuja."
Tämä on pelkkää projisointia ja tyhjää olettamusta. Epäilen, että juuri sinunlaisesi ihmiset (epäilen, koska en tosiasiallisesti tiedä sinusta mitään kuten et sinäkään minusta) ovat niitä, joiden patenttiratkaisuna sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin on pikemminkin ihmisten määrän vähentäminen ja syntymättömien tappaminen. Ja kun oma kantani on aivan päinvastainen, kuinka voisin silloin olla huolehtimatta parhaan kykyni ja resurssieni mukaan myös syntyneistä? Siinä ei olisi mitään järkeä.
"Jos abortista seuraisi kuolleen lapsen vanhemmuus, jokainen keskenmenon kokenut äiti olisi niidenkin alkioiden ja sikiöiden äiti, jopa tietämättään, niitä voisi olla kymmeniä elinaikana. Pitäisikö ne kaikki haudata hautausmaalle? Olet sairas."
En tiedä, pitäisikö - hautaustavat eivät minusta ole moraalisia kysymyksiä. Tiedän kyllä ihmisiä, jotka ovat haudanneet keskenmenossa kuolleita sikiöitä hautausmaalle hautakivineen ja pitävät itseään kuolleiden lastensa äiteinä. Se on murheellista, mutta myös kaunista. Tarpeetonta sanoakaan, että tämä on aivan erilainen tilanne kuin abortissa kuolleen lapsen äidillä.
Uskon että jokainen alkanut ihmisenalku on iankaikkinen .Jatkaa kasvuaan taivaassa jos ei maanpäällä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortinvastustajilla varmaankin on kaikilla yksi munuainen enää jäljellä. Sen luovuttamalla voi säästää ihmishengen. Pienempi vaiva kuitenkin kun raskaus, synnytys ja vanhemmuus. Tai vaihtoehtoisesti mielenterveyden kannalta helpompaa kuin lapsen adoptioon antaminen.
Mieluummin luovuttaisin munuaiseni kuin kantaisin ja synnyttäisin lapsen jota en halua. Maksasta voi myös luovuttaa osan.
Vertenluovutuskin pakolliseksi kaikille.
Siitäpä ihmishenkienpelastustalkoisiin kaikki abortinvastustajat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pahasti vikaan menneen ajatusmaailmamme syytä, että naisen kykyä tulla raskaaksi ja synnyttää pidetään jonakin biologisena orjuutena. Abortin vastustajat eivät ajattele näin, joten siksi ei ole mitään arvohierarkiaa sikiön ja äidin välillä (jos esim. raskauskomplikaation ja sen hoidon vuoksi sikiö menetetään, kyseessä on aivan eri asia kuin sosiaalinen tai sikiövaurion vuoksi tehtävä abortti - äidin henki täytyy tietenkin pelastaa). Ideaalitilanne olisi, että tämä ymmärrys olisi kulttuurinen normi, ja että abortti ei tulisi normaalilla ihmisellä toimintatapana edes mieleen. Raskauden, synnyttämisen ja äitiyden alaspainaminen on pahinta naisten alistamista. Se käy suoraan naisen biologisten erityisominaisuuksien väheksynnän ja vihaamisen ytimeen.
Naisen kyky tulla raskaaksi tai synnyttää ei tietty ole orjuutta jos lapsen haluaa.
Mutta jos vertaat orjaa tietoisuudettomaan sikiöön niin aika karmealta kuulostaa.
Lähempi vertaus on se lasta kantamaan ja synnyttämään PAKOTETTU nainen, joka on tietoinen ja tunteva olento, aivan kuin se orjakin.
Sikiö, joka ei ole tietoinen tai ajatteleva olento ei vielä ole ihminen vaan sillä on sellaiseksi potentiaali kehittyä.
Vastasyntynytkään ei ole "tietoinen tai ajatteleva". Synnyttämään pakottaminen on ideologinen narratiivi, joka on tarkoitushakuisesti istutettu kulttuuriin. Toisinkin voisi olla. Jonakin päivänä syntymättömän lapsen ihmisyys tunnustetaan yleisesti, ja silloin suurin osa tämän päivän ihmisistä muistetaan yhdessä kolmannen valtakunnan saksalaisten, orjanomistajayhteiskuntien kansalaisten ja muiden systemaattiseen sortoon ja dehumanisaatioon syyllistyneiden ihmisyhteisöjen kanssa. Historia ei tule olemaan meille suopea.
Vastasyntynyt on aivan eri asia kuin sikiö. Tämä keskustelu ei koske vastasyntyneitä.
Mikä on kaikkein olennaisin ero? Millä perusteella ihminen on vähemmän ihminen toisessa näistä elämänvaiheista?
Tuo on niin laaja kysymys että kannattaa varmaan suunnata joidenkin filosofislääketieteellisten tutkimuksien/väitösten pariin.
Tuskin pystyt itsekään kertomaan toisin päin. Mitä eroa on yhdellä ihmissolukolla vs toisella. Jos keräisimme kaikki munasolut mitä naisilla ovulaatiossa irtoaa ja kaiken sperman mitä miehillä menee hukkaan, olisi ihmispotentiaalia aivan huikeita määriä. Koeputkessa hedelmöitys vaan. Saako koeputkessa hedelmöitettyjä alkioita tuhota?
Ihmisen kantasoluilla on myös nykypäivänä potentiaalia kehittyä ihmiseksi, pitäisikö ne kerätä esim kuolleilta?
Endometrioosia sairastavilla keskenmeno on yleistä vaikka alkiossa ei mitään vikaa olisikaan, pitäisikö meiltä kaikilta kerätä tsygoottivaiheessa hedelmöittyneet munasolut talteen? Se olisi monen kohdalla paras tapa suojella sikiötä.
Ja onko pelkkä sukusolukko se jota pitää suojella? Pureskeletko koskaan poskiasi tai kynsinauhojasi?
Jos nuo kuulostavat sinulle hölmöiltä esimerkeiltä niin aivan yhtä hölmölle varmasti meille abortin puolustajille kuulostaa että kehittymätön sikiö olisi ihminen.
Mutta osaat varmasti kertoa missä se raja kulkee ja miksi. Miksi ainoastaan luonnollisesti hedelmöittynyt on se joka menee ajattelevan ja tiedostavan naisen hyvinvoinnin edelle? Potentiaalia suojella solukkoa jolla on mahdollista kehittyä ihmiseksi löytyy kyllä muualtakin kuin sieltä lapsesta joka ei ole toivottu.
Eli tässä siis kysymys:
Missä se raja menee missä sitä potentiaalista ihmiselämää pitää suojella? Ja miksi vedät rajan juuri siihen? Mikä tekee kohdussa olevasta alkiosta arvokkaamman kuin esimerkiksi koeputkialkion tai sperman ja/tai munasolun?
Raja ei mene edes hedelmöityksen tavassa, vaan siinä mitä tietoisia toimenpiteitä jo alkunsa saaneeseen ihmiselämään kohdennetaan. Ongelma on sen tietoinen lopettaminen. Tästä syystä muuten koeputkialkioiden luominen ja säilöminen, sekä mahdollisesti hylkääminen ja hävittäminen on myöskin erittäin kyseenalaista.
Eli hedelmöityshoidot ovat myös pahasta. Tämäpä mukava tietää. Minulla on kaksi ihanaa ivf-lasta, tyttö ja poika. He ovat varmaankin sitten paholaisen sikiöitä ja minä murhaaja kun loput ylijääneet solukot toivoin tuhottaviksi.
Sinua on paha henkilökohtaisesti syyttää, kuten muuten aborttiin päätyviäkään. Ihmiset eivät yleisesti ottaen tiedä eivätkä tule ajatelleeksi näitä asioita, ja yhteiskunnallinen ilmapiiri hyväksyy kummatkin em. asiat ilman suurta problematisointia. Koeputkihedelmöitystä pidetään jopa suotavana. Lapsesi ovat ihania, arvokkaita ihmisiä, eikä heidän hedelmöitystapansa sitä miksikään muuta. Mutta "ylijääneet solukot" olivat jo uusia ihmisiä, kokonaisine, ainutlaatuisine perimineen. Totta on, että luonnollisestikin hedelmöittyneistä alkioista puolet tuhoutuu ennen kuin kukaan saa tietääkään niistä, mutta kysymys kuuluu: onko oikein tietoisesti tuhota ihminen? Tai tässä tapauksessa, tietoisesti saada aikaan tilanne jossa ihminen tietoisesti tuhotaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pahasti vikaan menneen ajatusmaailmamme syytä, että naisen kykyä tulla raskaaksi ja synnyttää pidetään jonakin biologisena orjuutena. Abortin vastustajat eivät ajattele näin, joten siksi ei ole mitään arvohierarkiaa sikiön ja äidin välillä (jos esim. raskauskomplikaation ja sen hoidon vuoksi sikiö menetetään, kyseessä on aivan eri asia kuin sosiaalinen tai sikiövaurion vuoksi tehtävä abortti - äidin henki täytyy tietenkin pelastaa). Ideaalitilanne olisi, että tämä ymmärrys olisi kulttuurinen normi, ja että abortti ei tulisi normaalilla ihmisellä toimintatapana edes mieleen. Raskauden, synnyttämisen ja äitiyden alaspainaminen on pahinta naisten alistamista. Se käy suoraan naisen biologisten erityisominaisuuksien väheksynnän ja vihaamisen ytimeen.
Naisen kyky tulla raskaaksi tai synnyttää ei tietty ole orjuutta jos lapsen haluaa.
Mutta jos vertaat orjaa tietoisuudettomaan sikiöön niin aika karmealta kuulostaa.
Lähempi vertaus on se lasta kantamaan ja synnyttämään PAKOTETTU nainen, joka on tietoinen ja tunteva olento, aivan kuin se orjakin.
Sikiö, joka ei ole tietoinen tai ajatteleva olento ei vielä ole ihminen vaan sillä on sellaiseksi potentiaali kehittyä.
Vastasyntynytkään ei ole "tietoinen tai ajatteleva". Synnyttämään pakottaminen on ideologinen narratiivi, joka on tarkoitushakuisesti istutettu kulttuuriin. Toisinkin voisi olla. Jonakin päivänä syntymättömän lapsen ihmisyys tunnustetaan yleisesti, ja silloin suurin osa tämän päivän ihmisistä muistetaan yhdessä kolmannen valtakunnan saksalaisten, orjanomistajayhteiskuntien kansalaisten ja muiden systemaattiseen sortoon ja dehumanisaatioon syyllistyneiden ihmisyhteisöjen kanssa. Historia ei tule olemaan meille suopea.
Vastasyntynyt on aivan eri asia kuin sikiö. Tämä keskustelu ei koske vastasyntyneitä.
Mikä on kaikkein olennaisin ero? Millä perusteella ihminen on vähemmän ihminen toisessa näistä elämänvaiheista?
Tuo on niin laaja kysymys että kannattaa varmaan suunnata joidenkin filosofislääketieteellisten tutkimuksien/väitösten pariin.
Tuskin pystyt itsekään kertomaan toisin päin. Mitä eroa on yhdellä ihmissolukolla vs toisella. Jos keräisimme kaikki munasolut mitä naisilla ovulaatiossa irtoaa ja kaiken sperman mitä miehillä menee hukkaan, olisi ihmispotentiaalia aivan huikeita määriä. Koeputkessa hedelmöitys vaan. Saako koeputkessa hedelmöitettyjä alkioita tuhota?
Ihmisen kantasoluilla on myös nykypäivänä potentiaalia kehittyä ihmiseksi, pitäisikö ne kerätä esim kuolleilta?
Endometrioosia sairastavilla keskenmeno on yleistä vaikka alkiossa ei mitään vikaa olisikaan, pitäisikö meiltä kaikilta kerätä tsygoottivaiheessa hedelmöittyneet munasolut talteen? Se olisi monen kohdalla paras tapa suojella sikiötä.
Ja onko pelkkä sukusolukko se jota pitää suojella? Pureskeletko koskaan poskiasi tai kynsinauhojasi?
Jos nuo kuulostavat sinulle hölmöiltä esimerkeiltä niin aivan yhtä hölmölle varmasti meille abortin puolustajille kuulostaa että kehittymätön sikiö olisi ihminen.
Mutta osaat varmasti kertoa missä se raja kulkee ja miksi. Miksi ainoastaan luonnollisesti hedelmöittynyt on se joka menee ajattelevan ja tiedostavan naisen hyvinvoinnin edelle? Potentiaalia suojella solukkoa jolla on mahdollista kehittyä ihmiseksi löytyy kyllä muualtakin kuin sieltä lapsesta joka ei ole toivottu.
Eli tässä siis kysymys:
Missä se raja menee missä sitä potentiaalista ihmiselämää pitää suojella? Ja miksi vedät rajan juuri siihen? Mikä tekee kohdussa olevasta alkiosta arvokkaamman kuin esimerkiksi koeputkialkion tai sperman ja/tai munasolun?
Raja ei mene edes hedelmöityksen tavassa, vaan siinä mitä tietoisia toimenpiteitä jo alkunsa saaneeseen ihmiselämään kohdennetaan. Ongelma on sen tietoinen lopettaminen. Tästä syystä muuten koeputkialkioiden luominen ja säilöminen, sekä mahdollisesti hylkääminen ja hävittäminen on myöskin erittäin kyseenalaista.
Eli hedelmöityshoidot ovat myös pahasta. Tämäpä mukava tietää. Minulla on kaksi ihanaa ivf-lasta, tyttö ja poika. He ovat varmaankin sitten paholaisen sikiöitä ja minä murhaaja kun loput ylijääneet solukot toivoin tuhottaviksi.
Sinua on paha henkilökohtaisesti syyttää, kuten muuten aborttiin päätyviäkään. Ihmiset eivät yleisesti ottaen tiedä eivätkä tule ajatelleeksi näitä asioita, ja yhteiskunnallinen ilmapiiri hyväksyy kummatkin em. asiat ilman suurta problematisointia. Koeputkihedelmöitystä pidetään jopa suotavana. Lapsesi ovat ihania, arvokkaita ihmisiä, eikä heidän hedelmöitystapansa sitä miksikään muuta. Mutta "ylijääneet solukot" olivat jo uusia ihmisiä, kokonaisine, ainutlaatuisine perimineen. Totta on, että luonnollisestikin hedelmöittyneistä alkioista puolet tuhoutuu ennen kuin kukaan saa tietääkään niistä, mutta kysymys kuuluu: onko oikein tietoisesti tuhota ihminen? Tai tässä tapauksessa, tietoisesti saada aikaan tilanne jossa ihminen tietoisesti tuhotaan?
Ei ne alkiot mitään ihmisiä ole. Ja kyllä, koeputkialkioiden tuhoaminen on moraalisesti oikein jos ihmiset joiden geenit niissä on niin haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pahasti vikaan menneen ajatusmaailmamme syytä, että naisen kykyä tulla raskaaksi ja synnyttää pidetään jonakin biologisena orjuutena. Abortin vastustajat eivät ajattele näin, joten siksi ei ole mitään arvohierarkiaa sikiön ja äidin välillä (jos esim. raskauskomplikaation ja sen hoidon vuoksi sikiö menetetään, kyseessä on aivan eri asia kuin sosiaalinen tai sikiövaurion vuoksi tehtävä abortti - äidin henki täytyy tietenkin pelastaa). Ideaalitilanne olisi, että tämä ymmärrys olisi kulttuurinen normi, ja että abortti ei tulisi normaalilla ihmisellä toimintatapana edes mieleen. Raskauden, synnyttämisen ja äitiyden alaspainaminen on pahinta naisten alistamista. Se käy suoraan naisen biologisten erityisominaisuuksien väheksynnän ja vihaamisen ytimeen.
Naisen kyky tulla raskaaksi tai synnyttää ei tietty ole orjuutta jos lapsen haluaa.
Mutta jos vertaat orjaa tietoisuudettomaan sikiöön niin aika karmealta kuulostaa.
Lähempi vertaus on se lasta kantamaan ja synnyttämään PAKOTETTU nainen, joka on tietoinen ja tunteva olento, aivan kuin se orjakin.
Sikiö, joka ei ole tietoinen tai ajatteleva olento ei vielä ole ihminen vaan sillä on sellaiseksi potentiaali kehittyä.
Vastasyntynytkään ei ole "tietoinen tai ajatteleva". Synnyttämään pakottaminen on ideologinen narratiivi, joka on tarkoitushakuisesti istutettu kulttuuriin. Toisinkin voisi olla. Jonakin päivänä syntymättömän lapsen ihmisyys tunnustetaan yleisesti, ja silloin suurin osa tämän päivän ihmisistä muistetaan yhdessä kolmannen valtakunnan saksalaisten, orjanomistajayhteiskuntien kansalaisten ja muiden systemaattiseen sortoon ja dehumanisaatioon syyllistyneiden ihmisyhteisöjen kanssa. Historia ei tule olemaan meille suopea.
Vastasyntynyt on aivan eri asia kuin sikiö. Tämä keskustelu ei koske vastasyntyneitä.
Mikä on kaikkein olennaisin ero? Millä perusteella ihminen on vähemmän ihminen toisessa näistä elämänvaiheista?
Tuo on niin laaja kysymys että kannattaa varmaan suunnata joidenkin filosofislääketieteellisten tutkimuksien/väitösten pariin.
Tuskin pystyt itsekään kertomaan toisin päin. Mitä eroa on yhdellä ihmissolukolla vs toisella. Jos keräisimme kaikki munasolut mitä naisilla ovulaatiossa irtoaa ja kaiken sperman mitä miehillä menee hukkaan, olisi ihmispotentiaalia aivan huikeita määriä. Koeputkessa hedelmöitys vaan. Saako koeputkessa hedelmöitettyjä alkioita tuhota?
Ihmisen kantasoluilla on myös nykypäivänä potentiaalia kehittyä ihmiseksi, pitäisikö ne kerätä esim kuolleilta?
Endometrioosia sairastavilla keskenmeno on yleistä vaikka alkiossa ei mitään vikaa olisikaan, pitäisikö meiltä kaikilta kerätä tsygoottivaiheessa hedelmöittyneet munasolut talteen? Se olisi monen kohdalla paras tapa suojella sikiötä.
Ja onko pelkkä sukusolukko se jota pitää suojella? Pureskeletko koskaan poskiasi tai kynsinauhojasi?
Jos nuo kuulostavat sinulle hölmöiltä esimerkeiltä niin aivan yhtä hölmölle varmasti meille abortin puolustajille kuulostaa että kehittymätön sikiö olisi ihminen.
Mutta osaat varmasti kertoa missä se raja kulkee ja miksi. Miksi ainoastaan luonnollisesti hedelmöittynyt on se joka menee ajattelevan ja tiedostavan naisen hyvinvoinnin edelle? Potentiaalia suojella solukkoa jolla on mahdollista kehittyä ihmiseksi löytyy kyllä muualtakin kuin sieltä lapsesta joka ei ole toivottu.
Eli tässä siis kysymys:
Missä se raja menee missä sitä potentiaalista ihmiselämää pitää suojella? Ja miksi vedät rajan juuri siihen? Mikä tekee kohdussa olevasta alkiosta arvokkaamman kuin esimerkiksi koeputkialkion tai sperman ja/tai munasolun?
Raja ei mene edes hedelmöityksen tavassa, vaan siinä mitä tietoisia toimenpiteitä jo alkunsa saaneeseen ihmiselämään kohdennetaan. Ongelma on sen tietoinen lopettaminen. Tästä syystä muuten koeputkialkioiden luominen ja säilöminen, sekä mahdollisesti hylkääminen ja hävittäminen on myöskin erittäin kyseenalaista.
Eli hedelmöityshoidot ovat myös pahasta. Tämäpä mukava tietää. Minulla on kaksi ihanaa ivf-lasta, tyttö ja poika. He ovat varmaankin sitten paholaisen sikiöitä ja minä murhaaja kun loput ylijääneet solukot toivoin tuhottaviksi.
Sinua on paha henkilökohtaisesti syyttää, kuten muuten aborttiin päätyviäkään. Ihmiset eivät yleisesti ottaen tiedä eivätkä tule ajatelleeksi näitä asioita, ja yhteiskunnallinen ilmapiiri hyväksyy kummatkin em. asiat ilman suurta problematisointia. Koeputkihedelmöitystä pidetään jopa suotavana. Lapsesi ovat ihania, arvokkaita ihmisiä, eikä heidän hedelmöitystapansa sitä miksikään muuta. Mutta "ylijääneet solukot" olivat jo uusia ihmisiä, kokonaisine, ainutlaatuisine perimineen. Totta on, että luonnollisestikin hedelmöittyneistä alkioista puolet tuhoutuu ennen kuin kukaan saa tietääkään niistä, mutta kysymys kuuluu: onko oikein tietoisesti tuhota ihminen? Tai tässä tapauksessa, tietoisesti saada aikaan tilanne jossa ihminen tietoisesti tuhotaan?
Ei ne alkiot mitään ihmisiä ole. Ja kyllä, koeputkialkioiden tuhoaminen on moraalisesti oikein jos ihmiset joiden geenit niissä on niin haluavat.
vaikea uskoa määrittelemääsi moraaliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pahasti vikaan menneen ajatusmaailmamme syytä, että naisen kykyä tulla raskaaksi ja synnyttää pidetään jonakin biologisena orjuutena. Abortin vastustajat eivät ajattele näin, joten siksi ei ole mitään arvohierarkiaa sikiön ja äidin välillä (jos esim. raskauskomplikaation ja sen hoidon vuoksi sikiö menetetään, kyseessä on aivan eri asia kuin sosiaalinen tai sikiövaurion vuoksi tehtävä abortti - äidin henki täytyy tietenkin pelastaa). Ideaalitilanne olisi, että tämä ymmärrys olisi kulttuurinen normi, ja että abortti ei tulisi normaalilla ihmisellä toimintatapana edes mieleen. Raskauden, synnyttämisen ja äitiyden alaspainaminen on pahinta naisten alistamista. Se käy suoraan naisen biologisten erityisominaisuuksien väheksynnän ja vihaamisen ytimeen.
Naisen kyky tulla raskaaksi tai synnyttää ei tietty ole orjuutta jos lapsen haluaa.
Mutta jos vertaat orjaa tietoisuudettomaan sikiöön niin aika karmealta kuulostaa.
Lähempi vertaus on se lasta kantamaan ja synnyttämään PAKOTETTU nainen, joka on tietoinen ja tunteva olento, aivan kuin se orjakin.
Sikiö, joka ei ole tietoinen tai ajatteleva olento ei vielä ole ihminen vaan sillä on sellaiseksi potentiaali kehittyä.
Vastasyntynytkään ei ole "tietoinen tai ajatteleva". Synnyttämään pakottaminen on ideologinen narratiivi, joka on tarkoitushakuisesti istutettu kulttuuriin. Toisinkin voisi olla. Jonakin päivänä syntymättömän lapsen ihmisyys tunnustetaan yleisesti, ja silloin suurin osa tämän päivän ihmisistä muistetaan yhdessä kolmannen valtakunnan saksalaisten, orjanomistajayhteiskuntien kansalaisten ja muiden systemaattiseen sortoon ja dehumanisaatioon syyllistyneiden ihmisyhteisöjen kanssa. Historia ei tule olemaan meille suopea.
Vastasyntynyt on aivan eri asia kuin sikiö. Tämä keskustelu ei koske vastasyntyneitä.
Mikä on kaikkein olennaisin ero? Millä perusteella ihminen on vähemmän ihminen toisessa näistä elämänvaiheista?
Tuo on niin laaja kysymys että kannattaa varmaan suunnata joidenkin filosofislääketieteellisten tutkimuksien/väitösten pariin.
Tuskin pystyt itsekään kertomaan toisin päin. Mitä eroa on yhdellä ihmissolukolla vs toisella. Jos keräisimme kaikki munasolut mitä naisilla ovulaatiossa irtoaa ja kaiken sperman mitä miehillä menee hukkaan, olisi ihmispotentiaalia aivan huikeita määriä. Koeputkessa hedelmöitys vaan. Saako koeputkessa hedelmöitettyjä alkioita tuhota?
Ihmisen kantasoluilla on myös nykypäivänä potentiaalia kehittyä ihmiseksi, pitäisikö ne kerätä esim kuolleilta?
Endometrioosia sairastavilla keskenmeno on yleistä vaikka alkiossa ei mitään vikaa olisikaan, pitäisikö meiltä kaikilta kerätä tsygoottivaiheessa hedelmöittyneet munasolut talteen? Se olisi monen kohdalla paras tapa suojella sikiötä.
Ja onko pelkkä sukusolukko se jota pitää suojella? Pureskeletko koskaan poskiasi tai kynsinauhojasi?
Jos nuo kuulostavat sinulle hölmöiltä esimerkeiltä niin aivan yhtä hölmölle varmasti meille abortin puolustajille kuulostaa että kehittymätön sikiö olisi ihminen.
Mutta osaat varmasti kertoa missä se raja kulkee ja miksi. Miksi ainoastaan luonnollisesti hedelmöittynyt on se joka menee ajattelevan ja tiedostavan naisen hyvinvoinnin edelle? Potentiaalia suojella solukkoa jolla on mahdollista kehittyä ihmiseksi löytyy kyllä muualtakin kuin sieltä lapsesta joka ei ole toivottu.
Eli tässä siis kysymys:
Missä se raja menee missä sitä potentiaalista ihmiselämää pitää suojella? Ja miksi vedät rajan juuri siihen? Mikä tekee kohdussa olevasta alkiosta arvokkaamman kuin esimerkiksi koeputkialkion tai sperman ja/tai munasolun?
Raja ei mene edes hedelmöityksen tavassa, vaan siinä mitä tietoisia toimenpiteitä jo alkunsa saaneeseen ihmiselämään kohdennetaan. Ongelma on sen tietoinen lopettaminen. Tästä syystä muuten koeputkialkioiden luominen ja säilöminen, sekä mahdollisesti hylkääminen ja hävittäminen on myöskin erittäin kyseenalaista.
Eli hedelmöityshoidot ovat myös pahasta. Tämäpä mukava tietää. Minulla on kaksi ihanaa ivf-lasta, tyttö ja poika. He ovat varmaankin sitten paholaisen sikiöitä ja minä murhaaja kun loput ylijääneet solukot toivoin tuhottaviksi.
Sinua on paha henkilökohtaisesti syyttää, kuten muuten aborttiin päätyviäkään. Ihmiset eivät yleisesti ottaen tiedä eivätkä tule ajatelleeksi näitä asioita, ja yhteiskunnallinen ilmapiiri hyväksyy kummatkin em. asiat ilman suurta problematisointia. Koeputkihedelmöitystä pidetään jopa suotavana. Lapsesi ovat ihania, arvokkaita ihmisiä, eikä heidän hedelmöitystapansa sitä miksikään muuta. Mutta "ylijääneet solukot" olivat jo uusia ihmisiä, kokonaisine, ainutlaatuisine perimineen. Totta on, että luonnollisestikin hedelmöittyneistä alkioista puolet tuhoutuu ennen kuin kukaan saa tietääkään niistä, mutta kysymys kuuluu: onko oikein tietoisesti tuhota ihminen? Tai tässä tapauksessa, tietoisesti saada aikaan tilanne jossa ihminen tietoisesti tuhotaan?
Mietin kylläkin hyvin tarkkaan mitä solukoille halusin tehdä. Tuhoaminen ja tieteelle lahjoittamisen välillä oli useita moraalisia valintoja, päädyin tuhoamiseen.
Jollekin muulle ihmiselle lahjoittaminen oli taas täysin poissa kysymyksestä minulle. Nykyään geenitestit ovat sen verran yleisiä etten halunnut että lapseni löytäisivät myöhemmin yllätyssisaruksia.
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka vastustaa aborttia nii eikö teidän mielestä naisella ole oikeutta omaan kehoonsa? Miten sen solukasan "oikeudet" menee millään tavalla jo elävän naisen edelle. Jokaisella pitäisi olla kehon itsemääräämisoikeus. Ja sit se et perustelu et ei kannata harrastaa seksiä jos ei ole valmis pitämään lasta, mutta sittenkö naisten pitäisi elää selibaatissa ja kaikki miehet jotka eivät halua lasta saavat paneskella menemään onko tuokaan sit tasa-arvoa. No ei ole.
On toki oikeus, mutta sekstailemalla itsensä raskaaksi nainen tulee luovuttaneeksi sille ihmisen alulle oikeuden kehittyä ihmiseksi tuon naisen sisällä. Se on aika simppeli juttu, jos et halua lasta älä sekstaile. En ymmärrä mikä tässä on näille abortoiville ihmisraukoille niin vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pahasti vikaan menneen ajatusmaailmamme syytä, että naisen kykyä tulla raskaaksi ja synnyttää pidetään jonakin biologisena orjuutena. Abortin vastustajat eivät ajattele näin, joten siksi ei ole mitään arvohierarkiaa sikiön ja äidin välillä (jos esim. raskauskomplikaation ja sen hoidon vuoksi sikiö menetetään, kyseessä on aivan eri asia kuin sosiaalinen tai sikiövaurion vuoksi tehtävä abortti - äidin henki täytyy tietenkin pelastaa). Ideaalitilanne olisi, että tämä ymmärrys olisi kulttuurinen normi, ja että abortti ei tulisi normaalilla ihmisellä toimintatapana edes mieleen. Raskauden, synnyttämisen ja äitiyden alaspainaminen on pahinta naisten alistamista. Se käy suoraan naisen biologisten erityisominaisuuksien väheksynnän ja vihaamisen ytimeen.
Naisen kyky tulla raskaaksi tai synnyttää ei tietty ole orjuutta jos lapsen haluaa.
Mutta jos vertaat orjaa tietoisuudettomaan sikiöön niin aika karmealta kuulostaa.
Lähempi vertaus on se lasta kantamaan ja synnyttämään PAKOTETTU nainen, joka on tietoinen ja tunteva olento, aivan kuin se orjakin.
Sikiö, joka ei ole tietoinen tai ajatteleva olento ei vielä ole ihminen vaan sillä on sellaiseksi potentiaali kehittyä.
Vastasyntynytkään ei ole "tietoinen tai ajatteleva". Synnyttämään pakottaminen on ideologinen narratiivi, joka on tarkoitushakuisesti istutettu kulttuuriin. Toisinkin voisi olla. Jonakin päivänä syntymättömän lapsen ihmisyys tunnustetaan yleisesti, ja silloin suurin osa tämän päivän ihmisistä muistetaan yhdessä kolmannen valtakunnan saksalaisten, orjanomistajayhteiskuntien kansalaisten ja muiden systemaattiseen sortoon ja dehumanisaatioon syyllistyneiden ihmisyhteisöjen kanssa. Historia ei tule olemaan meille suopea.
Vastasyntynyt on aivan eri asia kuin sikiö. Tämä keskustelu ei koske vastasyntyneitä.
Mikä on kaikkein olennaisin ero? Millä perusteella ihminen on vähemmän ihminen toisessa näistä elämänvaiheista?
Tuo on niin laaja kysymys että kannattaa varmaan suunnata joidenkin filosofislääketieteellisten tutkimuksien/väitösten pariin.
Tuskin pystyt itsekään kertomaan toisin päin. Mitä eroa on yhdellä ihmissolukolla vs toisella. Jos keräisimme kaikki munasolut mitä naisilla ovulaatiossa irtoaa ja kaiken sperman mitä miehillä menee hukkaan, olisi ihmispotentiaalia aivan huikeita määriä. Koeputkessa hedelmöitys vaan. Saako koeputkessa hedelmöitettyjä alkioita tuhota?
Ihmisen kantasoluilla on myös nykypäivänä potentiaalia kehittyä ihmiseksi, pitäisikö ne kerätä esim kuolleilta?
Endometrioosia sairastavilla keskenmeno on yleistä vaikka alkiossa ei mitään vikaa olisikaan, pitäisikö meiltä kaikilta kerätä tsygoottivaiheessa hedelmöittyneet munasolut talteen? Se olisi monen kohdalla paras tapa suojella sikiötä.
Ja onko pelkkä sukusolukko se jota pitää suojella? Pureskeletko koskaan poskiasi tai kynsinauhojasi?
Jos nuo kuulostavat sinulle hölmöiltä esimerkeiltä niin aivan yhtä hölmölle varmasti meille abortin puolustajille kuulostaa että kehittymätön sikiö olisi ihminen.
Mutta osaat varmasti kertoa missä se raja kulkee ja miksi. Miksi ainoastaan luonnollisesti hedelmöittynyt on se joka menee ajattelevan ja tiedostavan naisen hyvinvoinnin edelle? Potentiaalia suojella solukkoa jolla on mahdollista kehittyä ihmiseksi löytyy kyllä muualtakin kuin sieltä lapsesta joka ei ole toivottu.
Eli tässä siis kysymys:
Missä se raja menee missä sitä potentiaalista ihmiselämää pitää suojella? Ja miksi vedät rajan juuri siihen? Mikä tekee kohdussa olevasta alkiosta arvokkaamman kuin esimerkiksi koeputkialkion tai sperman ja/tai munasolun?
Raja ei mene edes hedelmöityksen tavassa, vaan siinä mitä tietoisia toimenpiteitä jo alkunsa saaneeseen ihmiselämään kohdennetaan. Ongelma on sen tietoinen lopettaminen. Tästä syystä muuten koeputkialkioiden luominen ja säilöminen, sekä mahdollisesti hylkääminen ja hävittäminen on myöskin erittäin kyseenalaista.
Eli hedelmöityshoidot ovat myös pahasta. Tämäpä mukava tietää. Minulla on kaksi ihanaa ivf-lasta, tyttö ja poika. He ovat varmaankin sitten paholaisen sikiöitä ja minä murhaaja kun loput ylijääneet solukot toivoin tuhottaviksi.
Sinua on paha henkilökohtaisesti syyttää, kuten muuten aborttiin päätyviäkään. Ihmiset eivät yleisesti ottaen tiedä eivätkä tule ajatelleeksi näitä asioita, ja yhteiskunnallinen ilmapiiri hyväksyy kummatkin em. asiat ilman suurta problematisointia. Koeputkihedelmöitystä pidetään jopa suotavana. Lapsesi ovat ihania, arvokkaita ihmisiä, eikä heidän hedelmöitystapansa sitä miksikään muuta. Mutta "ylijääneet solukot" olivat jo uusia ihmisiä, kokonaisine, ainutlaatuisine perimineen. Totta on, että luonnollisestikin hedelmöittyneistä alkioista puolet tuhoutuu ennen kuin kukaan saa tietääkään niistä, mutta kysymys kuuluu: onko oikein tietoisesti tuhota ihminen? Tai tässä tapauksessa, tietoisesti saada aikaan tilanne jossa ihminen tietoisesti tuhotaan?
Ei ne alkiot mitään ihmisiä ole. Ja kyllä, koeputkialkioiden tuhoaminen on moraalisesti oikein jos ihmiset joiden geenit niissä on niin haluavat.
vaikea uskoa määrittelemääsi moraaliin.
Ei se ole uskon asia. Se on moraalin asia.
Olen ymmälläni tästä tieteellisen tietämyksen tasosta. Alkio tai edes sikiö ei ole ihminen? Mikä se sitten on? Mikä ihmisen kohdussa kasvaa, ja milloin siitä tulee ihminen, kun kuitenkin pieninkin keskonen ihmiseksi tunnustetaan? Tietävätkö ihmiset, mitä hedelmöityksessä tapahtuu? Naisen ja miehen haploidiset (eli joilla on yksinkertainen kromosomisto) sukusolut yhtyvät diploidiseksi (eli jolla on kaksinkertainen kromosomisto) tsygootiksi, hedelmöittyneeksi munasoluksi. Tuossa tsygootissa on ihmisen koko DNA, kaikki ihmisen geneettiset piirteet jotka säilyvät koko elämän samana. Tsygootti on ihmisyksilön ensimmäinen vaihe. Blastulaa ym. vaiheita voi vielä ulkonäön puolesta luonnehtia "solukasaksi", mutta siinä vaiheessa kun raskauden voi ylimalkaan havaita alkioon on jo alkanut kehittyä rakenteita ja elimiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka vastustaa aborttia nii eikö teidän mielestä naisella ole oikeutta omaan kehoonsa? Miten sen solukasan "oikeudet" menee millään tavalla jo elävän naisen edelle. Jokaisella pitäisi olla kehon itsemääräämisoikeus. Ja sit se et perustelu et ei kannata harrastaa seksiä jos ei ole valmis pitämään lasta, mutta sittenkö naisten pitäisi elää selibaatissa ja kaikki miehet jotka eivät halua lasta saavat paneskella menemään onko tuokaan sit tasa-arvoa. No ei ole.
On toki oikeus, mutta sekstailemalla itsensä raskaaksi nainen tulee luovuttaneeksi sille ihmisen alulle oikeuden kehittyä ihmiseksi tuon naisen sisällä. Se on aika simppeli juttu, jos et halua lasta älä sekstaile. En ymmärrä mikä tässä on näille abortoiville ihmisraukoille niin vaikeaa.
sekstailulla ei tuu raskaaksi! se on pussailua ja hyväilyä!
Vierailija kirjoitti:
Olen ymmälläni tästä tieteellisen tietämyksen tasosta. Alkio tai edes sikiö ei ole ihminen? Mikä se sitten on? Mikä ihmisen kohdussa kasvaa, ja milloin siitä tulee ihminen, kun kuitenkin pieninkin keskonen ihmiseksi tunnustetaan? Tietävätkö ihmiset, mitä hedelmöityksessä tapahtuu? Naisen ja miehen haploidiset (eli joilla on yksinkertainen kromosomisto) sukusolut yhtyvät diploidiseksi (eli jolla on kaksinkertainen kromosomisto) tsygootiksi, hedelmöittyneeksi munasoluksi. Tuossa tsygootissa on ihmisen koko DNA, kaikki ihmisen geneettiset piirteet jotka säilyvät koko elämän samana. Tsygootti on ihmisyksilön ensimmäinen vaihe. Blastulaa ym. vaiheita voi vielä ulkonäön puolesta luonnehtia "solukasaksi", mutta siinä vaiheessa kun raskauden voi ylimalkaan havaita alkioon on jo alkanut kehittyä rakenteita ja elimiä.
Alkio ja sikiö jo sanoina tarkoittavat sitä että ne eivät ole ihmisiä. Niillä on mahdullisuus muodostua ihmiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikassahan on mahdollista abortoida ihan loppumetreille saakka.
Minusta ajatuksessa on jotain vikaa jos se vauvan saa surmata sinne kohtuun mutta jos vauva ehtii syntymään niin sitten sen surmaamisesta saa tuomion...En usko. Siellähän tapetaan abortteja tekeviä lääkäreitä. Ihan aikuisia.
Ei siellä mitään lakia ole että täysiaikaista lasta saisi "abortoida" sehän on sitten sama asia kuin vaikka kohdussa tehtävä leikakkaus lapselle tai sektio.
Muistaakseni viimevuonna tuli voimaan joissain osavaltioissa että abortin saa tehdä viimemetreilläkin. Hetki tarkistan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pahasti vikaan menneen ajatusmaailmamme syytä, että naisen kykyä tulla raskaaksi ja synnyttää pidetään jonakin biologisena orjuutena. Abortin vastustajat eivät ajattele näin, joten siksi ei ole mitään arvohierarkiaa sikiön ja äidin välillä (jos esim. raskauskomplikaation ja sen hoidon vuoksi sikiö menetetään, kyseessä on aivan eri asia kuin sosiaalinen tai sikiövaurion vuoksi tehtävä abortti - äidin henki täytyy tietenkin pelastaa). Ideaalitilanne olisi, että tämä ymmärrys olisi kulttuurinen normi, ja että abortti ei tulisi normaalilla ihmisellä toimintatapana edes mieleen. Raskauden, synnyttämisen ja äitiyden alaspainaminen on pahinta naisten alistamista. Se käy suoraan naisen biologisten erityisominaisuuksien väheksynnän ja vihaamisen ytimeen.
Naisen kyky tulla raskaaksi tai synnyttää ei tietty ole orjuutta jos lapsen haluaa.
Mutta jos vertaat orjaa tietoisuudettomaan sikiöön niin aika karmealta kuulostaa.
Lähempi vertaus on se lasta kantamaan ja synnyttämään PAKOTETTU nainen, joka on tietoinen ja tunteva olento, aivan kuin se orjakin.
Sikiö, joka ei ole tietoinen tai ajatteleva olento ei vielä ole ihminen vaan sillä on sellaiseksi potentiaali kehittyä.
Vastasyntynytkään ei ole "tietoinen tai ajatteleva". Synnyttämään pakottaminen on ideologinen narratiivi, joka on tarkoitushakuisesti istutettu kulttuuriin. Toisinkin voisi olla. Jonakin päivänä syntymättömän lapsen ihmisyys tunnustetaan yleisesti, ja silloin suurin osa tämän päivän ihmisistä muistetaan yhdessä kolmannen valtakunnan saksalaisten, orjanomistajayhteiskuntien kansalaisten ja muiden systemaattiseen sortoon ja dehumanisaatioon syyllistyneiden ihmisyhteisöjen kanssa. Historia ei tule olemaan meille suopea.
Vastasyntynyt on aivan eri asia kuin sikiö. Tämä keskustelu ei koske vastasyntyneitä.
Mikä on kaikkein olennaisin ero? Millä perusteella ihminen on vähemmän ihminen toisessa näistä elämänvaiheista?
Tuo on niin laaja kysymys että kannattaa varmaan suunnata joidenkin filosofislääketieteellisten tutkimuksien/väitösten pariin.
Tuskin pystyt itsekään kertomaan toisin päin. Mitä eroa on yhdellä ihmissolukolla vs toisella. Jos keräisimme kaikki munasolut mitä naisilla ovulaatiossa irtoaa ja kaiken sperman mitä miehillä menee hukkaan, olisi ihmispotentiaalia aivan huikeita määriä. Koeputkessa hedelmöitys vaan. Saako koeputkessa hedelmöitettyjä alkioita tuhota?
Ihmisen kantasoluilla on myös nykypäivänä potentiaalia kehittyä ihmiseksi, pitäisikö ne kerätä esim kuolleilta?
Endometrioosia sairastavilla keskenmeno on yleistä vaikka alkiossa ei mitään vikaa olisikaan, pitäisikö meiltä kaikilta kerätä tsygoottivaiheessa hedelmöittyneet munasolut talteen? Se olisi monen kohdalla paras tapa suojella sikiötä.
Ja onko pelkkä sukusolukko se jota pitää suojella? Pureskeletko koskaan poskiasi tai kynsinauhojasi?
Jos nuo kuulostavat sinulle hölmöiltä esimerkeiltä niin aivan yhtä hölmölle varmasti meille abortin puolustajille kuulostaa että kehittymätön sikiö olisi ihminen.
Mutta osaat varmasti kertoa missä se raja kulkee ja miksi. Miksi ainoastaan luonnollisesti hedelmöittynyt on se joka menee ajattelevan ja tiedostavan naisen hyvinvoinnin edelle? Potentiaalia suojella solukkoa jolla on mahdollista kehittyä ihmiseksi löytyy kyllä muualtakin kuin sieltä lapsesta joka ei ole toivottu.
Eli tässä siis kysymys:
Missä se raja menee missä sitä potentiaalista ihmiselämää pitää suojella? Ja miksi vedät rajan juuri siihen? Mikä tekee kohdussa olevasta alkiosta arvokkaamman kuin esimerkiksi koeputkialkion tai sperman ja/tai munasolun?
Raja ei mene edes hedelmöityksen tavassa, vaan siinä mitä tietoisia toimenpiteitä jo alkunsa saaneeseen ihmiselämään kohdennetaan. Ongelma on sen tietoinen lopettaminen. Tästä syystä muuten koeputkialkioiden luominen ja säilöminen, sekä mahdollisesti hylkääminen ja hävittäminen on myöskin erittäin kyseenalaista.
Eli hedelmöityshoidot ovat myös pahasta. Tämäpä mukava tietää. Minulla on kaksi ihanaa ivf-lasta, tyttö ja poika. He ovat varmaankin sitten paholaisen sikiöitä ja minä murhaaja kun loput ylijääneet solukot toivoin tuhottaviksi.
Sinua on paha henkilökohtaisesti syyttää, kuten muuten aborttiin päätyviäkään. Ihmiset eivät yleisesti ottaen tiedä eivätkä tule ajatelleeksi näitä asioita, ja yhteiskunnallinen ilmapiiri hyväksyy kummatkin em. asiat ilman suurta problematisointia. Koeputkihedelmöitystä pidetään jopa suotavana. Lapsesi ovat ihania, arvokkaita ihmisiä, eikä heidän hedelmöitystapansa sitä miksikään muuta. Mutta "ylijääneet solukot" olivat jo uusia ihmisiä, kokonaisine, ainutlaatuisine perimineen. Totta on, että luonnollisestikin hedelmöittyneistä alkioista puolet tuhoutuu ennen kuin kukaan saa tietääkään niistä, mutta kysymys kuuluu: onko oikein tietoisesti tuhota ihminen? Tai tässä tapauksessa, tietoisesti saada aikaan tilanne jossa ihminen tietoisesti tuhotaan?
Ei ne alkiot mitään ihmisiä ole. Ja kyllä, koeputkialkioiden tuhoaminen on moraalisesti oikein jos ihmiset joiden geenit niissä on niin haluavat.
vaikea uskoa määrittelemääsi moraaliin.
Ei se ole uskon asia. Se on moraalin asia.
Mihin moraalisi perustuu?
Alue: Aihe vapaa
On synnytetty kuolemaan jätettäviä lapsia, mutta tämä ei ole täysin laillista ja sikiökuolema pyritään saamaan aikaan kohdussa. Yleensä sikiön kuolema aiheutetaan äidin vatsanpeitteiden läpi annettavalla kaliumkloridipistoksella sydämeen.