Masennuksesta selviäminen ilman lääkkeitä
Onko mitään toivoa ?
Sain esikoisen 9 vuotta sitten. Sairastuin varmaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen silloin. Siitä asti elämä ollut vaikeaa. Ongelmia parisuhteessa, töissä jne jne. Nyt kaksi lasta. Tiedän olevani pahasti masentunut, mutta yritän väkisin esittää ja selvitä. En halua masennuslääkitystä... tiedän että tavallaan varmaan tarvitsen sen, mutta en uskalla hakea apua koska pelkään lääkärin määräävän vain pillereitä
Voiko tästä selvitä ilman ?
Kommentit (71)
Terapia voi sopia puheripulista kärsivälle naisille. Siinähän alapeukutatte idiootit. Kaikki ei sovi kaikille.
Naisilla on muutenkin tarve puhua. Mikäs siihen sopiikaan paremmin kun terapia. Onhan sitä monet julkkiksetkin mainostaneet, joten nainen ajattelee, että tämän on pakko olla hyvä ja vielä muodikas juttu.
Vierailija kirjoitti:
Masentuneen läheisenä olen sitä mieltä, että vain vaikeaan masennukseen lääkkeet. Lääkkeillä on monelle haittavaikutuksia ja niitä on vaikea lopettaa. Ystäväni joutui pois työelämästä lääkkeiden aiheuttamien haittojen takia, eikä masennuskaan parantunut.
Mitä lääkkeitä söi?
Kukaan ei koskaan näissä ketjuissa mainitse elämäntapamuutosta, esim liikunnan aloittamista ja terveellistä ruokavaliota.. Sillä on myös todella iso yhteys masennukseen. Liikunta vapauttaa samoja aineita aivoissa mitä masennuslääkkeet.
Aina vain odotetaan ihmeparannusta lääkkeillä yms... Koskaan kukaan ei mainitse miten voit itse myös vaikuttaa olotilaasi... Sen takia täällä ei voi koskaan ottaa mitää tosissaan... Koska suurinosa näistä ihmisistä on oikeasti vain luuseireita ketkä ei yritä.
Ystäväni söi SSRI-lääkkeitä, mutta sai niin voimakkaat lopetusoireet, sähkäreitä päässä, unettomuutta ym.ettei pystynyt käymään enää töissä. Tämä vastauksena sille, joka kyseli mitä lääkkeitä masentunut ystäväni söi.
Vierailija kirjoitti:
Aivot vahingoittuu masennuksesta ilman lääkitystä.
Keskustele lääkärin kanssa.
En tajua että miksi olet saanut noin monta alapeukkua, kun puhut täyttä faktaa.
Noille alapeukuttajille tiedoksi, masentuneen on saatava terapiaa jotta ajatuskuviot voidaan tunnistaa ja sitten aloittaa tilanteen normalisoiminen. Sen lisäksi aivot voivat vaatia myös lääkettä, jotta aivojen kemialliset yhteydet alkavat toimia normaalisti ja ajatukset saavat enemmän tilaa. Ellei lääkettä saa, silloin voi käydä niin että aivot tottuvat siihen sairaaseen olotilaan ja "normalisoituvat" sairaiksi. Tämä aiheuttaa sen että kun jokin normaali asia on terveellä ihmisellä huonosti, niin se on masentuneella monta kertaa huonommin, mikä taas lisää esimerkiksi stressin määrää ja lyhentää elinikää!
Kaikki masentuneet eivät kuitenkaan tarvitse lääkehoitoa, mutta siitä päättää lääkäri, mutta ne jotka tarvitsevat, niiden aivot tulevat vahingoittumaan elleivät saa hoitoa riittävän nopeasti!
Masennus ei ole mitään surua tai harmitusta, vaan se on oikea sairaus!
Ja alapeukuttajat saavat kyllä tuoda vastaväitteet esille jos sellaisia jostain löytävät.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei koskaan näissä ketjuissa mainitse elämäntapamuutosta, esim liikunnan aloittamista ja terveellistä ruokavaliota.. Sillä on myös todella iso yhteys masennukseen. Liikunta vapauttaa samoja aineita aivoissa mitä masennuslääkkeet.
Aina vain odotetaan ihmeparannusta lääkkeillä yms... Koskaan kukaan ei mainitse miten voit itse myös vaikuttaa olotilaasi... Sen takia täällä ei voi koskaan ottaa mitää tosissaan... Koska suurinosa näistä ihmisistä on oikeasti vain luuseireita ketkä ei yritä.
Minä liikuin ja söin terveellisesti. Silti kaamosmasennus vei voimat totaalisesti. Ei auttanut kirkasvalolamput, omegat ja d-vitamiinit. Ei liikkumiset, vihannekset ja ulkoilut ja kaikin puolin terveelliset ja säännölliset elämäntavat. Kun kuormitusta tulee liikaa, sitä on liikaa. Sitä ei voi elämästään tiettyjä asioita (kuten lapsia, sairaita vanhempia, työtä, laskuja jne.) poistaakaan. Terv. Lääkkeiden voimin jaksava luuseri
Mulla auttoi lääkitys. Kävin alussa myös terapiassa, mutta koin sen vahingolliseksi. Nyt olen jo kunnossa. Lopetin lääkityksen viisi vuotta sitten.
Kokeile liikuntaa. Se lisää endorfiiniä, parantaa unen laatua ja olo on muutenkin parempi.
Vaihda työ toiseen, ehkä eroaminen huonosta parisuhteesta toisi voimia.
Joku syy masennukseen löytyy ja sen korjaaminen ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkitys ei ratkaise ongelmia parisuhteessa tai töissä, mutta jos esim. mietit jo kuolemaa se voi olla hyvinkin tarpeellinen. Eikä lääkitystä ole pakko käyttää vuosikausia. Lääkäriin jos menet niin ensimmäiseksi annetaan yleensä lääkeresepti, keskusteluapua sitten jos lääkkeet yksinään ei riitä. Jos masennus on vaikeampaa, pitkäaikaista ja uhkaa työkykyä, voit hakeutua psykoterapiaan kelan tukemana.
Nämä terapiaa tuppaavat sitten ärsyttävät. Se ei toimi kaikilla, eikä kaikilla ole halua ja edes kykyä puhua ventovieraalle.
Juuri näin, minä olen ollut ryhmäterapiassa, taisin olla ryhmän hiljaisin. 😉
Hae ammattiapua. Jos sinulla olisi kilpirauhasen vajaatoiminta eli thyroksiinin vajausta, niin et sinä sitäkään yrittäisi hoitaa kotikonstein. Miksi siis yrität hoitaa serotoniinin ja dopamiinin vajausta itse? Masennus on häiriö aivokemiassa, ei mieliala tai tunne.
Lisäksi sinun kuten kaikkien muidenkin kannattaa hoitaa aivojaan ja suolistobakteeristoa hyvällä ruoalla ja hyvillä rasvoilla. Lisää ruokavalioosi päivittäin yksi jälkiruokalusikallinen camelina- tai pellavansiemenöljyä. Maistuu pahalle, mutta on omega-arvoiltaan parasta rasvaa. Salaattiin oliiviöljyä ja paistamiseen rypsiöljyä. Purkista B12-vitamiinia.
Mutta varaa aika lääkäriin jo huomenna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot vahingoittuu masennuksesta ilman lääkitystä.
Keskustele lääkärin kanssa.En tajua että miksi olet saanut noin monta alapeukkua, kun puhut täyttä faktaa.
Noille alapeukuttajille tiedoksi, masentuneen on saatava terapiaa jotta ajatuskuviot voidaan tunnistaa ja sitten aloittaa tilanteen normalisoiminen. Sen lisäksi aivot voivat vaatia myös lääkettä, jotta aivojen kemialliset yhteydet alkavat toimia normaalisti ja ajatukset saavat enemmän tilaa. Ellei lääkettä saa, silloin voi käydä niin että aivot tottuvat siihen sairaaseen olotilaan ja "normalisoituvat" sairaiksi. Tämä aiheuttaa sen että kun jokin normaali asia on terveellä ihmisellä huonosti, niin se on masentuneella monta kertaa huonommin, mikä taas lisää esimerkiksi stressin määrää ja lyhentää elinikää!
Kaikki masentuneet eivät kuitenkaan tarvitse lääkehoitoa, mutta siitä päättää lääkäri, mutta ne jotka tarvitsevat, niiden aivot tulevat vahingoittumaan elleivät saa hoitoa riittävän nopeasti!
Masennus ei ole mitään surua tai harmitusta, vaan se on oikea sairaus!
Ja alapeukuttajat saavat kyllä tuoda vastaväitteet esille jos sellaisia jostain löytävät.
Terapian ja terapeutit voi vetää pöntöstä alas. Niistä ei ole mihinkään. Median luoma harha ja turha hehkutus. Tyhjäpäitä ovat. Se mikä sopii sulle ei välttämättä sovi muille.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile liikuntaa. Se lisää endorfiiniä, parantaa unen laatua ja olo on muutenkin parempi.
Vaihda työ toiseen, ehkä eroaminen huonosta parisuhteesta toisi voimia.
Joku syy masennukseen löytyy ja sen korjaaminen ratkaisee.
Keskivakavan masennuksen sairastaneena inhoan näitä liikunnan ehdottajia. Kun kaikki voimavarat menivät siihen, että selvisi työpäivästä huimauksineen, kipuoireineen, näkö- ja kuulohäiriöineen, niin ei todellakaan ollut sen jälkeen voimia tehdä muuta kuin maata ja tuijottaa kattoon.
Syy masennukseen löytyy aivokemioista. Laukaisevana tekijänä voi olla joku tapahtuma, mutta syy on serotoniinin, dopamiinin ja muiden hormoneiden muutoksissa aivoissa.
Eikös ne ole ne yleiset:
"Just cheer up"
Mene lenkille
ja
kyllä se siitä
..Sarkasmia, jos joku ei tajua.
Miksi pelkäät lääkkeitä? Ei ne tietenkään ainoana hoitona auta, mutta luultavasti tarvitset niitä muun hoidon tueksi. Tk-lääkäri aloittaa essitalopraamista tai vastaavasta, joten vaadi lääkkeen vaihtoa jos siitä ei muutamassa kuukaudessa annosnostojen jälkeen ala olla apua. Pyydä myös, että pääset psykiatrille hoidon tarpeen arviointia varten. Itse suosittelen nettiterapiaa, saat sen psykiatrin lähetteellä, eikä sen käyminen sulje pois Kelan tukemaa terapiaa, jos sille tulee myöhemmin tarve. Voit myös käydä terapeutilla omalla kustannuksellasi.
Masennuksen hoitoa kannattaa verrata fyysisen sairauden hoitoon. Jos vaikka katkaiset kätesi, tarvitset siihen kipsin, kipulääkitystä ja myöhemmin kuntoutusta. Et voi hypätä katkeamisesta suoraan kuntoutukseen vaikka kuinka tekisi mieli. Mt-asioissa on tietysti nyt täysi arvoitus, miten niitä tullaan hoitamaan uusilla hyvinvointialueilla, mutta siitä huolimatta varaa lääkäri heti huomenna.
Ei mulla lääkkeet auttaneet yhtään mitään keskivaikeaan masennukseen. Sain kuukauden saikkua ja lääkkeet työterveydestä. Kolme kertaa pääsin työpsykologille ja hän olisi laittanut lähetteen psykiatrille ja sitä kautta terapiaan mutta en ollut kiinnostunut.
Lopetin ne itse puolen vuoden kuluttua kun ei ollut mitään vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile liikuntaa. Se lisää endorfiiniä, parantaa unen laatua ja olo on muutenkin parempi.
Vaihda työ toiseen, ehkä eroaminen huonosta parisuhteesta toisi voimia.
Joku syy masennukseen löytyy ja sen korjaaminen ratkaisee.
Keskivakavan masennuksen sairastaneena inhoan näitä liikunnan ehdottajia. Kun kaikki voimavarat menivät siihen, että selvisi työpäivästä huimauksineen, kipuoireineen, näkö- ja kuulohäiriöineen, niin ei todellakaan ollut sen jälkeen voimia tehdä muuta kuin maata ja tuijottaa kattoon.
Syy masennukseen löytyy aivokemioista. Laukaisevana tekijänä voi olla joku tapahtuma, mutta syy on serotoniinin, dopamiinin ja muiden hormoneiden muutoksissa aivoissa.
No ei varmaan jaksakaan mitään jos ei liiku.
Keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen määrätään lääkkeitä ja terapiaa saa kun voimavarat siihen riittävät. Masennuksen akuuteimmassa vaiheessa ihminen ei usein ole valmis rankkaan psykoterapiaaan.
Lievää masennusta voidaan joskus hoitaa myös lääkkeettömästi esimerkiksi lyhyt- tai nettiterapialla.
Kannattaa vaan mennä sinne lääkäriin. Lääkkeitä ei väkisin kurkusta alas kukaan kaada, voit keskustella niihin liittyvistä huolistasi lääkärin kanssa.