Onko täällä muita evakkojen jälkeläisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän suvulla on vähän toisenlaisia kokemuksia evakoista. Etelä-Suomessa asuvien isovanhempien taloon määrättiin majoittaan evakkoperhe, jolla ei ollut mitään käsitystä hygieniasta eikä yksityisyydestä.

Ennakkoluuloinen suhtautuminen evakkohin oli valitettavan tyypillistä tuolle ajalle. Heitä vieroksuttiin mm. erilaisten tapojen, uskonnon tai murteen vuoksi. Tämä vieroksunta ja suvaitsemattomuus kuvastuu tuossa sinunkin kommentissasi. 

Ei mitään uutta auringon alla. Muukalaisia on vieroksuttu kautta aikain ja näin tehdään edelleen.

Kurkijoelta ja Korpisaaresta juuret. Ja olen niistä hyvin ylpeä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso-iso-vanhempien kautta olen, eikä minulla ole mitään kaipuuta Karjalaan sen enempää, kuin haluaisin käydä toisen puolen suvun synnyinsijoilla Jämsässä.

Aikalailla tynnyrissä kasvanut ja siellä edelleen viihtyvä olet.

Ai siksi koska ei tunne vetoa johonkin paikkaan?

Aika erikoinen kommentti.

Juureton ihminen joutaakin elämään tynnyrissään.

Ei kaikki halua elää esivanhempiensa kokemusten kautta omaa elämäänsä. Minusta se on jopa ihan fiksua. Ei elämässä tarvitse surkutella haluavansa takaisin esivanhempien synnyinpaikkakunnalle, varsinkaan jos ei itse sinne halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän suvulla on vähän toisenlaisia kokemuksia evakoista. Etelä-Suomessa asuvien isovanhempien taloon määrättiin majoittaan evakkoperhe, jolla ei ollut mitään käsitystä hygieniasta eikä yksityisyydestä.

Ennakkoluuloinen suhtautuminen evakkohin oli valitettavan tyypillistä tuolle ajalle. Heitä vieroksuttiin mm. erilaisten tapojen, uskonnon tai murteen vuoksi. Tämä vieroksunta ja suvaitsemattomuus kuvastuu tuossa sinunkin kommentissasi. 

Ei mitään uutta auringon alla. Muukalaisia on vieroksuttu kautta aikain ja näin tehdään edelleen.

Ne oli kuitenkin ihan suomalaisia. Kertoo paljon siitä ajasta, eli Suomessa oltiin melko metsäläisiä vielä silloin.

Vierailija kirjoitti:

Maanhankintalaki kyhättiin todella nopeasti. Pisteet Suomelle siitä että eivät jättäneet maataan puolustanutta väestöä rajan taakse. Esim. omat isovanhempani saivat palan maata raivattavaksi. Maata joka ei soveltunut viljelyyn ja pellot täynnä kiviä. Ei vastannut mitenkään sitä tilaa mikä oli rajan takana. Siellähän oli Etelä-Suomea lukuunottamatta Suomen parhaat viljelysmaat. Ruotsinkielinen väestö ei joutunut ottamaan osaa tähän evakoiden asuttamiseen oikein millään tavalla.

Noita tiloja asutettiin nopeasti ja maaksi valikoitui kaikenlaista länttiä. Ja varmasti kukaan ei joutunut antamaan esim parhaita peltojaan talonsa vierestä vaan kyllähän ne niitä takamaita oli. Muutenhan ne olisi otettu viljeltäväksi jo itse. Esim oman suvun maista näkee jo karttaa vilkaisemalla, että ei nyt ihan päävoitto tullut. Osa tilan maista oli kauempana ja sen aikaisilla koneilla ja kulkuvälineillä niitä oli ihan mahdoton hyödyntää. Mutta tästä asiasta en kuullut heiltä koskaan valitusta.

Jokkanttttiiiiii.......... jokkantttiiiiiiiii

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanhankintalaki kyhättiin todella nopeasti. Pisteet Suomelle siitä että eivät jättäneet maataan puolustanutta väestöä rajan taakse. Esim. omat isovanhempani saivat palan maata raivattavaksi. Maata joka ei soveltunut viljelyyn ja pellot täynnä kiviä. Ei vastannut mitenkään sitä tilaa mikä oli rajan takana. Siellähän oli Etelä-Suomea lukuunottamatta Suomen parhaat viljelysmaat. Ruotsinkielinen väestö ei joutunut ottamaan osaa tähän evakoiden asuttamiseen oikein millään tavalla.

Noita tiloja asutettiin nopeasti ja maaksi valikoitui kaikenlaista länttiä. Ja varmasti kukaan ei joutunut antamaan esim parhaita peltojaan talonsa vierestä vaan kyllähän ne niitä takamaita oli. Muutenhan ne olisi otettu viljeltäväksi jo itse. Esim oman suvun maista näkee jo karttaa vilkaisemalla, että ei nyt ihan päävoitto tullut. Osa tilan maista oli kauempana ja sen aikaisilla koneilla ja kulkuvälineillä niitä oli ihan mahdoton hyödyntää. Mutta tästä asiasta en kuullut heiltä koskaan valitusta.

Miksi olisi pitänytkään antaa parhaita ilmaiseksi toisille?

Noita evakkoja ei asutettu mitenkään järjestelmällisesti, vaan tietyille paikoille, ja sitten oli ihan sattumankauppaa, kuka joutui luopumaan osasta maataan, mikä annettiin evakoille. Joku joutui, joku ei. Ketäpä ei olisi harmittanut antaa omastaan, jos vaikka naapurikunnasta kukaan vastaavaa omaisuutta omistava ei antanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanhankintalaki kyhättiin todella nopeasti. Pisteet Suomelle siitä että eivät jättäneet maataan puolustanutta väestöä rajan taakse. Esim. omat isovanhempani saivat palan maata raivattavaksi. Maata joka ei soveltunut viljelyyn ja pellot täynnä kiviä. Ei vastannut mitenkään sitä tilaa mikä oli rajan takana. Siellähän oli Etelä-Suomea lukuunottamatta Suomen parhaat viljelysmaat. Ruotsinkielinen väestö ei joutunut ottamaan osaa tähän evakoiden asuttamiseen oikein millään tavalla.

Noita tiloja asutettiin nopeasti ja maaksi valikoitui kaikenlaista länttiä. Ja varmasti kukaan ei joutunut antamaan esim parhaita peltojaan talonsa vierestä vaan kyllähän ne niitä takamaita oli. Muutenhan ne olisi otettu viljeltäväksi jo itse. Esim oman suvun maista näkee jo karttaa vilkaisemalla, että ei nyt ihan päävoitto tullut. Osa tilan maista oli kauempana ja sen aikaisilla koneilla ja kulkuvälineillä niitä oli ihan mahdoton hyödyntää. Mutta tästä asiasta en kuullut heiltä koskaan valitusta.

Miksi olisi pitänytkään antaa parhaita ilmaiseksi toisille?

Noita evakkoja ei asutettu mitenkään järjestelmällisesti, vaan tietyille paikoille, ja sitten oli ihan sattumankauppaa, kuka joutui luopumaan osasta maataan, mikä annettiin evakoille. Joku joutui, joku ei. Ketäpä ei olisi harmittanut antaa omastaan, jos vaikka naapurikunnasta kukaan vastaavaa omaisuutta omistava ei antanut.

Ei tietenkään olisi pitänyt parasta antaa. Mutta jotkut tuntuu täälläkin olevan edelleen katkeria siitä, että maita piti antaa vieraille. Tokihan se kirpaisi mutta jämämaitahan ne oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanhankintalaki kyhättiin todella nopeasti. Pisteet Suomelle siitä että eivät jättäneet maataan puolustanutta väestöä rajan taakse. Esim. omat isovanhempani saivat palan maata raivattavaksi. Maata joka ei soveltunut viljelyyn ja pellot täynnä kiviä. Ei vastannut mitenkään sitä tilaa mikä oli rajan takana. Siellähän oli Etelä-Suomea lukuunottamatta Suomen parhaat viljelysmaat. Ruotsinkielinen väestö ei joutunut ottamaan osaa tähän evakoiden asuttamiseen oikein millään tavalla.

Noita tiloja asutettiin nopeasti ja maaksi valikoitui kaikenlaista länttiä. Ja varmasti kukaan ei joutunut antamaan esim parhaita peltojaan talonsa vierestä vaan kyllähän ne niitä takamaita oli. Muutenhan ne olisi otettu viljeltäväksi jo itse. Esim oman suvun maista näkee jo karttaa vilkaisemalla, että ei nyt ihan päävoitto tullut. Osa tilan maista oli kauempana ja sen aikaisilla koneilla ja kulkuvälineillä niitä oli ihan mahdoton hyödyntää. Mutta tästä asiasta en kuullut heiltä koskaan valitusta.

Miksi olisi pitänytkään antaa parhaita ilmaiseksi toisille?

Noita evakkoja ei asutettu mitenkään järjestelmällisesti, vaan tietyille paikoille, ja sitten oli ihan sattumankauppaa, kuka joutui luopumaan osasta maataan, mikä annettiin evakoille. Joku joutui, joku ei. Ketäpä ei olisi harmittanut antaa omastaan, jos vaikka naapurikunnasta kukaan vastaavaa omaisuutta omistava ei antanut.

Ei tietenkään olisi pitänyt parasta antaa. Mutta jotkut tuntuu täälläkin olevan edelleen katkeria siitä, että maita piti antaa vieraille. Tokihan se kirpaisi mutta jämämaitahan ne oli.

Ja jotkut tuntuu olevan katkeria edelleen siitä, että sai vain sellaisia ja tällaisia maaplänttejä.

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempani ovat Viipurista. He olivat täysin kaupunkilaisia, vaikka evakkoon joutuessa sitä ei aina ymmärrettykään. Viipuri kuului Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja sen verran Karjala-kaipuuta on, että tuo kaupunki olisi ollut kiva säilyttää loistossaan. 

Se oli Suomen toiseksi suurin kaupunki. Siellä oli vuosisatoja vanhoja kauppias, laivanvarustaja sukuja yms. Osa näistä oli saksalaisia ja muistaakseni muistakin maista oli. Ei Karjala ollut mitään periferiaa. Siellä oli myös iso osa maan parhaista pelloista. Niiden menetys oli yksi syy myöhemmälle elintarvikepulalle. Yhtenä yksityiskohtana voi mainita Laatokan rannan kalastajat. Nämä käyttivät meriolosuhteisiin tehtyjä veneitä, verkkoja ym kalastuvälineitä. Talvella metsästettiin Laatokanhylkeitä. Tuo oli pieni pala sellaista kulttuuria joka katosi. Kun ei tynkä Suomessa ole missään tuollaisia olosuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Hmm, vanhempia evakkoja taitaa olla toisella puolen sukua. Siis niitä jotka itsenäistymisen aikaan hyppäsivät suomen puolelle. En oo ihan varma.

Eivät nuo ole evakkoja. Suomalaisia oli palkollisia ja kauppiaina mm. Pietarissa ennen Suomen itsenäistymistä runsain mitoin.

Mitä noita vanhoja kaivelemaan. Evakot jatkoivat elämäänsä miten kukin pystyi. Oma suku sai osan maista kurjana kivikkoisena rantapalstana, jossa ei oikein metsäkään kasvanut. Pappa siellä kalasteli kun tarvitsi hermolepoa. 40-luvulla ei tultu ajatelleeksi, että se olisi joskus tulevaisuudessa täynnä hyviä ilta-auringon kesämökkitontteja. Puoli miljoonaa sain kun pistin perinnön myyntiin.

Minun ukkini oli Huhtervusta, Lumivaarasta ja vaikka koskaan en siellä ole käynyt, niin minua kiinnostaa tuo alue todella paljon. 

Luojan kiitos mummo ei ehtinyt nähdä tätä aikaa kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Te joilla karjalaisia juuria niin lukekaapa vaikka vanhoja Käkisalmen Sanomia kansalliskirjastosta netistä, sinne on digitoitu niitä. Käkisalmen Sanomat ei siis kirjoittanut pelkistä Käkisalmen asioista. Ihanaa lukea ihmisten arjesta, joskus on tosi hauskojakin juttuja jostain sattuneesta kommelluksesta. Voit esim. aikarajata ilmestymisaikaa ja laittaa hakusanaksi sen kylän mistä sukulaisesi oli tai saatat löytää jopa sukulaisesi pienen haastattelun, yrityksen mainoksen tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso-iso-vanhempien kautta olen, eikä minulla ole mitään kaipuuta Karjalaan sen enempää, kuin haluaisin käydä toisen puolen suvun synnyinsijoilla Jämsässä.

 

Olet vain liian nuori.  :)  Tietyssä iässä joka ikinen ihminen alkaa miettiä juuriaan ja kaivata jonnekin (vielä et tätä varmaan usko, mutta odotapa vain...).

t. Mummo, juuret menetetyssä Karjalassa

Miksiköhän se kaipuu on nimenomaan Karjalaan, eikä vaikkapa mainittuun Jämsään tai Vaasaan?

 Vain evakko voi tietää: meni vuosikymmeniä, ennenkuin sinne oli mahdollista palata. Se seutu jäi iäksi viholliselle. Jämsään tai Vaasaan voi mennä milloin vaan.

Onhan se nyt vissi ero.

Mie olen toisen polven evakko, Käksälmesta. Käin kerran, 1990, heti kun se olliit mahollista.

Käin jo Heinolan upouuess Käki-museossaki

Karjalaisuus ja muistot evakkoudesta halutaan pitää muistoissa osana Suomen historiaa. 450 000 ihmistä on järkyttävän suuri määrä. Joutuivat jättämään kotinsa, maansa, omaisuutensa, jotkut jopa kahdesti, kun luultiin sotimisen loppuneen. Iso osa oli lapsia, nuoria, vauvojakin syntyi evakkomatkalla.

Näitä muistellaan, etteivät ihmiset unohtaisi: sotaa, historiaa ja ettei koskaan enää tapahtuisi mitään vastaavaa.

Kaipaus ja ikävä ei tarkoita, että haluttaisi palata. Ne tarkoittavat, että halutaan muistaa ja osoitetaa kunnioitusta erilaisille ihmisille.

Karjala-juhlat ja yhteisöt voi hyvin ja siirtävät tietoa tuleville sukupolville.

Ks ketju: Toisen polven evakko, ikävöitkö?

Täällä yksi, äiti oli Viipurin evakkoja, sukujuuret Kurkijoella, Hiitolassa, Sortavalassa, Laatokan Karjalassa, isän suku Pohjois-Karjalasta, asuivat myös Pietarissa. Karjalaisuus ja evakkous kiinnostaneet aina, ja olenkin käynyt Aunuksen Karjalassa lomalla.widuddaa kun Viipuri on täysin tuhottu venäläisten toimesta. Äiti ei haikaillut rajan takaiseen Karjalaan, koska tiesi sen olevan piloilla.

Minun ukin isä ja ukkini pienet sisaret siirtyivät Jyväskylään. En tiedä kuinka heitä siellä kohdeltiin, mutta sattuu sydämeen kun lukee, että olisi ollut rasismia ja huonoa kohtelua. Ukkini oli vielä sodassakin sotimassa ja vammautui mieleltään täysin. Ei tässä itsesäälissä piehtaroida, mutta onhan tuo kamalaa.