Miksi isojen koirien omistajat ylenkatsovat pieniä koiria ja heidän omistajaan?

Vierailija kirjoitti:

Pienet, seurakoiriksi jalostetut koirat ovat kaikkein parhaita. Ne viihtyvät ihmisen kanssa kotona, ovat älykkäitä ja helposti käsiteltäviä, koska sellaiseksi ne on tarkoitettu. En oikein tajua miksi joku ottaa ison koiran varsinkaan kaupunkiin ja kerrostaloon. Se joka vertasi koiraa kissaan ei kyllä tajua eläimistä mitään. Onhan koira koira vaikka olisi minkä kokoinen.  Kaikkien turvallisuuden kannalta on myös parempi että on näitä pieniä koiria, jos ne saavat jonkun hepulin, niin ei tule ainakaan ruumiita, toisin kuin isojen koirien kanssa.

Isot koirat on usein rauhallisia sisällä. Makoilevat paikoillaan. Omani tykkää katsoa tv:tä. Useat isot rodut ei myöskään ole haukkuherkkiä. Pikkukoirat taas usein räkyttää kaikille äänille ja juoksentelevat äänien perässä ympäri asuntoa. Helpompi kerrostalossa on olla leppoisan ison koiran kanssa.

ihana 5kg jaksaa pitkiä lenkkejä tuosta vaan, ei räksytä, käpertyy kokonaan syliin, nukkuu kevyenä painopeiton tavoin jalkojen päällä, on suuri luonne. Kiloakaan en tarvitse lisää koiraa!

Se on iso koira, jos koiran otan (labbis esim.), pienten koirien räkytys usein riipii korvia. Ja se uho, kun kokoa ei ole, niin ollaan niin pieniä ja pippurisia. Ei hellyytä minua. Jos tuollainen tapaus on, omistajan tulisi pitää se paremmassa kurissa. No olenkin enemmän kissaihminen.

Meillä on havannankoira. Ei kyllä paljoa hauku. Isompaa ei voida ottaa pienen asunnon ja auton takia. Säälittää ne isot koirat jotka asuvat pienissä asunnoissa. On vasta 9 kk joten vetää muiden koirien luo kun haluaa leikkiä. Tästä ei paljoa enää kasva muuta kuin painoa joten ehkä meidän koiraa voi moni luulla " huonosti kasvatetuksi".

Siksi, että esim. Chihuahua ei ole koira vaan lelu. Puolustaisiko chihusi sinua kuolemaan asti, onko niissä kahden gramman kokoisissa aivoissa ylipäänsä jonkinlaista aivotoimintaa?

Jos vertaa vaikka johonkin Irlanninsetteriin liehuvanpunaisine turkkeineen ja älykkäine katseineen, niin ei kyllä melkein samaksi eläinlajiksi tunnista!

En tiedä mikä noilla ylenkatsojilla on, mutta jos itse hommaisin koiran se olisi juuri joku pieni sylikoira. Ja olen 39 vuotias mies.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan kertoma ilmiö on olemassa, mutta onneksi kaikki isojen koirien ihmiset eivät niin ajattele. Esimerkiksi minä en ajattele niin, no, minulla on ollutkin ihan pikkuinen koira aiemmin, sen jälkeen ns iso koira. En mene koon mukaan, tykkään eläimistä ja tapauskohtaisesti/yksilöperiaatteella mennään joskin rotukohtaiset yleistykset jossain määrin pitävät paikkaansa. 

Tämä ketju onkin nyt sellainen, että seuraava hillitön linkki voi naurattaa meitiä/teitiä. :D

Miten eri rotuiset koirat suhtautuvat murtomieheen! Kevennystä 😆

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Jaksossa mm. dobermanni, beagle, kultainen noutaja, chihuahua, samojedi, husky, saksanpaimenkoira, chow chow, australianpaimenkoira, bostoninterrieri, pitbull ja bokseri. 

Hauska video, mutta eikös australianpaimenkoiralla ole yleensä aika kova vartioimisvietti eikä ehkä pyytäisi murtovarasta palloleikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienet, seurakoiriksi jalostetut koirat ovat kaikkein parhaita. Ne viihtyvät ihmisen kanssa kotona, ovat älykkäitä ja helposti käsiteltäviä, koska sellaiseksi ne on tarkoitettu. En oikein tajua miksi joku ottaa ison koiran varsinkaan kaupunkiin ja kerrostaloon. Se joka vertasi koiraa kissaan ei kyllä tajua eläimistä mitään. Onhan koira koira vaikka olisi minkä kokoinen.  Kaikkien turvallisuuden kannalta on myös parempi että on näitä pieniä koiria, jos ne saavat jonkun hepulin, niin ei tule ainakaan ruumiita, toisin kuin isojen koirien kanssa.

Isot koirat on usein rauhallisia sisällä. Makoilevat paikoillaan. Omani tykkää katsoa tv:tä. Useat isot rodut ei myöskään ole haukkuherkkiä. Pikkukoirat taas usein räkyttää kaikille äänille ja juoksentelevat äänien perässä ympäri asuntoa. Helpompi kerrostalossa on olla leppoisan ison koiran kanssa.

Riippuu koirista. Mulla on kolmas alle 8 kg:nterrieri ja kaikki ovat olleet hyvin rauhallisia kotona. 

Ja se, että pienillä koirilla on joitakin erivapauksia tuntuu kismittävän ihan erityisesti. Jos vaikka kauppias ilmoittaa, että pienet koirat ovat tervetulleita sylissä liikkeeseen, pitää aina jonkun neropatin huudella, että kyllä hänkin voi sakemanninsa syliin ottaa jos se siitä on kiinni. Ja muutenkin se syliin nostaminen on joillekin ihan punainen vaate. Ihan kuin omaa koiraansa ei halutessaan saisi nostaa syliin ihan tasan milloin haluaa tarvitsematta siihen lupaa yhtään keneltäkään. Jos se jotain ihmistä tai koiraa häiritsee, onglma on yksin heidän.

Minulla on sakemanni, mutta pienetkin koirat ovat ihan ylisöpöjä.

Meillä on naapurissa pieni kääpiövillakoira ja meinaan tulla hulluksi sen päivittäisestä räksyttämisestä.  Itsellä iso koira, joka ei hauku. Lisäksi harmittaa niin vietävästi, että tunnen useampia ihmisiä, joille koirapelko on aiheutunut nilkkoihin kiinni käyvistä tai sitä yrittäneistä pikkukoirista. Pelkäävät sitten myös minun koiraani, joka on lempeä ja lauhkea noutaja.  

Jos tästä keskustelusta jotain summaisin, niin se on tämä: kaikki koirat pitää pennusta pitäen kouluttaa niin, että ne eivät aiheuta harmia muille koirille tai ihmisille, rodusta ja koosta riippumatta. Pienten koirien omistajat eivät saa olla mitään "vapaamatkustajia" ja ikään kuin "nojata" omassa toiminnassaan siihen, että kyllä isommat koirat koulutetaan.  Niin kuin joku tuossa edellä totesi, isot koirat olisivat kouluttamattomina niin hankalia ja vaarallisia,  että aika pian varmaan kiellettäisiin koirat lemmikkeinä kokonaan. 

Kouluttamattomat pikkukoirat ärsyttävät ihan siinä missä isotkin.

Meidän lähistöllä lenkkeilee vanhempi rouva pienen räksyttävän villakoiransa kanssa.

Koira rempoo flexissä aina omaa seefferiäni kohti haukkuen vimmatusti ja kun omani tekee "syöksyn" räkyttäjää kohti, näyttää rouva joka kerta yhtä vihaiselta.

Kuitenkin jää aina paikoilleen seisomaan haukkuvan koiran kanssa, kun näkee että odotamme vähän pidemmällä tien vapautumista. Juurikin siksi, että koirani on painenkoira ja kokee ilmeisesti nämä pikkukoirat paimennettavina.

Noh, minua taas ei haittaa myöntää sitäkään, että oma koirani voi kokonsa vuoksi olla huonosti käyttäytyvänä pelottavampi tai vaarallisempi kuin samoin käyttäytyvä pikkukoira. Koen, että minulla todella on suurempi vastuu kuin pikkuisen puudelin omistajalla. Kuitenkin näen asian niinkin, että se puudeli varmaan on mummolle monin tavoin tärkeä, joten mieluummin sitten sellainen kuin oikeastaan mikä tahansa muu.

Toki tien tukkiminen tai ihan toisten iholle päästäminen on aina syvältä.

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamattomat pikkukoirat ärsyttävät ihan siinä missä isotkin.

Meidän lähistöllä lenkkeilee vanhempi rouva pienen räksyttävän villakoiransa kanssa.

Koira rempoo flexissä aina omaa seefferiäni kohti haukkuen vimmatusti ja kun omani tekee "syöksyn" räkyttäjää kohti, näyttää rouva joka kerta yhtä vihaiselta.

Kuitenkin jää aina paikoilleen seisomaan haukkuvan koiran kanssa, kun näkee että odotamme vähän pidemmällä tien vapautumista. Juurikin siksi, että koirani on painenkoira ja kokee ilmeisesti nämä pikkukoirat paimennettavina.

Minua pelottaa, kun yhdellä naisella iso koira tempoo hihnassa ja on näiden tappajakoirien näköinen. Nyt on onneksi laittanut kuonohihnan, että saa paremmin hallittua.