Lue keskustelun säännöt.
Puolison juominen
30.10.2022 |
Olen seurustellut miesystäväni kanssa muutaman vuoden. Alussa en ongelmaa havainnut, mutta nyt olen huomannut tämä vaikuttaa omaan hyvinvointiini liikaa. Kyse siis joka viikkoisesta humalahakuisesta juomisesta. Arkena kaikki rullaa hyvin ja mieheni on mitä parhain puoliso, mutta viikonlopun koittaessa oma ahdistukseni lisääntyy koska tiedän mieheni aikoo juoda. Tuntuu, että aina löytyy syy juoda joko iloon tai suruun, hänellä ei tunnu mitään muita rentoutumis keinoja olevan :( Alan olla todella loppu tähän, tuntuu etten saisi tuntea näin kun kyseessä muuten hyvä mies. Mitä voin tehdä vai onko ero ainoa ratkaisu?
Kommentit (199)
Asumme yhdessä eli avoliitossa. Alan kallistua eron kannalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitten eroat, jos asia on mielestäsi niin suuri ongelma.
Suurkuluttaja kirjoitti:
No sitten eroat, jos asia on mielestäsi niin suuri ongelma.
Mietin paisuttelenko asiaa ja löydänkö toista yhtä hyvää miestä :( Avun hakeminen ongelmaan olisi yksi ratkaisu, mutta se ei vaihtoehto kun mies itse ei koe tätä ongelmana.
Vierailija kirjoitti:
Suurkuluttaja kirjoitti:
No sitten eroat, jos asia on mielestäsi niin suuri ongelma.
Mietin paisuttelenko asiaa ja löydänkö toista yhtä hyvää miestä :( Avun hakeminen ongelmaan olisi yksi ratkaisu, mutta se ei vaihtoehto kun mies itse ei koe tätä ongelmana.
Onko se käytännössä todellinen ongelma vai lähinnä omassa mielessäsi?
Kaipa miehen pitäisi itse tajuta ongelmansa ja haluta siitä eroon. Jos ei halua ole lopettaa alkoholinkäyttöä, niin et voi sitä väkisin saada aikaiseksi, mies vain suuttuisi ja katkeroituisi siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehen juominen ei ole miehen ongelma vaan sinun ongelmasi, lähde. Muuten et saa häntä ymmärtämään ongelmaanne.
Jos on hyvä mies niin herää dokaamiseen siinä kohtaa kun hyvä nainen lähtee nostelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurkuluttaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurkuluttaja kirjoitti:
No sitten eroat, jos asia on mielestäsi niin suuri ongelma.
Mietin paisuttelenko asiaa ja löydänkö toista yhtä hyvää miestä :( Avun hakeminen ongelmaan olisi yksi ratkaisu, mutta se ei vaihtoehto kun mies itse ei koe tätä ongelmana.
Onko se käytännössä todellinen ongelma vai lähinnä omassa mielessäsi?
Mies ei humalassa ole väkivaltainen eikä minua kohtaan ilkeä. Mietin kuitenkin pidemmälle tulevaisuuteen. Inhottaa katsoa vierestä kun toinen tuhoaa terveytensä (hänellä todella huonot geenit niin siksikin murehdin). En myöskään voisi kuvitellakaan lapsia niin kauan kun tällainen vkl juominen jatkuu.
Miksi viitsit uhrata elämäsi juopoa miestä hyysätessä? Mies viettää mielummin aikaansa ryyppäämällä humalanhakuisesti, kuin tekemällä yhdessä jotain mukavaa sinun kanssasi. Miksi haluat sitoutua onnettomaan parisuhteeseen? Sinun on aika pitää parisuhdepalaveri ja nostaa asia reilusti esille. Mikäli puhe ei auta, tiedät mitä sinun on tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, oletko alkoholistiperheen lapsi? Jos ongelma on vain sinulla, hae apua itsellesi, ja anna toisen elää tavallaan. Jos juomisesta on kuitenkin haittaa suhteelle, eroaminen ehkä kannattaa. Täysin raitista miestä on kuitenkin vaikea löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko alkoholistiperheen lapsi? Jos ongelma on vain sinulla, hae apua itsellesi, ja anna toisen elää tavallaan. Jos juomisesta on kuitenkin haittaa suhteelle, eroaminen ehkä kannattaa. Täysin raitista miestä on kuitenkin vaikea löytää.
Nyt ollaan asian ytimessä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi viitsit uhrata elämäsi juopoa miestä hyysätessä? Mies viettää mielummin aikaansa ryyppäämällä humalanhakuisesti, kuin tekemällä yhdessä jotain mukavaa sinun kanssasi. Miksi haluat sitoutua onnettomaan parisuhteeseen? Sinun on aika pitää parisuhdepalaveri ja nostaa asia reilusti esille. Mikäli puhe ei auta, tiedät mitä sinun on tehtävä.
Teemme todella paljon asioita yhdessä, eilenkin vietimme mukavan päivän kaikkea tehden, mutta illalla kotiin tullessa oli korkattava. En haluaisi tämän olevan ongelma kun muita ongelmia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja täysin raittiita miehiä on. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko alkoholistiperheen lapsi? Jos ongelma on vain sinulla, hae apua itsellesi, ja anna toisen elää tavallaan. Jos juomisesta on kuitenkin haittaa suhteelle, eroaminen ehkä kannattaa. Täysin raitista miestä on kuitenkin vaikea löytää.
En ole, mutta puolisoni on.
-ap
Jos hänen juomisensa ahdistaa sinua, sinulla on kaksi vaihtoehtoa: työstää omaa ahdistustasi tai erota. Ihan ensimmäiseksi kannattaa tietysti puhua miehen kanssa, mutta sen oletan sinun jo tehneen.
Minua ahdistaa aika ajoin mieheni syöminen. Hänellä on kakkostyypin diabetes ja silti hän syö ja syö ja syö uskomattomia määriä sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja. Verensokeri oli eilen taas yli 15. Olen itkenyt, huutanut, painostanut, kieltänyt - mutta en pysty muuttamaan häntä. Hänen elämänsä, hänen valintansa. Jos hän haluaa syödä itsensä sokeaksi, amputoitavaksi tai dialyysiin, minä en voi sitä estää.
Koska meillä on muuten toistaiseksi hyvä olla yhdessä, olen päättänyt olla välittämättä. Minulle riittää, ettei hän rapisuta ja maiskuta karkkejaan minun vieressäni, joten koska hän haluaa syödä suklaata ja karkkeja sängyssä, olen siirtynyt nukkumaan toiseen huoneeseen.
Välillä se ahdistus iskee siitä huolimatta, viimeksi eilen, kun verensokerimittauksen anturi hälytti nuo yli 15:n lukemat. Mutta jos en pysty olemaan välittämättä, niin minulla on vain yksi vaihtoehto ja se on ero.
Minkä ikäisiä olette, etenkin mies?
Jos on vasta nuori, ehtii lasketella tuota viinaluiskaa vielä hyvän tovin ennen kuin havahtuu, ja pahimmillaan havahtuu vasta kun on myöhäistä. Oletteko keskustelleet asiasta?
Vähän samankaltaisessa tilanteessa tässä olen, emme tosin asu yhdessä, mutta kun se alkoholi määrittelee kaikkia viikonloppuja. Mies tunnistaa ja tunnustaa ongelman, mutta ei pysty lopettamaan. Juominen sinällään ei mua haittaa, koska pääsen aina kotiini omiin oloihin, eikä mies ole väkivaltainen tai ilkeä.
Mutta; tilanteen ollessa tämä en näe meille yhteistä tulevaisuutta saman katon alla. Mies sitä toivoo kovasti, mutta olen tehnyt selväksi, että sitä ei tapahdu. Itselleni tämä nykyinen järjestely sopii kyllä. Meillä on jo isot lapset edellisistä liitoista, joten perhettä emme ole perustamassa. Silloin tämä olisi suuren luokan ongelma.
Mietin, tässä sitäkin, että kuinka paljon asioihin vaikuttaa se, että läheiseni eivät hyväksy tätä suhdetta, yhtenä syynä juuri tuo alkoholi. Petänkö itseäni, kun ajattelen, ettei miehen juominen ole ongelma vai voinko olla aidosti tyytyväinen tilanteeseen tai hyväksyä sen. Olen hyvä pettämään itseäni.
Lähde, hyvä ihminen. Juominen vain pahenee vuosien myötä ja sinulla lähteminen menee vaikeammaksi. Seurustella voi myös erillään asuen. Silloin sinun ei tarvitse nähdä miten mies juopottelee.
Vinkkinä sinulle, että käy Päihdelinkin sivuilla. Siellä on oma keskustelupalsta päihdeongelmaisten läheisille.
Siis olette seurustelleet vai olette avoliitossa?
Mitä vaihtoehtoja itse oletat olevan tarjolla?