Lue keskustelun säännöt.
Miten jollekin voi olla nykypäivänä ongelma ettei mies maksanut treffeillä?
01.11.2022 |
Jos mies käy useilla treffeillä niin se tekee aikamoisen loven rahapussiin.
Ja mistä sitä tietää että panostus kannattaa?
Ekoilla treffeillä kukin maksakoot omat safkansa.
Kommentit (1374)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarjoaa joka kutsuu. Yksinkertaista.
Sitten jos ei ole varaa tarjota, pitää olla pokkaa myöntää se edes itselle ja kehitellä jotain halpaa/maksutonta tekemistä tutustumisen merkeissä.Jännä et tää ei koske naisten välisissä tapaamisissa esim ystävien kesken
Miksi ei koskisi? Usein toki mennään sinne kahville yhteisestä sopimuksesta, jolloin molemmat maksaa omansa. Mutta silloin kun selkeästi pyydän kaveria paikalle seurakseni, totta kai tarjoudun maksamaan. Ja maksankin useimmiten, koska tämä on vastavuoroista. Kaveri puolestaan toimii samoin, kun hänellä on tarve päästä purkamaan sydäntään kahvikupposen tai pizzan ja olutlasin äärellä.
Voiko normaali, kohtelias kanssakäyminen oikeesti olla joillekin niin vaikeaa kuin tästä ketjusta joutuu päättelemään?
Minä en usko tuota ollenkaan. Olen asunut ympäri Suomea enkä ole koskaan huomannut naisten välillä tuollaista tarjoamiskulttuuria.
Toki kätevää on kääntää asia siten, että määrittelee tapaamiset aina "yhdessä sovituiksi" eikä "kutsuiksi liittyä seuraan" 😄 Sillä tavallahan tämä ratkaistaan.
Kun nainen kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon kaveri vastaa myöntävästi - kyseessä on "yhdessä sopiminen" eikä kutsu
Jos mies kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon nainen vastaa myöntävästi, kyseessä on kutsu -> mies maksaa
- Tästähän taitaa nyt olla kyse
Oletko siis nainen? Siihen on joku syy, miksei kukaan ystäväsi ole kutsunut sinua minnekään ja sanonut tarjoavansa. Vai oletko tosi nuori ja tuloton opiskelija, jolla ei ole rahaa? Silloin on selvää, että rahoista täytyy pitää kiinni.
Kerropa mikä syy siihen on? Oliko tuo kömpelö yritys loukata ja käydä henkilökohtaisuuksiin, kun ei ole parempaakaan argumenttia?
Ystävien kanssa nähdään säännöllisesti. Olen alle 40 v hyvä varallisuustilanne.
Kerro missäpäin Suomea tällainen kulttuuri vallitsee, että naiset tarjoavat yleisestikin toisilleen?
Olen eri, mutta vietin synttäreitä.hiljattain, ja kutsuin ystäviä kahville ja tein täytekakun ja karjalanpiirakoita. Eipä olisi tullut mieleenikään pyytää rahaa tai odottaa, että maksavat puolet. Olen myös ko ystäville tarjonnut ruuat ravintolassa.
Samoin, kun olen työasioissa tavannut jonkun uuden ihmisen, pyytänyt jotain työasiaa, ja keskustellut hänen kanssaan kahvin ääressä, olen tarjonnut kahvin ja pullan.
Ilmeisesti sinulle tämä on outoa? Kyllä minusta kutsuja tarjoaa, kuuluu hyviin tapoihin. Ei sen tarvitse olla kiin se kahvikuppi. Vastaavasti itse tarjoaisin sitten seuraavalla kerralla. Jos/ kun tuttavuus jatkuidi, niin kumpikin maksaisi omansa, paitsi tietysti, jos on joku erityistilaisuus
Teidän suomimiesten kannattaa muistaa, että jos/ kun deittailette ulkomailla, niin mies maksaa. Jos ette maksa, niin teitä pidetään törppöinä.
Tuo viimeinen pointti! Kyllä on Suomi-miehet itkemässä, että on se kauheeta, jos naiselle pitää kahvi tarjota, ja sitten kuitenkin ovat kovasti tuontinaisten perään, ketkä todellakin odottaa, että mies maksaa kahvin ja aika paljon muutakin naiselle.
Myös aika monissa maissa naisena kun istuu baarissa, niitä juomia tarjotaan kyllä. Tarjoilija ilmestyy siihen juoman kanssa, että herrasmies tuolta lähettää terveisiä ja pian ollaankin sitten jutuissa sen täysin tuntemattoman miehen kanssa. Suomi-miehelle on ongelma tarjota edes sellaiselle, jonka kanssa on jutellut tinderissä, ja josta voisi olettaa miehen olevan kiinnostunut, kun treffitkin on sovittu.
Tosin ei ole kyllä kaikki Suomi-miehetkään tuollaisia. Monet ihan oletuksena maksaa kaiken, vaikka siinä vähän yrittäisinkin sanoa, ettei tarvitse, tai selittää jotain, että voin sitten maksaa seuraavat. Saattaa se Suomi-mieskin vain mulkaista moisille jorinoille, jos siis haluaa vetää sen alfan roolin. Joku mies joskus jopa älähti, että en mä nyt niin köyhä ole, ettenkö voisi tarjota, eli hän ihan loukkaantui, kun yritin, ettei hänen tarvitsisi maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarjoaa joka kutsuu. Yksinkertaista.
Sitten jos ei ole varaa tarjota, pitää olla pokkaa myöntää se edes itselle ja kehitellä jotain halpaa/maksutonta tekemistä tutustumisen merkeissä.Jännä et tää ei koske naisten välisissä tapaamisissa esim ystävien kesken
Miksi ei koskisi? Usein toki mennään sinne kahville yhteisestä sopimuksesta, jolloin molemmat maksaa omansa. Mutta silloin kun selkeästi pyydän kaveria paikalle seurakseni, totta kai tarjoudun maksamaan. Ja maksankin useimmiten, koska tämä on vastavuoroista. Kaveri puolestaan toimii samoin, kun hänellä on tarve päästä purkamaan sydäntään kahvikupposen tai pizzan ja olutlasin äärellä.
Voiko normaali, kohtelias kanssakäyminen oikeesti olla joillekin niin vaikeaa kuin tästä ketjusta joutuu päättelemään?
Minä en usko tuota ollenkaan. Olen asunut ympäri Suomea enkä ole koskaan huomannut naisten välillä tuollaista tarjoamiskulttuuria.
Toki kätevää on kääntää asia siten, että määrittelee tapaamiset aina "yhdessä sovituiksi" eikä "kutsuiksi liittyä seuraan" 😄 Sillä tavallahan tämä ratkaistaan.
Kun nainen kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon kaveri vastaa myöntävästi - kyseessä on "yhdessä sopiminen" eikä kutsu
Jos mies kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon nainen vastaa myöntävästi, kyseessä on kutsu -> mies maksaa
- Tästähän taitaa nyt olla kyse
Oletko siis nainen? Siihen on joku syy, miksei kukaan ystäväsi ole kutsunut sinua minnekään ja sanonut tarjoavansa. Vai oletko tosi nuori ja tuloton opiskelija, jolla ei ole rahaa? Silloin on selvää, että rahoista täytyy pitää kiinni.
Kerropa mikä syy siihen on? Oliko tuo kömpelö yritys loukata ja käydä henkilökohtaisuuksiin, kun ei ole parempaakaan argumenttia?
Ystävien kanssa nähdään säännöllisesti. Olen alle 40 v hyvä varallisuustilanne.
Kerro missäpäin Suomea tällainen kulttuuri vallitsee, että naiset tarjoavat yleisestikin toisilleen?
Olen eri, mutta vietin synttäreitä.hiljattain, ja kutsuin ystäviä kahville ja tein täytekakun ja karjalanpiirakoita. Eipä olisi tullut mieleenikään pyytää rahaa tai odottaa, että maksavat puolet. Olen myös ko ystäville tarjonnut ruuat ravintolassa.
Samoin, kun olen työasioissa tavannut jonkun uuden ihmisen, pyytänyt jotain työasiaa, ja keskustellut hänen kanssaan kahvin ääressä, olen tarjonnut kahvin ja pullan.
Ilmeisesti sinulle tämä on outoa? Kyllä minusta kutsuja tarjoaa, kuuluu hyviin tapoihin. Ei sen tarvitse olla kiin se kahvikuppi. Vastaavasti itse tarjoaisin sitten seuraavalla kerralla. Jos/ kun tuttavuus jatkuidi, niin kumpikin maksaisi omansa, paitsi tietysti, jos on joku erityistilaisuus
Teidän suomimiesten kannattaa muistaa, että jos/ kun deittailette ulkomailla, niin mies maksaa. Jos ette maksa, niin teitä pidetään törppöinä.
Olen nainen. Ja totta kai kotonani tarjoan kaiken. Älä viitsi höpsötellä nyt. Ja tuollaisessa työtilanteessa myös.
Kiinnostavaa, että valitsit tuollaiset esimerkit.
Hirvee vimma selittää, miten me naisetkin tarjotaan niin maan perkuleesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon aina mielelläni maksanut itse. En oo koskaan kuullut, että jollekin olisi ongelma, että mies ei maksa kaikkiea.
N31
Kaikkea? Nyt puhutaan ensitapaamisesta. Eli käytännössä kahvikupillisesta. Suomessa harvoin mennään ensitapaamisella syömään ja vielä harvemmin illalliselle.
Ihan uskomaton määrä keskustelua 2-3 euron kahvikupillisesta.
Aika usein mennään ravintolaan juomaan alkoholijuomia, jotta jännitys katoaisi. Se ei ole halpaa.
Jos mennään lasilliselle jos toisellekin, toki maksellaan juomia vuorotellen. Mutta se kutsuja tarjoaa ekan. Eikö normaalit ihmiset muka toimi näin? Mikä tästä tekee vaikeaa?
Ja siis, jos tulee kutsuneeksi sinne drinkille henkilön, joka ei tajua tarjota vastavuoroiseksi, iltahan kannattaa lopettaa varsin lyhyeen. Lokkejakin on tietenkin olemassa, mutta niihin ei kannata uhrata aikaa eikä rahaa.
Osa naisista jättää jopa rahapussin kotiinsa, koska olettaa miehen maksavan ensitreffeillä.
Sellaisia tapauksiakin on joskus tullut vastaan.
Ja tässä ketjussa pari miestäkin on kertonut toimivansa samoin. Kun tuollaiseen törmää, tietää törmännyt lokkiin - unohda se, ja uutta matoa koukkuun.
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyrkkisääntö joka pätee elämään muutenkin:
Jos et kehtaa esittää toivettasi suoraan, siinä on jotain hävettävää.
Miettikääpä tätä. "Kumpi maksaa?". "Hän maksaa". Jos et kehtaisi sanoa suoraan että toivoisit herrasmiehen maksavan, vaan asia on hoidettava sujuvasti ja huomamattomasti, toiveessasi on jotain hävettävää.
Ennen vanhaan kun oli tapana että mies maksaa, mikä johtui siitä että miehillä oli rahat, nainen olisi sanonut tuon ääneen jos henkilökunta olisi kysynyt.Naiset haluavat vain noukkia rusinat pullasta. Naiset haluavat mieheltä rahaa aterian muodossa. Mutta sitä ei voi sanoa suoraan, koska toive miehen rahojen kuppaamisesta on häpeällinen.
Kuinka usein käyt ensitreffeillä syömässä? Illallisilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua pihiä miestä. Tykkään, kun mies tarjoaa treffeillä. Muutenkin on turvallinen olo, jos mies tienaa hyvin. Pystyy paremmin panostamaan mukavaan ja toimivaan lapsiperhe-elämään, kun lapsia on varaa kuskata eri harrastuksissa ja päästään käymään matkoilla muuallakin kuin Suomen huvipuistoissa. Kuten Minttu Räikkönenkin joskus sanoi: jokainen valitsee sellaisen lompakon jolla haluaa elää.
Enemmistö "piheistä" miehistä ovat joskus tarjonneet naisille kaiken, mutta se ei ole tuonut tuloksia ja he ovat lopettaneet tarjoamisen. Tämän seurauksena he pyrkivät toimimaan toisin esim. ehdottamalla naiselle treffejä, jotka eivät maksa juuri mitään. Esim. Kävelytreffit tai tapaaminen toisen kotona.
Ne kotiin kutsumiset ovat vain joko idioottien tai todella creepyjien hommia. Kuka nainen haluaa altistaa itsensä suljettuun tilaan kaksin jonkun itselleen tuntemattoman äijän kanssa, joka todennäköisesti haluaa kiivaasti seksiä. Riski siihen, että tulee rais ka tuksi tai pahempaa on valtava ja parhaimmillaankin tilanne on kiusallinen, kun äijä kyttää joka elettä, että lohkeaisiko.
Kannattaa ensin tutustua toisiinsa videochatillä ja perusteella päättää mennäkö toisen luokse vai ei.
En ikimaailmassa olisi mennyt tapaamaan miestä, joka ei edes ensitapaamisella halua tehdä jotain yhdessä, vähintäänkin kävellä ulkona puistossa. Ei hänestä jatkossakaan saisi seuraa minnekään.
Jos nainen tulee viikonlopuksi käymään, siinä ehtii tehdä ruokaa ja käydä kaupungilla kävelemässä tai museossa ym.
Tuossa on jo kyseessä ystävyys- tai seurustelusuhde eikä mitkään ensitreffit.
Viikonlopun pituiset ensitreffit kun ensin ollaan tutustuttu somessa.
Kuinka monet tuollaiset ensitreffit vietit ennen kuin löytyi vakituinen kumppani? Kirjoitit jo aiemmin, että niitä oli useita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarjoaa joka kutsuu. Yksinkertaista.
Sitten jos ei ole varaa tarjota, pitää olla pokkaa myöntää se edes itselle ja kehitellä jotain halpaa/maksutonta tekemistä tutustumisen merkeissä.Jännä et tää ei koske naisten välisissä tapaamisissa esim ystävien kesken
Miksi ei koskisi? Usein toki mennään sinne kahville yhteisestä sopimuksesta, jolloin molemmat maksaa omansa. Mutta silloin kun selkeästi pyydän kaveria paikalle seurakseni, totta kai tarjoudun maksamaan. Ja maksankin useimmiten, koska tämä on vastavuoroista. Kaveri puolestaan toimii samoin, kun hänellä on tarve päästä purkamaan sydäntään kahvikupposen tai pizzan ja olutlasin äärellä.
Voiko normaali, kohtelias kanssakäyminen oikeesti olla joillekin niin vaikeaa kuin tästä ketjusta joutuu päättelemään?
Minä en usko tuota ollenkaan. Olen asunut ympäri Suomea enkä ole koskaan huomannut naisten välillä tuollaista tarjoamiskulttuuria.
Toki kätevää on kääntää asia siten, että määrittelee tapaamiset aina "yhdessä sovituiksi" eikä "kutsuiksi liittyä seuraan" 😄 Sillä tavallahan tämä ratkaistaan.
Kun nainen kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon kaveri vastaa myöntävästi - kyseessä on "yhdessä sopiminen" eikä kutsu
Jos mies kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon nainen vastaa myöntävästi, kyseessä on kutsu -> mies maksaa
- Tästähän taitaa nyt olla kyse
Oletko siis nainen? Siihen on joku syy, miksei kukaan ystäväsi ole kutsunut sinua minnekään ja sanonut tarjoavansa. Vai oletko tosi nuori ja tuloton opiskelija, jolla ei ole rahaa? Silloin on selvää, että rahoista täytyy pitää kiinni.
Kerropa mikä syy siihen on? Oliko tuo kömpelö yritys loukata ja käydä henkilökohtaisuuksiin, kun ei ole parempaakaan argumenttia?
Ystävien kanssa nähdään säännöllisesti. Olen alle 40 v hyvä varallisuustilanne.
Kerro missäpäin Suomea tällainen kulttuuri vallitsee, että naiset tarjoavat yleisestikin toisilleen?
Olen eri, mutta vietin synttäreitä.hiljattain, ja kutsuin ystäviä kahville ja tein täytekakun ja karjalanpiirakoita. Eipä olisi tullut mieleenikään pyytää rahaa tai odottaa, että maksavat puolet. Olen myös ko ystäville tarjonnut ruuat ravintolassa.
Samoin, kun olen työasioissa tavannut jonkun uuden ihmisen, pyytänyt jotain työasiaa, ja keskustellut hänen kanssaan kahvin ääressä, olen tarjonnut kahvin ja pullan.
Ilmeisesti sinulle tämä on outoa? Kyllä minusta kutsuja tarjoaa, kuuluu hyviin tapoihin. Ei sen tarvitse olla kiin se kahvikuppi. Vastaavasti itse tarjoaisin sitten seuraavalla kerralla. Jos/ kun tuttavuus jatkuidi, niin kumpikin maksaisi omansa, paitsi tietysti, jos on joku erityistilaisuus
Teidän suomimiesten kannattaa muistaa, että jos/ kun deittailette ulkomailla, niin mies maksaa. Jos ette maksa, niin teitä pidetään törppöinä.
Voisitko sinä ymmärtää sitä toista näkökulmaa etuoikeutettuna naisena? Voitko avata hieman omaa ajatusmaailmaa ja ymmärtää mikä tässä miehiä hiertää? Onnistuuko?
Voitko ymmärtää, että monilla on huonoja kokemuksia? Mikä siinä on ylivoimaista asettua toisen asemaan aina?
Vähän sama kun monille naisille ei välttämättä ole ongelma leipoa kutsuille, mutta vituttaa, jos joku olettaa sen automaattisesti kuuluvan hänelle sukupuolensa vuoksi. Tai keittää kahvia työpaikalla.
Miettikää välillä sen oman navan ulkopuolista maailmaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarjoaa joka kutsuu. Yksinkertaista.
Sitten jos ei ole varaa tarjota, pitää olla pokkaa myöntää se edes itselle ja kehitellä jotain halpaa/maksutonta tekemistä tutustumisen merkeissä.Jännä et tää ei koske naisten välisissä tapaamisissa esim ystävien kesken
Miksi ei koskisi? Usein toki mennään sinne kahville yhteisestä sopimuksesta, jolloin molemmat maksaa omansa. Mutta silloin kun selkeästi pyydän kaveria paikalle seurakseni, totta kai tarjoudun maksamaan. Ja maksankin useimmiten, koska tämä on vastavuoroista. Kaveri puolestaan toimii samoin, kun hänellä on tarve päästä purkamaan sydäntään kahvikupposen tai pizzan ja olutlasin äärellä.
Voiko normaali, kohtelias kanssakäyminen oikeesti olla joillekin niin vaikeaa kuin tästä ketjusta joutuu päättelemään?
Minä en usko tuota ollenkaan. Olen asunut ympäri Suomea enkä ole koskaan huomannut naisten välillä tuollaista tarjoamiskulttuuria.
Toki kätevää on kääntää asia siten, että määrittelee tapaamiset aina "yhdessä sovituiksi" eikä "kutsuiksi liittyä seuraan" 😄 Sillä tavallahan tämä ratkaistaan.
Kun nainen kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon kaveri vastaa myöntävästi - kyseessä on "yhdessä sopiminen" eikä kutsu
Jos mies kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon nainen vastaa myöntävästi, kyseessä on kutsu -> mies maksaa
- Tästähän taitaa nyt olla kyse
Mä en myöskään ihan allekirjoita tuota kutsuja maksaa -periaatetta Suomessa. Vaikka ystäväni/joku deittimies pyytää minut seurakseen ravintolaan, niin kyllä oletus on, että kumpikin maksaa erikseen tai jos lasku maksetaan yhdessä, toinen siirtää osuutensa maksajalle MobilePaylla tai jos ollaan menossa seuraavallakin viikolla, sovitaan, että toinen maksaa sitten.
Deiteille ei tosiaan kannata mennä mihinkään kalliiseen paikkaan. Esim. drinkeille on ihan hyvä. Silloin suosittelen, että mies tarjoaa ensimmäiset (kuuluu soidinmenoihin), ja jos juttua riittää, niin nainen voi sitten maksaa seuraavan kierroksen.
Yleensähän jos kiinnostus on molemminpuolista, ei tuo tarjoaminen ole ongelma. Joskus on ensin maksettu omat juomat, ja sitten kun on tultu tosi hyvin juttuun, mies on tarjonnut seuraavan kierroksen. Yleensä silloin myös tulee toiset treffit (koska tultiin hyvin juttuun) ja alkaa tapailu, jonka aikana molemmat ehtii makselle kaikenlaista kyllä. Tarjoaminen treffeillä ärsyttää vain silloin, jos ei ole molemminpuolista kiinnostusta.
Mistä tietää etukäteen onko naiselle valmiutta maksaa osaa drinkeistä vai onko hän lompakkoloinen? Tämän ongelman voi kiertää menemällä esim. pelaamaan vaikka frisbeegolfia ja ottamalla kahvia mukaan termariin.
Ammatista, koulutuksesta, työstä ja valokuvista voi kyllä päätellä jotain. Toki jotkut voi laittaa ne näyttämään hyvältä, vaikka todellisuus olisi toinen (esim. päällikkötitteli, mutta 3000e/kk palkka) ja kuvat jostain kalliista ulkomaanreissusta (jonka maksoi hänen vanhempansa) tms.
Itse olen ihan surkea frisbeegolfissa, että kun treffit jännittää muutenkin, niin se jännitys vielä siitäkin, että nolaa itsensä jonkun frisbeegolf-harrastajan edessä olisi ihan liikaa. Mieluummin maksan miehenkin juomat. Muutenkin aktiviteetissa on ensitreffeille se vika, että syvällinen keskustelu jää vähemmälle ja keskitytään siihen tekemiseen, eikä tutustumista oikein tapahdu. Myöhemmin vasta sitten yhteisiä aktiviteetteja, kun on jo luottoa siihen, että toinen tykkää, eikä siis enää ole huolta itsensä nolaamisesta toisen edessä ja kun on jo tutustuttu paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten ajatelutapa on kyllä mielenkiintoinen.
Mies ei maksa molempien puolesta -> mies on pihi, nainen ei ole pihi vaikkei maksa edes omaansa.
Ei saa tehdä numeroa maksamisesta -> mutta ei käy että molemmat vain maksavat omansa, vaan miehen pitää maksaa molemmat ja hoitaa se mahdollisimman huomaamattomasti.
Asiasta kiistellään -> miksi parin euron kahvikuppi on niin iso asia miehille, naisillehan asialla ei ole väliä vaikka he vaativat että miehen pitää maksaa.
Nyt on kyllä pakko nostaa kädet pystyyn ja tunnustaa, että kaikille ei vain millään selkene, miten ihmisten välinen vuorovaikutus toimii. Näille ominaisuuksille on ihan nimikin, jota en nyt tähän kirjoita etten ketään leimaa, mutta ihan selkeästi jostain tällaisesta on näköjään nyt kyse joidenkin keskustelijoiden kohdalla. Luovutan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa on netin kautta sovituilla ekoilla treffeillä, jossa nainen odottaa miehen maksavan kaiken, ja escortilta ostetulla palvelulla?
Ensimmäinen ei ole maksullinen nainen, mutta jälkimmäinen on?
1. hinta. Ei taida escortilta irrota 2-3 eurolla
2. treffeillä mies ei maksa naiselle vaan kahvilalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarjoaa joka kutsuu. Yksinkertaista.
Sitten jos ei ole varaa tarjota, pitää olla pokkaa myöntää se edes itselle ja kehitellä jotain halpaa/maksutonta tekemistä tutustumisen merkeissä.Jännä et tää ei koske naisten välisissä tapaamisissa esim ystävien kesken
Miksi ei koskisi? Usein toki mennään sinne kahville yhteisestä sopimuksesta, jolloin molemmat maksaa omansa. Mutta silloin kun selkeästi pyydän kaveria paikalle seurakseni, totta kai tarjoudun maksamaan. Ja maksankin useimmiten, koska tämä on vastavuoroista. Kaveri puolestaan toimii samoin, kun hänellä on tarve päästä purkamaan sydäntään kahvikupposen tai pizzan ja olutlasin äärellä.
Voiko normaali, kohtelias kanssakäyminen oikeesti olla joillekin niin vaikeaa kuin tästä ketjusta joutuu päättelemään?
Minä en usko tuota ollenkaan. Olen asunut ympäri Suomea enkä ole koskaan huomannut naisten välillä tuollaista tarjoamiskulttuuria.
Toki kätevää on kääntää asia siten, että määrittelee tapaamiset aina "yhdessä sovituiksi" eikä "kutsuiksi liittyä seuraan" 😄 Sillä tavallahan tämä ratkaistaan.
Kun nainen kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon kaveri vastaa myöntävästi - kyseessä on "yhdessä sopiminen" eikä kutsu
Jos mies kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon nainen vastaa myöntävästi, kyseessä on kutsu -> mies maksaa
- Tästähän taitaa nyt olla kyse
Mä en myöskään ihan allekirjoita tuota kutsuja maksaa -periaatetta Suomessa. Vaikka ystäväni/joku deittimies pyytää minut seurakseen ravintolaan, niin kyllä oletus on, että kumpikin maksaa erikseen tai jos lasku maksetaan yhdessä, toinen siirtää osuutensa maksajalle MobilePaylla tai jos ollaan menossa seuraavallakin viikolla, sovitaan, että toinen maksaa sitten.
Deiteille ei tosiaan kannata mennä mihinkään kalliiseen paikkaan. Esim. drinkeille on ihan hyvä. Silloin suosittelen, että mies tarjoaa ensimmäiset (kuuluu soidinmenoihin), ja jos juttua riittää, niin nainen voi sitten maksaa seuraavan kierroksen.
Yleensähän jos kiinnostus on molemminpuolista, ei tuo tarjoaminen ole ongelma. Joskus on ensin maksettu omat juomat, ja sitten kun on tultu tosi hyvin juttuun, mies on tarjonnut seuraavan kierroksen. Yleensä silloin myös tulee toiset treffit (koska tultiin hyvin juttuun) ja alkaa tapailu, jonka aikana molemmat ehtii makselle kaikenlaista kyllä. Tarjoaminen treffeillä ärsyttää vain silloin, jos ei ole molemminpuolista kiinnostusta.
Mistä tietää etukäteen onko naiselle valmiutta maksaa osaa drinkeistä vai onko hän lompakkoloinen? Tämän ongelman voi kiertää menemällä esim. pelaamaan vaikka frisbeegolfia ja ottamalla kahvia mukaan termariin.
Sepä olisikin kiva mennä treffeille tekemään jotain, mitä ei muuten tule tehtyä. Tai sitten ei. Ainakin minun pitäisi ostaa ne frisbeekiekot, kun sellaisia minulla ei entuudestaan ole. Voihan ne treffit viettää niinkin, että katson kun toinen heittää ja itse kuljen mukana. Kummallakin on omat eväät mukana, niin ei tarvitse siitäkään huolehtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon aina mielelläni maksanut itse. En oo koskaan kuullut, että jollekin olisi ongelma, että mies ei maksa kaikkiea.
N31
Kaikkea? Nyt puhutaan ensitapaamisesta. Eli käytännössä kahvikupillisesta. Suomessa harvoin mennään ensitapaamisella syömään ja vielä harvemmin illalliselle.
Ihan uskomaton määrä keskustelua 2-3 euron kahvikupillisesta.
Mikset voi itse maksaa sitä 2-3 euron kahvikupillista, vaan sysäät vastuun jollekin toiselle?
Tämän jälkeen en enää vastaa tähän samaan kysymykseen kerta toisensa jälkeen:
1. Koska se toinen henkilö on ehdottanut niitä treffejä kahvilaan.
2. Koska hän haluaa antaa hyvän vaikutelman itsestään.
Ei, en vastaa jankutukseen "miksi et halua itse antaa hyvää vaikutelmaa itsestäsi", koska tottakai haluan. Minä teen sen olemalla mahdollisimman hurmaava keskustelukumppani niin, että hän haluaa tavata uudestaan, jolloin on minun vuoroni maksaa ne kahvit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarjoaa joka kutsuu. Yksinkertaista.
Sitten jos ei ole varaa tarjota, pitää olla pokkaa myöntää se edes itselle ja kehitellä jotain halpaa/maksutonta tekemistä tutustumisen merkeissä.Jännä et tää ei koske naisten välisissä tapaamisissa esim ystävien kesken
Miksi ei koskisi? Usein toki mennään sinne kahville yhteisestä sopimuksesta, jolloin molemmat maksaa omansa. Mutta silloin kun selkeästi pyydän kaveria paikalle seurakseni, totta kai tarjoudun maksamaan. Ja maksankin useimmiten, koska tämä on vastavuoroista. Kaveri puolestaan toimii samoin, kun hänellä on tarve päästä purkamaan sydäntään kahvikupposen tai pizzan ja olutlasin äärellä.
Voiko normaali, kohtelias kanssakäyminen oikeesti olla joillekin niin vaikeaa kuin tästä ketjusta joutuu päättelemään?
Minä en usko tuota ollenkaan. Olen asunut ympäri Suomea enkä ole koskaan huomannut naisten välillä tuollaista tarjoamiskulttuuria.
Toki kätevää on kääntää asia siten, että määrittelee tapaamiset aina "yhdessä sovituiksi" eikä "kutsuiksi liittyä seuraan" 😄 Sillä tavallahan tämä ratkaistaan.
Kun nainen kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon kaveri vastaa myöntävästi - kyseessä on "yhdessä sopiminen" eikä kutsu
Jos mies kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon nainen vastaa myöntävästi, kyseessä on kutsu -> mies maksaa
- Tästähän taitaa nyt olla kyse
Mä en myöskään ihan allekirjoita tuota kutsuja maksaa -periaatetta Suomessa. Vaikka ystäväni/joku deittimies pyytää minut seurakseen ravintolaan, niin kyllä oletus on, että kumpikin maksaa erikseen tai jos lasku maksetaan yhdessä, toinen siirtää osuutensa maksajalle MobilePaylla tai jos ollaan menossa seuraavallakin viikolla, sovitaan, että toinen maksaa sitten.
Deiteille ei tosiaan kannata mennä mihinkään kalliiseen paikkaan. Esim. drinkeille on ihan hyvä. Silloin suosittelen, että mies tarjoaa ensimmäiset (kuuluu soidinmenoihin), ja jos juttua riittää, niin nainen voi sitten maksaa seuraavan kierroksen.
Yleensähän jos kiinnostus on molemminpuolista, ei tuo tarjoaminen ole ongelma. Joskus on ensin maksettu omat juomat, ja sitten kun on tultu tosi hyvin juttuun, mies on tarjonnut seuraavan kierroksen. Yleensä silloin myös tulee toiset treffit (koska tultiin hyvin juttuun) ja alkaa tapailu, jonka aikana molemmat ehtii makselle kaikenlaista kyllä. Tarjoaminen treffeillä ärsyttää vain silloin, jos ei ole molemminpuolista kiinnostusta.
Mistä tietää etukäteen onko naiselle valmiutta maksaa osaa drinkeistä vai onko hän lompakkoloinen? Tämän ongelman voi kiertää menemällä esim. pelaamaan vaikka frisbeegolfia ja ottamalla kahvia mukaan termariin.
Sepä olisikin kiva mennä treffeille tekemään jotain, mitä ei muuten tule tehtyä. Tai sitten ei. Ainakin minun pitäisi ostaa ne frisbeekiekot, kun sellaisia minulla ei entuudestaan ole. Voihan ne treffit viettää niinkin, että katson kun toinen heittää ja itse kuljen mukana. Kummallakin on omat eväät mukana, niin ei tarvitse siitäkään huolehtia.
Jos tulisit minun kanssa frisbeegolf-treffeille, voisit käyttää minun kiekkojani.
Olet itse paras vastaamaan omaan kysymykseesi. Sinähän sen tiedät miksi se sinulle on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarjoaa joka kutsuu. Yksinkertaista.
Sitten jos ei ole varaa tarjota, pitää olla pokkaa myöntää se edes itselle ja kehitellä jotain halpaa/maksutonta tekemistä tutustumisen merkeissä.Jännä et tää ei koske naisten välisissä tapaamisissa esim ystävien kesken
Miksi ei koskisi? Usein toki mennään sinne kahville yhteisestä sopimuksesta, jolloin molemmat maksaa omansa. Mutta silloin kun selkeästi pyydän kaveria paikalle seurakseni, totta kai tarjoudun maksamaan. Ja maksankin useimmiten, koska tämä on vastavuoroista. Kaveri puolestaan toimii samoin, kun hänellä on tarve päästä purkamaan sydäntään kahvikupposen tai pizzan ja olutlasin äärellä.
Voiko normaali, kohtelias kanssakäyminen oikeesti olla joillekin niin vaikeaa kuin tästä ketjusta joutuu päättelemään?
Minä en usko tuota ollenkaan. Olen asunut ympäri Suomea enkä ole koskaan huomannut naisten välillä tuollaista tarjoamiskulttuuria.
Toki kätevää on kääntää asia siten, että määrittelee tapaamiset aina "yhdessä sovituiksi" eikä "kutsuiksi liittyä seuraan" 😄 Sillä tavallahan tämä ratkaistaan.
Kun nainen kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon kaveri vastaa myöntävästi - kyseessä on "yhdessä sopiminen" eikä kutsu
Jos mies kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon nainen vastaa myöntävästi, kyseessä on kutsu -> mies maksaa
- Tästähän taitaa nyt olla kyse
Oletko siis nainen? Siihen on joku syy, miksei kukaan ystäväsi ole kutsunut sinua minnekään ja sanonut tarjoavansa. Vai oletko tosi nuori ja tuloton opiskelija, jolla ei ole rahaa? Silloin on selvää, että rahoista täytyy pitää kiinni.
Kerropa mikä syy siihen on? Oliko tuo kömpelö yritys loukata ja käydä henkilökohtaisuuksiin, kun ei ole parempaakaan argumenttia?
Ystävien kanssa nähdään säännöllisesti. Olen alle 40 v hyvä varallisuustilanne.
Kerro missäpäin Suomea tällainen kulttuuri vallitsee, että naiset tarjoavat yleisestikin toisilleen?
Minä asun läntisessä Suomessa, ja hyvin tuttua on kaverille tarjoaminen. Toki loppuu joidenkin kohdalla, jos koskaan eivät osoita mitään vastavuoroisuutta, mutta pääsääntöisesti se, joka haluaa toisen seurakseen, myös sen juoman (tai pikku purtavan - minnekään illalliselle harvoin mennään tässä tarkoituksessa) toiselle kustantaa. Jos jäädään esimerkiksi baariin useammalle lasilliselle, siitä sitten luontevasti vuorotellen haetaan tai tilataan juomia. As simple as that.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa on netin kautta sovituilla ekoilla treffeillä, jossa nainen odottaa miehen maksavan kaiken, ja escortilta ostetulla palvelulla?
Ensimmäinen ei ole maksullinen nainen, mutta jälkimmäinen on?
1. hinta. Ei taida escortilta irrota 2-3 eurolla
2. treffeillä mies ei maksa naiselle vaan kahvilalle
Kysyin jo monta sivua sitten, että mitä tuolla kahvikupin hinnalla pitäisi saada vastineeksi?
Ja tuo kakkoskohta on hyvä tarkennus, peukut viestille.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa jankkaajat tuntuvat todella olevan hieman asperger-piirteisiä ja noh... Aika selvää on että tosiaan paljoa ei ole heillä onnistuneita treffejä takana.
Tuntuu, että keskustelussa unohdetaan kokonaan se MIKSI ihmiset käyvät treffeillä ylipäätään. Ainakin yleensä treffit ovat yksi osa mahdollisimman romanttisen suhteen muodostamista joten tottakai siinä pätee erilaiset sosiaaliset säännöt kuin muissa ihmissuhteissa. Vertaaminen siihen miten käyttäydytään kavereiden, sukulaisten tai työkavereiden kanssa on absurdia eikä liity mitenkään mihinkään. Myöskin vastikkeelliseen seksiin vertaaminen kertoo ainoastaan viestin kirjoittajan olemattomista sosiaalisista taidoista ja syy ikisinkkuuteen löytyy peiliin vilkaisemalla.
Treffeillä käydään potentiaalisen romanttisen kumppaniehdokkaan kanssa. Yleensä treffien pohjana on jo jonkinlainen orastava kiinnostus toista kohtaan ja yleensä kumpikin osapuoli pyrkii paitsi selvittämään onko toisesta itselle kumppaniksi, myös antamaan itsestään parhaan mahdollisen kuvan. Tilanteeseen kuuluu ns. soidinmenoja jotka heterosuhteissa yleensä ovat miehillä ja naisilla erilaisia koska noh... maskuliininen nainen ei yleensä viehätä miehiä romanttisessa mielessä eikä femiininen mies naisia. Sukupuolten tasa-arvon kanssa tällä ei ole mitään tekemistä vaikka sosiaaliset normit asettavat jossain määrin erilaisia odotuksia sille millä tavoin mies osoittaa olevansa potentiaalinen kumppani kuin miten nainen osoittaa oman osansa. Treffit yleensä ovat nimenomaan tilanteita, joissa mies hurmaa olemalla miehekäs ja nainen hurmaa olemalla naisellinen. Samaa sukupuolta olevien parien soidinmenot taas perustuvat erilaiseen vuorovaikutukseen, mutta jopa heillä treffeillä pyritään käyttäytymään erilailla kuin kaveria tavatessa. Treffit eivät ole neutraali kohtaaminen, tai jos ovat niin silloin ne yleensä ovat juuri niitä jotka eivät johda toisiin treffeihin eivätkä suhteeseen. Treffit eivät ole myöskään kaupankäyntiä.
Negatiivisella, aggressiivisella ja varautuneella ennakkoasenteella varusteltu treffikumppani ei tietenkään viehätä kumpaakaan. Se millaista flirttiä ja millaista panostusta treffeihin laittaa on yksilöllistä, mutta varmaa on että panostamatta yhtään mitenkään toiseen ei tehdä vaikutusta eikä toista tapaamista tule. Hyvät käytöstavat ovat yleensä perusoletus ja tapaamisen tunnelman saa tapettua sekunnissa tekemällä numero esimerkiksi siitä kuka maksaa sen kahvikupillisen.
Kiitos erinomaisesta kommentista, voi kun kaikki sisäistäisivät tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarjoaa joka kutsuu. Yksinkertaista.
Sitten jos ei ole varaa tarjota, pitää olla pokkaa myöntää se edes itselle ja kehitellä jotain halpaa/maksutonta tekemistä tutustumisen merkeissä.Jännä et tää ei koske naisten välisissä tapaamisissa esim ystävien kesken
Miksi ei koskisi? Usein toki mennään sinne kahville yhteisestä sopimuksesta, jolloin molemmat maksaa omansa. Mutta silloin kun selkeästi pyydän kaveria paikalle seurakseni, totta kai tarjoudun maksamaan. Ja maksankin useimmiten, koska tämä on vastavuoroista. Kaveri puolestaan toimii samoin, kun hänellä on tarve päästä purkamaan sydäntään kahvikupposen tai pizzan ja olutlasin äärellä.
Voiko normaali, kohtelias kanssakäyminen oikeesti olla joillekin niin vaikeaa kuin tästä ketjusta joutuu päättelemään?
Minä en usko tuota ollenkaan. Olen asunut ympäri Suomea enkä ole koskaan huomannut naisten välillä tuollaista tarjoamiskulttuuria.
Toki kätevää on kääntää asia siten, että määrittelee tapaamiset aina "yhdessä sovituiksi" eikä "kutsuiksi liittyä seuraan" 😄 Sillä tavallahan tämä ratkaistaan.
Kun nainen kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon kaveri vastaa myöntävästi - kyseessä on "yhdessä sopiminen" eikä kutsu
Jos mies kysyy:
Mennäänkö pitsalle, johon nainen vastaa myöntävästi, kyseessä on kutsu -> mies maksaa
- Tästähän taitaa nyt olla kyse
Mä en myöskään ihan allekirjoita tuota kutsuja maksaa -periaatetta Suomessa. Vaikka ystäväni/joku deittimies pyytää minut seurakseen ravintolaan, niin kyllä oletus on, että kumpikin maksaa erikseen tai jos lasku maksetaan yhdessä, toinen siirtää osuutensa maksajalle MobilePaylla tai jos ollaan menossa seuraavallakin viikolla, sovitaan, että toinen maksaa sitten.
Deiteille ei tosiaan kannata mennä mihinkään kalliiseen paikkaan. Esim. drinkeille on ihan hyvä. Silloin suosittelen, että mies tarjoaa ensimmäiset (kuuluu soidinmenoihin), ja jos juttua riittää, niin nainen voi sitten maksaa seuraavan kierroksen.
Yleensähän jos kiinnostus on molemminpuolista, ei tuo tarjoaminen ole ongelma. Joskus on ensin maksettu omat juomat, ja sitten kun on tultu tosi hyvin juttuun, mies on tarjonnut seuraavan kierroksen. Yleensä silloin myös tulee toiset treffit (koska tultiin hyvin juttuun) ja alkaa tapailu, jonka aikana molemmat ehtii makselle kaikenlaista kyllä. Tarjoaminen treffeillä ärsyttää vain silloin, jos ei ole molemminpuolista kiinnostusta.
Mistä tietää etukäteen onko naiselle valmiutta maksaa osaa drinkeistä vai onko hän lompakkoloinen? Tämän ongelman voi kiertää menemällä esim. pelaamaan vaikka frisbeegolfia ja ottamalla kahvia mukaan termariin.
Sepä olisikin kiva mennä treffeille tekemään jotain, mitä ei muuten tule tehtyä. Tai sitten ei. Ainakin minun pitäisi ostaa ne frisbeekiekot, kun sellaisia minulla ei entuudestaan ole. Voihan ne treffit viettää niinkin, että katson kun toinen heittää ja itse kuljen mukana. Kummallakin on omat eväät mukana, niin ei tarvitse siitäkään huolehtia.
Jos tulisit minun kanssa frisbeegolf-treffeille, voisit käyttää minun kiekkojani.
Sehän on loisimista. Oletko ihan varma, että siitä ei tule ongelmaa? Et siis ruinaa "vastavuoroista palvelusta" kiekkojen lainaamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa jankkaajat tuntuvat todella olevan hieman asperger-piirteisiä ja noh... Aika selvää on että tosiaan paljoa ei ole heillä onnistuneita treffejä takana.
Tuntuu, että keskustelussa unohdetaan kokonaan se MIKSI ihmiset käyvät treffeillä ylipäätään. Ainakin yleensä treffit ovat yksi osa mahdollisimman romanttisen suhteen muodostamista joten tottakai siinä pätee erilaiset sosiaaliset säännöt kuin muissa ihmissuhteissa. Vertaaminen siihen miten käyttäydytään kavereiden, sukulaisten tai työkavereiden kanssa on absurdia eikä liity mitenkään mihinkään. Myöskin vastikkeelliseen seksiin vertaaminen kertoo ainoastaan viestin kirjoittajan olemattomista sosiaalisista taidoista ja syy ikisinkkuuteen löytyy peiliin vilkaisemalla.
Treffeillä käydään potentiaalisen romanttisen kumppaniehdokkaan kanssa. Yleensä treffien pohjana on jo jonkinlainen orastava kiinnostus toista kohtaan ja yleensä kumpikin osapuoli pyrkii paitsi selvittämään onko toisesta itselle kumppaniksi, myös antamaan itsestään parhaan mahdollisen kuvan. Tilanteeseen kuuluu ns. soidinmenoja jotka heterosuhteissa yleensä ovat miehillä ja naisilla erilaisia koska noh... maskuliininen nainen ei yleensä viehätä miehiä romanttisessa mielessä eikä femiininen mies naisia. Sukupuolten tasa-arvon kanssa tällä ei ole mitään tekemistä vaikka sosiaaliset normit asettavat jossain määrin erilaisia odotuksia sille millä tavoin mies osoittaa olevansa potentiaalinen kumppani kuin miten nainen osoittaa oman osansa. Treffit yleensä ovat nimenomaan tilanteita, joissa mies hurmaa olemalla miehekäs ja nainen hurmaa olemalla naisellinen. Samaa sukupuolta olevien parien soidinmenot taas perustuvat erilaiseen vuorovaikutukseen, mutta jopa heillä treffeillä pyritään käyttäytymään erilailla kuin kaveria tavatessa. Treffit eivät ole neutraali kohtaaminen, tai jos ovat niin silloin ne yleensä ovat juuri niitä jotka eivät johda toisiin treffeihin eivätkä suhteeseen. Treffit eivät ole myöskään kaupankäyntiä.
Negatiivisella, aggressiivisella ja varautuneella ennakkoasenteella varusteltu treffikumppani ei tietenkään viehätä kumpaakaan. Se millaista flirttiä ja millaista panostusta treffeihin laittaa on yksilöllistä, mutta varmaa on että panostamatta yhtään mitenkään toiseen ei tehdä vaikutusta eikä toista tapaamista tule. Hyvät käytöstavat ovat yleensä perusoletus ja tapaamisen tunnelman saa tapettua sekunnissa tekemällä numero esimerkiksi siitä kuka maksaa sen kahvikupillisen.
Osaatko kertoa miksi siitä maksamisesta pitäisi tehdä numero? Teetkö aina jonkun numeron siitäkin kun maksat kaupassa ostoksesi? Katsokaa kaikki, katsokaa, nyt käytän maksukorttia/ojennan käteistä myyjälle?
Miksei sitä omaa kuppiaan voi maksaa ihan normaalisti kuten tavalliset ihmiset tekevät?
No vaikkapa siksi, että koen olevani tosi huonotapainen, jos mennä vouhkaan edeltä ja huolehdin vain itsestäni. Aina odotan myös sen seuralaisen ja tarjoudun maksamaan koko satsin. Siis ihan riippumatta siitä, olenko liikkeellä kaverin kanssa vai jollain treffeillä. Monille miehille tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa tämä.
Mutta eihän tuossa sitten ole kyse siitä että maksamisesta tehtäisiin numero, vaan siitä että sinä et halua molempien maksavan omaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon aina mielelläni maksanut itse. En oo koskaan kuullut, että jollekin olisi ongelma, että mies ei maksa kaikkiea.
N31
Kaikkea? Nyt puhutaan ensitapaamisesta. Eli käytännössä kahvikupillisesta. Suomessa harvoin mennään ensitapaamisella syömään ja vielä harvemmin illalliselle.
Ihan uskomaton määrä keskustelua 2-3 euron kahvikupillisesta.
Aika usein mennään ravintolaan juomaan alkoholijuomia, jotta jännitys katoaisi. Se ei ole halpaa.
Silloin tarjotaan vuorotellen. Olen itsekin käynyt lasillisella ensitreffeillä (en tosin jännityksen takia); mies on tarjonnut ensimmäisen, minä toisen juoman.
Sinä olet naisena esiintyvä miestrolli.