Lue keskustelun säännöt.
Opettajien mielipiteitä kaipailen
09.11.2022 |
Muutama vuosi sitten lapseni "valmistui" tai siis pääsi kuudennelta. Lapsen ala-asteaika oli meillä kotona raskasta, kun oli moninaisista syistä riitaisaa ja sitten tuli miehen kanssa lopulta se vääjäämätön ero, kun lapsi oli kuudennella. Oltiin koko perhe siinä aika hajalla ja itsellä oli voimat nollissa. Nyt menee paremmin ja olen masennuslääkityksen ja muiden tukikeinojen kautta alkanut saada elämääni taas kuntoon.
Aina silloin tällöin tulen ajatelleeksi lapseni alakoulu opettajaa. Hän oli ystävällinen ihminen ja teki työnsä hyvin. Välitti minunkin lapsestani, vaikka se ei varmasti ollut helppoa. Yritti keskustella ja kuunnella. Häpeän sanoa, mutta en ollut mitenkään mukava vanhempi tai ihminen tuohon aikaan. Monta kertaa kävi niin, että opettajalta tuli jokin ihan asiallinen merkintä Wilmaan, mutta se oli minulle vain se viimeinen heinä kamelin selkään. Niin monta kertaa tuli räjähdettyä lapsen opettajalle ihan turhasta ja olen jälkikäteen siitä tosi pahoillani. Erityisesti on jäänyt mieleen yksi tapaaminen koululla, jossa menin sen tason henkilökohtaisuuksiin (ulkonäöstä, lapsettomuudesta, kuinka lapseton voi olla opettaja ja vielä kamalampia todella henkilökohtaisia asioita), että opettajan silmiin tuli sellainen ilme, että ihan kuin hänestä olisi sillä hetkellä särkynyt jotain.
Näin jälkikäteen olen ajatellut, että minulla ei oikein ollut ketään muuta kuin lapsen opettaja. Hän oli ainoa "turvallinen", jolle pääsi purkamaan pahaa oloa. Valitettavasti tein sen hyökkäävästi ja syyttävästi ja joskus jopa aggressiivisesti ja julmasti. Olin siis varmasti hänelle tosi vaikea vanhempi kohdata, mutta silti hän kohteli minunkin lastani ystävällisesti ja piirsi kokeisiin hymynaamoja ja sellaista.
Nyt olen miettinyt, että tahtoisin pyytää anteeksi. Ajattelin, että neuloisin villasukat ja veisin ne koululle joulu lahjaksi anteeksi pyynnön kera. Onko ihan hölmö idea? Haluaisiko opettaja mieluummin unohtaa minut kokonaan vai onkohan hän jo unohtanut? Olenko vain muistutus jostain, mitä hän ei enään haluaisi ajatella? Ehkä ajattelen tässäkin enemmän vain itseäni, kun on jäänyt paha olo noista teoista ja haluaisin rauhan asian kanssa. :(
Opettajien mielipiteitä kaipaan.
Ja joo, tiedän olleeni inhottava. Siitä ei tarvi enään tulla sanomaan.
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
#huomiohuora
#uniikkilumihiutale
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksipyyntö voisi tuntua opettajasta hyvältä, mutta lahjaa ei tarvi viedä - paitsi jos haluat antaa jotain itsesi vuoksi. Älä kuitenkaan villasukkia vie. Leivo vaikka mokkakuutioita opehuoneeseen. Uskon, että opettaja ilahtuisi joulun alla herkuista, jotka saa jakaa toisten kanssa.
Omatuntoaan ei voi ostaa puhtaaksi villasukilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla opettajilla on ollut kaltaisiasi haastavia vanhempia. Jos sähköpostiini kilahtaisi anteeksipyyntö joltain näistä kaltaisistasi vanhemmista, liikuttuisin ja lukisin viestin monta kertaa. Ehkä jopa tulostaisin sen opekalenterini väliin. Jos joku näistä vanhemmista kuitenkin yllättäen pamahtaisi varoittamatta työpaikalle, saisin varmaan jotain takaumia ja menisin jumiin. Ei mitään henkilökohtaista, mutta en halua tavata ketään näistä ikävistä vanhemmista kasvotusten enää koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole opettaja mutta kyllä opettajille pitää myös voida sanoa joskus ihan suoraan. eivät he ole mitään pyhimyksiä eikä nyt eletä kansa koulu aikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksipyyntö voisi tuntua opettajasta hyvältä, mutta lahjaa ei tarvi viedä - paitsi jos haluat antaa jotain itsesi vuoksi. Älä kuitenkaan villasukkia vie. Leivo vaikka mokkakuutioita opehuoneeseen. Uskon, että opettaja ilahtuisi joulun alla herkuista, jotka saa jakaa toisten kanssa.
Ihan niin kuin niitä leivonnaisia ei saisi joulun alla jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi.
"Erityisesti on jäänyt mieleen yksi tapaaminen koululla, jossa menin sen tason henkilökohtaisuuksiin (ulkonäöstä, lapsettomuudesta, kuinka lapseton voi olla opettaja ja vielä kamalampia todella henkilökohtaisia asioita), että opettajan silmiin tuli sellainen ilme, että ihan kuin hänestä olisi sillä hetkellä särkynyt jotain."
Ap on kyllä todellinen kusipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on jo kertaalleen huokaissut helpotuksesta, kun pääsi susta eroon. Älä enää änkeä sen elämään.
Olit kyllä todella törppö ja epäreilu ja hyvä, että tajusit sen itse. Ehdottomasti voit pyytää anteeksi käytöstäsi. Ei opettaja välttämättä sinua senkään jälkeen hyvällä muistele, mutta kannattaa silti pyytää anteeksi. Se voi merkitä opettajalle todella paljon ja antaa voimaa jaksaa vaativassa työssä.
En ole opettaja mutta järki käteen.
Lähetä sähköposti tai kirje, se riittää. Paikalle pamahtaminen olisi outoa ja kiusallista. Jos opettaja menee hämilleen tai ei vaikka edes muista koko tapahtunutta, jos tuo on arkipäivää nykyajan vanhemmilta. En tiedä kuinka usein moista tapahtuu opettajille mutta ihan tosi kamalaa käytöstä aikuiselta vaikka mikä olisi tilanne kotona.
Kannatan näin opettajana anteeksipyyntöä. Mutta: sanomasi asiat ovat olleet niin satuttavia, että itse en haluaisi sinun ottavan suoraan minuun yhteyttä edes Wilma-viestillä. Laita sen sijaan viesti rehtorille ja välitä anteeksipyyntö hänen kauttaan. Näin opettajan ei tarvitse kohdata sinua, mikäli hän ei sitä halua.
Minua anteeksipyyntö ainakin lämmittäisi. Vaikka juuri sähköpostilla.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan näin opettajana anteeksipyyntöä. Mutta: sanomasi asiat ovat olleet niin satuttavia, että itse en haluaisi sinun ottavan suoraan minuun yhteyttä edes Wilma-viestillä. Laita sen sijaan viesti rehtorille ja välitä anteeksipyyntö hänen kauttaan. Näin opettajan ei tarvitse kohdata sinua, mikäli hän ei sitä halua.
Opettajana komppaan tätä.
Ei koskaan tulisi mieleenkään kostaa lapselle vanhempien vikoja. Opettajat osaavat erotella nämä asiat toisistaan.
Olisin iloinen, jos saisin tietää, että vanhempi on kyennyt katsomaan peiliin ja kohtaamaan itsensä. Lähinnä iloitsisin siitä, että se antaa lapsellekin enemmän toivoa.
Anteeksipyynnön ottaisin vastaan ja vastaisin siihen ymmärtäväisesti. Mutta en haluaisi niitä villasukkia. Se pelkkä anteeksipyyntöviesti olisi ihan riittävä ja paljon enemmän kuin mitä olisin odottanut.