Lue keskustelun säännöt.
Yliopistokoulutus, jossa varma työllistyminen?
Hei! Olen nelikymppinen alanvaihtaja ja haluaisin ehdottomasti yliopistoon. Olen siis innokas opiskelija ja jopa tutkimustyö mielenkiintoisesta aiheesta voisi vielä tulla kysymykseen. Minua kiinnostavat laajalti yhteiskunnalliset asiat, kielet, kulttuurit, viestintä ja journalismi ja maantiede. Ymmärrän kuitenkin, että kauhean yleisgeneralistiselle alalle ei ehkä tässä iässä kannata, vaan pitkien opintojen jälkeen olisi suotavaa nopea työllistyminen.
Kysyisin vinkkejä ja tietoja eri alojen työllistymisestä. Toki itsekin hieman olen asiaa tutkinut.
Työllistyäkseen esim. kirjallisuuden tutkimuksen alalla? Entä yhteiskuntatutkimus? Sosiaalityö taitaa olla melko varma juttu, ainakin sosiaalityöntekijöitä kovasti tunnutaan etsivään? Entä journalistiikkaa ja toimittajan työ?
Kommentit (372)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pääseekö sosiaalityötä tekemään yhteiskuntatieteiden kautta? Mitä valitaan pääaineeksi?
Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että tiedonhaun itsenäiset valmiudet on oltava paremmat jos sossuna haluaa pärjätä. Työ on äärimmäisen itsenäistä, kukaan ei pitele kädestä ja päätöksiä on pystyttävä itsenäisesti tekemään jatkuvasti. Lait, säädökset ja palvelut muuttuvat tiuhaan, eikä kukaan tule näitä kertomaan. Vastaukset on etsittävä itse ja pystyttävä varmistamaan, että menettelee oikein. Työ vaatii enemmän päättelyvalmiuksia, kun on ehkä totuttu ajattelemaan. Ja tämä on tehtävä usein paineisessa tilanteessa. Vastuu on myös suuri.
Yhdestä vauvapalstan viestistä nyt ei kannata kovin suuria päätelmiä tehdä. Opinnot kestää sen viitisen vuotta eli siinä on ihan hyvin aikaa oppia tarvittavia asioita. Eikä sosiaalityöntekijät elä missään eristyksissä. Apua voi pyytää esimieheltä ja työyhteisöstä.
-218&231En nyt halua lannistaa, mutta sanotaanko että niinhän sitä toivoisi. Kaikkia tarvittavia asioita ei opi opinnoissa, työnkuvat ovat niin vaihtelevia ja mm. lakiopintoja on verrattain vähän. Antaa raamit, joita täytyy sitten osata soveltaa muuttuviin tilanteisiin.
Esimiehen ja työyhteisön tuki riippuu paikasta, vaihtelee hyvästä sietämättömään tilanteeseen. Itsenäisenä viranhaltijana olet kuitenkin aina itse vastuussa päätöksistä ja menettelyistä. Ei voi vedota siihen, että "kun tuo sanoi". Edes esimieheen viitaten. Täytyy käyttää omaa harkintaa, aina. Omien ja kollegojen kokemusten mukaan perehdytys on edelleen valitettavasti usein puutteellista, jopa olematonta ja silti toimit heti virassa vastuineen. On siinä moni hetken henkeään haukkonut, mutta onneksi on fiksua porukkaa :) Samalla opettelet asiakaskohtaamiset, joihin ei koulutus anna erityisiä valmiuksia harjoitteluja lukuunottamatta (kannattaakin valita harjoittelupaikka jossa asiakastyötä pääsee tekemään).
Harvassapa taitaa ne koulutukset olla, joissa opitaan kaikki työssä tarvittava. "Raamit" saa kuten mainitsit ja keinoja tiedon soveltamiseen. Viestini varsinainen pointti oli siinä, että ei sitä tarvitse kummoisia valmiuksia ollakaan jos ei edes ole päivääkään sosiaalityötä opiskellut.
No ei siellä yliopistossa nyt ihan googlen käytöstä lähdetä liikenteeseen, viitaten siis siihen että ettei voisi selvittää internetistä, mitkä ovat minkäkin tehtävän tutkintovaatimukset ja mitä niihin hakeutuminen edellyttää. Mutta tsemppiä opintoihin, alassa on hyvät ja huonot puolensa mutta tylsää ei ainakaan tule :). Rakenteellisissakin asioissa on edistytty työvoimapulan myötä, työhyvinvointiin ja perehdytykseen kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota ja mm. laissa määritellyt uudet asiakasmitoitukset ovat erittäin hyvä asia, kunhan tekijöitä saadaan tarpeeksi. On tärkeää tunnistaa alan epäkohdat, jottei itse uuvu niiden alle.
Miksipä sitä ei kysyisi täältä kun täällä muutenkin käydään aktiivista keskustelua aiheesta? Google nyt ei ole niin monimutkainen etteikö sitä jokainen tälle palstalle löytänyt osaisi käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijöistä on pulaa, palkka huono, työ palokuntahommaa, ei ehdi paneutua mihinkään. Nykyisetkin hakeutuu alalta pois. Sama koskee opettajia.
Yksi teekkari meillä tiivisti asian hyvin: Aloilla, jotka on kivoja, paikkoja ei ole. Aloilla, jotka on skeidaa, on huutava pula tekijöistä.Sosiaalityöntekijän keskipalkka on nykyään lähes 4000 euroa kuussa ja palkka nousee, jos etenee johtotehtäviin. Työpaikan pääsee valitsemaan.
Opettajapula on myytti. Jokaiseen virkaan riittää päteviä hakijoita enemmän kuin on työpaikkoja.
Miksi sitten sosiaalityöntekijöilläkin näkee tilanteita, että päteviä hakijoita on ollut, mutta ketään ei ole palkattu?
ohis
Missä olet nähnyt tällaisia tilanteita? En ole kuullutkaan. Ehkä sekoitat nyt sijaispätevät, jotka eivät virkaa voi saada, jolloin se jätetään täyttämättä toistaiseksi. Silti sijainen saattaa tehtävää hoitaa määräaikaisena.
Virkatehtäviähän ohjaa vahvasti laki niiden täyttämisessä, ei ole samoin kuin yksityisellä, jossa palkkajalla on enemmän päätäntävaltaa kelpoisuuksista tai työvoiman tarpeesta. Kunnalla jos virkoja ei voida jättää täyttämättä yksikön esimiehen mielen mukaan, vaan perusteissa on oltava tarkkana.
Helsingin kaupungin sivuilla oli ainakin joskus näitä päätöksiä. Usein muodollisesti päteviä hakijoita oli ollut, mutta ketään ei palkattu ja paikka laitetaan uudelleen auki. Kuulostaa ihan siltä, että halutaan säästää epäpätevillä.
En tiedä, mitä säästöä tästä tulee. Palkka on sama, tai sitten tehtäviä on rajattu, jolloin joku muu ne joutuu tekemään. Yleensä juuri se esimies itse, tai joku muu pätevyyden omaava.
Perusteistahan on mahdoton sanoa, kun liitteet eivät ole julkisia. Että onko haastattelussa tullut ilmi jotain asiaan vaikuttavaa, kuten vaikka työkykyasiat. Virkavalintaahan on turha tehdä, jos on etukäteen tiedossa, ettei sitä ei pystytä myöhemmin vahvistamaan (on ehdollinen ennenkuin tietyt ehdot täyttyvät). Toki näissä saattaa olla jotain sohlaamistakin, mutta samoin nuo ovat virallisia päätöksiä joiden on kestettävä laillinen tarkastelu perusteineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pääseekö sosiaalityötä tekemään yhteiskuntatieteiden kautta? Mitä valitaan pääaineeksi?
Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että tiedonhaun itsenäiset valmiudet on oltava paremmat jos sossuna haluaa pärjätä. Työ on äärimmäisen itsenäistä, kukaan ei pitele kädestä ja päätöksiä on pystyttävä itsenäisesti tekemään jatkuvasti. Lait, säädökset ja palvelut muuttuvat tiuhaan, eikä kukaan tule näitä kertomaan. Vastaukset on etsittävä itse ja pystyttävä varmistamaan, että menettelee oikein. Työ vaatii enemmän päättelyvalmiuksia, kun on ehkä totuttu ajattelemaan. Ja tämä on tehtävä usein paineisessa tilanteessa. Vastuu on myös suuri.
No kerro sinä sitten, mikä se kaikkein paras polku sossuksi on. Kumma kun et voi sanoa, vaikka täällä kysytty.
Yliopistoon ja pääaineeksi sosiaalityö. Ei sitä muita polkuja ole jos oikein ymmärsin. Jos amk niin voi saada kielikursseja ainakin hyväksiluettua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijöistä on pulaa, palkka huono, työ palokuntahommaa, ei ehdi paneutua mihinkään. Nykyisetkin hakeutuu alalta pois. Sama koskee opettajia.
Yksi teekkari meillä tiivisti asian hyvin: Aloilla, jotka on kivoja, paikkoja ei ole. Aloilla, jotka on skeidaa, on huutava pula tekijöistä.Sosiaalityöntekijän keskipalkka on nykyään lähes 4000 euroa kuussa ja palkka nousee, jos etenee johtotehtäviin. Työpaikan pääsee valitsemaan.
Opettajapula on myytti. Jokaiseen virkaan riittää päteviä hakijoita enemmän kuin on työpaikkoja.
Miksi sitten sosiaalityöntekijöilläkin näkee tilanteita, että päteviä hakijoita on ollut, mutta ketään ei ole palkattu?
ohis
Missä olet nähnyt tällaisia tilanteita? En ole kuullutkaan. Ehkä sekoitat nyt sijaispätevät, jotka eivät virkaa voi saada, jolloin se jätetään täyttämättä toistaiseksi. Silti sijainen saattaa tehtävää hoitaa määräaikaisena.
Virkatehtäviähän ohjaa vahvasti laki niiden täyttämisessä, ei ole samoin kuin yksityisellä, jossa palkkajalla on enemmän päätäntävaltaa kelpoisuuksista tai työvoiman tarpeesta. Kunnalla jos virkoja ei voida jättää täyttämättä yksikön esimiehen mielen mukaan, vaan perusteissa on oltava tarkkana.
Helsingin kaupungin sivuilla oli ainakin joskus näitä päätöksiä. Usein muodollisesti päteviä hakijoita oli ollut, mutta ketään ei palkattu ja paikka laitetaan uudelleen auki. Kuulostaa ihan siltä, että halutaan säästää epäpätevillä.
En tiedä, mitä säästöä tästä tulee. Palkka on sama, tai sitten tehtäviä on rajattu, jolloin joku muu ne joutuu tekemään. Yleensä juuri se esimies itse, tai joku muu pätevyyden omaava.
Perusteistahan on mahdoton sanoa, kun liitteet eivät ole julkisia. Että onko haastattelussa tullut ilmi jotain asiaan vaikuttavaa, kuten vaikka työkykyasiat. Virkavalintaahan on turha tehdä, jos on etukäteen tiedossa, ettei sitä ei pystytä myöhemmin vahvistamaan (on ehdollinen ennenkuin tietyt ehdot täyttyvät). Toki näissä saattaa olla jotain sohlaamistakin, mutta samoin nuo ovat virallisia päätöksiä joiden on kestettävä laillinen tarkastelu perusteineen.
Enempi se Helsingissäkin on tilanne, että yhtään hakijaa ei virkaan saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ainakaan kemia tai biokemia tai biologia
Kemisteistä pulaa ja ympäristökemia kasvava ala. Matemaattisten aineiden opettajien määrät romahtaneet, joten varma työllistäjä. www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/12/matemaattisten-aineiden-ope…
eri asia sitten pystyykö suorittamaan mat-luonnontieteellisiä oppiaineita
Itsellä on 9 ystävää/kaveria em ammateissa ja kyllä on vaikeaa löytää alan töitä. Biologiystäväni mm kouluttautui lähihoitajaksi. Sai vakituisen paikan heti. Lääketehtaat laittavat biokemistejä pellolle.
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. (matematiikka, kemia, fysiikka, tietotekniikka)
Biologit eikä biokemistit ei kuulu tähän tiedekuntaan. Biologeja aivan liikaa
Biotieteet kuuluvat hyvinkin kyseiseen tiedekuntaan. T. Biologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pääseekö sosiaalityötä tekemään yhteiskuntatieteiden kautta? Mitä valitaan pääaineeksi?
Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että tiedonhaun itsenäiset valmiudet on oltava paremmat jos sossuna haluaa pärjätä. Työ on äärimmäisen itsenäistä, kukaan ei pitele kädestä ja päätöksiä on pystyttävä itsenäisesti tekemään jatkuvasti. Lait, säädökset ja palvelut muuttuvat tiuhaan, eikä kukaan tule näitä kertomaan. Vastaukset on etsittävä itse ja pystyttävä varmistamaan, että menettelee oikein. Työ vaatii enemmän päättelyvalmiuksia, kun on ehkä totuttu ajattelemaan. Ja tämä on tehtävä usein paineisessa tilanteessa. Vastuu on myös suuri.
No kerro sinä sitten, mikä se kaikkein paras polku sossuksi on. Kumma kun et voi sanoa, vaikka täällä kysytty.
Yliopistoon ja pääaineeksi sosiaalityö. Ei sitä muita polkuja ole jos oikein ymmärsin. Jos amk niin voi saada kielikursseja ainakin hyväksiluettua
Kyllä, valtio- tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sosiaalityön pääaineesta kelpoisuusvaatimuksena nykyään. Tutkinnossa on melko vähän hyväksiluettavia kursseja, n. vuoden opinnot maksimissaan yleisiä aineita, mm. kielet. Suoraan maisteriohjelmaan voi hakea muulla alemmalla korkeakoulututkinnolla, jos lisäksi on suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot (eli käytännössä valtaosa kandidaatin tutkinnon opinnoista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pääseekö sosiaalityötä tekemään yhteiskuntatieteiden kautta? Mitä valitaan pääaineeksi?
Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että tiedonhaun itsenäiset valmiudet on oltava paremmat jos sossuna haluaa pärjätä. Työ on äärimmäisen itsenäistä, kukaan ei pitele kädestä ja päätöksiä on pystyttävä itsenäisesti tekemään jatkuvasti. Lait, säädökset ja palvelut muuttuvat tiuhaan, eikä kukaan tule näitä kertomaan. Vastaukset on etsittävä itse ja pystyttävä varmistamaan, että menettelee oikein. Työ vaatii enemmän päättelyvalmiuksia, kun on ehkä totuttu ajattelemaan. Ja tämä on tehtävä usein paineisessa tilanteessa. Vastuu on myös suuri.
No kerro sinä sitten, mikä se kaikkein paras polku sossuksi on. Kumma kun et voi sanoa, vaikka täällä kysytty.
Yliopistoon ja pääaineeksi sosiaalityö. Ei sitä muita polkuja ole jos oikein ymmärsin. Jos amk niin voi saada kielikursseja ainakin hyväksiluettua
Kyllä, valtio- tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sosiaalityön pääaineesta kelpoisuusvaatimuksena nykyään. Tutkinnossa on melko vähän hyväksiluettavia kursseja, n. vuoden opinnot maksimissaan yleisiä aineita, mm. kielet. Suoraan maisteriohjelmaan voi hakea muulla alemmalla korkeakoulututkinnolla, jos lisäksi on suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot (eli käytännössä valtaosa kandidaatin tutkinnon opinnoista).
Onko mahdollista oikeasti toimia myös johto-, hallinto- ja kehitystehtävissä vai onko melko varmana vain asiakastyötä? Itse en välittäisi niin siitä asiakastyöstä vaan enemmänkin kaikesta muusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistoon oikeasti kannata mennä työllistymistarkoituksessa. Noi suunnittelee oikeasti että puolet nuorista olis tulevaisuudessa korkeastikoulutettuja, mutta eihän se tule milloinkaan toimimaan niin.
Jos varmasti töitä haluat niin kannattaa alkaa putkimieheksi. Yliopistosta sivistystä ja muuta kivaa
Juurikin näin, yliopistoihin hakeutuvat ne laiskimmat narsistit jotka ei töitä edes halua tehdä.
Eräs tuttava kiteytti yliopisto tutkinnot hyvin. "Aion opiskella yli 40 vuotta, jotta valmistun eläkkeelle eikä tarvi tehdä enää yhtään mitään." Tuolloin oli vähän reilu 30v ja hänellä oli jo 2 yliopisto tutkintoa suoritettu. Kolmatta opiskeli paraikaa ja kertoi 3 seuraavaa tutkintoa mitä meinasi suorittaa ihan vain mielenkiinnon takia. Töihin hänellä ei ollut tarkoitus koskaan mennä, vaan opiskella kunnes on eläke iässä.
Sossu maksaa koko lystin koska ei ole enää oikeutettu opintotukeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijöistä on pulaa, palkka huono, työ palokuntahommaa, ei ehdi paneutua mihinkään. Nykyisetkin hakeutuu alalta pois. Sama koskee opettajia.
Yksi teekkari meillä tiivisti asian hyvin: Aloilla, jotka on kivoja, paikkoja ei ole. Aloilla, jotka on skeidaa, on huutava pula tekijöistä.Sosiaalityöntekijän keskipalkka on nykyään lähes 4000 euroa kuussa ja palkka nousee, jos etenee johtotehtäviin. Työpaikan pääsee valitsemaan.
Opettajapula on myytti. Jokaiseen virkaan riittää päteviä hakijoita enemmän kuin on työpaikkoja.
Miksi sitten sosiaalityöntekijöilläkin näkee tilanteita, että päteviä hakijoita on ollut, mutta ketään ei ole palkattu?
ohis
Missä olet nähnyt tällaisia tilanteita? En ole kuullutkaan. Ehkä sekoitat nyt sijaispätevät, jotka eivät virkaa voi saada, jolloin se jätetään täyttämättä toistaiseksi. Silti sijainen saattaa tehtävää hoitaa määräaikaisena.
Virkatehtäviähän ohjaa vahvasti laki niiden täyttämisessä, ei ole samoin kuin yksityisellä, jossa palkkajalla on enemmän päätäntävaltaa kelpoisuuksista tai työvoiman tarpeesta. Kunnalla jos virkoja ei voida jättää täyttämättä yksikön esimiehen mielen mukaan, vaan perusteissa on oltava tarkkana.
Helsingin kaupungin sivuilla oli ainakin joskus näitä päätöksiä. Usein muodollisesti päteviä hakijoita oli ollut, mutta ketään ei palkattu ja paikka laitetaan uudelleen auki. Kuulostaa ihan siltä, että halutaan säästää epäpätevillä.
Ei riitä että on muodollinen pätevyys, eli tutkinto. Usein edellytetään myös edes jonkinlaista työkokemusta alalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös hallintotiede voisi työllistää. Kunnissa on pulaa pätevistä hallintojohtajista ja kunnanjohtajan paikkoja on auki koko ajan maakunnissa. Ainakin jos on valmis muuttamaan. Ikäkin on vain plussaa.
Hallintotiede on ihan hyvä, mutta että pula juuri pätevistä hallintojohtajista? Kyllä noihin ylimpiin virkoihin hakijoita riittää ja kunnanjohtaja nyt lähtökotaisesti ole se, mistä ura aloitetaan.
Hallintotieteet >Hallintosihteerin äitiysloman sijainen > hallintojohtajan äitiysloman sijainen > pienen kunnan hallintojohtaja > pienen kunnan kunnanjohtajan sijainen > pienen kunnan kunnanjohtaja.
Tämä on polku jonka olen nähnyt parinkin uranvaihtajan tekevän. Täytyy tietysti lähteä maakuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pääseekö sosiaalityötä tekemään yhteiskuntatieteiden kautta? Mitä valitaan pääaineeksi?
Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että tiedonhaun itsenäiset valmiudet on oltava paremmat jos sossuna haluaa pärjätä. Työ on äärimmäisen itsenäistä, kukaan ei pitele kädestä ja päätöksiä on pystyttävä itsenäisesti tekemään jatkuvasti. Lait, säädökset ja palvelut muuttuvat tiuhaan, eikä kukaan tule näitä kertomaan. Vastaukset on etsittävä itse ja pystyttävä varmistamaan, että menettelee oikein. Työ vaatii enemmän päättelyvalmiuksia, kun on ehkä totuttu ajattelemaan. Ja tämä on tehtävä usein paineisessa tilanteessa. Vastuu on myös suuri.
No kerro sinä sitten, mikä se kaikkein paras polku sossuksi on. Kumma kun et voi sanoa, vaikka täällä kysytty.
Yliopistoon ja pääaineeksi sosiaalityö. Ei sitä muita polkuja ole jos oikein ymmärsin. Jos amk niin voi saada kielikursseja ainakin hyväksiluettua
Kyllä, valtio- tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sosiaalityön pääaineesta kelpoisuusvaatimuksena nykyään. Tutkinnossa on melko vähän hyväksiluettavia kursseja, n. vuoden opinnot maksimissaan yleisiä aineita, mm. kielet. Suoraan maisteriohjelmaan voi hakea muulla alemmalla korkeakoulututkinnolla, jos lisäksi on suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot (eli käytännössä valtaosa kandidaatin tutkinnon opinnoista).
Onko mahdollista oikeasti toimia myös johto-, hallinto- ja kehitystehtävissä vai onko melko varmana vain asiakastyötä? Itse en välittäisi niin siitä asiakastyöstä vaan enemmänkin kaikesta muusta
On mahdollista toimia, mutta (toivottavasti) edellytetään edes jonkin verran alan kokemuksen kautta tullutta substanssiosaamista ennen em. tehtäviä. Että vähän tajuaisi mistä on kyse :'D (hlökoht. mielipide). Mutta kyseessä asiantuntija-ammatti ja koulutus on tosiaan yhteiskunta-/valtiotieteiden ylempi korkeakoulututkinto, mikä pätevöittää asiantuntijatehtäviin yhtä laajasti kuin muutkin vastaavat tutkinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri ja hoitaja taitavat olla ainoat.
Sosiaalityö myös.
Mitä pitää lukea, että voi tehdä sosiaalityötä?
Ja mites yhteiskuntatiede? Onko turha
Sosiaalityötä pääaineena niin voi työskennellä sosiaalityöntekijänä. Mitään muuta reittiä siihen ei ole , laki tiukka kelpoisuusehdoista.
Ja töitä tosiaan riittää ,jo aineopintojen suorittamisen jälkeen !
T. Juuri nyt valmistuva sosiaalityöntekijä VTM :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pääseekö sosiaalityötä tekemään yhteiskuntatieteiden kautta? Mitä valitaan pääaineeksi?
Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että tiedonhaun itsenäiset valmiudet on oltava paremmat jos sossuna haluaa pärjätä. Työ on äärimmäisen itsenäistä, kukaan ei pitele kädestä ja päätöksiä on pystyttävä itsenäisesti tekemään jatkuvasti. Lait, säädökset ja palvelut muuttuvat tiuhaan, eikä kukaan tule näitä kertomaan. Vastaukset on etsittävä itse ja pystyttävä varmistamaan, että menettelee oikein. Työ vaatii enemmän päättelyvalmiuksia, kun on ehkä totuttu ajattelemaan. Ja tämä on tehtävä usein paineisessa tilanteessa. Vastuu on myös suuri.
No kerro sinä sitten, mikä se kaikkein paras polku sossuksi on. Kumma kun et voi sanoa, vaikka täällä kysytty.
Yliopistoon ja pääaineeksi sosiaalityö. Ei sitä muita polkuja ole jos oikein ymmärsin. Jos amk niin voi saada kielikursseja ainakin hyväksiluettua
Kyllä, valtio- tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sosiaalityön pääaineesta kelpoisuusvaatimuksena nykyään. Tutkinnossa on melko vähän hyväksiluettavia kursseja, n. vuoden opinnot maksimissaan yleisiä aineita, mm. kielet. Suoraan maisteriohjelmaan voi hakea muulla alemmalla korkeakoulututkinnolla, jos lisäksi on suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot (eli käytännössä valtaosa kandidaatin tutkinnon opinnoista).
Onko mahdollista oikeasti toimia myös johto-, hallinto- ja kehitystehtävissä vai onko melko varmana vain asiakastyötä? Itse en välittäisi niin siitä asiakastyöstä vaan enemmänkin kaikesta muusta
On mahdollista toimia, mutta (toivottavasti) edellytetään edes jonkin verran alan kokemuksen kautta tullutta substanssiosaamista ennen em. tehtäviä. Että vähän tajuaisi mistä on kyse :'D (hlökoht. mielipide). Mutta kyseessä asiantuntija-ammatti ja koulutus on tosiaan yhteiskunta-/valtiotieteiden ylempi korkeakoulututkinto, mikä pätevöittää asiantuntijatehtäviin yhtä laajasti kuin muutkin vastaavat tutkinnot.
Lisäisin vielä, että vapaasti valittavat sivuainekokonaisuudet voi suunnata tavoitteiden mukaan, mm. johtamisopintoja tai juurikin hallintotieteet. Jos käy pedagogiset opinnot, voi opettaa amk-tasolla jne. Vaihtoehtoja on ja moni kouluttautuu lisää työtehtävien mukaan mm. perheterapeutiksi, mikä muovaa taas työnkuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös hallintotiede voisi työllistää. Kunnissa on pulaa pätevistä hallintojohtajista ja kunnanjohtajan paikkoja on auki koko ajan maakunnissa. Ainakin jos on valmis muuttamaan. Ikäkin on vain plussaa.
Hallintotiede on ihan hyvä, mutta että pula juuri pätevistä hallintojohtajista? Kyllä noihin ylimpiin virkoihin hakijoita riittää ja kunnanjohtaja nyt lähtökotaisesti ole se, mistä ura aloitetaan.
Hallintotieteet >Hallintosihteerin äitiysloman sijainen > hallintojohtajan äitiysloman sijainen > pienen kunnan hallintojohtaja > pienen kunnan kunnanjohtajan sijainen > pienen kunnan kunnanjohtaja.
Tämä on polku jonka olen nähnyt parinkin uranvaihtajan tekevän. Täytyy tietysti lähteä maakuntiin.
Tietenkin hallintotieteilijöitä päätyy kunnanjohtajaksi, mutta ei ne auki olevat kj:n paikat mistään työvoimapulasta kerro. Suomessa taitaa olla n. 330 kuntaa,eikä läheskään kaikkia johda htm:t johda kuntia.
Riippuu yliopistosta, kaikkialla ei lueta pääaineen lisäksi sosiaalipolitiikkaa. Esimerkiksi Lapin yliopistossa pakollisena sivuaineena on sosiaalioikeus, joka on varsin hyödyllinen, kun ottaa huomioon kuinka sosiaalityöntekijän tulee olla perillä lainsäädännöllisistä asioista työssään.
Sosiaalityöntekijä ammattina/opiskelualana nyt siis pähkinänkuoressa:
-VTM/YTM (3v+2v) = 300 opintopistettä yliopistossa.
-Tutkintorakenne mahdollistaa paljon vapaavalintaisia opintoja, sivuainekokonaisuuksissa mahdollisia yliopistokohtaisia rajoituksia/kiintitöitä. Esimerkiksi itse opiskelen Helsingin yliopistossa, jossa esimerkiksi oikeustieteen sivuaineoikeuden saa vain 10 kaikista hakijoista.
-Paljon ammatinvalintamahdollisuuksia, myös asiakastyön ulkopuolella. Harjoitteluissa kuitenkin asiakastyötä on tehtävä. Valvira myöntää sosiaalityöntekijälle luvan harjoittaa ammattia, ja laillistukseen vaaditaan riittävät opinnot paitsi sosiaalityöstä, myös oikeustieteen tietyt kurssit, sekä suoritetut harjoittelut.
-Työllisyys varmaa (tällä hetkella ainakin ja arvioiden mukaan myös tulevaisuudessa.) Harva niistä muutamista yliopistoaloista, joista tullaan repimään töihin kesken opintojen.
-Kannattavin tapa hakea on pääsykoeväylä, ellei ole ensikertalainen ja yo-todistus kannattavaa korottaa. Avoimessa yliopistossa suoritetuista sosiaalityön kursseista on varmasti hyötyä pääsykokeisiin valmistautuessa, sillä kyseessä on ennakkomateriaaliin pohjautuva pääsykoe. Lisäksi suoritetut kurssit saa hyväksiluettua itse opinnoissa, jolloin osa työstä on siten jo tehty.
Millaisella yliopistokoulutuksella pääsee töihin Valviraan tai Kelaan?
Vierailija kirjoitti:
Millaisella yliopistokoulutuksella pääsee töihin Valviraan tai Kelaan?
Kelan rekryssa on kaikenlaista julkilausumatonta syrjintää ja puhdasta rasismia. Yksi on, että ne ottavat sisään vain nopeasti opiskelleita, kun kyseessä on korkeakoulututkinnot. Käytännössä oikeasti fiksut jää rannalle. Töihin pääsee tyhmät ja ne ketkä vaikuttavat helposti simputettaville tapauksille. Ei tarvitse kuin lukea Kelan tukipäätöksiä niin ammattitaidottomuus paistaa henkilökunnasta läpi.
987654321 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisella yliopistokoulutuksella pääsee töihin Valviraan tai Kelaan?
Kelan rekryssa on kaikenlaista julkilausumatonta syrjintää ja puhdasta rasismia. Yksi on, että ne ottavat sisään vain nopeasti opiskelleita, kun kyseessä on korkeakoulututkinnot. Käytännössä oikeasti fiksut jää rannalle. Töihin pääsee tyhmät ja ne ketkä vaikuttavat helposti simputettaville tapauksille. Ei tarvitse kuin lukea Kelan tukipäätöksiä niin ammattitaidottomuus paistaa henkilökunnasta läpi.
Ai. Mulla sosionomi ystävä kelassa ja on kyllä ihan järkevä
No kerro sinä sitten, mikä se kaikkein paras polku sossuksi on. Kumma kun et voi sanoa, vaikka täällä kysytty.