Lue keskustelun säännöt.
Siis 70-luvulla vauvat jätettiin kaupan eteen. En pääse yli
Kommentit (75)
Vielä 80/90-luvun vaihteessakin äiti jätti mut ja veljen rattaissa kaupan eteen. Pieni kylä, ihan normaalia toimintaa tuo oli silloin. Ei lukittu ovia talosta tai autoista, saati että pyöriä olisi tarvinnut koulun pihalla pitää lukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elettiin ihan toista aikaa silloin. Oli myös ihan tavallista, että joku vasta 10-vuotias oli lapsenlikkana.
Kerran jopa aivan vieras täti tarjoutui auttamaan ja kaitsi minua marketin aulassa sen aikaa, kun vanhemmat kävivät ruokaostoksilla (1970-luvun lopulla tämä). Se oli erilainen Suomi se.
Silloin kaupassa käytiin muutamassa minuutissa, kun myymälät olivat pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vauvoja tehtiin sit uusia ,jos edellinen pöllittiin. Somalit tuli vasta Elisabeth Rehnin kautta 90 luvulla.
En ole kuullut, että Suomessa somali oli kaapannut vauvan vaunusta. Eikö nämä ääriharvinaiset kaappaukset ole yleensä noin 12-vuotiaiden tyttöjen tekosia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elettiin ihan toista aikaa silloin. Oli myös ihan tavallista, että joku vasta 10-vuotias oli lapsenlikkana.
Lapset osasivat leikkiä keskenään taloyhtiön pihalla eikä heille tarvinnut erikseen järjestää iltapäivätoimintaa tai viedä autolla harrastuksiin. Vanhemmilla ei ollut myöskään erityistä tarvetta soitella omille lapsilleen pitkin päivää ja seurata missä nämä ovat.
Jakso 3: Lähiöissä lapsille riitti kavereita
https://areena.yle.fi/podcastit/1-63155594
Paljon parjatut 1970-luvun lähiöt olivat lapsille mieluisia asuinpaikkoja, Kerrostaloissa asui paljon samanikäisiä lapsia, joiden kanssa polttopallopeli tai nelis saatiin helposti käyntiin. Oman lähiön kallioilla ja metsissä oli kiva seikkailla, ja kun lapsille ostettiin polkupyörät, heidän reviirinsä laajeni entisestään.
Niin se elämä muuttuu:) Nykyään (riippuen tietysti asuinalueesta), en jättäisi edes koiraa odottamaan. Saatika pyörä lukitsematta kauppareissun ajaks ym.
Elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuo mitään kun 70 luvulla kaikella oli pulisongit. Niillä lastenvaunuillakin oli. Eikä ne vauvat kovin usein vaihtunut.
70-luvulla ei ollut huumehemmoja kauppojen ympärillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä synnyin 60-luvulla, veli 10 kk myöhemmin. Kauppoihin ei päässyt rattaiden kanssa, niihin oli portaat. Minut jätettiin siinä 1-vuotiaana kaupan eteen "vahtimaan" pikkusiskoa vaunuissa, kun äiti kävi kaupassa. E osannut vielä kävellä, mutta osasin ottaa tukea vaunuista ja sen verran lohdutella itkevää pikkuveljeä että "älä ikke, äiti tulee". Oli keskikokoinen kaupunki, liikennettäkin siinä kadulla toki oli. Hengissä selvittiin.
90-luvun alussa jätettiin vielä vauvoja kaupan eteen nukkumaan mutta 90-luvun puolessavälin tuli muutos, ettei enää jätettykään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipaan noita aikoja. Suomi oli hyvä maa silloin
Vielä 2000 luvun alussa kerrostalojen ulko-ovet oli yleisesti auki, yöksi lukittiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tuohon aikaan maalla kerrottiin isäntäväen olevan poissa kotoa pistämällä harja oven eteen. Ovi tietysti lukitsematon.
Miksi kauhistella tuollaista ikivanhaa toimintatapaa?
Ja autot jätettiin lukitsematta kaupan pihaan, polkupyöristä puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elettiin ihan toista aikaa silloin. Oli myös ihan tavallista, että joku vasta 10-vuotias oli lapsenlikkana.
Lapset osasivat leikkiä keskenään taloyhtiön pihalla eikä heille tarvinnut erikseen järjestää iltapäivätoimintaa tai viedä autolla harrastuksiin. Vanhemmilla ei ollut myöskään erityistä tarvetta soitella omille lapsilleen pitkin päivää ja seurata missä nämä ovat.
Jakso 3: Lähiöissä lapsille riitti kavereita
https://areena.yle.fi/podcastit/1-63155594
Paljon parjatut 1970-luvun lähiöt olivat lapsille mieluisia asuinpaikkoja, Kerrostaloissa asui paljon samanikäisiä lapsia, joiden kanssa polttopallopeli tai nelis saatiin helposti käyntiin. Oman lähiön kallioilla ja metsissä oli kiva seikkailla, ja kun lapsille ostettiin polkupyörät, heidän reviirinsä laajeni entisestään.
Kirkonrottaa, 10 tikkua laudalla jne. Talvella pulkkamäessä kaikki.
90-luvulla jätin vauvan nukkumaan vaunuihin ison kaupungissa pienen lähiökaupan eteen. (Vaunut eivät edes mahtuneet kaupan käytäville). Pienessä kaupassa asiointi kesti vain hetken. Useimmiten olin ainoa asiakas.
50-luvulla vauvat jätettiin kotiin 6-vuotiaan hoidettavaksi.
Eri aika, eri kulttuuri. T. 70-luvulla syntynyt