Lue keskustelun säännöt.
Yliopistokoulutus, jossa varma työllistyminen?
Hei! Olen nelikymppinen alanvaihtaja ja haluaisin ehdottomasti yliopistoon. Olen siis innokas opiskelija ja jopa tutkimustyö mielenkiintoisesta aiheesta voisi vielä tulla kysymykseen. Minua kiinnostavat laajalti yhteiskunnalliset asiat, kielet, kulttuurit, viestintä ja journalismi ja maantiede. Ymmärrän kuitenkin, että kauhean yleisgeneralistiselle alalle ei ehkä tässä iässä kannata, vaan pitkien opintojen jälkeen olisi suotavaa nopea työllistyminen.
Kysyisin vinkkejä ja tietoja eri alojen työllistymisestä. Toki itsekin hieman olen asiaa tutkinut.
Työllistyäkseen esim. kirjallisuuden tutkimuksen alalla? Entä yhteiskuntatutkimus? Sosiaalityö taitaa olla melko varma juttu, ainakin sosiaalityöntekijöitä kovasti tunnutaan etsivään? Entä journalistiikkaa ja toimittajan työ?
Kommentit (372)
Aloittajan kysymykseen, niin teknillisistä tiedekunnista työllistyy useimmilta aloilta aika hyvin, IT-puoli erityisesti, kunhan ala kiinnostaa ja haluaa hyväksi osaajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varhaiskasvatus. Lääkis. Luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja. Psyka, oma firma pystyyn ja psykoterapiaopinnot.
Kannattaa opiskella sanskriittiä ja teoreettista filosofiaa. Työpaikka ja korkeat ansiot ovat taatut.
Ap:n kiinnostuksen kohteet eli yhteiskuntatieteet ei oman käsitykseni mukaan ole mitään erityisen hyvin työllistäviä aloja. Pitää ainakin opiskelun aikana yrittää löytää se oma juttu, mikä kiinnostaa erityisesti ja sitten alkaa ajoissa selvittelemään, että kuka niitä osaajia työllistää.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus. Lääkis. Luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja. Psyka, oma firma pystyyn ja psykoterapiaopinnot.
Opettajilla ei todellakaan ole varma työllistyminen ellei ole erityisopettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä opiskelija mitään humanistisia aineita ainakaan, jos varmaa työpaikkaa halajat, noilla aloilla ei makseta edes palkkaa, vaikka työn löytäisit. Opiskele DI:ksi, mietit vaan rauhassa mikä ala sieltä kiinnostaa. Jos perinteiset tekniset alat ei kiinnostaa, niin on siellä myös tuotantotaloutta, tietojohtamista jne. Arkkitehtuurikin yksi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus. Lääkis. Luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja. Psyka, oma firma pystyyn ja psykoterapiaopinnot.
Opettajilla ei todellakaan ole varma työllistyminen ellei ole erityisopettaja.
Tulevaisuudessa on. Ei mene montaa vuotta. Väki voi alalla todella huonosti ja pako alalta on jo hyvässä vauhdissa. Ruotsin tiellä ollaan. Sietämätön työympäristö, riehuvat ja monesti suorastaan vaarallisen sairaat oppilaat, kajahtaneet ja joka asiaan puuttuvat vanhemmat, resurssipula, avoimet oppimisympäristöt, erityisluokkien lakkautus, heikko kielitaito monella, diagnoosia diagnoosin perään lapsilla, pelkkiä oikeuksia oppilailla velvollisuuksien sijaan... En suosittele, vaikka työllistää kyllä tulevaisuudessa hyvin. Hoitajapula on jo, kohta tässä maassa on opettajapula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hitsaajista on pulaa
Pitää jonkun vientituotetta tehdä, että helssikin herrat, viroissaan elävät, saavat ruhtinaalliset etunsa ja ulkomaan lentonsa. Vaikka kyllä hitsauspiikin savu saastuttaa ja kuumentaa ilmat.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityö. Ala on monipuolinen, voi työskennellä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Palkat myös nousseet viime vuosina ja julkisella keskipalkka tällä hetkellä 3800e, nousevat lisää tulevaisuudessa tehtyjen sopimusten myötä ja myös hyvinvointialueet voivat nostaa, kun palkat harmonisoidaan. Lasu ei todellakaan ole ainoa työpaikkavaihtoehto, vaan voi toimia esimerkiksi koulukuraattorina, järjestöissä, valtiolla esim. Ylitarkastajana, yksityisessä sostyön yrityksessä (jolloin myös palkka huomattavasti korkeampi), asiantuntijana jne.
Sosiaalityöstä valmistutaan joko yhteiskuntatieteiden maisteriksi tai valtiotieteiden maisteriksi. Nämä tutkintonimikkeet puolestaan avaavat hakukelpoisuuden moniin muihin työpaikkoihin kuin vain sotealoille :)
Sossun pitää kyllä sietää niitä rasittavia asiakkaita... harvaa kiinnostaa joku päihdehörhö huutamassa 20 cm päässä naamasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on suorittanut sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa, voi hakea avoimen yliopiston väylällä ilman pääsykokeita.
Kannattaa huomata, että kaikissa yliopistoissa ei ole avoimen väylän hakua, vain useimmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus. Lääkis. Luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja. Psyka, oma firma pystyyn ja psykoterapiaopinnot.
Opettajilla ei todellakaan ole varma työllistyminen ellei ole erityisopettaja.
Tulevaisuudessa on. Ei mene montaa vuotta. Väki voi alalla todella huonosti ja pako alalta on jo hyvässä vauhdissa. Ruotsin tiellä ollaan. Sietämätön työympäristö, riehuvat ja monesti suorastaan vaarallisen sairaat oppilaat, kajahtaneet ja joka asiaan puuttuvat vanhemmat, resurssipula, avoimet oppimisympäristöt, erityisluokkien lakkautus, heikko kielitaito monella, diagnoosia diagnoosin perään lapsilla, pelkkiä oikeuksia oppilailla velvollisuuksien sijaan... En suosittele, vaikka työllistää kyllä tulevaisuudessa hyvin. Hoitajapula on jo, kohta tässä maassa on opettajapula.
Sitä se teettää kun otetaan maahan kansaa joka on 1600 vuotta huutanut kuorossa miten ta ppavat kaikki väär äuskoiset. Heidän lapset opetetaan vihaamaan kaikkia muita, johon saavat valtion tukea. Pissitään omiin muroihin ankarasti. Jokainen maahan päästetty levittää vihan sanomaa kaikkia muita kohtaan, aivopesu alkaa vaippa iästä, jopa sen kulttuurin kätilöt sanovat että yli 5 vuotiaat on vihalle menetettyjä tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko ensin, mitä olet aiemmin tehnyt työksesi ja mikä on koulutuksesi? On täysin mahdotonta antaa neuvoja ilman näitä tietoja.
Moni haaveilija ei tajua, että yliopistokoulutus on ihan eri maailma, kuin muu koulutus. Vaatimustaso voi tulla yllätyksenä. Yleensä ei tietääkseni kouluttautuda tutkijaksi, vaan kun on suorituutu jokin yliopistotutkinto, tehdään tutkimustyötä osana jatkokoulutusta.
Et kouluttaudu suoraan esim lääketieteen tohtoriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus. Lääkis. Luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja. Psyka, oma firma pystyyn ja psykoterapiaopinnot.
Opettajilla ei todellakaan ole varma työllistyminen ellei ole erityisopettaja.
Tulevaisuudessa on. Ei mene montaa vuotta. Väki voi alalla todella huonosti ja pako alalta on jo hyvässä vauhdissa. Ruotsin tiellä ollaan. Sietämätön työympäristö, riehuvat ja monesti suorastaan vaarallisen sairaat oppilaat, kajahtaneet ja joka asiaan puuttuvat vanhemmat, resurssipula, avoimet
oppimisympäristöt, erityisluokkien lakkautus, heikko kielitaito monella, diagnoosia diagnoosin perään lapsilla, pelkkiä oikeuksia oppilailla velvollisuuksien sijaan... En suosittele, vaikka työllistää kyllä tulevaisuudessa hyvin. Hoitajapula on jo, kohta tässä maassa on opettajapula.
Opettajapulan väitettiin alkavan pian jo vuosituhannen vaihteessa. Juttuja kuulee, miten nuoria ei enää kiinnosta opettajan ura. Ehkä pitää paikkansa, mutta ei niitä töitä silti alalla jo oleville liikoja ole. Määräaikaisuuksilla mennään. Siihen päälle nuo ongelmat, jotka mainitsit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko ensin, mitä olet aiemmin tehnyt työksesi ja mikä on koulutuksesi? On täysin mahdotonta antaa neuvoja ilman näitä tietoja.
Hei, olen sairaanhoitaja AMK. En kuitenkaan halua enää tällä alalla jatkaa hoitotyössä, mutta tuo sosiaalityö on nyt alkanut kiinnostamaan kun siellä sentäs työllistyminen olisi näinkin "vanhana" lähes varmaa. Sh:n työkokemuksesta ja koulutuksesta varmasti olisi myös hyötyä sossun työssä. T. ap
Sairaanhoitajan kokemuksesta voisi olla apua myös erityisopettajana, etenkin jos olet ollut mielenterveyspuolella tai neuroepätyypillisten hoitajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus. Lääkis. Luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja. Psyka, oma firma pystyyn ja psykoterapiaopinnot.
Opettajilla ei todellakaan ole varma työllistyminen ellei ole erityisopettaja.
Tulevaisuudessa on. Ei mene montaa vuotta. Väki voi alalla todella huonosti ja pako alalta on jo hyvässä vauhdissa. Ruotsin tiellä ollaan. Sietämätön työympäristö, riehuvat ja monesti suorastaan vaarallisen sairaat oppilaat, kajahtaneet ja joka asiaan puuttuvat vanhemmat, resurssipula, avoimet oppimisympäristöt, erityisluokkien lakkautus, heikko kielitaito monella, diagnoosia diagnoosin perään lapsilla, pelkkiä oikeuksia oppilailla velvollisuuksien sijaan... En suosittele, vaikka työllistää kyllä tulevaisuudessa hyvin. Hoitajapula on jo, kohta tässä maassa on opettajapula.
Sitä se teettää kun otetaan maahan kansaa joka on 1600 vuotta huutanut kuorossa miten ta ppavat kaikki väär äuskoiset. Heidän lapset opetetaan vihaamaan kaikkia muita, johon saavat valtion tukea. Pissitään omiin muroihin ankarasti. Jokainen maahan päästetty levittää vihan sanomaa kaikkia muita kohtaan, aivopesu alkaa vaippa iästä, jopa sen kulttuurin kätilöt sanovat että yli 5 vuotiaat on vihalle menetettyjä tapauksia.
Hyvin olet oppinut!
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus. Lääkis. Luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja. Psyka, oma firma pystyyn ja psykoterapiaopinnot.
Sairaanhoitajan koulutuksen päälle voi tehdä suoraan ilman yliopistokoulutusta psykoterapeuttiopinnot, jos on riittävän pitkä työkokemus mielenterveyspuolelta. Psykoterapeuttiopinnot ovat maksullisia.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri ja hoitaja taitavat olla ainoat.
Opiskelumääriä tulisi lisätä.
En ole ap, mutta kyselenpä mielipidettä. Olen 48-v. sairaanhoitaja ja olen miettinyt vielä lääkikseen hakua. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta onhan tässä työikää vielä ainakin 20 v. jäljellä. Ja töitä voisin tehdä jo kandiaikana ja toki hoitajan töitä koko opiskeluajan. Kannattaako?