Mistä johtuu, että myötätunnon sijaan mies tuntee vihaa?
Esim. Kun isäni kuoli, tai kun lapseni sairastui, mies oli vihainen minulle.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lapsen isä? Reaktioista päätellen seurailisin vähän tarkemmin, että millaista tunneilmastoa tarjoilee tämä mies. Voihan tuota selittää monellakin lailla, mutta loppuviimein-miksi kukaan olisi vihainen noissa tilanteissa? Ensimmäinen tunne siis viha, eikä joku muu ns. empaattisempi tunne.
Ei ole lapsen isä. Kyllä ensimmäinen reaktio on ärtymys, ja kun puhun asiasta enemmän, hän suuttuu, saattaa alkaa raivoamaan.
🚩
Ei kaikki ole mitään paatteja. Epäilen että kasvatuksessa joku mennyt pahasti pieleen. Tärkeintä olisi että pysähtyisi ja huomaisi oman nurinkurisen reaktion. Sitten aikuisten oikeasti työstäisi asiansa ja opettelisi suhtautumaan kuten tavalliset ihmiset.
Viha peittää muita tunteita. Hän hätääntyy, kun ei hallitse tilannetta. Ehkä hän on pohjimmiltaan laiska ja itsekäs, ja näkee muiden heikkouden tilanteena, jossa häneltä vaaditaan enemmän, eikä hän halua nähdä vaivaa toisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Hyi helvetti. Sosiopaatti. Tarvii sen kummemmin ruveta analysoimaan, jätä tollainen.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Tunnevammaisia/pershäröjä. Kannattaa juosta. Tästä next level psykopatiaan päin on tyypit, jotka _kiusaavat_ vaikeista sairauksista. Tällaiseenkin törmännyt.
Mun ex opetti lapsillekin tuon siinä sivussa.
Jätin ensimmäisen mieheni, lapsen isän tällaisen asian vuoksi. Se oli se ns. viimeinen pisara.
Uuden miehen kanssa, kun vastaavanlainen tilanne tuli, hän suhtautui asiaan hyvin empaattisesti. Samoin itse tuin miestä hänen surussaan myöhemmin.
Se alkaa ärsyttämään kun kuukausi kaupalla vellotaa siinä surussa ja sitä surua käytetään tekosyynä että nainen ei todellakaan voi tehdä mitään ja sitä surua käytetään siihen että vaaditaan miestä tekemään jatkuvasti naisen hyväksi asioita. Kuolema kuuluu elämään ja surrakin saa mutta sitä ei tarvi jatkaa kuukausia tai jopa vuosia eikä sen kuulu hallita koko elämää
Johtuisiko siittä että kun mies itse sairastuu tai miehen läheinen kuolee naine suuttuu ja alkaa huutamaan miehelle että se sairastuminen tai läheisen kuolemasta ei saa vaikuttaa mitenkään mihinkään vaan miehen on pakko tehdä kaikki asiat samalla tavalla kun terveenä ja ilman surua.
Itsehän naiset on omalla käytöksellään tuon käytösmällin opettanut.
Naisten keskuudessa on ihan yleinen käsite se "miesflunssa" millä mitötöidään miehen sairaus tai sairastaminen
Peittää tunteensa. Pelkää, hätääntyy, surullinen. Ei ole yhteyttä tunteisiin. Kotoa opittu.
Yksi ex alkoi aina huutamaan, jos itkin. Ja siis en todellakaan ole tyhjästä pillittäjä. Päinvastoin pyrin piilottamaan sen.
Suhteen jälkeen kysyin miksi ihmeessä hän teki niin. Sanoi että kun ei yhtään tiennyt mitä pitää tehdä ja tunsi olonsa neuvottomaksi niin kääntyi noin.
Tosin hän oli silloin 19 vuotta.
Toinen ex käytti tätä reagointia jos sain paniikkikohtauksen, kuulema vaan huomion hakemista ja säälin kerjäämistä. Ei varsinaisesti auta asiaa, häiriökin vaan pahentui kun se piti piilottaa ja luottamus suhteessa alkoi kuolemaan.
Yksi lähti juomaan mm kun ystäväni kuoli tai itse olin leikkauksessa 👍
Kummallista kun aikuiselle miehelle toisen tunteet kuten suru ja pettymys onkin niin maan vaikeita asioita ettei niitä suostuta käsittelemään sitten ollenkaan. Koko ajan pitäis olla iloinen ja onnellinen että kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siittä että kun mies itse sairastuu tai miehen läheinen kuolee naine suuttuu ja alkaa huutamaan miehelle että se sairastuminen tai läheisen kuolemasta ei saa vaikuttaa mitenkään mihinkään vaan miehen on pakko tehdä kaikki asiat samalla tavalla kun terveenä ja ilman surua.
Itsehän naiset on omalla käytöksellään tuon käytösmällin opettanut.
Naisten keskuudessa on ihan yleinen käsite se "miesflunssa" millä mitötöidään miehen sairaus tai sairastaminen
En ole ikinä tehnyt noin.
Ja siis sä kostat "naisten" käytöksen viattomalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lapsen isä? Reaktioista päätellen seurailisin vähän tarkemmin, että millaista tunneilmastoa tarjoilee tämä mies. Voihan tuota selittää monellakin lailla, mutta loppuviimein-miksi kukaan olisi vihainen noissa tilanteissa? Ensimmäinen tunne siis viha, eikä joku muu ns. empaattisempi tunne.
Ei ole lapsen isä. Kyllä ensimmäinen reaktio on ärtymys, ja kun puhun asiasta enemmän, hän suuttuu, saattaa alkaa raivoamaan.
Osku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siittä että kun mies itse sairastuu tai miehen läheinen kuolee naine suuttuu ja alkaa huutamaan miehelle että se sairastuminen tai läheisen kuolemasta ei saa vaikuttaa mitenkään mihinkään vaan miehen on pakko tehdä kaikki asiat samalla tavalla kun terveenä ja ilman surua.
Itsehän naiset on omalla käytöksellään tuon käytösmällin opettanut.
Naisten keskuudessa on ihan yleinen käsite se "miesflunssa" millä mitötöidään miehen sairaus tai sairastaminen
En ole ikinä tehnyt noin.
Ja siis sä kostat "naisten" käytöksen viattomalle?
Kostathan sinäkin naisena viattomillekin miehille sen että jotkut miehet on väkivaltaisia raiskareita.
Kuten te naiset itsekin sanotte "niin kauan kaikki miehet kunnes ei yksikään mies"
Onko se viattomien syyllistäminen vain naisten oikeus?
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siittä että kun mies itse sairastuu tai miehen läheinen kuolee naine suuttuu ja alkaa huutamaan miehelle että se sairastuminen tai läheisen kuolemasta ei saa vaikuttaa mitenkään mihinkään vaan miehen on pakko tehdä kaikki asiat samalla tavalla kun terveenä ja ilman surua.
Itsehän naiset on omalla käytöksellään tuon käytösmällin opettanut.
Naisten keskuudessa on ihan yleinen käsite se "miesflunssa" millä mitötöidään miehen sairaus tai sairastaminen
Huono. Mä olen nainen ja tyynesti hoivannut kumppania hänen sairastaessa ja parhaan kykyni mukaan yrittänyt tukea surussa.
Empatiakyvyttömyys sen sijaan on sukupuolineutraali sairaus. Siihen ei ole nykytiedolla hoitoa. Erottuu aivokuvista. Tätä potevat ovat aina olleet suunnaton taakka kunnon ihmisille. Empatiakyvytön on parantumattomasti mielisairas.
Toimintani tulkitaan vihaksi. En ole vihainen, vaan kun on itse tai joku "minun leiristäni" saatu kunnolla osumaa, pyrin kartoittamaan sekä eliminoimaan seuraavaa uhkaa. Noilla hazardeilla on taipumus kasaantua ja haluan minimoida riskiä. Mulkkunahan minua pidetään, siitä ei pääse mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siittä että kun mies itse sairastuu tai miehen läheinen kuolee naine suuttuu ja alkaa huutamaan miehelle että se sairastuminen tai läheisen kuolemasta ei saa vaikuttaa mitenkään mihinkään vaan miehen on pakko tehdä kaikki asiat samalla tavalla kun terveenä ja ilman surua.
Itsehän naiset on omalla käytöksellään tuon käytösmällin opettanut.
Naisten keskuudessa on ihan yleinen käsite se "miesflunssa" millä mitötöidään miehen sairaus tai sairastaminen
No kyllä se on ihan oikea ilmiö että mies kitisee asioista jotka ovat naiselle arkipäivää. Eivätkä anna edes toisilleen persettä. Mutta jatkossa voitte flunssailla keskenänne ja silitellä toisianne kun persevekkuli kaveri sairastaa.
Hän oli kateellinen kun sinun huomiosi ei osunut häneen ja eikä voinut paistatella siinä. Olit keskittynyt suruusi ja huomio muualla. Taitaa olla miehesi narsisti.
Hyi helvetti. Sosiopaatti. Tarvii sen kummemmin ruveta analysoimaan, jätä tollainen.