Tuntuuko kenestäkään siltä, että korona-aika varasti elämästänne pari-kolme vuotta?
Siinäpä olikin jo kysymys. Tuntuu siltä, että sitä on viime vuodet elänyt jossain sumussa ja osittaisessa taistele tai pakene -moodissa. Olen kyllä tehnyt asioita, mutta tuntuu siltä, ettei niistä ole jäänyt normaaleja, kunnollisia muistijälkiä kaikki on ollut yhtä harmaata putkea. Harmittaa. Jos nyt vihdoin helpottaisi mitä nyt Ukrainan sotaa ym. kriisiä pukkaa.
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä voi sanoa näin. Olin ulkomailla jumissa 2,5 vuotta, tein töitä kyllä mutta täysin erossa läheisistäni. Se oli raskasta aikaa rankkoine rajoituksineen, jotka muuten oli huomattavasti kireämpiä kuin Suomessa. Minulle se oli hyvin traumatisoivaa, ja näin painajaisia pari vuotta. Olen ehkä vastannut samaan kysymykseen aiemminkin.
Niinpä. Moni suomalainen on vinkunut maailman mittakaavassa tosi löysistä rajoituksista. Muualla on voinut olla paljon rankempaa. Minulle saksalaiset ystävät kertoivat FFP2-pakoista ja koronatestituloksen tai rokotustodistuksen esittämisvelvollisuudesta kaupan ovella ynnä muusta sellaisesta. Mutta heidän australialaisella ystävällä oli ollut vielä rankempaa: pitkä lockdown ym.
Eipä juurikaan. Töissä tuli käytyä normaalisti ja ystäviäkin tavattua ulkotiloissa. Mökillä käytiin jne. Ulkomaanmatkat jäi, mutta tulipahan säästettyä ne rahat. En koe, että korona olisi vaikuttanut itseeni oikein mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Oli rankkaa. Asutaan ulkomailla ja lapset kärsivät paljon etäkoulusta. Harrastuksiin eivät päässeet ja kavereita ei saanut nähdä. Lapsille korona ei ole minkäänlainen riski ja paikat lyötiin säppiin varmuuden vuoksi. Lisäksi tehtiin urakalla velkaa mikä tulee lastenkin maksettavaksi. Kaikki tuo pelottelu, testaaminen, maskit, rajoitukset, piikkittäminen jne. Oli kyllä käsittämätöntä touhua ja sekoilua. Emme päässeet tapaamaan vaaria ja mummoa joille sosiaalisten suhteiden puuttuminen oli erityisen kova pala.
Sairastimme koko perhe taudin oireettomana vuosi sitten ja ihmettelimme, että tämäkö se hirmuinen korona sitten oli.
En todellakaan suostuisi samaan touhuun enää uudestaan. Ihmettelen, ettei tästä massahysteriasta kirjoiteta enemmän.
Että näin.
Tämä voi tulla sinulle uutena tietona, mutta kaikki eivät sairasta koronaa oireettomana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli rankkaa. Asutaan ulkomailla ja lapset kärsivät paljon etäkoulusta. Harrastuksiin eivät päässeet ja kavereita ei saanut nähdä. Lapsille korona ei ole minkäänlainen riski ja paikat lyötiin säppiin varmuuden vuoksi. Lisäksi tehtiin urakalla velkaa mikä tulee lastenkin maksettavaksi. Kaikki tuo pelottelu, testaaminen, maskit, rajoitukset, piikkittäminen jne. Oli kyllä käsittämätöntä touhua ja sekoilua. Emme päässeet tapaamaan vaaria ja mummoa joille sosiaalisten suhteiden puuttuminen oli erityisen kova pala.
Sairastimme koko perhe taudin oireettomana vuosi sitten ja ihmettelimme, että tämäkö se hirmuinen korona sitten oli.
En todellakaan suostuisi samaan touhuun enää uudestaan. Ihmettelen, ettei tästä massahysteriasta kirjoiteta enemmän.
Että näin.
Tämä voi tulla sinulle uutena tietona, mutta kaikki eivät sairasta koronaa oireettomana.
Kaikkien ihmisten ja varsinkaan lasten elämää ei voi rajoittaa sen vuoksi, että heikkokuntoiset vanhukset saavat muutaman vuoden lisää elinaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei oikeastaan. Ihanaa aikaa, tosin kyllä oma ja läheisten sairastuminen alkuvaiheessa pelotti. Ihanaa kun ei tarvinnut mennä mihinkään ja onneksi etätyö tuli tuon seurauksena jäädäkseen.
Sama, paitsi viimeisen kuukauden aikana on alkanut vaikuttaa, kun useampi läheinen on sairastunut todella rajuun koronaan. Ei se ole vielä ohitse.
Itsekin ollut entistä enemmän ihan kotosalla, kun en halua sairastua.
Vieläkinkö uskotte, että 'oli korona'?
Talouspoliittinen räkätauti. Pazkahouzut kyykyssä maskeissaan. Fiksutkin ihmiset ihan pönttönä. Ihmettelin koko älyttömyyttä ensipelottwlun jälkeen.
'Korona, hintojen nousu, sähköpula'.... Mikä mahtaa olla seuraava pelote? Myydään kumisaappaita, kun tulee hyökytulva, ehkä, kun toi on toi ilmasdonmuutos!?
Eipä suuremmin vaikuttanut elämään. Tosin tovi meni niin, ettei muksut nähneet isovanhempia.
Hysteerikot hoitoon! Tervepäiset sairastuu, kun te pöpökammoiset lotraatte desienne kanssa. Ylihysterisoijat!
Mikään ei muuttunut, ollut kuntouttavassa työtoiminnassa koko korona ajan joka viikko, ja muutkin meidän työttömien tapaamiset pyörineet kuin mitään ei olis ollutkaan.
Ainoa et niitä piikkejä tyrkytetty heti alusta asti, joita en ota. Muuten en ois huomannut koko korona aikaa.
Elitti keksii alituiseen uusia päänvaivoja tontoille ja rikastuu niillä.
Nuorena aikuisena todellakin tuntuu. Elämäni ja urani oli hyvässä nousukiidossa 2019 ja tuntui siltä kuin että olen juuri tekemässä läpimurtoa kohti onnellista elämää, mutta korona pilasi sen kaiken. Kaikki tapahtui vieläpä ihan 2 viikossa joten olin henkisesti aika rikki. Viimeiset 2-3 vuotta arki on ollut itsensä toistavaa, harmaata yksinäisyyttä ja ajantaju on sen takia hämärtynyt joten tunnistan tuon tunteen mitä kuvailet. Lisäksi uuteen työpaikkaan oli todella vaikeaa "päästä sisälle" kun kaikenlaisia tapahtumia ja sosiaalisia tilanteita ei oikein ollut.
Välillä mietin missä sitä olisin nyt ja mitä kaikkia mielenkiintoisia ihmisiä olisin tavannut näiden 3 vuoden aikana jos oltaisiin eletty normaalia aikaa. Viimeiset 2-3 vuotta on vain sarja menetettyjä mahdollisuuksia. Onhan tämä aika jättänyt jotain jälkiä henkisesti. Jos olisi iskenyt vasta joskus 50 vuotiaana ei ehkä olisi ottanut niin kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnu että se olisi varastanut minulta mitään, mutta harmittaa että itse en käyttänyt näitä paria vuotta hyödyksi, vaan jämähdin paikoilleen. Olisin voinut opiskella, kuntoilla, aloittaa jonkin harrastuksen sen sijaan että jäin sekä henkisesti että fyysisesti paikoilleni neljän seinän sisälle. Ainoa saavutus oli että katsoin kaikki kahdeksan kautta Game of Thronesia ja tusinan muita sarjoja.
Sama fiilis. Itsekin harmittaa että olisi ollut aikaa opiskella vaikka jokin uusi kieli tai uusi taito. Nyt kun maailma (toivottavasti) avautuu niin olisi uusi ässä hihassa. Kai tämä korona vaikutti jotenkin optimismiin ja jaksamiseen ettei sitä oikein jaksanut opiskella. En tiedä. Olihan se vaikeaa joskus syksyllä 2020 nähdä jotain valoisaa tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Varastanut? Tuolla logiikalla mun elämästä on varastaneet aikaa myös omat ja läheisten sairastamiset ja kuolema sekä esimerkiksi sydänsäryistä toipuminen. Elämä on elämää silloinkin kun se on rankkaa, ei kukaan ole luvannut että täällä tulee olemaan hauskaa suurimman osan ajasta. Jos ei ole niin siitä ei saa mitään korvausta, aika menee eteenpäin joka tapauksessa.
Tosiaan kukaan ei ole minulle luvannut, että elämä olisi ruusuilla, eikä ole ollutkaan. Mutta mukaviakin aikoja on ollut.
Jos joku kokee elämän vastoinkäymisten vuoksi itsensä petetyksi, niin on varmaan saanut kasvatuksen curling vanhemmilta.
Minusta pelkokampanja alkoi jo 2008 tai oikeastaan 9/11 kummallisesta pilvenpiirtäjien romahtelusta. Se on jatkunut siitä lähtien, jonkinasteinen hätätila.
Sitten tähän päivään. Aloin syömään varmuusvarastojani, joita kesällä tuli hankittua. Jätän jotain halpaa makaronia varuiksi kassillisen nurkkiin. Ilmeisesti ne sähkökatkotkin on sellaisia joilta voisi välttyä mutta halutaan pelotella ihmisiä. Kaikki on huuhaata jonka tarkoitus on saada ihmiset tärisemään pelosta eikä elämään normaalisti. Kyllä venäjän sairas tappaminen on todellista. Muu ei merkitse mitään minulle koska en muutenkaan saa työtä. Ihan sama.
Omasta puolestani ei, mutta lasteni (nuorten) puolesta surettaa kyllä. Menettivät paljon elämän tärkeimmistä vuosista.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei muuttunut, ollut kuntouttavassa työtoiminnassa koko korona ajan joka viikko, ja muutkin meidän työttömien tapaamiset pyörineet kuin mitään ei olis ollutkaan.
Ainoa et niitä piikkejä tyrkytetty heti alusta asti, joita en ota. Muuten en ois huomannut koko korona aikaa.
Piikkejä joiden piti estää koronan tarttuminen. Näin luvattiin, muistan sen. Mutta nyt näyttääkin altistavan sille. Lol.
Sähkökatkot yms. on jotain sairasta pelottelua taas.
Ja tuo sähkön hinnan nousu on aivan varmasti vain keksitty juttu. Reaalipohjaa sillä ei ole. Ja ruoan hinta nousee samasta syystä. Ne nostaa koska voivat.
Alan tosiaan uskoa, että foliohatut on eniten oikeassa. Niinhän ne oli tämän koronankin kanssa ja rokotusten varsinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Näin keski-ikää lähestyvänä pari-kolme vuotta ei tunnu oikein missään, hujahtaa ohi melkein huomaamatta. Lapsille ja nuorille se on varmasti isompi juttu ja vienyt monen elämästä tärkeitä asioita.
Itseäni huolestuttaa se jumalaton lasku joka tästä koronasta on koittanu yhteiskunnalle. Ollaan vasta nähty jäävuoren huippu. Moni yksinasuva työkykyinen nuori on jäänyt mt-syistä pitkälle sairaslomalle näiden vuosien aikana ja jotkut jopa työkyvyttömyyseläkkeelle kun mt on pettänyt. Koulutuksista valmistumiset on vähentyneet koska opiskeluaika pidentynyt, syrjäytymistapaukset ja riskitapaukset ovat räjähtäneet katosta läpi. Lapsia on jäänyt kotiin 24/7 jossa on alkoholisoituneita vanhempia. EI helkkari en halua edes ajatella asiaa. Näille korona on ollut hieman erilainen kokemus kun jollekin keski-ikäiselle vaikityöntekijälle joka kehuu miten ihanaa on ollut kun on saanut mökillä tehdä etätöitä takan äärellä yhdessä kumppanin kanssa.
Suvussa on pari eläkeläistä jotka ovat asuneet melkein koko korona-ajan omilla mökillään ja kehuvat miten ihanaa on ollut. Samaan aikaan nuoret ovat olleet omissa vuokrabokseissaan kerryttämässä pahaa oloa kun on pitänyt suojella näitä samoja eläkeläisiä. Vaikka koko ajan ollaan puhuttu miten tärkeää on suojella vanhuksia niin se on tehty niiden kustannuksella jotka ovat tämän yhteiskunnan tulevaisuus. Tästähän ei tietenkään puhuta ääneen. Se hallituksen nuorille suunnattu "jaksajaa ja jos ette jaksa niin koittakaa jaksaa" heitto oli kyllä legandaarinen.
Omalla kohdalla ei vienyt. Opintoja sai tahkottua etäopintoina reippaasti normaalitahtia nopeammin ja silti jäi tavallista enemmän aikaa puolison ja lasten kanssa yhdessäoloon ja ulkoiluun.
Omassa historiassa on jonkin verran hankalampaakin sairastelua, joten se että terveyden (tai terveysturvallisuuden) vuoksi joutuu asioissa joustamaan ja joistain asioista luopumaan ei ollut täysin uutta.