Jos lapsen poika/tyttöystävä asuu teillä
. Pyytäisittekö vuokraa, tai jotenkin muuten osalllistumaan kuluihin? Vai tarjoaisitteko ylöspidon siinä missä omalle lapselle?
Kommentit (33)
Riippuu vähän tilanteesta. Ajan viettäminen meillä on okei, mutta jos asuisi vakituiseen niin sitten kyllä saisi maksaa ruokarahaa. Kerran hän asui meillä reilun kuukauden yhteen menoon kun kotonaan tehtiin remppaa ja tilapäisasunnossa olisi ollut ahdasta koko perheelle, ja silloin vanhemmat maksoivat mielestäni vähän liikaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoisen poikaystävä viettää pitkiä aikoja, ei asu. Hän auttelee kaikessa missä eivät tyttäret pysty tai jaksa. Esimerkiksi nyt polttopuusavotassa ollut ihan korvaamaton apu.
Ja ostaa esimerkiksi heille ruokaa jne.
Opiskelijatyttärellä on tuolla oma siipi.
Miten ihmeessä tyttäresi eivät pysty esimerkiksi polttopuusavottaan? Mitä hienohelma heikkopeikkoja olet heistä kasvattanut? Normaali yläkouluikäinen pystyy oikein hyvin hakkaamaan polttopuita ja sitä pienemmätkin ovat ihan hyviä kantamaan ja pinoamaan polttopuita, olivat he sitten tyttöjä tai poikia. Tsiisus...
Meillä on ex-mieheltä jäänyt moottorisaha, mitä kumpikaan meistä, minä tai tytär, emme jaksa käyttää paksumpien runkojen pätkimisessä saati puunkaadossa, kevyemmät sahaamiset sillä vielä menee. Oli kiva saada vahva nuori mies mukaan hommaan, tytär käytti kirvestä ja minä pinosin ja työ sujui jouhevasti.
eri
Vierailija kirjoitti:
Siinä samassa se menee, kun aterioita valmistaa, antaa nuorten nauttia nuoruudesta ja rakkaudesta ja huolettoman onnelisesta ajasta.
Hieman suvaitsevuutta vaikka oma elämä olisi hapokasta romantiikan suhteen...
Sinulla ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoisen poikaystävä viettää pitkiä aikoja, ei asu. Hän auttelee kaikessa missä eivät tyttäret pysty tai jaksa. Esimerkiksi nyt polttopuusavotassa ollut ihan korvaamaton apu.
Ja ostaa esimerkiksi heille ruokaa jne.
Opiskelijatyttärellä on tuolla oma siipi.
Miten ihmeessä tyttäresi eivät pysty esimerkiksi polttopuusavottaan? Mitä hienohelma heikkopeikkoja olet heistä kasvattanut? Normaali yläkouluikäinen pystyy oikein hyvin hakkaamaan polttopuita ja sitä pienemmätkin ovat ihan hyviä kantamaan ja pinoamaan polttopuita, olivat he sitten tyttöjä tai poikia. Tsiisus...
He on hentoja ja pienikokoisia, eikä heillä ole voimia kaikkeen siihen mitä normaali nuori mies jaksaa tehdä.
Toki he tekee sellaisia töitä, joihin voimat riittää.
Tyttäresi ovat sitten tosi hentoja ja pienikokoisia surkimuksia, jos eivät kykene tekemään mitään. Pitäisikö sinun kehottaa heitä käymään lääkärissä voimattomuutensa takia? Ja tehdä vähän ravitsevampaa terveellistä ruokaa? Joo, ei mene tuo selitys läpi...
Puusavotassa on paljon työvaiheita, jotka vaatii voimaa todella paljon. Meilläkin kävi metsuri kaatamassa isoja koivuja, enkä minäkään saa niitä pöllejä halottua. Piti palkata naapurin parikymppinen poika avuksi.
eri
Risusavottaan hentoisetkin typykät varmasti pystyvät, samoin kantamaan ja pinoamaan klapeja. Klapeja pystyy ottamaan kerralla vaikka yhden kappaleen syliin, jos ei enempää jaksa.
Meillä ovat kaikki puut kaatuneet niin mökillä kuin omassa pihassakin ihan omin voimin. Pieninä lapset olivat risupainoina kottikärryissä ja hieman isompina alkoivat tekemään kaikkea muutakin. Tekniikkaa se tuokin homma lähinnä vaatii ja hyvät asianmukaiset välineet.
Mitta ihan miten vain, jokainen tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoisen poikaystävä viettää pitkiä aikoja, ei asu. Hän auttelee kaikessa missä eivät tyttäret pysty tai jaksa. Esimerkiksi nyt polttopuusavotassa ollut ihan korvaamaton apu.
Ja ostaa esimerkiksi heille ruokaa jne.
Opiskelijatyttärellä on tuolla oma siipi.
Miten ihmeessä tyttäresi eivät pysty esimerkiksi polttopuusavottaan? Mitä hienohelma heikkopeikkoja olet heistä kasvattanut? Normaali yläkouluikäinen pystyy oikein hyvin hakkaamaan polttopuita ja sitä pienemmätkin ovat ihan hyviä kantamaan ja pinoamaan polttopuita, olivat he sitten tyttöjä tai poikia. Tsiisus...
He on hentoja ja pienikokoisia, eikä heillä ole voimia kaikkeen siihen mitä normaali nuori mies jaksaa tehdä.
Toki he tekee sellaisia töitä, joihin voimat riittää.
Tyttäresi ovat sitten tosi hentoja ja pienikokoisia surkimuksia, jos eivät kykene tekemään mitään. Pitäisikö sinun kehottaa heitä käymään lääkärissä voimattomuutensa takia? Ja tehdä vähän ravitsevampaa terveellistä ruokaa? Joo, ei mene tuo selitys läpi...
Puusavotassa on paljon työvaiheita, jotka vaatii voimaa todella paljon. Meilläkin kävi metsuri kaatamassa isoja koivuja, enkä minäkään saa niitä pöllejä halottua. Piti palkata naapurin parikymppinen poika avuksi.
eri
Risusavottaan hentoisetkin typykät varmasti pystyvät, samoin kantamaan ja pinoamaan klapeja. Klapeja pystyy ottamaan kerralla vaikka yhden kappaleen syliin, jos ei enempää jaksa.
Meillä ovat kaikki puut kaatuneet niin mökillä kuin omassa pihassakin ihan omin voimin. Pieninä lapset olivat risupainoina kottikärryissä ja hieman isompina alkoivat tekemään kaikkea muutakin. Tekniikkaa se tuokin homma lähinnä vaatii ja hyvät asianmukaiset välineet.
Mitta ihan miten vain, jokainen tavallaan.
Onko joku muka väittänyt muuta. Kirjoitin että poikaystävä auttoi tehtävissä, joita tyttäreni ei jaksa eikä pysty tekemään.
En missään kirjoittanut että tyttäreni eivät osallistuisi puusavottaan. Olen itse kasvanut täysin puulla lämmitetyssä huushollissa ja me olemme koko tyttärieni olemassaolon ajan lämmittäneet todella paljon puilla.
Ei minulle tarvitse alkaa selittää itsestäänselvyyksiä vain siksi, että itse ei osaa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoisen poikaystävä viettää pitkiä aikoja, ei asu. Hän auttelee kaikessa missä eivät tyttäret pysty tai jaksa. Esimerkiksi nyt polttopuusavotassa ollut ihan korvaamaton apu.
Ja ostaa esimerkiksi heille ruokaa jne.
Opiskelijatyttärellä on tuolla oma siipi.
Miten ihmeessä tyttäresi eivät pysty esimerkiksi polttopuusavottaan? Mitä hienohelma heikkopeikkoja olet heistä kasvattanut? Normaali yläkouluikäinen pystyy oikein hyvin hakkaamaan polttopuita ja sitä pienemmätkin ovat ihan hyviä kantamaan ja pinoamaan polttopuita, olivat he sitten tyttöjä tai poikia. Tsiisus...
He on hentoja ja pienikokoisia, eikä heillä ole voimia kaikkeen siihen mitä normaali nuori mies jaksaa tehdä.
Toki he tekee sellaisia töitä, joihin voimat riittää.
Tyttäresi ovat sitten tosi hentoja ja pienikokoisia surkimuksia, jos eivät kykene tekemään mitään. Pitäisikö sinun kehottaa heitä käymään lääkärissä voimattomuutensa takia? Ja tehdä vähän ravitsevampaa terveellistä ruokaa? Joo, ei mene tuo selitys läpi...
Puusavotassa on paljon työvaiheita, jotka vaatii voimaa todella paljon. Meilläkin kävi metsuri kaatamassa isoja koivuja, enkä minäkään saa niitä pöllejä halottua. Piti palkata naapurin parikymppinen poika avuksi.
eri
Risusavottaan hentoisetkin typykät varmasti pystyvät, samoin kantamaan ja pinoamaan klapeja. Klapeja pystyy ottamaan kerralla vaikka yhden kappaleen syliin, jos ei enempää jaksa.
Meillä ovat kaikki puut kaatuneet niin mökillä kuin omassa pihassakin ihan omin voimin. Pieninä lapset olivat risupainoina kottikärryissä ja hieman isompina alkoivat tekemään kaikkea muutakin. Tekniikkaa se tuokin homma lähinnä vaatii ja hyvät asianmukaiset välineet.
Mitta ihan miten vain, jokainen tavallaan.
Kyllä me tyttären kanssa molemmat osallistuttiin siihen mihin pystyttiin, aivan kuten ennen poikaystävän ilmestymistä kuvioihin. Huomaathan, että tytär osaa käyttää ja käytti tuolloinkin kirvestä. Meillä kummallakaan fyysinen voima ei riitä sahan käsittelyyn puun kaatamisessa, sille ei mahda mitään.
se äskeinen
Vierailija kirjoitti:
Tuttavaperheessä 17 vuotias tytär löysi itselleen vätyksen poikaystäväksi. Tätä vätystä pitäisi nyt sitten paapoa tuttavaperheen luona kuin parastakin vierasta, syötää, juottaa, maksaa mukisematta tyypin vartin suihkut aamuin illoin, pestä pyykit jne.
Tuttavaperheen äiti naureskellut asiaa hieman vaivautuneena, mutta ei tee mitää. Kun olen sanonut, että heitä heppu pois kodistasi, niin äiti vain pyörittelee päätään, että ei kehtaa, kun tytär niin tykkää siitä pojasta. Poika ei käyt töissä, ei opiskele, eikä tee mitään muuta kuin tuijottaa kännykkäänsä ja on kyllä ensimisenä kuulema ruokapöydässä, kun kutsu käy. Jääkaapista poika ottaa omin luvun ruokaa muutenkin.
Perheen toinen lapsi ei voi sietää tätä hemmoa, vaan voi oikeasti pahoin kotonaan tyypin takia. Ennen iloisesta ja puheliaasta pikkuveljestä on tullut muutamassa kuukaudessa juro huoneessaan oven takana oleva nuori. Perheen äiti naureskeli myös sitä, että tyttären huone on perheen pojan huoneen vieressä ja välillä kuulema äiti ja isäkään eivät oikein saa nukuttua, kun nuoripari pistelee menemään niin, että äänet kuuluvat toiseen kerrokseenkin, mutta pojan huoneeseen varmasti todella hyvin.
On se hienoa vastuullista vanhemmuutta.
Ei oo todellista.. pikkuveliparka. Ihan huono olo tulee kun ajattelee asiaa. Ei kenenkään tarvitse omassa kotonaan sietää jotain toisten panoääniä ja vanhempien kuuluu puuttua siihen!! Vaikka ite tykkäisivätkin tytärtään kuunnella. Hitto mitä porukkaa. 🤢
Meillä on vähän samantyylinen tilanne ja itse olen vähän ristiriitaisissa mietteissä, miten tässä pitäisi toimia. Omassa lapsuudenkodissa veljen tyttöystävä asui vuoden eikä varmasti maksanut mitään, eikä kyllä tehnytkään mitään. Minut on opetettu siihen, että vieraat kestitään pöytä notkuen ja ruokakin tarjotaan. (En nyt siis tarkoita että tyttöystävää kestitään erikseen joka päivä, vaan sitä mentaliteettia, joka kotona on opetettu vieraanvaraisuudesta)
Mutta enemmän tässä olen kummastellut tyttöystävän vanhempia- jos oma lapseni asustelisi toisten luona, ihan varmasti tuputtaisin rahaa, ja jos ei rahaa millään otettaisi vastaan, laittaisin ruokakassia, vessapaperia, pyykinpesuainetta jne menemään mukana. Tiedän ihmiset ja eivät ole mitään laitapuolen kulkijoita, ihan hyvät kotiolot on.
Siskoni vei lähes 30-vuotiaan poikaystävänsä vanhemmilleni ja asuivat siellä useamman kuukauden. Miehellä ei kuulemma ollut enää omaa asuntoa eikä saanut aikaiseksi etsiä heti uutta kämppää, joten siskoni päätti yksin että he muuttavat vanhempiemme luokse asumaan, kysymättä mitään. Elivät täysin loisina, eivät maksaneet, eivät tehneet kotitöitä. Mies saattoi joskus jotain puusavottaa ja pihahommia tehdä.
Miksei asioista voi kysyä ja sopia yhdessä? Jos joku haluaa muuttaa meille, niin aiheuttaahan se kuluja ihan väkisinkin. Joten jos tulevaisuudessa nuoren on tarkoitus itsenäistyä ja oppia vastaamaan elämästään voi jo nyt harjoitella, miten sellaisissa tilanteissa toimitaan.
Ajatus siitä, miten lonkkavikaisena eläkeläisenä rientää edelleenkin paapomaan lastaan ja hänen perhettään lapsen omakotitaloprojektissa 400 km päähän ei viehätä. Niinpä kaikki omatoimisuus ja muiden huomioiminen harjoitellaan jo lapsuudenkodissa.
Ilmaisia täyshoitoloita ei ole missään. Muutto opiskelun perässä uudelle paikkakunnalle ei tarkoita samaa, että siellä leuhutaan muiden kustannuksella ja oletetaan vieraidenkin aikuisten ymmärtävän kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samantyylinen tilanne ja itse olen vähän ristiriitaisissa mietteissä, miten tässä pitäisi toimia. Omassa lapsuudenkodissa veljen tyttöystävä asui vuoden eikä varmasti maksanut mitään, eikä kyllä tehnytkään mitään. Minut on opetettu siihen, että vieraat kestitään pöytä notkuen ja ruokakin tarjotaan. (En nyt siis tarkoita että tyttöystävää kestitään erikseen joka päivä, vaan sitä mentaliteettia, joka kotona on opetettu vieraanvaraisuudesta)
Mutta enemmän tässä olen kummastellut tyttöystävän vanhempia- jos oma lapseni asustelisi toisten luona, ihan varmasti tuputtaisin rahaa, ja jos ei rahaa millään otettaisi vastaan, laittaisin ruokakassia, vessapaperia, pyykinpesuainetta jne menemään mukana. Tiedän ihmiset ja eivät ole mitään laitapuolen kulkijoita, ihan hyvät kotiolot on.
Meillä pojan tyttöystävä hilasi meille vaivihkaa tavaroitaan. 16 v likka. Oli meillä niin paljon että koko perhe kärsi. Perherauhaa ei ollut ja tyttö oli vaativa draamaqueen muutenkin. Aikansa tätä ja sittenteimme pelisäännöt selvksi. Ero tuli nuorille kun ylöspito loppui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoisen poikaystävä viettää pitkiä aikoja, ei asu. Hän auttelee kaikessa missä eivät tyttäret pysty tai jaksa. Esimerkiksi nyt polttopuusavotassa ollut ihan korvaamaton apu.
Ja ostaa esimerkiksi heille ruokaa jne.
Opiskelijatyttärellä on tuolla oma siipi.
Miten ihmeessä tyttäresi eivät pysty esimerkiksi polttopuusavottaan? Mitä hienohelma heikkopeikkoja olet heistä kasvattanut? Normaali yläkouluikäinen pystyy oikein hyvin hakkaamaan polttopuita ja sitä pienemmätkin ovat ihan hyviä kantamaan ja pinoamaan polttopuita, olivat he sitten tyttöjä tai poikia. Tsiisus...
He on hentoja ja pienikokoisia, eikä heillä ole voimia kaikkeen siihen mitä normaali nuori mies jaksaa tehdä.
Toki he tekee sellaisia töitä, joihin voimat riittää.
Tyttäresi ovat sitten tosi hentoja ja pienikokoisia surkimuksia, jos eivät kykene tekemään mitään. Pitäisikö sinun kehottaa heitä käymään lääkärissä voimattomuutensa takia? Ja tehdä vähän ravitsevampaa terveellistä ruokaa? Joo, ei mene tuo selitys läpi...
Miksi tartut aiheen kannalta epäolennaiseen ja oot ilkeä?
Puusavotassa on paljon työvaiheita, jotka vaatii voimaa todella paljon. Meilläkin kävi metsuri kaatamassa isoja koivuja, enkä minäkään saa niitä pöllejä halottua. Piti palkata naapurin parikymppinen poika avuksi.
eri