Opettajien mielipiteitä kaipailen

Muutama vuosi sitten lapseni "valmistui" tai siis pääsi kuudennelta. Lapsen ala-asteaika oli meillä kotona raskasta, kun oli moninaisista syistä riitaisaa ja sitten tuli miehen kanssa lopulta se vääjäämätön ero, kun lapsi oli kuudennella. Oltiin koko perhe siinä aika hajalla ja itsellä oli voimat nollissa. Nyt menee paremmin ja olen masennuslääkityksen ja muiden tukikeinojen kautta alkanut saada elämääni taas kuntoon.

Aina silloin tällöin tulen ajatelleeksi lapseni alakoulu opettajaa. Hän oli ystävällinen ihminen ja teki työnsä hyvin. Välitti minunkin lapsestani, vaikka se ei varmasti ollut helppoa. Yritti keskustella ja kuunnella. Häpeän sanoa, mutta en ollut mitenkään mukava vanhempi tai ihminen tuohon aikaan. Monta kertaa kävi niin, että opettajalta tuli jokin ihan asiallinen merkintä Wilmaan, mutta se oli minulle vain se viimeinen heinä kamelin selkään. Niin monta kertaa tuli räjähdettyä lapsen opettajalle ihan turhasta ja olen jälkikäteen siitä tosi pahoillani. Erityisesti on jäänyt mieleen yksi tapaaminen koululla, jossa menin sen tason henkilökohtaisuuksiin (ulkonäöstä, lapsettomuudesta, kuinka lapseton voi olla opettaja ja vielä kamalampia todella henkilökohtaisia asioita), että opettajan silmiin tuli sellainen ilme, että ihan kuin hänestä olisi sillä hetkellä särkynyt jotain.

Näin jälkikäteen olen ajatellut, että minulla ei oikein ollut ketään muuta kuin lapsen opettaja. Hän oli ainoa "turvallinen", jolle pääsi purkamaan pahaa oloa. Valitettavasti tein sen hyökkäävästi ja syyttävästi ja joskus jopa aggressiivisesti ja julmasti. Olin siis varmasti hänelle tosi vaikea vanhempi kohdata, mutta silti hän kohteli minunkin lastani ystävällisesti ja piirsi kokeisiin hymynaamoja ja sellaista.

Nyt olen miettinyt, että tahtoisin pyytää anteeksi. Ajattelin, että neuloisin villasukat ja veisin ne koululle joulu lahjaksi anteeksi pyynnön kera. Onko ihan hölmö idea? Haluaisiko opettaja mieluummin unohtaa minut kokonaan vai onkohan hän jo unohtanut? Olenko vain muistutus jostain, mitä hän ei enään haluaisi ajatella? Ehkä ajattelen tässäkin enemmän vain itseäni, kun on jäänyt paha olo noista teoista ja haluaisin rauhan asian kanssa. :(

Opettajien mielipiteitä kaipaan.

Ja joo, tiedän olleeni inhottava. Siitä ei tarvi enään tulla sanomaan.