Miksi isojen koirien omistajat ylenkatsovat pieniä koiria ja heidän omistajaan?

Vierailija kirjoitti:

Pienet koirat ärsyttää koska niitä ottaa usein ihmiset sillä ajatuksella että pienihän on helppo, kun sitä ei tarvitse niin lenkittää (eihän pieni jaksaisikaan) eikä kouluttaa (kun ei se niin haittaa jos pieni vähän perseilee  - sehän on suorastaan söpöä ja ainahan sen voi kaapata kainaloon jos se vallan riehaantuu). Lopputuloksena sitten noita kolme kertaa päivässä nenä kännykässä kulkevan omistajan kanssa samaa korttelia kiertäviä stressipalloja jotka pelkäävät, räyhäävät ja vaikuttavat muutenkin ahdistuneilta ja huonovointisilta. 

Kyllä noita tyyppejä on isojen koirien omistajissakin. "Lenkki" on korttelin ympäri ja puhelin liimattu käteen, hihnan päässä se komea iso koira räyhää kurkkunsa käheäksi ja hyppii piruetteja. Ainoa ero on se, että noin käyttäytyvän pikkukoiran uskaltaa ohittaa, mutta iso koira täytyy turvallisuuden vuoksi kiertää jostain kaukaa.

Pientä koiraa on vaikea mieltää koiraksi kun ulkonäkö ja ääni ovat kuin marsulla. Kyllä oikea koira on sen kokoinen että sen kanssa voi käydä lenkillä ja uimassa eikä tarvitse pelätä että se kuolee jos sattuu astumaan tai istumaan päälle.

Ovat varmaan kivoja lemmikkejä, mutta eivät oikeita koiria.

Ihmisillä on luulo että heidän mielipidettään niin arvostetaan, että se kannattaa ihan vieraallekin ohikulkiessa sanoa.

Nyt on hienosti sanottu, tämä huvittaa asiassa kuin asiassa!

Aika moni ison koiran omistaja ei osaa kouluttaa koiraansa eikä pidettyä kurissa. Koirat ei  vapaana tottele ja vetävät ja kiskovat hihnassa eivätkä osaa kulkea vierellä.

Mulla ei koiraa ikinä ole ollut, mutta tässä oma esimerkkini koirista. Isot koirat koulutetaan hyvin, koska niillä on voimaa, eikä ne voi hyppiä noin vain iloissaankaan pitkin ihmistä, koska ihminen kaatuu.

98% pienistä koirista jotka tulleet vastaan, jos ne ei ois hihnassa, ne ois purru mua jo. Yhdellä kuonokoppa, ohi kävellessään murisee ja haukkuu. Omistaja vaan, no soo soo ei saa, höpö höpö. Tuttavan pieni koira murisee kaikille, no höpö höpö sillekin sanotaan.

Tuttavan berhandilainen käveli lenkillä suoraan, eikä pääkään kääntyny kun pieni koira käveli vastaan. Ennakkoasenteet ne minullakin tullu kokemuksista, että pienten koirien omistajat yleensä ei viitsi opettaa pieniä koiriaan tavoille, koska ne on niin pieniä, ei niitä saa komentaa.

Vierailija kirjoitti:

Isoja koiria on Suomessa todella vähän. Paljon enemmän on keskikokoisia koiria esim. saksanpaimenkoira ja siperian husky.

Saksanpaimenkoira ja husky mielletään kyllä yleensä isoiksi koiriksi. Keskikokoisia ovat joku lapinkoira ja springerspanieli tms. Erikseen on sitten tanskandogit ja muut jättikoirat.

Koiranomistajia on tietysti monenlaisia, kuten ihmisiäkin. Kukaan pienen koiran omistaja ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesti vastannut siihen, että miksi on ottanut pienen koiran. Jos kerran haluaa vaikka lenkkeillä koiran kanssa, niin miksi ei ole ottanut lenkkikaveriksi sellaista, jonka tassujen päälle astumista ei tarvitse pelätä? 

Siinä olen jonkun edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että kyse ei ole niinkään rodusta vaan omistajista. Kun olin oman koirani kanssa koirakoulussa, niin tähtioppilas oli sellainen kääpiökoiran pentu. Oli maailman suloisin näky, kun sellainen opetteli tulemaan luokse ja vierelle. Mutta: ainoa pikkukoiran pentu oli sillä kurssilla eikä muilla kursseilla ole paljoa chihuahoja tai muita vastaavia näkynyt. Ja itse epäilen, että yksi syy ottaa pieni koira on juuri se, että ajattelee sen menevän "siinä sivussa" ilman sen kummempaa koulutusta.  Kun eihän se vaaraksi ole kenelläkään. 

Haluaisin muuten kuulla eläinlääkärin mielipiteen siihen, onko terveellistä lenkittää ihan pientä koiraa kovin paljoa, kahden tunnin lenkkejä tms. Täällähän on todettu, että hyvin jaksaa se pieninkin koira.  Enkä nyt siis väitä mitään, kyselen vain. 

En ole huomannut: T: mäyräkoiran omistaja

Pienet ja isot koirat ovat ikäviä, jollei niille ole annettu mitään tapakasvatusta.

Samoin jos omistajalta puuttuu hyviä tapoja esim näkemys, että pienen koiran jätökset voi jättää tien reunaan.

Vierailija kirjoitti:

Koiranomistajia on tietysti monenlaisia, kuten ihmisiäkin. Kukaan pienen koiran omistaja ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesti vastannut siihen, että miksi on ottanut pienen koiran. Jos kerran haluaa vaikka lenkkeillä koiran kanssa, niin miksi ei ole ottanut lenkkikaveriksi sellaista, jonka tassujen päälle astumista ei tarvitse pelätä? 

Siinä olen jonkun edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että kyse ei ole niinkään rodusta vaan omistajista. Kun olin oman koirani kanssa koirakoulussa, niin tähtioppilas oli sellainen kääpiökoiran pentu. Oli maailman suloisin näky, kun sellainen opetteli tulemaan luokse ja vierelle. Mutta: ainoa pikkukoiran pentu oli sillä kurssilla eikä muilla kursseilla ole paljoa chihuahoja tai muita vastaavia näkynyt. Ja itse epäilen, että yksi syy ottaa pieni koira on juuri se, että ajattelee sen menevän "siinä sivussa" ilman sen kummempaa koulutusta.  Kun eihän se vaaraksi ole kenelläkään. 

Haluaisin muuten kuulla eläinlääkärin mielipiteen siihen, onko terveellistä lenkittää ihan pientä koiraa kovin paljoa, kahden tunnin lenkkejä tms. Täällähän on todettu, että hyvin jaksaa se pieninkin koira.  Enkä nyt siis väitä mitään, kyselen vain. 

Minulla on ennen ollut isoja koiria, nykyään omistan chihuahuan. Hankin pienen koiran siksi, että en omista autoa ja pientä on niin paljon helpompi kuljettaa bussilla. Jos täytyy saada kädet vapaiksi, niin koiran voi laittaa vaikka istumaan omaan kantokassiinsa.

Olin hieman ennakkoluuloinen rodun suhteen, mutta koira on nyt ollut minulla 7 vuotta ja se on ihan samanlainen koira kuin isotkin koirat. Ja lenkkeilen sen kanssa todella paljon, vaikka en toki ihan niin paljoa kuin entisten isojen koirien kanssa.

Meidän huudeilla ei onneksi ole yhtään aggressiivista isoa koiraa, mutta valitettavan monta räksyttävää pikkukoiraa ja jotkut näistä vihaisia. Suurin osa näistä ongelmatapauksista on vanhemman naishenkilön omistamia. Todennäköisesti eivät osaa tai ymmärrä, että pienikin koira täytyy kouluttaa ja sitäkin täytyy lenkittää kunnolla. Pari tapausta väistän oman koirani kanssa jo kaukaa, koska ne saattavat näykkäistä koiraani jos päästetään liian lähelle ja nämä mammathan päästävät. "Voi voi, äläs nyt fifi viitsi, voi voi, katsos nyt kun toinen on niin kiltti, äläs nyt viitsi lässyn lässyn..."

Vierailija kirjoitti:

Koiranomistajia on tietysti monenlaisia, kuten ihmisiäkin. Kukaan pienen koiran omistaja ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesti vastannut siihen, että miksi on ottanut pienen koiran. Jos kerran haluaa vaikka lenkkeillä koiran kanssa, niin miksi ei ole ottanut lenkkikaveriksi sellaista, jonka tassujen päälle astumista ei tarvitse pelätä? 

Siinä olen jonkun edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että kyse ei ole niinkään rodusta vaan omistajista. Kun olin oman koirani kanssa koirakoulussa, niin tähtioppilas oli sellainen kääpiökoiran pentu. Oli maailman suloisin näky, kun sellainen opetteli tulemaan luokse ja vierelle. Mutta: ainoa pikkukoiran pentu oli sillä kurssilla eikä muilla kursseilla ole paljoa chihuahoja tai muita vastaavia näkynyt. Ja itse epäilen, että yksi syy ottaa pieni koira on juuri se, että ajattelee sen menevän "siinä sivussa" ilman sen kummempaa koulutusta.  Kun eihän se vaaraksi ole kenelläkään. 

Haluaisin muuten kuulla eläinlääkärin mielipiteen siihen, onko terveellistä lenkittää ihan pientä koiraa kovin paljoa, kahden tunnin lenkkejä tms. Täällähän on todettu, että hyvin jaksaa se pieninkin koira.  Enkä nyt siis väitä mitään, kyselen vain. 

Minä olen kysynyt eläinlääkäriltä tuosta, ja vastaus oli, että koiraa voi lenkittää ihan niin paljon kuin mihin sen jaksaminen riittää. Eli jos koira on innokkaasti menossa, niin mitään ongelmaa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on iso, kiltti, ystävällinen ja koulutettu koira.  Koiraihmiset ymmärtävät, jos kerron, että hän on ystäväni ja ymmärtää tunnetilani ja reagoi niihin.  Painaa pään syliin, jos on paha mieli. Mikään ei ole toisaalta  hauskempaa kuin vaikka se, että metsässä koira jää istumaan käskystä paikalleen ja tulee luokseni korvat tuulessa hulmuten, kun saa luvan.  Se riemu sen naamalla:-) 

Mun on pakko myöntää, että en ihan ymmärrä, mitä iloa vaikka chihuahuasta  tai vastaavan kokoisesta pikkukoirasta on.  En siis mitenkään niitä inhoa ja koirani on niille liikuttavan ystävällinen, pitänee pentuinaan:-) En vain tajua. Kun ei sen kanssa voi lenkkeillä metsässä eikä oikein muuallakaan, kun eihän se jaksa sen pikkujaloilla.  Se paleltuu talvella, niin että niille pitää pukea villapaita päälle. Turkkia ei monen rodun kohdalla ole suunniteltu Suomen oloihin. Eivät taida olla kovin hyvin koulutettavissa? Oman kokemukseni mukaan vetävät hihnassa ja haukkua räksyttävät - omistajia se ei tunnu haittaavan, kun aina tarvittaessa voi nostaa koiran syliin.  Kaipa siitä seuraa on samalla tavalla kuin mistä tahansa lemmikistä, mutta itse kyllä hankkisin ennemmin kissan, jos sylissä pidettävää olentoa kaipaisin. Kissat ovat hiljaisia ja kehräävä kissa on ihana. 

Tämä voisi olla meidän mäyräkoirasta kirjoitettu teksti. Eli ei ole koiran koosta vaan koulutuksesta nämä asiat kiinni. Voi lenkkeillä, ei tarvitse mitään villapaitaa, erittäin helppo ollut kouluttaa, metsästyshaukku (eli ei räksytä), eikä vedä kun on koulutettu. Voi lenkkeillä vaikka kolme tuntia putkeen, kunhan peruskunto on hyvä eli on koko ikänsä lenkkeillyt paljon. Eli jos sun kulmilla on huonosti koulutettu pikkukoira, ole kiltti ja älä yleistä sitä koskemaan kaikkia pikkukoiria.

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut: T: mäyräkoiran omistaja

Mäykkyjä ei lasketa, nehän on isoja koiria mutta kompaktimmassa paketissa.

Vierailija kirjoitti:

Koiranomistajia on tietysti monenlaisia, kuten ihmisiäkin. Kukaan pienen koiran omistaja ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesti vastannut siihen, että miksi on ottanut pienen koiran. Jos kerran haluaa vaikka lenkkeillä koiran kanssa, niin miksi ei ole ottanut lenkkikaveriksi sellaista, jonka tassujen päälle astumista ei tarvitse pelätä? 

Siinä olen jonkun edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että kyse ei ole niinkään rodusta vaan omistajista. Kun olin oman koirani kanssa koirakoulussa, niin tähtioppilas oli sellainen kääpiökoiran pentu. Oli maailman suloisin näky, kun sellainen opetteli tulemaan luokse ja vierelle. Mutta: ainoa pikkukoiran pentu oli sillä kurssilla eikä muilla kursseilla ole paljoa chihuahoja tai muita vastaavia näkynyt. Ja itse epäilen, että yksi syy ottaa pieni koira on juuri se, että ajattelee sen menevän "siinä sivussa" ilman sen kummempaa koulutusta.  Kun eihän se vaaraksi ole kenelläkään. 

Haluaisin muuten kuulla eläinlääkärin mielipiteen siihen, onko terveellistä lenkittää ihan pientä koiraa kovin paljoa, kahden tunnin lenkkejä tms. Täällähän on todettu, että hyvin jaksaa se pieninkin koira.  Enkä nyt siis väitä mitään, kyselen vain. 

Tuo varmaan ihmetyttää, jos ajattelee, että iso koira väsyy kahden tunnin ulkoilusta. Tosiasiassa kuitenkin kaksi tuntia kävelyä ei tunnu isolla koiralla juuri missään, joten se ei ole pikkukoirallekaan mikään valtavan uuvuttava lenkki. Juoksulenkille en kyllä ihan pientä koiraa veisi, se joutuu ottamaan niin paljon askelia pysyäkseen ihmisen vauhdissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koiranomistajia on tietysti monenlaisia, kuten ihmisiäkin. Kukaan pienen koiran omistaja ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesti vastannut siihen, että miksi on ottanut pienen koiran. Jos kerran haluaa vaikka lenkkeillä koiran kanssa, niin miksi ei ole ottanut lenkkikaveriksi sellaista, jonka tassujen päälle astumista ei tarvitse pelätä? 

Siinä olen jonkun edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että kyse ei ole niinkään rodusta vaan omistajista. Kun olin oman koirani kanssa koirakoulussa, niin tähtioppilas oli sellainen kääpiökoiran pentu. Oli maailman suloisin näky, kun sellainen opetteli tulemaan luokse ja vierelle. Mutta: ainoa pikkukoiran pentu oli sillä kurssilla eikä muilla kursseilla ole paljoa chihuahoja tai muita vastaavia näkynyt. Ja itse epäilen, että yksi syy ottaa pieni koira on juuri se, että ajattelee sen menevän "siinä sivussa" ilman sen kummempaa koulutusta.  Kun eihän se vaaraksi ole kenelläkään. 

Haluaisin muuten kuulla eläinlääkärin mielipiteen siihen, onko terveellistä lenkittää ihan pientä koiraa kovin paljoa, kahden tunnin lenkkejä tms. Täällähän on todettu, että hyvin jaksaa se pieninkin koira.  Enkä nyt siis väitä mitään, kyselen vain. 

Minä olen kysynyt eläinlääkäriltä tuosta, ja vastaus oli, että koiraa voi lenkittää ihan niin paljon kuin mihin sen jaksaminen riittää. Eli jos koira on innokkaasti menossa, niin mitään ongelmaa ei ole.

Lisään vielä, että tämä ei tietenkään koske pentuja, joita ei saisi vielä lenkittää liikaa.

9/10 pikkukoirasta on koulutettu surkeasti. Haukkuvat hihnassakin. Oma koirani ei niihin rottiin reagoi ja kiitän häntä aina kovaan ääneen ohitustilanteissa ettei reagoinut PASCAKOIRAAAN

No en ole huomannut mitään eroa pienten koirien omistajiin. 

Se on makuasia sanoi koira, kun persettä nuoli.

Vierailija kirjoitti:

Pientä koiraa on vaikea mieltää koiraksi kun ulkonäkö ja ääni ovat kuin marsulla. Kyllä oikea koira on sen kokoinen että sen kanssa voi käydä lenkillä ja uimassa eikä tarvitse pelätä että se kuolee jos sattuu astumaan tai istumaan päälle.

Ovat varmaan kivoja lemmikkejä, mutta eivät oikeita koiria.

Kuinka leveä perse sulla on, jos vahinggossa voisit istua pienen koiran päälle huomaamatta?