Lue keskustelun säännöt.
Muistatko homo- tai lesbopariskuntia kauemmilta ajoilta, esim 80-luvulta?
08.11.2022 |
Juteltiin tästä joskus kavereiden kanssa ja suoraan sanottuna todella harva muisti. Yhden miesparin muistan lapsuudestani 80-luvulta. He asuivat ilmeisesti kahdestaan, ainakin kävelivät aina samaan osoitteeseen. Heille lapset huuteli homoa perään ja heitä pidettiin jotenkin todella friikkeinä. Lisäksi oli "epäilys" yhdestä tyypistä, joka voisi olla "se". Ilmapiiri oli todella, todella erilainen kuin tänä päivänä. Homous ei tosiaankaan ollut jees eikä pop. Yhden yhtä naispariskuntaa en muistan, enkä muista tällaisista edes puhutun. Ehkä he pääsivät helpommalla eikä huomattu samalla tavalla.
Kommentit (63)
Tuohon aikaan homouteen liittyi todella vahva sairauden ja myös uhan tunne. Stereotypiat irstailevista pikkupoikien metsästäjistä olivat todella voimakkaat. Suhtautuminen oli pitkälti tämän mukaista. Kun nykyään on enemmän tietoa, asenteet on tietysti erilaiset ja se on hyvä. Tuohon aikaan ajateltiin sen ajan mukaisesti, paitsi ehkä joissakin edistyneemmissä piireissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan tuoda tähän tällaisenkin näkökulman: mun äitini on kotoisin Nilsiästä, joka on todella pieni paikkakunta Savossa, nykyisin se kuuluu Kuopioon. Äidilläni on 70-luvulla lukiossa opettajana homoseksuaali mies, joka sai olla ihan rauhassa homo. Eli ei joka paikassa huudeltu perään tai pidetty friikkeinä.
Vierailija kirjoitti:
Haluan tuoda tähän tällaisenkin näkökulman: mun äitini on kotoisin Nilsiästä, joka on todella pieni paikkakunta Savossa, nykyisin se kuuluu Kuopioon. Äidilläni on 70-luvulla lukiossa opettajana homoseksuaali mies, joka sai olla ihan rauhassa homo. Eli ei joka paikassa huudeltu perään tai pidetty friikkeinä.
Ehkä sivistyneistöä ei uskallettu arvostella siinä missä kanssamiehiä ja -naisia.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti todella monet "kämppikset" ovat todellisuudessa olleet pariskunta. Ei sitä vaan ole puhuttu kylillä.
Isoäitini sisko muutti Helsinkiin joskus sotien jälkeen ja löysi tällaisen "kämppiksen", jonka kanssa jakoi asuntonsa kuolemaansa saakka. Kaikki tiesi, että hän "ei ota miestä ikinä", mutta kukaan ei arvellut ääneen mistä se saattaisi johtua. Pariskuntahan ne oli tuon kämppiksen kanssa. Mutta naiset tosiaan pääsi helpommalla. Miesten kohdalla alkoi heti epäilys ja tarvittaessa yhteisön toimenpiteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan tuoda tähän tällaisenkin näkökulman: mun äitini on kotoisin Nilsiästä, joka on todella pieni paikkakunta Savossa, nykyisin se kuuluu Kuopioon. Äidilläni on 70-luvulla lukiossa opettajana homoseksuaali mies, joka sai olla ihan rauhassa homo. Eli ei joka paikassa huudeltu perään tai pidetty friikkeinä.
Ehkä sivistyneistöä ei uskallettu arvostella siinä missä kanssamiehiä ja -naisia.
Se voi myös olla että pienellä paikkakunnalla sallitaan karismaattiset tyypit ja kylähullut, mutta vain yksi kerrallaan. Ehkä opettaja oli karismaattinen joten homoutta katsottiin sormien läpi tai nähtiin lähinnä koomisena, ei uhkaavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan tuoda tähän tällaisenkin näkökulman: mun äitini on kotoisin Nilsiästä, joka on todella pieni paikkakunta Savossa, nykyisin se kuuluu Kuopioon. Äidilläni on 70-luvulla lukiossa opettajana homoseksuaali mies, joka sai olla ihan rauhassa homo. Eli ei joka paikassa huudeltu perään tai pidetty friikkeinä.
Ehkä sivistyneistöä ei uskallettu arvostella siinä missä kanssamiehiä ja -naisia.
No, tulee mieleen toinenkin tapaus Nilsiästä. Jos joku vähän vanhempi paikallinen sattuu lukemaan, niin tietää varmasti, kenestä on kyse. Nilsiässä asui myös eräs nainen, joka eli elämäänsä miehenä. Hän pukeutui miesten vaatteisiin ja teki miesten töitä. Hänellä oli lapsia ja erinäisiä miehiäkin.
En nyt yritä sanoa, etteikö homoseksuaaleja ja muulla tavalla erikoisia ihmisiä olisi pilkattu ja hyljeksitty, mutta muunlaisiakin tarinoita löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti todella monet "kämppikset" ovat todellisuudessa olleet pariskunta. Ei sitä vaan ole puhuttu kylillä.
Isoäitini sisko muutti Helsinkiin joskus sotien jälkeen ja löysi tällaisen "kämppiksen", jonka kanssa jakoi asuntonsa kuolemaansa saakka. Kaikki tiesi, että hän "ei ota miestä ikinä", mutta kukaan ei arvellut ääneen mistä se saattaisi johtua. Pariskuntahan ne oli tuon kämppiksen kanssa. Mutta naiset tosiaan pääsi helpommalla. Miesten kohdalla alkoi heti epäilys ja tarvittaessa yhteisön toimenpiteet.
Mitä ne toimenpiteet oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, eipä noita suhteita juuri vielä 80 luvulla julki tuotu.
81 vuoteen saakka homoseksuaalisuus oli sairaus. 70 luvun aljupuolelle rikos.
Vei aikansa noiden lakimuutosten jälkeen ennen kuin asenteet muuntuivat sallivampaan suuntaan. Isolle osalle homoseksuaalisuus on kauhistus edelleen.
Mutta olihan niitä. Vaikkapa esim. Tiuhti ja Viuhti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti todella monet "kämppikset" ovat todellisuudessa olleet pariskunta. Ei sitä vaan ole puhuttu kylillä.
Isoäitini sisko muutti Helsinkiin joskus sotien jälkeen ja löysi tällaisen "kämppiksen", jonka kanssa jakoi asuntonsa kuolemaansa saakka. Kaikki tiesi, että hän "ei ota miestä ikinä", mutta kukaan ei arvellut ääneen mistä se saattaisi johtua. Pariskuntahan ne oli tuon kämppiksen kanssa. Mutta naiset tosiaan pääsi helpommalla. Miesten kohdalla alkoi heti epäilys ja tarvittaessa yhteisön toimenpiteet.
Mitä ne toimenpiteet oli?
Kiusanteko, esim lapset viskomassa kiviä ikkunoihin tai huutelemassa, vuokranantaja irtisanoo vuokrasopimuksen "sopimattoman elämän vuoksi", miesporukka pahoinpitelee koska "pelkää lasten puolesta" jne. Tiedän yhden homon joka on nyt 70-vuotias ja hän on kova kuin kivi, mutta myös sulkeutunut. Ja se johtuu noista vanhan ajan kokemuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudessani ainakin namusedille ja vastaaville lähinnä naureskeltiin. Ei heitä oikeastaan noteerattu ollenkaan. Jotkut säälivät.
Sehän oli tabu paitsi taiteilijapiireissä. Kylillä vihjailtiin muutamista. Varmaan oli monelle rankkaa pitää salaisuutta. Nykyään homoja ja lesboja tuntuu olevan kaikkialla. Onkohan niitä oikeasti ollut noin paljon aina. En muista nuoruudestani moniakaan kimeääänisiä miehiä tai jätkämäisiä naisia. Toki kaikki homot ja lesbot eivät ole näitä stereotyyppisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti todella monet "kämppikset" ovat todellisuudessa olleet pariskunta. Ei sitä vaan ole puhuttu kylillä.
Isoäitini sisko muutti Helsinkiin joskus sotien jälkeen ja löysi tällaisen "kämppiksen", jonka kanssa jakoi asuntonsa kuolemaansa saakka. Kaikki tiesi, että hän "ei ota miestä ikinä", mutta kukaan ei arvellut ääneen mistä se saattaisi johtua. Pariskuntahan ne oli tuon kämppiksen kanssa. Mutta naiset tosiaan pääsi helpommalla. Miesten kohdalla alkoi heti epäilys ja tarvittaessa yhteisön toimenpiteet.
Mitä ne toimenpiteet oli?
Kiusanteko, esim lapset viskomassa kiviä ikkunoihin tai huutelemassa, vuokranantaja irtisanoo vuokrasopimuksen "sopimattoman elämän vuoksi", miesporukka pahoinpitelee koska "pelkää lasten puolesta" jne. Tiedän yhden homon joka on nyt 70-vuotias ja hän on kova kuin kivi, mutta myös sulkeutunut. Ja se johtuu noista vanhan ajan kokemuksista.
Poliisihan myös kyttäsi etenkin miespuolisia homoseksuaaleja, yleisiä vessoja ratsattiin, samoin yksityiskoteja, jos epäiltiin "homopesää".
Tiedän, että äitini yksi lapsuudenkaveri oli (ja on yhä) homo, ja asui tyttöystävänsä kanssa samassa osoitteessa. Näin heitä aina toisinaan. Myös yksi (oletettu) miespari asui aika lähellä, mutta en heitä niin hyvin muista, kun näin vain joskus heidät ulkona lenkkeilemässä yhdessä. Ainakin huhut siis kertoivat, että ovat pari, tästä minulla ei ole varmuutta. Myöhemmin tapasin myös tämän äidin lapsuudenkaverin myöhemmän kumppanin ja heidän jossain juhlissa oli (ilmeisesti) myös useita muita homoja, vaikken sitä silloin niin ajatellut. On homoja ollut, mutta eivät ole yhtä näkyvästi olleet sitä mitä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin ollut lesbo tuohon aikaan niin olisin kyllä varmaan jäänyt yksin. En olisi uskaltanut myöntää sitä edes jollekin kiinnostuneelle kämppiselle enkä varmaan edes itselleni. Onneksi en ollut lesbo silloin, en kyllä nykyäänkään.
Niin ja siis kyllä ketään tule mieleen. 15
Nyt vasta aikuisena olen ymmärtänyt miksi eräät lapsuuden perhetuttavat "tädit" asuivat yhdessä. Silloin en ihmetellyt sitä yhtään.
1970- luvulla, Suomen ensimmäinen julkinen homo, maskeeraja/ parturi-kampaaja MONSIEUR MOSSE.
muistan kun mummo puhui "tytöistä". tarkoitti kahta naista jotka olivat asuneet "kämppiksinä" koko ikänsä.
Vihan kohde on nykyään vaan vaihtunut, mutta ihmisten kapeakatseisuus ei. Nykyään on ok vihata esim valkoista lihaa syövää heteromiestä.
Varmasti todella monet "kämppikset" ovat todellisuudessa olleet pariskunta. Ei sitä vaan ole puhuttu kylillä.