Miten jollekin voi olla nykypäivänä ongelma ettei mies maksanut treffeillä?
Jos mies käy useilla treffeillä niin se tekee aikamoisen loven rahapussiin.
Ja mistä sitä tietää että panostus kannattaa?
Ekoilla treffeillä kukin maksakoot omat safkansa.
Kommentit (1374)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset maksavat vaikka kaikkia miehen kulut jos mies on tarpeeksi viehättävä. Ei se ole sen kummallisempi asia. Jos mies joutuu itse maksamaan, niin silloin hän on alemman tason mies joka kuitenkin voi rahalla hieman kompensoida muita heikkouksiaan. Ja mahdollisesti maksamaan kaikki naisen kulut, jos edes se riittää. Niin se vaan menee.
Niin miehetkin maksavat ilomielin kun nainen on tarpeeksi mielenkiintoinen. Sellaisia naisia ei vain niin hirveästi ole. Monet naiset on ensitreffeillä turhan varovaisia ja ne hyvät puolet pääsevät esiin ehkä vasta myöhemmin.
Ihanko totta? Etkö tajua vieläkään tätä asiaa: " Miehen pahin pelko on se, että nainen nauraa miehelle. Naisen pahin pelko on se, että mies raiskaa tai tappaa naisen!" Miksi teidän miesten on niin vaikea tätä käsittää. Jos ei tuota tapahdu, niin voit saada hullun stalkkerin perääsi. Sitäpaitsi, mikset itse voi olla hurmaava ja kiinnostava siellä treffeillä. Naisten tehtävä ei ole teidän miesten viihdyttäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni mies voi tarjota mutta ekat treffit optimaalisesti ovatkin ihan vain jokin kahvilassa käynti tai vaikka ilmainen kävelyllä käynti. Olisi se mullekin kiusallista jos mies ei kiinnosta ja se maksaisi jonkin ravintola-aterian :D
Tähän vielä jatkan noista perinteisistä sukupuolirooleista että treffeillä, romanttisessa kanssakäymisessä ei tarvitse mielestäni pyrkiä liikaan samankaltaisuuteen (joka muuten ei ole synoonyymi samanarvoisuudelle) kun sellainen saattaa latistaa tunnelmaa.
Toki tähän on poikkeuksia. Olen naisena itsekin tarjonnut miehelle tilanteessa jossa itse olin jo siirtynyt työelämään ja mies vielä opiskeli.
Mutta on aika helvetin kyseenalaista jos tasa-arvokeskustelussa puhutaan rahasta, mutta romanttisissa tilanteissa halutaan olla epätasa-arvoisia rahan suhteen.
Muistetaan sekin että koko tapa että mies tarjoaa, syntyi sen seurauksena että miehillä oli lähes kaikki rahat.
Naisille tietysti näppärää pelata kaksilla korteilla.
Rajaan nuo mieheltä suurempaa rahallista panostusta vaativat romanttiset tilanteet ihan vain niihin ekoihin treffeihin ja niidenkin kohdalla johonkin edulliseen, esim. kahvin tarjoamiseen (eikä välttämättä aina siihenkään, olen joskus ollut ulkoilemassa treffeillä eikä rahaa mennyt ollenkaan). Viimeksi kun kävin treffeillä, join 3 euron juoman jonka mies tarjosi. Jos jatkoa tulee, niin seuraavilla treffeillä molemmat voivat puolestani maksaa omansa.
Tuo muutaman euron panostaminen ilmentämässä perinteistä miehisyyttä ja sitä kautta lisäämässä kemiaa on aivan eri asia kuin esim. työelämän palkkatasa-arvo keskustelu.
Miehessä toki katson pääsääntöisesti jotain aivan muuta kuin sitä että tarjoaako. Mutta kyllä se hyvän ensivaikutelman tekee, että mies tarjoaa.
Eli pelataan kaksilla korteilla, ja napsitaan toisesta pakasta epämiellyttävät kortit pois.
Työelämässä tasa-arvoa, romanttisissa asioissa patriarkaaliset tavat, paitsi ne tavat jotka liittyvät naisten velvollisuuksiin.
Muistutan edelleen, että Suomessa naiset maksavat puolet, vastaavat lapsista ja tekevät kotitöitä paljon enemmän, kuin miehet. Lisäksi, sinkkunaiset ovat terveempiä ja onnellisempia, kuin parisuhteessa olevat - miehillä se menee päinvastoin. Naisille parisuhde on siis paska diili, ja miehelle hyvä. Sinä tajuaisit tämän, jos olisit joskus edes ollut parisuhteessa.
Mutta johtopäätöksesi on väärä.
Ihmisten onnellisuutta on tutkittu vertaamalla samoja ihmisiä sinkkuina vs parisuhteessa, ja parisuhde lisäsi molempien sukupuolten onnellisuutta yhtä lailla.
Tuo mitä kerrot sivuaa tätä ketjua. Nainen haluaa tunteen että mies tarjoaa hänelle jotain (turvaa, resursseja, tms).
Tästä seuraa se, että naiset joilla on kaikkea, eivät pariudu koska ei löydy miestä jolla on vielä enemmän. Naiset joilla on tarpeita - onnettomat naiset - pariutuvat hanakimmin. He tulevat parisuhteessa onnellisemmiksi, mutta eivät yhtä onnellisiksi kuin varakkaat ja sporttiset sinkkunaiset joilla on jo kaikki. Miehet joilla on kaikea, pariutuvat ja ovat kysytyimpiä.
Tilastokeskus on todennut tämän, vertaamalla sinkkujen ja lapsettomien pariskuntien tuloja. Sinkuissa on enemmän suurituloisia naisia ja pienituloisia miehiä, pariutuneissa tuloerot ovat suuremmat kuin väestöllä keskimäärin, vaikka mukana on vain lapsettomat pariskunnat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni mies voi tarjota mutta ekat treffit optimaalisesti ovatkin ihan vain jokin kahvilassa käynti tai vaikka ilmainen kävelyllä käynti. Olisi se mullekin kiusallista jos mies ei kiinnosta ja se maksaisi jonkin ravintola-aterian :D
Tähän vielä jatkan noista perinteisistä sukupuolirooleista että treffeillä, romanttisessa kanssakäymisessä ei tarvitse mielestäni pyrkiä liikaan samankaltaisuuteen (joka muuten ei ole synoonyymi samanarvoisuudelle) kun sellainen saattaa latistaa tunnelmaa.
Toki tähän on poikkeuksia. Olen naisena itsekin tarjonnut miehelle tilanteessa jossa itse olin jo siirtynyt työelämään ja mies vielä opiskeli.
Mutta on aika helvetin kyseenalaista jos tasa-arvokeskustelussa puhutaan rahasta, mutta romanttisissa tilanteissa halutaan olla epätasa-arvoisia rahan suhteen.
Muistetaan sekin että koko tapa että mies tarjoaa, syntyi sen seurauksena että miehillä oli lähes kaikki rahat.
Naisille tietysti näppärää pelata kaksilla korteilla.
Rajaan nuo mieheltä suurempaa rahallista panostusta vaativat romanttiset tilanteet ihan vain niihin ekoihin treffeihin ja niidenkin kohdalla johonkin edulliseen, esim. kahvin tarjoamiseen (eikä välttämättä aina siihenkään, olen joskus ollut ulkoilemassa treffeillä eikä rahaa mennyt ollenkaan). Viimeksi kun kävin treffeillä, join 3 euron juoman jonka mies tarjosi. Jos jatkoa tulee, niin seuraavilla treffeillä molemmat voivat puolestani maksaa omansa.
Tuo muutaman euron panostaminen ilmentämässä perinteistä miehisyyttä ja sitä kautta lisäämässä kemiaa on aivan eri asia kuin esim. työelämän palkkatasa-arvo keskustelu.
Miehessä toki katson pääsääntöisesti jotain aivan muuta kuin sitä että tarjoaako. Mutta kyllä se hyvän ensivaikutelman tekee, että mies tarjoaa.
Eli pelataan kaksilla korteilla, ja napsitaan toisesta pakasta epämiellyttävät kortit pois.
Työelämässä tasa-arvoa, romanttisissa asioissa patriarkaaliset tavat, paitsi ne tavat jotka liittyvät naisten velvollisuuksiin.
Muistutan edelleen, että Suomessa naiset maksavat puolet, vastaavat lapsista ja tekevät kotitöitä paljon enemmän, kuin miehet. Lisäksi, sinkkunaiset ovat terveempiä ja onnellisempia, kuin parisuhteessa olevat - miehillä se menee päinvastoin. Naisille parisuhde on siis paska diili, ja miehelle hyvä. Sinä tajuaisit tämän, jos olisit joskus edes ollut parisuhteessa.
Mutta johtopäätöksesi on väärä.
Ihmisten onnellisuutta on tutkittu vertaamalla samoja ihmisiä sinkkuina vs parisuhteessa, ja parisuhde lisäsi molempien sukupuolten onnellisuutta yhtä lailla.
Tuo mitä kerrot sivuaa tätä ketjua. Nainen haluaa tunteen että mies tarjoaa hänelle jotain (turvaa, resursseja, tms).
Tästä seuraa se, että naiset joilla on kaikkea, eivät pariudu koska ei löydy miestä jolla on vielä enemmän. Naiset joilla on tarpeita - onnettomat naiset - pariutuvat hanakimmin. He tulevat parisuhteessa onnellisemmiksi, mutta eivät yhtä onnellisiksi kuin varakkaat ja sporttiset sinkkunaiset joilla on jo kaikki. Miehet joilla on kaikea, pariutuvat ja ovat kysytyimpiä.
Tilastokeskus on todennut tämän, vertaamalla sinkkujen ja lapsettomien pariskuntien tuloja. Sinkuissa on enemmän suurituloisia naisia ja pienituloisia miehiä, pariutuneissa tuloerot ovat suuremmat kuin väestöllä keskimäärin, vaikka mukana on vain lapsettomat pariskunnat.
Tämä on totta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska on hyvien tapojen mukaista vähintäänkin tarjoutua maksamaan lasku. Oikeaoppinen ensitreffilaskukeskustelu menee näin:
"Minä sitten tarjoan tämän illan."
"Ei ei, kyllä minä ehdottomasti haluan tarjota, oli todella mukavaa."
"Mitäs jos puolittaisimme laskun?"
Miksi en ole ikinä kuullut mitään tämän suuntaista silloin kun nainen on pyytänyt treffeille?
Ehkä siksi, että kukaan nainen ei ole koskaan pyytänyt sinua treffeille?
Jos kyse olisikin siitä, niin asia olisi selvä. Mutta kun naiset ovat minua pyytäneet treffeille. Mutta kertaakaan ei ole nainen ensitreffeillä tarjoutunut maksamaan. Joskus silloin kun deittailua on jatkunut jo pidempään.
Ihan vaan mielenkiinnosta, mistä löydät tuollaisia naisia? Minä olen käynyt monillakin naisen pyytämillä treffeillä, ja aina on nainen maksanut. Se on ollut päivänselvää että kutsuja maksaa. Jostain Sinimustan liikkeen Facebook-ryhmästäkö noita treffikumppaneita löydät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- koska mies ehdottaa maksullista paikkaa
- koska mies haluaa antaa itsestään positiivisen vaikutelman
Mutta hei: sinun tai kenenkään muun ei tarvitse tarjota. Ihan oikeasti, ei tarvitse. Et haluaisi naist,a joka odottaa miehen maksavan kahvikupillisensa ensitreffeillä, joten seulot sellaiset luontevasti pois sillä, että et tarjoudu maksamaan. Niin yksinkertaisesta asiasta on kysymys. Jokainen haluaa kumppanin, jolla on samanlainen arvo- ja ajatusmaailma kuin itsellään eikä muihin kannata tuhlata edes aikaansa.
Miksei nainen halua antaa itsestään positiviista vaikutelmaa maksamalla? Miksi on positviinen vaikutelma, että mies maksaa asioita? Kuulostat maksulliselta naiselta, jolle rakkaus ja parisuhde tarkoittaa lahjojen saamista ja elättämistä.
Kun olen pyytänyt miehen kanssani kahville, olen maksanut molempien kahvit ja pullat. Tämä siksi, että haluan tehdä hyvän vaikutuksen mieheen. (Tai itse asiassa siksi, että minusta nyt vain on itsestään selvää, että kutsuja tarjoaa, kutsuipa sitten kotiinsa tai kahvilaan. Mutta tämä tuntuu olevan liian vaikea konsepti noille, joilla ei ole ystäviä.)
Luulen, että tuo on useimmille ihan selvää. Mutta ei se, että puhutaan kutsujan tarjoavan, mutta käytännössä oletetaan miehen tarjoavan oli kutsuja kuka hyvänsä.
Mitä
Niin että aika monelle on vieras se konsepti, että mies maksaa vaikka nainen on se, joka pyytää kahveille. Vielä harvempi ymmärtää tuon konseptin niiden kutsuja tarjoaa puheiden jälkeen.
Siis monelle on vieras se konsepti, että mies maksaa aina (siis vaikka olisi itse kutsunut tai olisi kutsun kohteena), ja vielä harvempi ymmärtää tuon konseptin kutsuja tarjoaa -puheiden jälkeen? Sanotko siis, että nainen maksaa aina ja että tämä on oletus etenkin kutsuja tarjoaa -puheiden jälkeen?
Olin luullut, että miehet ovat aktiivisia tässä kutusumisasiassa, mutta ilmeisesti sitten tilanne on muuttunut sen jälkeen kun olen viimeksi ollut vapailla markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni mies voi tarjota mutta ekat treffit optimaalisesti ovatkin ihan vain jokin kahvilassa käynti tai vaikka ilmainen kävelyllä käynti. Olisi se mullekin kiusallista jos mies ei kiinnosta ja se maksaisi jonkin ravintola-aterian :D
Tähän vielä jatkan noista perinteisistä sukupuolirooleista että treffeillä, romanttisessa kanssakäymisessä ei tarvitse mielestäni pyrkiä liikaan samankaltaisuuteen (joka muuten ei ole synoonyymi samanarvoisuudelle) kun sellainen saattaa latistaa tunnelmaa.
Toki tähän on poikkeuksia. Olen naisena itsekin tarjonnut miehelle tilanteessa jossa itse olin jo siirtynyt työelämään ja mies vielä opiskeli.
Mutta on aika helvetin kyseenalaista jos tasa-arvokeskustelussa puhutaan rahasta, mutta romanttisissa tilanteissa halutaan olla epätasa-arvoisia rahan suhteen.
Muistetaan sekin että koko tapa että mies tarjoaa, syntyi sen seurauksena että miehillä oli lähes kaikki rahat.
Naisille tietysti näppärää pelata kaksilla korteilla.
Rajaan nuo mieheltä suurempaa rahallista panostusta vaativat romanttiset tilanteet ihan vain niihin ekoihin treffeihin ja niidenkin kohdalla johonkin edulliseen, esim. kahvin tarjoamiseen (eikä välttämättä aina siihenkään, olen joskus ollut ulkoilemassa treffeillä eikä rahaa mennyt ollenkaan). Viimeksi kun kävin treffeillä, join 3 euron juoman jonka mies tarjosi. Jos jatkoa tulee, niin seuraavilla treffeillä molemmat voivat puolestani maksaa omansa.
Tuo muutaman euron panostaminen ilmentämässä perinteistä miehisyyttä ja sitä kautta lisäämässä kemiaa on aivan eri asia kuin esim. työelämän palkkatasa-arvo keskustelu.
Miehessä toki katson pääsääntöisesti jotain aivan muuta kuin sitä että tarjoaako. Mutta kyllä se hyvän ensivaikutelman tekee, että mies tarjoaa.
Eli pelataan kaksilla korteilla, ja napsitaan toisesta pakasta epämiellyttävät kortit pois.
Työelämässä tasa-arvoa, romanttisissa asioissa patriarkaaliset tavat, paitsi ne tavat jotka liittyvät naisten velvollisuuksiin.
Muistutan edelleen, että Suomessa naiset maksavat puolet, vastaavat lapsista ja tekevät kotitöitä paljon enemmän, kuin miehet. Lisäksi, sinkkunaiset ovat terveempiä ja onnellisempia, kuin parisuhteessa olevat - miehillä se menee päinvastoin. Naisille parisuhde on siis paska diili, ja miehelle hyvä. Sinä tajuaisit tämän, jos olisit joskus edes ollut parisuhteessa.
Mutta johtopäätöksesi on väärä.
Ihmisten onnellisuutta on tutkittu vertaamalla samoja ihmisiä sinkkuina vs parisuhteessa, ja parisuhde lisäsi molempien sukupuolten onnellisuutta yhtä lailla.
Tuo mitä kerrot sivuaa tätä ketjua. Nainen haluaa tunteen että mies tarjoaa hänelle jotain (turvaa, resursseja, tms).
Tästä seuraa se, että naiset joilla on kaikkea, eivät pariudu koska ei löydy miestä jolla on vielä enemmän. Naiset joilla on tarpeita - onnettomat naiset - pariutuvat hanakimmin. He tulevat parisuhteessa onnellisemmiksi, mutta eivät yhtä onnellisiksi kuin varakkaat ja sporttiset sinkkunaiset joilla on jo kaikki. Miehet joilla on kaikea, pariutuvat ja ovat kysytyimpiä.
Tilastokeskus on todennut tämän, vertaamalla sinkkujen ja lapsettomien pariskuntien tuloja. Sinkuissa on enemmän suurituloisia naisia ja pienituloisia miehiä, pariutuneissa tuloerot ovat suuremmat kuin väestöllä keskimäärin, vaikka mukana on vain lapsettomat pariskunnat.
Onnellisuusvaikutusta tuskin on kuitenkaan tutkittu. Itse olen eronnut, hyvätuloinen nainen, jolla pari lastakin. Todellakin elämäni on parempaa ilman huonoa suhdetta ja elintasoni ei pudonnut erossa käytännössä lainkaan (samaan aikaan eron kanssa vaihdoin työpaikkaa parempipalkkaiseen, mikä kuittasi asumiskulun kohdistumisen yhdelle).
Uskon, että moni pienituloisempi nainen jää huonoon suhteeseen, koska heidän elintasonsa putoaisi merkittävästi erossa.
Kyse ei kuitenkaan välttämättä ole siitä, että hyvätuloisen naisen tarvitsisi löytää vielä parempituloinen mies. En itse ainakaan ollenkaan ajattele näin. Voisin hyvin olla itseäni vähemmän tienaavan miehen kanssa, jos hän tekisi minut onnelliseksi (ja sen hän voi tehdä pienemmilläkin tuloilla, jos on mulle sopiva luonne ja asenne ja saa sukat pyörimään jaloissa). Luulen, että noissa tilastoissa kyse on vain siitä, että parempituloiset naiset eivät jää rahan takia huonoihin suhteisiin ja siksi heitä on paljon sinkkuina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska on hyvien tapojen mukaista vähintäänkin tarjoutua maksamaan lasku. Oikeaoppinen ensitreffilaskukeskustelu menee näin:
"Minä sitten tarjoan tämän illan."
"Ei ei, kyllä minä ehdottomasti haluan tarjota, oli todella mukavaa."
"Mitäs jos puolittaisimme laskun?"
Miksi en ole ikinä kuullut mitään tämän suuntaista silloin kun nainen on pyytänyt treffeille?
Ehkä siksi, että kukaan nainen ei ole koskaan pyytänyt sinua treffeille?
Jos kyse olisikin siitä, niin asia olisi selvä. Mutta kun naiset ovat minua pyytäneet treffeille. Mutta kertaakaan ei ole nainen ensitreffeillä tarjoutunut maksamaan. Joskus silloin kun deittailua on jatkunut jo pidempään.
Ihan vaan mielenkiinnosta, mistä löydät tuollaisia naisia? Minä olen käynyt monillakin naisen pyytämillä treffeillä, ja aina on nainen maksanut. Se on ollut päivänselvää että kutsuja maksaa. Jostain Sinimustan liikkeen Facebook-ryhmästäkö noita treffikumppaneita löydät?
Taitaa ap tässä kertoa mielikuvitustreffeistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset maksavat vaikka kaikkia miehen kulut jos mies on tarpeeksi viehättävä. Ei se ole sen kummallisempi asia. Jos mies joutuu itse maksamaan, niin silloin hän on alemman tason mies joka kuitenkin voi rahalla hieman kompensoida muita heikkouksiaan. Ja mahdollisesti maksamaan kaikki naisen kulut, jos edes se riittää. Niin se vaan menee.
Niin miehetkin maksavat ilomielin kun nainen on tarpeeksi mielenkiintoinen. Sellaisia naisia ei vain niin hirveästi ole. Monet naiset on ensitreffeillä turhan varovaisia ja ne hyvät puolet pääsevät esiin ehkä vasta myöhemmin.
Ihanko totta? Etkö tajua vieläkään tätä asiaa: " Miehen pahin pelko on se, että nainen nauraa miehelle. Naisen pahin pelko on se, että mies raiskaa tai tappaa naisen!" Miksi teidän miesten on niin vaikea tätä käsittää. Jos ei tuota tapahdu, niin voit saada hullun stalkkerin perääsi. Sitäpaitsi, mikset itse voi olla hurmaava ja kiinnostava siellä treffeillä. Naisten tehtävä ei ole teidän miesten viihdyttäminen.
Ei tietenkään, vaan miesten tehtävä on viihdyttää naisia ja sitten nainen arvostelee mielessään, kuinka hyvin mies suoriutui.
Vierailija kirjoitti:
miesten tehtävä on viihdyttää naisia ja sitten nainen arvostelee mielessään, kuinka hyvin mies suoriutui.
Sinä et taida olla kovin hyvin suoriutunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset maksavat vaikka kaikkia miehen kulut jos mies on tarpeeksi viehättävä. Ei se ole sen kummallisempi asia. Jos mies joutuu itse maksamaan, niin silloin hän on alemman tason mies joka kuitenkin voi rahalla hieman kompensoida muita heikkouksiaan. Ja mahdollisesti maksamaan kaikki naisen kulut, jos edes se riittää. Niin se vaan menee.
Niin miehetkin maksavat ilomielin kun nainen on tarpeeksi mielenkiintoinen. Sellaisia naisia ei vain niin hirveästi ole. Monet naiset on ensitreffeillä turhan varovaisia ja ne hyvät puolet pääsevät esiin ehkä vasta myöhemmin.
Ihanko totta? Etkö tajua vieläkään tätä asiaa: " Miehen pahin pelko on se, että nainen nauraa miehelle. Naisen pahin pelko on se, että mies raiskaa tai tappaa naisen!" Miksi teidän miesten on niin vaikea tätä käsittää. Jos ei tuota tapahdu, niin voit saada hullun stalkkerin perääsi. Sitäpaitsi, mikset itse voi olla hurmaava ja kiinnostava siellä treffeillä. Naisten tehtävä ei ole teidän miesten viihdyttäminen.
Ei tietenkään, vaan miesten tehtävä on viihdyttää naisia ja sitten nainen arvostelee mielessään, kuinka hyvin mies suoriutui.
Noniin. Hyvässä parisuhteessa molemmat haluavat viihdyttää ja miellyttää toisiaan. Jos treffikumppanin viihdyttäminen tuntuu epämiellyttävältä, ei kannata jatkaa etenemistä parisuhteessa hänen kanssaan, eli siirry seuraavaan. Jos et koskaan halua miellyttää ketään, älä edes treffaile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miesten tehtävä on viihdyttää naisia ja sitten nainen arvostelee mielessään, kuinka hyvin mies suoriutui.
Sinä et taida olla kovin hyvin suoriutunut.
Minun ei tarvitse suorittaa, koska olen luonnostaan hyvä kuuntelija ja keskustelija varsinkin kahdenkeskisissä keskusteluissa. Ja monet on naiset on vissiin ihastuneet minun ulkonäköön, vaikka olenkin keskivertoa lyhyempi. Silloin ei tarvitse yrittää niin paljon tehdä vaikutusta. En ole chad, mutta keskivertoa komeampi naamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni mies voi tarjota mutta ekat treffit optimaalisesti ovatkin ihan vain jokin kahvilassa käynti tai vaikka ilmainen kävelyllä käynti. Olisi se mullekin kiusallista jos mies ei kiinnosta ja se maksaisi jonkin ravintola-aterian :D
Tähän vielä jatkan noista perinteisistä sukupuolirooleista että treffeillä, romanttisessa kanssakäymisessä ei tarvitse mielestäni pyrkiä liikaan samankaltaisuuteen (joka muuten ei ole synoonyymi samanarvoisuudelle) kun sellainen saattaa latistaa tunnelmaa.
Toki tähän on poikkeuksia. Olen naisena itsekin tarjonnut miehelle tilanteessa jossa itse olin jo siirtynyt työelämään ja mies vielä opiskeli.
Mutta on aika helvetin kyseenalaista jos tasa-arvokeskustelussa puhutaan rahasta, mutta romanttisissa tilanteissa halutaan olla epätasa-arvoisia rahan suhteen.
Muistetaan sekin että koko tapa että mies tarjoaa, syntyi sen seurauksena että miehillä oli lähes kaikki rahat.
Naisille tietysti näppärää pelata kaksilla korteilla.
Rajaan nuo mieheltä suurempaa rahallista panostusta vaativat romanttiset tilanteet ihan vain niihin ekoihin treffeihin ja niidenkin kohdalla johonkin edulliseen, esim. kahvin tarjoamiseen (eikä välttämättä aina siihenkään, olen joskus ollut ulkoilemassa treffeillä eikä rahaa mennyt ollenkaan). Viimeksi kun kävin treffeillä, join 3 euron juoman jonka mies tarjosi. Jos jatkoa tulee, niin seuraavilla treffeillä molemmat voivat puolestani maksaa omansa.
Tuo muutaman euron panostaminen ilmentämässä perinteistä miehisyyttä ja sitä kautta lisäämässä kemiaa on aivan eri asia kuin esim. työelämän palkkatasa-arvo keskustelu.
Miehessä toki katson pääsääntöisesti jotain aivan muuta kuin sitä että tarjoaako. Mutta kyllä se hyvän ensivaikutelman tekee, että mies tarjoaa.
Eli pelataan kaksilla korteilla, ja napsitaan toisesta pakasta epämiellyttävät kortit pois.
Työelämässä tasa-arvoa, romanttisissa asioissa patriarkaaliset tavat, paitsi ne tavat jotka liittyvät naisten velvollisuuksiin.
Muistutan edelleen, että Suomessa naiset maksavat puolet, vastaavat lapsista ja tekevät kotitöitä paljon enemmän, kuin miehet. Lisäksi, sinkkunaiset ovat terveempiä ja onnellisempia, kuin parisuhteessa olevat - miehillä se menee päinvastoin. Naisille parisuhde on siis paska diili, ja miehelle hyvä. Sinä tajuaisit tämän, jos olisit joskus edes ollut parisuhteessa.
Mutta johtopäätöksesi on väärä.
Ihmisten onnellisuutta on tutkittu vertaamalla samoja ihmisiä sinkkuina vs parisuhteessa, ja parisuhde lisäsi molempien sukupuolten onnellisuutta yhtä lailla.
Tuo mitä kerrot sivuaa tätä ketjua. Nainen haluaa tunteen että mies tarjoaa hänelle jotain (turvaa, resursseja, tms).
Tästä seuraa se, että naiset joilla on kaikkea, eivät pariudu koska ei löydy miestä jolla on vielä enemmän. Naiset joilla on tarpeita - onnettomat naiset - pariutuvat hanakimmin. He tulevat parisuhteessa onnellisemmiksi, mutta eivät yhtä onnellisiksi kuin varakkaat ja sporttiset sinkkunaiset joilla on jo kaikki. Miehet joilla on kaikea, pariutuvat ja ovat kysytyimpiä.
Tilastokeskus on todennut tämän, vertaamalla sinkkujen ja lapsettomien pariskuntien tuloja. Sinkuissa on enemmän suurituloisia naisia ja pienituloisia miehiä, pariutuneissa tuloerot ovat suuremmat kuin väestöllä keskimäärin, vaikka mukana on vain lapsettomat pariskunnat.
Onnellisuusvaikutusta tuskin on kuitenkaan tutkittu. Itse olen eronnut, hyvätuloinen nainen, jolla pari lastakin. Todellakin elämäni on parempaa ilman huonoa suhdetta ja elintasoni ei pudonnut erossa käytännössä lainkaan (samaan aikaan eron kanssa vaihdoin työpaikkaa parempipalkkaiseen, mikä kuittasi asumiskulun kohdistumisen yhdelle).
Uskon, että moni pienituloisempi nainen jää huonoon suhteeseen, koska heidän elintasonsa putoaisi merkittävästi erossa.
Kyse ei kuitenkaan välttämättä ole siitä, että hyvätuloisen naisen tarvitsisi löytää vielä parempituloinen mies. En itse ainakaan ollenkaan ajattele näin. Voisin hyvin olla itseäni vähemmän tienaavan miehen kanssa, jos hän tekisi minut onnelliseksi (ja sen hän voi tehdä pienemmilläkin tuloilla, jos on mulle sopiva luonne ja asenne ja saa sukat pyörimään jaloissa). Luulen, että noissa tilastoissa kyse on vain siitä, että parempituloiset naiset eivät jää rahan takia huonoihin suhteisiin ja siksi heitä on paljon sinkkuina.
Oman tuttavapiirini perusteella hyvätuloiset uranaiset ovat varsin haluttomia pariutumaan vaikka olisi millainen mies, eivätkä he halua lapsia. Ja lasten haluaminen muuten vaikuttaa melkoisesti naisten pariutumishaluihin...
Naiset joilla ei ole kummoisia tulevaisuudennäkymiä, aika usein haluavat perheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miesten tehtävä on viihdyttää naisia ja sitten nainen arvostelee mielessään, kuinka hyvin mies suoriutui.
Sinä et taida olla kovin hyvin suoriutunut.
Minun ei tarvitse suorittaa, koska olen luonnostaan hyvä kuuntelija ja keskustelija varsinkin kahdenkeskisissä keskusteluissa. Ja monet on naiset on vissiin ihastuneet minun ulkonäköön, vaikka olenkin keskivertoa lyhyempi. Silloin ei tarvitse yrittää niin paljon tehdä vaikutusta. En ole chad, mutta keskivertoa komeampi naamasta.
Mikä ihmeen chad?
44 sivua köyhän miehen ongelmia kun fakta on, että köyhät ja kouluttamattomat miehet ovat syrjäytyneet parisuhdemarkkinoilta ja jäävät naisetta. Ihan riippumatta siitä kuka tarjoaa se kirotun kahvikupin. Sen köyhän miehen kanssa sitä ei tule kukaan naisen juomaan vaikka mies sen ruusuilla koristaisi. Köyhä mies on luomakunnan turhake. Siitä ei ole perheen perustamiseen, elättämiseen, hauskanpitoseuraksi eikä edes huolehtimaan kodin siivouksista ja pyykeistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni mies voi tarjota mutta ekat treffit optimaalisesti ovatkin ihan vain jokin kahvilassa käynti tai vaikka ilmainen kävelyllä käynti. Olisi se mullekin kiusallista jos mies ei kiinnosta ja se maksaisi jonkin ravintola-aterian :D
Tähän vielä jatkan noista perinteisistä sukupuolirooleista että treffeillä, romanttisessa kanssakäymisessä ei tarvitse mielestäni pyrkiä liikaan samankaltaisuuteen (joka muuten ei ole synoonyymi samanarvoisuudelle) kun sellainen saattaa latistaa tunnelmaa.
Toki tähän on poikkeuksia. Olen naisena itsekin tarjonnut miehelle tilanteessa jossa itse olin jo siirtynyt työelämään ja mies vielä opiskeli.
Mutta on aika helvetin kyseenalaista jos tasa-arvokeskustelussa puhutaan rahasta, mutta romanttisissa tilanteissa halutaan olla epätasa-arvoisia rahan suhteen.
Muistetaan sekin että koko tapa että mies tarjoaa, syntyi sen seurauksena että miehillä oli lähes kaikki rahat.
Naisille tietysti näppärää pelata kaksilla korteilla.
Rajaan nuo mieheltä suurempaa rahallista panostusta vaativat romanttiset tilanteet ihan vain niihin ekoihin treffeihin ja niidenkin kohdalla johonkin edulliseen, esim. kahvin tarjoamiseen (eikä välttämättä aina siihenkään, olen joskus ollut ulkoilemassa treffeillä eikä rahaa mennyt ollenkaan). Viimeksi kun kävin treffeillä, join 3 euron juoman jonka mies tarjosi. Jos jatkoa tulee, niin seuraavilla treffeillä molemmat voivat puolestani maksaa omansa.
Tuo muutaman euron panostaminen ilmentämässä perinteistä miehisyyttä ja sitä kautta lisäämässä kemiaa on aivan eri asia kuin esim. työelämän palkkatasa-arvo keskustelu.
Miehessä toki katson pääsääntöisesti jotain aivan muuta kuin sitä että tarjoaako. Mutta kyllä se hyvän ensivaikutelman tekee, että mies tarjoaa.
Eli pelataan kaksilla korteilla, ja napsitaan toisesta pakasta epämiellyttävät kortit pois.
Työelämässä tasa-arvoa, romanttisissa asioissa patriarkaaliset tavat, paitsi ne tavat jotka liittyvät naisten velvollisuuksiin.
Muistutan edelleen, että Suomessa naiset maksavat puolet, vastaavat lapsista ja tekevät kotitöitä paljon enemmän, kuin miehet. Lisäksi, sinkkunaiset ovat terveempiä ja onnellisempia, kuin parisuhteessa olevat - miehillä se menee päinvastoin. Naisille parisuhde on siis paska diili, ja miehelle hyvä. Sinä tajuaisit tämän, jos olisit joskus edes ollut parisuhteessa.
Mutta johtopäätöksesi on väärä.
Ihmisten onnellisuutta on tutkittu vertaamalla samoja ihmisiä sinkkuina vs parisuhteessa, ja parisuhde lisäsi molempien sukupuolten onnellisuutta yhtä lailla.
Tuo mitä kerrot sivuaa tätä ketjua. Nainen haluaa tunteen että mies tarjoaa hänelle jotain (turvaa, resursseja, tms).
Tästä seuraa se, että naiset joilla on kaikkea, eivät pariudu koska ei löydy miestä jolla on vielä enemmän. Naiset joilla on tarpeita - onnettomat naiset - pariutuvat hanakimmin. He tulevat parisuhteessa onnellisemmiksi, mutta eivät yhtä onnellisiksi kuin varakkaat ja sporttiset sinkkunaiset joilla on jo kaikki. Miehet joilla on kaikea, pariutuvat ja ovat kysytyimpiä.
Tilastokeskus on todennut tämän, vertaamalla sinkkujen ja lapsettomien pariskuntien tuloja. Sinkuissa on enemmän suurituloisia naisia ja pienituloisia miehiä, pariutuneissa tuloerot ovat suuremmat kuin väestöllä keskimäärin, vaikka mukana on vain lapsettomat pariskunnat.
Onnellisuusvaikutusta tuskin on kuitenkaan tutkittu. Itse olen eronnut, hyvätuloinen nainen, jolla pari lastakin. Todellakin elämäni on parempaa ilman huonoa suhdetta ja elintasoni ei pudonnut erossa käytännössä lainkaan (samaan aikaan eron kanssa vaihdoin työpaikkaa parempipalkkaiseen, mikä kuittasi asumiskulun kohdistumisen yhdelle).
Uskon, että moni pienituloisempi nainen jää huonoon suhteeseen, koska heidän elintasonsa putoaisi merkittävästi erossa.
Kyse ei kuitenkaan välttämättä ole siitä, että hyvätuloisen naisen tarvitsisi löytää vielä parempituloinen mies. En itse ainakaan ollenkaan ajattele näin. Voisin hyvin olla itseäni vähemmän tienaavan miehen kanssa, jos hän tekisi minut onnelliseksi (ja sen hän voi tehdä pienemmilläkin tuloilla, jos on mulle sopiva luonne ja asenne ja saa sukat pyörimään jaloissa). Luulen, että noissa tilastoissa kyse on vain siitä, että parempituloiset naiset eivät jää rahan takia huonoihin suhteisiin ja siksi heitä on paljon sinkkuina.
Oman tuttavapiirini perusteella hyvätuloiset uranaiset ovat varsin haluttomia pariutumaan vaikka olisi millainen mies, eivätkä he halua lapsia. Ja lasten haluaminen muuten vaikuttaa melkoisesti naisten pariutumishaluihin...
Naiset joilla ei ole kummoisia tulevaisuudennäkymiä, aika usein haluavat perheen.
Pakko kysyä ikäsi? Itse olen 38v ja hyvätuloiset lapsettomat ystäväni maksavat lapsettomuushoidoista (yksin tai miehen kanssa) ja aika monilla on lapsia. Veloja tunnen oikeasti vain yhden.
Nuorempana toki kaikki olimme sitä mieltä, ettei koskaan lapsia ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset maksavat vaikka kaikkia miehen kulut jos mies on tarpeeksi viehättävä. Ei se ole sen kummallisempi asia. Jos mies joutuu itse maksamaan, niin silloin hän on alemman tason mies joka kuitenkin voi rahalla hieman kompensoida muita heikkouksiaan. Ja mahdollisesti maksamaan kaikki naisen kulut, jos edes se riittää. Niin se vaan menee.
Niin miehetkin maksavat ilomielin kun nainen on tarpeeksi mielenkiintoinen. Sellaisia naisia ei vain niin hirveästi ole. Monet naiset on ensitreffeillä turhan varovaisia ja ne hyvät puolet pääsevät esiin ehkä vasta myöhemmin.
Ihanko totta? Etkö tajua vieläkään tätä asiaa: " Miehen pahin pelko on se, että nainen nauraa miehelle. Naisen pahin pelko on se, että mies raiskaa tai tappaa naisen!" Miksi teidän miesten on niin vaikea tätä käsittää. Jos ei tuota tapahdu, niin voit saada hullun stalkkerin perääsi. Sitäpaitsi, mikset itse voi olla hurmaava ja kiinnostava siellä treffeillä. Naisten tehtävä ei ole teidän miesten viihdyttäminen.
Jos tuolle linjalle lähetään niin ihan yhtälailla nainenkin kykenee ja pystyy tappamaan miehen niin pitäiskö kaikki naiset tuomita murhaajaksi nii kuin naiset tuomitsee miehet ihan varmuuden vuoksi?
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitaisko jo unohtaa tuo illallinen, koska olen varma, ettei tässä ketjussa ole ketään, joka olisi ensitreffeillä vienyt/viety illalliselle?
Mä olen viimeisten 15kk aikana käynyt ensitreffeillä 18 eri miehen kanssa ja niistä 16 oli illallinen ravintolassa (tosin ei kalliissa) ja kahdet kahvilassa vain siksi, koska silloin mies ei suostunut lähtemään ravintolaan minun toiveestani huolimatta.
Ei kannata turhaan stressata siitä, että jos "kemiat eivät natsaa", sillä aina voi "harjoitella" deittailua ja itsekin kehittyy treffailussa kun tapaa mahdollisimman paljon miehiä.
Mut kun mä en halua kehittyä treffailussa, enkä todellakaan juosta useilla ensitreffeillä kaikenlaisten miesten kanssa. Haluan sen yhden ja mielellään paljon luontevampaa yhdessäoloa hänen kanssaan. Nytkään en ole kohta vuoteen ollut tinderissä, kun deittailu ei napostele yhtään. Varmaan jossain vaiheessa taas menen kokeilemaan onneani, mutta valikoin tyypit tarkkaat, juttelen melko paljon tinderissä ennen treffejä ja sovin ensitreffit mahdollisimman kevyesti (usein jaksan tehdä tätä vain kesällä ja silloin treffit useimmiten sovin terassipaikkaan, eli lasillisen ääreen). Jos viihdyn miehen seurassa, niin toiset treffit voi sitten olla pidemmät, esim. ravintolassa syöminen, ja terassitreffeissä on sekin hyvä puoli, että jos oikein viihtyy, niin ilta voi myös venähtää pitkäksi ;)
N38
Mä en käsitä ollenkaan tollasia terassi- tai ravintolatteffejä joissa käytetään aikaa muiden ihmisten seassa juomiseen ja/tai syömiseen.
Pitää saada rauhassa keskustella toisen kanssa. No voi tietysti varata kabinetin mutta ei se oikein sovi matti meikäläisen kukkarolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset haluavat soveltaa tasa-arvoa tilanteesta riippuen. Miehen maksamat elinkustannukset on ehdottoman OK, jopa turn off, jos näin ei tapahdu. Yleinen asevelvollisuus vain miehille on OK. Naiskiintiöt työpaikoilla on OK. Yleisesti ottaen kaikki edut on OK, mutta velvoitteet eivät.
En tiedä ketään naista, joka eläisi ns. miehensä siivellä (tunnen pääasiassa korkeakoulutettuja naisia, joilla on itselläänkin hyvät tulot). Joidenkin miehet tienaa jopa vaimoaan vähemmän. Silti väittäisin, että ensitreffeillä heidän miehensä ovat todennäköisesti tarjonneet sen ensimmäisen lasillisen. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka parisuhteessa maksaa vaikkapa asumiskulut ja ruuan.
Naiskiintiöt työpaikoilla on kyllä vähän erikoinen juttu. Missä tällaisia on? Itse olen miesvaltaisella alalla ja olen aina kokenut, että miehet arvostavat minua ja ne esimiehet, ketkä ovat nähneet minussa potentiaalia ja boostanneet uraani, ovat järjestään olleet miehiä. Ei ole siis mielestäni tasa-arvo-ongelmaa, että osaamista ja sopivaa asennetta arvostetaan sukupuolesta riippumatta. Alalla on vähän naisia varmasti vain ihan sen vuoksi, etteivät monetkaan naiset hakeudu alalle (teknologia ja IT).
Naisten asevelvollisuutta vastustan kyllä. Olen itsekin ollut yhteensä 3 vuotta perhevapailla (2 lasta) ja lasten isä piti vain isyyslomat (muutama viikko). Se kompensoi mielestäni varsin hyvin ja ohikin sen kontribuution yhteiskunnalle, mitä miehet tekee armeijassa. Lapsia syntyy muutenkin liian vähän. Toinen näkökulma on miesten ja naisten fyysiset eroavaisuudet. Kuukautiskivut sotatantereella? Yksinkertaisesti keskimäärin heikompi fysiikka jne. Toki kynnelle kykenevät naiset nyt jo voivat mennä armeijaan ja vastaavasti kyvyttömiä miehiä ei sinne oteta. Siellä kun ei tarvita kaikkia, vaan ne fyysisesti vahvimmat. Ja sotatilanteessa myös kotikulmilla on tekemistä, kun parhaassa iässä olevat miehet lähtee armeijan palvelukseen.
Tiedän useitakin naisia. Heille on tyypillistä elää yli varojensa. He ostavat paljon vaatteita, ajavat taksilla paljon, auton ja asunnon velkoihin kuluu rahaa jne. Tulot voivat olla suuretkin, mutta yhteensä kulut niin nousevat suuriksi, ettei naisella varaa enää kaikkeen tähän. Säästäväisempi mies tulee tässä kohdassa hätiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitaisko jo unohtaa tuo illallinen, koska olen varma, ettei tässä ketjussa ole ketään, joka olisi ensitreffeillä vienyt/viety illalliselle?
Mä olen viimeisten 15kk aikana käynyt ensitreffeillä 18 eri miehen kanssa ja niistä 16 oli illallinen ravintolassa (tosin ei kalliissa) ja kahdet kahvilassa vain siksi, koska silloin mies ei suostunut lähtemään ravintolaan minun toiveestani huolimatta.
Ei kannata turhaan stressata siitä, että jos "kemiat eivät natsaa", sillä aina voi "harjoitella" deittailua ja itsekin kehittyy treffailussa kun tapaa mahdollisimman paljon miehiä.
Mut kun mä en halua kehittyä treffailussa, enkä todellakaan juosta useilla ensitreffeillä kaikenlaisten miesten kanssa. Haluan sen yhden ja mielellään paljon luontevampaa yhdessäoloa hänen kanssaan. Nytkään en ole kohta vuoteen ollut tinderissä, kun deittailu ei napostele yhtään. Varmaan jossain vaiheessa taas menen kokeilemaan onneani, mutta valikoin tyypit tarkkaat, juttelen melko paljon tinderissä ennen treffejä ja sovin ensitreffit mahdollisimman kevyesti (usein jaksan tehdä tätä vain kesällä ja silloin treffit useimmiten sovin terassipaikkaan, eli lasillisen ääreen). Jos viihdyn miehen seurassa, niin toiset treffit voi sitten olla pidemmät, esim. ravintolassa syöminen, ja terassitreffeissä on sekin hyvä puoli, että jos oikein viihtyy, niin ilta voi myös venähtää pitkäksi ;)
N38
Mä en käsitä ollenkaan tollasia terassi- tai ravintolatteffejä joissa käytetään aikaa muiden ihmisten seassa juomiseen ja/tai syömiseen.
Pitää saada rauhassa keskustella toisen kanssa. No voi tietysti varata kabinetin mutta ei se oikein sovi matti meikäläisen kukkarolle.
Joo, terasilla ja ravintolassa aina joku örveltäjä on tunkemassa pöytään.
Tämä on kyllä totta. Vaikka minä (nainen) maksoin molempien kahvit ensitreffeillä, mies silti yrittää sälyttää minulle kodinhoitoon liittyviä velvollisuuksia. Mikä patriarkaalinen muinaisjäänne! Eikö se ymmärrä, että koska minä tarjosin ensitreffeillä, sen velvollisuus on nyt sitten siivota, tiskata, laittaa ruokaa ja pyykätä. Tyhmä mies, vaihtoon.