Lue keskustelun säännöt.
Suht tuore poikaystävä kysyin 50e lainaan. Red flag vai normaalia?
05.11.2022 |
Taustaa: Olemme molemmat 30plus. Olemme olleet etäsuhteessa noin 4-5 kuukautta, ja sinä aikana tavanneet kahdesti (viikon ja kahden reissut jotka vietimme yhdessä, välimatkaa on niin paljon ettemme voi tavata kovin usein). Olemme päivittäin yhteydessä viesteillä ja lähes joka päivä videopuhelulla, eli kyseessä ei ole mikään "nettihuijaus". Mies työskentelee tuntemassani firmassa, joten tiedän myös 100% varmasti että hänellä on työ ja mikä se on. Sitten asiaan.
Tiedän tienaavani huomattavasti enemmän kuin hän, en tiedä tarkalleen mutta noin 4-5 kertaisesti (olen yrittäjä rahakkaalla alalla, hän työskentelee IT-alalla eikä ole todennäköisesti pienipalkkainen hänkään). Hänellä on lisäksi 2 lasta joista hän ilmeisesti on lähes kokonaan vastuussa (ei mennä yksityiskohtiin, mutta voimme olettaa ettei ex maksa hänelle mitään). Mies asuu halvalla alueella, vrt minä helsingissä ja hän paikassa jossa perheasunnon saa vuokrattua 500 eurolla. Miehellä ei ole autoa, eikä tietääkseni muitakaan isompia kuluja. Ei esim. harrasta mitään kallista.
Lasten ja palkkaeron vuoksi, ja koska hän aina valittelee rahapulaa, ennen ensimmäistä yhteistä reissuamme vapaaehtoisesti tarjouduin maksamaan kaikki ulkonasyömiset koska ne eivät minulle merkkaa budjetissa juuri mitään, ja kysyin että onko tämä ok jos hän vastavuoroisesti maksaa itse yhdessä valmistamamme ruoat. Näin on menty nämä kaksi reissua, ja maksuvastuu on jakautunut karkeasta 1/4 - 1/3 hänelle ja loput minulle. Lisäksi minä olen yksin maksanut koko majoituksen, eli hän on maksanut vain omat matkakulunsa. Käytännössä hänellä ei ole mennyt rahaa todennäköisesti yhtään enempää näillä reissuilla kuin hänellä menisi normaalioloissa kotona.
No, nyt hän on taas valitellut pitkään erinäisistä syistä johtuvaa rahapulaa. Syyt sinänsä varmaan ovat valideja (esim. hän joutui muuttamaan ja ostamaan uusia kalusteita), mutta ottaen huomioon hänen ammattinsa, näiden ei pitäisi olla mitään ylitsepääsemättömiä koska hän aiemmin kehui kuinka löysi esim. sohvan todella halvalla käytettynä. Tänään sitten tule pyyntö - voisinko lainata hänelle 50-70 euroa. Kuulema ihan elämiseen, ja koska tähän muuttoon ja lapsiin on mennyt nyt enemmän kuin yleensä (exänsä ei ole voinut pitää lapsia luonaan edes normaalia vähää määrää).
Kysymys: ylireagoinko kun minusta tämä oli erittäin luontaantyöntävää ja todella "isku vasten kasvoja"? Minulle on vielä ok ja ymmärrettävää ettei hän esim. ole tarjonnut minulle mitään näiden kuukausien aikana, jos rahasta on tiukkaa ja kun itse tarjouduin maksamaan isommat yhteiset kulut. Mutta se että vielä näin tuoreelta seurustelukumppanilta pyytää rahaa... Olenko nipo ja tiukkis ja pihi kun otan tämän todella pahasti?
Kerroin kyllä miehelle viestissä mitä ajattelen (otin aikalisän puhelusta, halusin ajatella asiaa rauhassa ja muodostaa sanani niin että saan kommunikoitua kaiken mitä haluan) ja sanoin että voin antaa tuon rahan hänelle syntymäpäivälahjana joka on lähiaikoina, mutta että tämän pitää olla ainoa ja viimeinen kerta, sekä hänen pitää saada asiansa kondikseen jos aikoo suhdetta jatkaa kanssani. Olinko liian julma? Mies ei ole vielä vastannut mitään.
Minulla ei koskaan ole ollut kumppania joka "panostaisi" suhteeseen kanssani, esim. en todellakaan ole tottunut enkä odota että minulle tarjotaan asioita tai ostetaan randomisti lahjoja. Minulle on ok maksaa yhteisiä kuluja enemmän koska olen isompituloinen. Mutta tämä menee jo yli, enkä tiedä onko odotukseni ihan liian korkealla, vai ihan liian matalalla :(.
Kommentit (247)
Ihme rahanahneita ihmisiä täällä. AP korostaa hyvätuloisuuttaan joka viestissä, kaikkien muiden mielestä töissä käyvällä tulee olla 50€ tuosta vain joka hetki, jos ei muuten niin luottokortilla. Todellakaan ei ole ja puolison kanssa tienataan molemmat yli 2000€ brutto ja itsellä proviisioista riippuen usein yli 3000€ brutto.
Silloin kun aloimme seurustelemaan, reilut 20v sitten, olimme molemmat pienipalkkaisossa töissä, joissa maksettiin alojen tes:n mukaan. Kumpikin pystyi maksamaan oman elämänsä, eli kämpän vuokran, ruokaa, puhelin jne. Puolisolla oli pienempi palkka ja isompi vuokra, mutta koska hän oli säästeliäs luonteeltaan, eikä omistanut autoa, sai hän säästöön rahaa. Itselläni meni autoon rahaa, joten säästöön ei jäänyt, mutta kyllä puoliso silti auttoi lainaamalla, kun piti esimerkiksi ostaa uudet silmälasit heti, hajonneiden tilalle, koska ajokortissa oli merkintä laseista ja töissä pakko päivittäin ajaa autolla. Maksoin sitten palkkapäivänä takaisin. Jos puoliso ei olisi tuota rahaa lainannut, olisin varmasti saanut sen vanhemmilta, mutta me koimme sen molemminpuolisena luottamuksena, että mä uskalsin kysyä häneltä ja hän lainata minulle. Luottokorttia ei silloin ollut itsellä, eikä vielä moneen vuoteen, vaikka luottotiedot olivat kunnossa ja vakituinen työpaikka. En vain ole koskaan ollut velaksi/luotolle ostamisen kannalla. Ja jälkikäteen todettua, aina on ollut tilanteita, että toinen on käyttänyt rahaa enemmän kuin toinen ja yhteisistä rahoista on silloin ollut apua.
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Mua jäi mietityttämään se, että miten miesystävän esikoinen voi käydä maksullista koulua, jos he kerta asuvat pikkupaikkakunnalla , jossa on halvat vuokrat, kun ap sanoi, että miesystävän vuokraaman perheasunnon vuokra on n. 500€/kk? Esim. Rudolf Steiner -koulut sijaitsevat vähintäänkin keskikokoisilla paikkakunnilla eikä esim. Missään Lieksassa tai Suonenjoella. Eikä ne Rudolf Steiner -koulun tukimaksutkaan käsittääkseni mitään hirveän suuria summia ole.
Sillä nyt ei pitäisi olla väliä, mutta mies ei asu suomessa. Yritin jättää tämän pois koska tiedän ne kommentit mitä siitä seuraa. Kyseessä kuitenkin ihan läntisen Euroopan eu-maa ja mies on valkoinen länsieurooppalainen mies. Mitään "passin perässä se on" huutelua ei siis tarvitse aloittaa. Miehen palkka on samaa luokkaa kuin vastaavissa tehtävissä suomessa saisi pienemmässä kaupungissa luokkaa Oulu.
Ja kyllä, kahdesti (yhteensä kolme viikkoa) on kyetty tänä aikana livenä tapaamaan. Välimatkaa on sen verran.
Ihan jokaisessa läntisen Euroopan maassa on maksuttomia kouluja eikä lapsia laiteta yksityiskouluihin jos siihen ei ole varaa tai lapsi saa stipendiä.
Maassa on ilmaiset koulut, totta. Sanoin tästä eilen, ja kuulema kyseessä on exän päätös mille hän ei voi mitään. Ja silti mies siis (ainakin väittää) maksavansa sekä isomman koulun että pienemmän hoitopaikan yksin. Kumpikaan ei hänen mukaansa maksa elatusapua toiselle.
Googletin muutes yöllä kun en saanut unta, ja tämä koulu maksaa noin 140e kuussa. Numbeon mukaan päivähoito on suunnilleen saman hintaista. Eli mielestäni nämä eivät kyllä siltikään rahapulaa keskituloisella selitä, kun kyse ei ole mistään isoista summista kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika lyhyt seurusteluaika.
Jos tekee aina suhteissa heti selväksi, että on helvetin hyvätuloinen verrattuna seurustelukumppaniin, tuskin nämä kumppanit kokevat tarvettakaan panostaa suhteeseen taloudellisessa mielessä.
Hän tietää mitä minä teen työkseni, joten tuloni suuruusluokka on hänelle ollut koko ajan tiedossa joka tapauksessa (esimerkkinä, vaikkakaan tämä ei ole oikea ammattini, voit kuvitella esim yksityisellä puolella kirurgina työskentelevää). Ja toisaalta mieluummin annan ihmisten paljastaa todellinen luonteensa mahdollisimman äkkiä, kuin vasta vuosia myöhemmin. En ala piilotella ammattiani.
Raha näyttelee suurta osaa suhteessanne. Vähät tapaamisenne ovat mahdollistuneet sinun tulojesi ansiosta. Voisi ajatella, että tapaamiset on toteutettu sinun ehdoillasi niin, että miehelle, jolla on perhe huollettavanaan on heti tullut selväksi sinun vaatimustasosi.
Vaikka rahalla ei ole sinulle merkitystä (koska sitä on), sinulle kelpaavat asiat, jotka maksavat kumppanillesi liikaa. - Anteeksi nyt vain, mutta vallanhalu ja -käyttö välittyvät tekstistäsi. Mies on joutunut alusta lähtien kokemaan asemansa epätasa-arvoiseksi suhteessanne. Sellainen voi viilentää romanttisia tunteita.
Olen samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa siitä, että et noin lyhyen tuntemisen jälkeen tiedä vielä miehen taustoista paljonkaan.
Mutta kyllä näistä aineksista ihan ok-tasoinen chick lit -romaani syntyy. "Rikas tyttörukka köyhän yh-isän pauloissa". Annat vain palstalaisten kirjoittaa tarpeelliset huomiot. Muokkaat sitten sujuvaksi tekstiksi sopivin käännekohdin. - Ehkäpä varastan idean...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain ongelmaahan tuossa on. Minä olen elänyt työmarkkinatuella + asumistuella 15 vuotta putkeen, enkä ole lainannut ikinä rahaa keneltäkään. Olen saanut säästöönkin sellaisen 7 000 euroa. En kylläkään osta paljon muuta kuin ruokaa. Vaatteita harvoin ja uuden puhelimen aina, kun entinen alkaa olla liian hapokkaassa kunnossa.
Tästä voidaan vetää se johtopäätös että tukisysteemi on aivan turhan avokätinen.
Ala sitten työttömäksi. Työllinenhän saa helposti 150 000€ varallisuutta 15 vuoden aikana sen lisäksi, että on varaa rientoihin, harrastuksiin ja mieluisaan asumiseen. Mutta kai se on sitten liian avokätistä, että pitää elää kuin joku munkki luolassa, että saa säästöön 7 000€ samassa ajassa.
Vierailija kirjoitti:
Ihme rahanahneita ihmisiä täällä. AP korostaa hyvätuloisuuttaan joka viestissä, kaikkien muiden mielestä töissä käyvällä tulee olla 50€ tuosta vain joka hetki, jos ei muuten niin luottokortilla. Todellakaan ei ole ja puolison kanssa tienataan molemmat yli 2000€ brutto ja itsellä proviisioista riippuen usein yli 3000€ brutto.
Silloin kun aloimme seurustelemaan, reilut 20v sitten, olimme molemmat pienipalkkaisossa töissä, joissa maksettiin alojen tes:n mukaan. Kumpikin pystyi maksamaan oman elämänsä, eli kämpän vuokran, ruokaa, puhelin jne. Puolisolla oli pienempi palkka ja isompi vuokra, mutta koska hän oli säästeliäs luonteeltaan, eikä omistanut autoa, sai hän säästöön rahaa. Itselläni meni autoon rahaa, joten säästöön ei jäänyt, mutta kyllä puoliso silti auttoi lainaamalla, kun piti esimerkiksi ostaa uudet silmälasit heti, hajonneiden tilalle, koska ajokortissa oli merkintä laseista ja töissä pakko päivittäin ajaa autolla. Maksoin sitten palkkapäivänä takaisin. Jos puoliso ei olisi tuota rahaa lainannut, olisin varmasti saanut sen vanhemmilta, mutta me koimme sen molemminpuolisena luottamuksena, että mä uskalsin kysyä häneltä ja hän lainata minulle. Luottokorttia ei silloin ollut itsellä, eikä vielä moneen vuoteen, vaikka luottotiedot olivat kunnossa ja vakituinen työpaikka. En vain ole koskaan ollut velaksi/luotolle ostamisen kannalla. Ja jälkikäteen todettua, aina on ollut tilanteita, että toinen on käyttänyt rahaa enemmän kuin toinen ja yhteisistä rahoista on silloin ollut apua.
.
Jos kyse olisikin jostain yksittäisestä erikoismenosta jonka hän voisi selkeästi sanoittaa ja osoittaa, olisin paljon ymmärtäväisempi. Random "puuttuu 50e viikko ennen tilipäivää elämiseen koska oli niin paljon menoja tässä kuussa" on mielestäni ihan eri asia.
Mies ei myöskään ole minimipalkkainen vaan tulojen puolesta ylempää keskiluokkaa asuinpaikassaan, ja myös oletan että olitte seurustelleet kumppanisi kanssa vähän pidempään kuin alle puoli vuotta kun hän maksoi pakolliset uudet lasiostoksesi... Siksi en näitä vertaisi.
(AP)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika lyhyt seurusteluaika.
Jos tekee aina suhteissa heti selväksi, että on helvetin hyvätuloinen verrattuna seurustelukumppaniin, tuskin nämä kumppanit kokevat tarvettakaan panostaa suhteeseen taloudellisessa mielessä.
Hän tietää mitä minä teen työkseni, joten tuloni suuruusluokka on hänelle ollut koko ajan tiedossa joka tapauksessa (esimerkkinä, vaikkakaan tämä ei ole oikea ammattini, voit kuvitella esim yksityisellä puolella kirurgina työskentelevää). Ja toisaalta mieluummin annan ihmisten paljastaa todellinen luonteensa mahdollisimman äkkiä, kuin vasta vuosia myöhemmin. En ala piilotella ammattiani.
Raha näyttelee suurta osaa suhteessanne. Vähät tapaamisenne ovat mahdollistuneet sinun tulojesi ansiosta. Voisi ajatella, että tapaamiset on toteutettu sinun ehdoillasi niin, että miehelle, jolla on perhe huollettavanaan on heti tullut selväksi sinun vaatimustasosi.
Vaikka rahalla ei ole sinulle merkitystä (koska sitä on), sinulle kelpaavat asiat, jotka maksavat kumppanillesi liikaa. - Anteeksi nyt vain, mutta vallanhalu ja -käyttö välittyvät tekstistäsi. Mies on joutunut alusta lähtien kokemaan asemansa epätasa-arvoiseksi suhteessanne. Sellainen voi viilentää romanttisia tunteita.
Kiitos mielipiteestäsi. Miten olisin mielestäsi voinut mielestäsi toimia erilailla tämän välttääkseni? Itse ajattelin että tällainen "hei haluatko että nähdään paikassa x, voin maksaa majoituksen ja isommat kulut joten sun ei tarte niistä stressata" on vain kivaa - ainakin itselle olisi jos joku mulle niin tekisi. Mies ei myöskään itse ole ehdottanut mitään korvaavaa vaihtoehtoa, vaikka kovasti minua ikävöikin sanojensa mukaan ja kirjaimellisesti laskee päiviä kunnes näemme.
(en siis ole mitenkään painostanut miestä suhteeseen, hän kuitenkin on se joka viestii huomattavasti enemmän, haluaa soitella, ikävöi tosi paljon, alkoi ehdotella viikko edellisen tapaamisen jälkeen että voidaanko suunnitella seuraavaa ja että hänelle käy mikä paikka vaan kunhan sinne on edullisia lentoja ja edullinen hintataso, eli tuntui mielellään jättävän suunnittelun minulle).
Vierailija kirjoitti:
Red flag Red flag mikä *viun* red flägg etkö osaa kirjoittaa esim "onko luuseri. Miksi pitää sotkea englantia joka paikkaan, onko se muka niin hienoa häh!
Olen mahdollinen deittisi tinderissä, mutta nämä red flag-jutut sun muut...viuhh oikealle suosiolla.
Juu anna mennä oikealle vaan, kiitos, viuh viuh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimo24vuotta kirjoitti:
Tästä näkee miksi suomalainen nainen eroaa, koska vain naisilla oikeus kupata miehiltä rahaa.
Naisille tarjotaan baareissa, ostetaan matkoja, autoja ja remontoidaan kotia, vastavuoroin nainen itkee viidestäkympistä.En mä kieltäydy ilmasesta viinasta, jos joku haluaa tarjota, niin kiitti. Olen miehelleni sen sanonut, jos käyn ulkona ja miehet tarjoo, niin mähän säästän rahaa. Ei mua sillä paukulla voi ostaa. Mut ei lahjoista kieltäydytä. Sit voi illan jälkeen katsoa kuka on tyhmä, kun en alunperin ole mitään pyytänyt saada keneltäkään.
Ja otan jos sen tiskiltä suoraan saan. On mulle hymyillen juoma kannettu pyytämättä pöytäänkin. No en sitä todellakaan ota, siitä osaan kieltäytyä, kun ei tiedä mitä siellä on.
Jos mies tarjoaa sinulle juoman, niin hän haluaa tutustua sinuun romanttiset tai seksuaaliset ajatukset mielessä. Tiedät sen itsekin ja silti otat juoman vastaan, eli herätät turhia toiveita ja samalla itse toivot, että hän häviäisi näkökentästäsi juoman tarjottuaan.
Kenellekään ei lainata. Rahaa annetaan jos annetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei jatkoon. Oma mies IT-alalla, tienaa kolme kertaa enemmän kuin minä, enkä itse ole mikään pienituloinen. Ja ei lainoille parisuhteessa (siis puolisolta puolisolle). Ei siis osaa hoitaa raha-asioita.
Olette parisuhteessa jos nähneet vain pari kertaa?
Sinun miehesi tuloista ei voi päätellä ap:n säädön tuloja. Veljeni tienaa atk:lla 3 200€ kuukaudessa.
Onpa tullut kommentteja laidasta laitaan.
Minä lainaisin, tai antaisin sen 50 euroisen tällä kertaa lahjaksi.
Ap on itse korostanut /osoittanut miehelle olevansa huomattavasti rikkaampi, joten eipä ihme että tämä nyt hältä rahaa pyytää.
Se siitä. Ap:n ja miehen tuttavuus on kestänyt niin vähän aikaa ja nähtävästi miehen taustaan ja nykyiseen elämään liittyvät asiat ovat miehen itsensä kertomuksen varassa. En sano, että mies valehtelisi, toki on kai sekin valehtelua, jos jättäisi oleellisia asioita kertomatta seurustelukumppanille.
Milloin tapaatte seuraavan kerran? Olisiko teidän syytä päivittää seurustelunne laatu ja tulevaisuuden toiveet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy häneltä suoraan, miksei palkka riitä. Köyhyys ei estä rakkautta tai parisuhdetta, mutta jokin peliriippuvuus tms. kylläkin.
Turhapa sitä on suoraankaan kysyä, riippuvaisilta tulee valheita erittäin luonnollisesti. Parasta on vain jättää mies, hän itsekin oppii siitä kaikista eniten, koska tajuaa, että taas tuli rangaistus lainailusta.
Ymmärtäisin, jos hän pyytäisi jotain isompaa summaa, vaikka 5000€ äkilliseen menoon kuten juuri muuttoon ja kalusteisiin, mutta viiskymppisen lainaaminen on tosi outoa aikuiselta, töissä käyvältä ihmiseltä. Ei jatkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauhee härdelli yhdestä 50e, jos olet kerta isotuloinen. Haittaako silloin edes yksi 500e!
Katso mitä tapahtuu.
Jos esim. ottaa tavaksi niin mieti vasta sitten mitä teet ja miten suhtaudut! Turha murehtia etuköteen, kun kukaan ei tulevaa tiedä.
Mitä sitten, jos tulevaisuudessa selviää, että hävisit muutaman kympin ja suhde jäi siihen.
Ihme ongelmia tehdään asiasta, jolla voisi pyyhkiä vaikka pers....
Enpä kyllä lähtis seurailemaan, että olenko kenties hyväksikäyttäjän uhri vai mitä tapahtuu, jos olisi kyse orastavasta romanttisesta suhteesta. Siinä voi käydä niinkin että yhteydenpidon jatkuessa tunteet kasvavat, ja sitten sitä onkin nalkissa jonkin loisen kanssa. Ja taas elleivät tunteet kasva, on ihan turhaan haaskannut aikaa ja rahaa.
Kyllähän tuollainen tuoreelta seurustelukumppanilta vippailu on äärimmäisen arveluttavaa. Kertoo, että kukaan, siis kukaan aiemmista tutuista tai lähipiiristä ei enää tyypille lainaa edes sitä viisikymppistä.
Ei jatkoon.
- Etäsuhde 4-5 kuukautta
- hyväpalkkainen nainen, joka maksaa
- mies, jolla kertomansa mukaan lapsia huollettavana
- 50 lainaksi
- alan klassikko
Luen mieluummin ip-lehdestä lopputuleman, koska selviää lyhyemmässä ajassa koko stoori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme rahanahneita ihmisiä täällä. AP korostaa hyvätuloisuuttaan joka viestissä, kaikkien muiden mielestä töissä käyvällä tulee olla 50€ tuosta vain joka hetki, jos ei muuten niin luottokortilla. Todellakaan ei ole ja puolison kanssa tienataan molemmat yli 2000€ brutto ja itsellä proviisioista riippuen usein yli 3000€ brutto.
Silloin kun aloimme seurustelemaan, reilut 20v sitten, olimme molemmat pienipalkkaisossa töissä, joissa maksettiin alojen tes:n mukaan. Kumpikin pystyi maksamaan oman elämänsä, eli kämpän vuokran, ruokaa, puhelin jne. Puolisolla oli pienempi palkka ja isompi vuokra, mutta koska hän oli säästeliäs luonteeltaan, eikä omistanut autoa, sai hän säästöön rahaa. Itselläni meni autoon rahaa, joten säästöön ei jäänyt, mutta kyllä puoliso silti auttoi lainaamalla, kun piti esimerkiksi ostaa uudet silmälasit heti, hajonneiden tilalle, koska ajokortissa oli merkintä laseista ja töissä pakko päivittäin ajaa autolla. Maksoin sitten palkkapäivänä takaisin. Jos puoliso ei olisi tuota rahaa lainannut, olisin varmasti saanut sen vanhemmilta, mutta me koimme sen molemminpuolisena luottamuksena, että mä uskalsin kysyä häneltä ja hän lainata minulle. Luottokorttia ei silloin ollut itsellä, eikä vielä moneen vuoteen, vaikka luottotiedot olivat kunnossa ja vakituinen työpaikka. En vain ole koskaan ollut velaksi/luotolle ostamisen kannalla. Ja jälkikäteen todettua, aina on ollut tilanteita, että toinen on käyttänyt rahaa enemmän kuin toinen ja yhteisistä rahoista on silloin ollut apua.
.
Jos kyse olisikin jostain yksittäisestä erikoismenosta jonka hän voisi selkeästi sanoittaa ja osoittaa, olisin paljon ymmärtäväisempi. Random "puuttuu 50e viikko ennen tilipäivää elämiseen koska oli niin paljon menoja tässä kuussa" on mielestäni ihan eri asia.
Mies ei myöskään ole minimipalkkainen vaan tulojen puolesta ylempää keskiluokkaa asuinpaikassaan, ja myös oletan että olitte seurustelleet kumppanisi kanssa vähän pidempään kuin alle puoli vuotta kun hän maksoi pakolliset uudet lasiostoksesi... Siksi en näitä vertaisi.
(AP)
Oltiin tunnettu kyllä useampi vuosi, ehkä n. 2-3v, seurustelu n. 6kk, josta 3kk kihloissa. Idea oli kuitenkin se, että taitaa todella olla niin, että köyhä on rakkaalle valmis lainaamaan vähästään, rikas ei paljostakaan. Jos olisin edelleen samoissa hommissa kuin silloin, palkka olisi nyt bruttona n. 2400-2600€/kk eli huomattavasti pienempi kuin sinun tai tuon miehen palkka. Silti asenteeni rahaan on terveempi kuin teillä varakkailla. Kukaan ei mitään mukaan saa täältä lähtiessään. Toki siinä olen kanssasi aika samaa mieltä, että hyvä olisi tarkemmin tietää, mihin se 50€ todella menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä aloitus, ei jaksa lukea.
En ole koskaan sotkenut rahan lainaamista pari- enkä ystävyyssuhteisiin. Raha rikkoo aina jotain.
Joo huomasin että tuli pitkä, kun yritin etukäteen vastata potentiaalisiin kysymyksiin.
TLDR; olen maksanut 4kk suhteessa tähän asti lähes kaikki yhteiset kulut koska olen huomattavasti miestä isompituloisempi. Hänelläkin on ihan ok tulot ja pienet perusmenot (pl. lapset). Mies pyytää 50-70e lainaan, ja pidän tuota erittäin hälyttävänä merkkinä, mutta en tiedä ylireagoinko koska kokemusta on vain suhteista joissa minuun ei ole panostettu yhtään.
Lopeta maksaminen. HETI
Just! RED FLAG! Älä lainaa centiäkään. Menetin itse omaisuuteni, kun sekaannuin yhteishuoltjaisään/ostin 1/2 asunnosta, osallistuin kaikkiin kuluihin etc. Tarina olisi pitkä, mutta I'll keep it short: hän käytti anteliaisuuttaani hyväkseen, minä tyhmä menetin melkein henkenikin, en vain rahojani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme rahanahneita ihmisiä täällä. AP korostaa hyvätuloisuuttaan joka viestissä, kaikkien muiden mielestä töissä käyvällä tulee olla 50€ tuosta vain joka hetki, jos ei muuten niin luottokortilla. Todellakaan ei ole ja puolison kanssa tienataan molemmat yli 2000€ brutto ja itsellä proviisioista riippuen usein yli 3000€ brutto.
Silloin kun aloimme seurustelemaan, reilut 20v sitten, olimme molemmat pienipalkkaisossa töissä, joissa maksettiin alojen tes:n mukaan. Kumpikin pystyi maksamaan oman elämänsä, eli kämpän vuokran, ruokaa, puhelin jne. Puolisolla oli pienempi palkka ja isompi vuokra, mutta koska hän oli säästeliäs luonteeltaan, eikä omistanut autoa, sai hän säästöön rahaa. Itselläni meni autoon rahaa, joten säästöön ei jäänyt, mutta kyllä puoliso silti auttoi lainaamalla, kun piti esimerkiksi ostaa uudet silmälasit heti, hajonneiden tilalle, koska ajokortissa oli merkintä laseista ja töissä pakko päivittäin ajaa autolla. Maksoin sitten palkkapäivänä takaisin. Jos puoliso ei olisi tuota rahaa lainannut, olisin varmasti saanut sen vanhemmilta, mutta me koimme sen molemminpuolisena luottamuksena, että mä uskalsin kysyä häneltä ja hän lainata minulle. Luottokorttia ei silloin ollut itsellä, eikä vielä moneen vuoteen, vaikka luottotiedot olivat kunnossa ja vakituinen työpaikka. En vain ole koskaan ollut velaksi/luotolle ostamisen kannalla. Ja jälkikäteen todettua, aina on ollut tilanteita, että toinen on käyttänyt rahaa enemmän kuin toinen ja yhteisistä rahoista on silloin ollut apua.
.
Jos kyse olisikin jostain yksittäisestä erikoismenosta jonka hän voisi selkeästi sanoittaa ja osoittaa, olisin paljon ymmärtäväisempi. Random "puuttuu 50e viikko ennen tilipäivää elämiseen koska oli niin paljon menoja tässä kuussa" on mielestäni ihan eri asia.
Mies ei myöskään ole minimipalkkainen vaan tulojen puolesta ylempää keskiluokkaa asuinpaikassaan, ja myös oletan että olitte seurustelleet kumppanisi kanssa vähän pidempään kuin alle puoli vuotta kun hän maksoi pakolliset uudet lasiostoksesi... Siksi en näitä vertaisi.
(AP)
Oltiin tunnettu kyllä useampi vuosi, ehkä n. 2-3v, seurustelu n. 6kk, josta 3kk kihloissa. Idea oli kuitenkin se, että taitaa todella olla niin, että köyhä on rakkaalle valmis lainaamaan vähästään, rikas ei paljostakaan. Jos olisin edelleen samoissa hommissa kuin silloin, palkka olisi nyt bruttona n. 2400-2600€/kk eli huomattavasti pienempi kuin sinun tai tuon miehen palkka. Silti asenteeni rahaan on terveempi kuin teillä varakkailla. Kukaan ei mitään mukaan saa täältä lähtiessään. Toki siinä olen kanssasi aika samaa mieltä, että hyvä olisi tarkemmin tietää, mihin se 50€ todella menee.
Hätätilanteessa (lasien rikkoutuminen) lainaaminen pienituloiselle kihlatulle on ihan eri asia kuin keskituloisen "johonkin" pyydetty 50e muutaman kuukauden seurustelukumppanilta.
En tajua mistä katuojasta te noukitte näitä helmiä. Varmasti taas pitkä ja itsevarma mies
Olen, ja haluan olla, avoin ihminen. Aiemmin jo kerroin että mies tietää mitä teen työkseni, jota kautta hänellä on varmasti suunnilleen tiedossa että tienaan kokoluokaa enemmän kuin hän. Kun hän aina valitteli rahapulaa pidin luonnollisena tarjoutua maksamaan nuo "arkipäiväisiä menoja isommat" kulut. Olisin kokenut epärehelliseksi keksiä omia rahapulmia tai olisi tuntunut tosi pahalta pyytää mieheltä majoitukseen rahaa, kun olisin tiennyt että vähistään maksaa.
Mielestäni näin pitäisi pystyä hyvässä suhteessa toimimaan ilman että se aiheuttaa ongelmia. Ja jos siitä tulee ongelmia, olisivat ne olleet siellä jossain piilossa joka tapauksessa, joten parempi että ne paljastuu ennemmin kuin myöhemmin.